Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[FireFly Renaissance]

Niinkuin joku tuossa yllä jo mainitsikin, 10vuoden kiinteä korko voisi olla järkevä, sillä siinä ajassa jo maksaa melkoisesti lainaa pois ja jos korot nousee, niin ei lainan määrä ole enään suurensuuri ja korkojen nousu niin vaikuta. Tosin tässä puhutaan 25v laina-ajasta, jossa ei ole mitään järkeä. Ostettu vain liian kallista asunto tuloihin nähden jos tuollaisia laina-aikoja pitää ottaa. Mielestäni 15 vuotta on maksimi.

Tavallinen keskituloinen saa jättää yleensä asunnot ostamatta ainakin kasvukeskuksissa mikäli ei yli 15v lainaa ota. Kun puhutaan siis nuoresta ensiasunnon ostajasta. 25v laina-aika on paljon järkevämpää kuin maksaa vuokraa 50v.

 

[Rantakemisti]

Niinkuin joku tuossa yllä jo mainitsikin, 10vuoden kiinteä korko voisi olla järkevä, sillä siinä ajassa jo maksaa melkoisesti lainaa pois ja jos korot nousee, niin ei lainan määrä ole enään suurensuuri ja korkojen nousu niin vaikuta. Tosin tässä puhutaan 25v laina-ajasta, jossa ei ole mitään järkeä. Ostettu vain liian kallista asunto tuloihin nähden jos tuollaisia laina-aikoja pitää ottaa. Mielestäni 15 vuotta on maksimi.

Ei siinäkään ole mitään järkeä ottaa lainaa 15 vuoden laina-ajalla jos pankki tarjoaa pidempää. Aina voi tunkea ylimääräiset rahat säästöön ja lyhentää lainansa ennenaikaisesti. Samalla saa turvaa korkojen nousulle kun laina ei ole mitoitettu niin tiukasti.

 

[ei naarata]

Korkomenot on kuitenkin aina suuremmat pidemmällä laina-ajalla, jopa nytkin kun korot on matalat.

 

[Rantakemisti]

Korkomenot on kuitenkin aina suuremmat pidemmällä laina-ajalla, jopa nytkin kun korot on matalat.

Joo, pitää paikkansa. Laskeskelin sen erotuksen olevan oman lainani kanssa pari tuhatta euroa, jos korot pysyisivät saman seuraavat 12 vuotta (dream goal olisi lyhentää laina kokonaan 12 vuodessa vaikka laina-aika on 25 vuotta). Mielestäni aika pieni summa siitä, että lainaa voi tarvittaessa pitkittää vuosia ja lainaehtoja ei tarvitse neuvotella uusiksi. Kuten sanoin niin pienempi lainaerä helpottaa huomattavasti työttömyyden, korkopiikin, yllätysraskauden, onnettomuuden, sairauden tai muun yllätyksen sattuessa.

 

[Albireo]

Totta, että 12 vuotta alkaa olemaan se maksimi, jossa laina kannattaa maksaa pois. Korkomenot kasvattavat muuten viivan alle jäävää summaa liiaksi. Joillekin varmasti sopii tuo, että sovitaan maksuajaksi 25 vuotta, ja maksetaan nopeampaan tahtiin pois. Antaahan tuo varmuutta työttömyyden yms. yllättävien menojen varalle. Keskiverto suomalainen tosin käyttää ylimääräiset eurot mieluummin kulutukseen kuin laittaa säästöön maksaakseen ylimääräisiä lyhennyksiä. Siksi en voi suositella itse kenellekään tuollaisia 25 vuoden kakkuja.

 

[Tilipitappitippitappi]

Ei siinäkään ole mitään järkeä ottaa lainaa 15 vuoden laina-ajalla jos pankki tarjoaa pidempää. Aina voi tunkea ylimääräiset rahat säästöön ja lyhentää lainansa ennenaikaisesti. Samalla saa turvaa korkojen nousulle kun laina ei ole mitoitettu niin tiukasti.

Niin tai voi ottaa sille 15v laina-ajalle lyhennysvapaata / tai neuvotella laina-ajan uudelleen jos tulotaso muuttuu. Keskivertokansalaisella kun tahtoo mennä kaikki mikä tulee, joten yleensä vain otetaan liian iso laina liian pitkällä laina-ajalla...

 

[jinx1980]

Niin tai voi ottaa sille 15v laina-ajalle lyhennysvapaata / tai neuvotella laina-ajan uudelleen jos tulotaso muuttuu. Keskivertokansalaisella kun tahtoo mennä kaikki mikä tulee, joten yleensä vain otetaan liian iso laina liian pitkällä laina-ajalla...

Tätä pakon edessä tehtävää uudelleen neuvottelua tulisi välttää kuin ruttoa, siinä kun kaikki namut on ns. vain pöydällä toisella puolella niin loppulainasta voi tulla/tulee yleensä selvästi ylimääräisiä kuluja jotka tuolla 25v metodilla jää syntymättä. Eli nuo lyhennysvapaa mahdollisuudet pitäisi osata kirjata soppariin jo sen ekan lainan kohdalla, jos henkilöä ei osaa 25v lainassa säästää niin ei se tuota etukäteisneuvotteluakaan osaa (nordealla lyhennysjousto sentään taitaa nykyään kuulua vakiona joka lainaan toisin kuin muissa pankeissa, sillä saa vuoden /kaksi pelattua aikaa).

 

[Taneli-]

Totta, että 12 vuotta alkaa olemaan se maksimi, jossa laina kannattaa maksaa pois. Korkomenot kasvattavat muuten viivan alle jäävää summaa liiaksi. Joillekin varmasti sopii tuo, että sovitaan maksuajaksi 25 vuotta, ja maksetaan nopeampaan tahtiin pois. Antaahan tuo varmuutta työttömyyden yms. yllättävien menojen varalle. Keskiverto suomalainen tosin käyttää ylimääräiset eurot mieluummin kulutukseen kuin laittaa säästöön maksaakseen ylimääräisiä lyhennyksiä. Siksi en voi suositella itse kenellekään tuollaisia 25 vuoden kakkuja.

Toki sitä selkärankaa on hyvä olla mutta jos nyt miettii esim. (kohtuullisen) maltillista 100 000€ lainaa jos sen ottaa 25v ajalle kuukausierä olisi nyt arviolta ~300€. Helposti vuokralla hinta on ainakin 10€/m2 ellei enempikin joten useasti jopa ns. omassa osakkeessa tai asunnossa eläminen tulee halvemmaksi kuin vuokralla.

Mikäli laina-aika olisi sen puolet vähempi kuukausierä olisi arviolta ~600, korkojen noustessa tietysti enempi. Henkilökohtaisesti epäilen että aika moni pystyisi jopa työttömänä maksamaan tuollaista ~300 lyhennystä edes jonkun aikaa kun tuplamäärä tuottaisi ongelmaa.

Tietysti jos laina sattuu olemaan esim. 200 000€ (isommissa kaupungeissa helposti) tai jopa 400 000€ (pääkaupunkiseutu) voidaan kysyä miten paljon nyt 600 tai 1200€/kk (25v laina-aika) vs. 1200 tai 2400€/kk (puolet pienempi laina-aika) toimisi kun korot alkavat nousemaan tai pahimmillaan tulee sitä työttömyyttä, avioeroa (jolloin toinen joutuu ottamaan kaiken lainan omiin nimiinsä) tai muita suunnittelemattomia menoja.

Toki toinen asia mitä voidaan kysyä on että (kun osa tännekin ketjuun postanneista on moisia summia maininnut) miksi sitten ottaa 25v laina-aika jos summa minkä lainaa on esim. 35 000€ tai 50 000€. Ehkä se noin 100-150€/kk lyhennys vaan tuntuu NIIN paljon vähemmältä ja samalla voi hoidella ehkä auto, opiskelu ja muitakin lainojaan. En osaa tuohon sanoa? Syynä voi olla se että kun kerran sen 25v ajan saa niin miksi ei kun summa tuntuu niin pieneltä ja sen voi kuitenkin muiden menojen pienetyessä maksaa nopeammin pois vs. esim. 5v ajalle otettuna 5x suurempana lyhennyksenä jos esim. korot kasvavat tässä 5v sisällä.

 

[zepi]

Rahalla on aika-arvo.

Sata tonnia nyt heti on paljon arvokkaampi kuin sata tonnia 50v päästä ja tämä liittyy ihan siihen, että jos vaihdat rahat haluamiisi asioihin nyt heti, ehdit nauttia niistä 50v enemmän ostamalla sen heti kuin odottamalla. Vaikka 50v päästä samat asiat saisi samalla rahalla (inflaatio-oletus tässä skenaariossa on 0) kuin nyt, ihmiselämän rajallisuuden takia kuluttaminen heti on arvokkaampaa kuin kuluttamisen siirtäminen loputtomasti tulevaisuuteen. Siinä vaan ehtii nauttimaan elämästä enemmän.

Tuohon kun lisätään vielä inflaation vaikutus ja palkkojen jatkuva nousu, niin on aivan itsestäänselvää, että jos lainaa saa pidettyä matalalla korolla, sen takaisinmaksu äärimmäisen nopeasti on kyseenalaista hommaa, koska sillä rahalla voi tehdä nyt ja heti jotain paljon parempaakin. Ja normaaleiden oletusten valossa rahaa on juuri nyt kaikista vähiten ja tulevaisuudessa varaa takaisinmaksuun on paremmin.

Ja ei, tämä ei tarkoita että rällättäisiin se huumeisiin, nopeisiin autoihin (porscheihin) ja naisiin, vaan tyyliin hoidetaan ne "korjausvelat" pois, ostetaan tuottavaa omaisuutta ja tietty myös osaltaan nautitaan elämästä.

Ainakin minusta on pähkähullua ajatella, että ostettaisiin remonttikuntoinen asunto / talo lainarahalla ja sitten maksettaisiin se penniä venyttäen mahdollisimman nopeasti 12v aikana se laina takaisin asuen mörskässä ja vasta sen jälkeen alettaisiin säästää rahaa remonttiin, että päästään hyvällä tuurilla 15v kohdalla asumaan siinä unelmakämpässä.

Oman elämänlaadun kannalta on paljon fiksumpaa ottaa heti kärkeen pikkaisen enempi lainaa, teettää remppa heti kättelyssä ja maksaa se laina takaisin hitaammin. Silloin saa nauttia siitä "täydellisestä" asunnosta helposti reilun vuosikymmenen pidempään sen rajallisen elämänsä aikana.

 

[Ronkeli]

1980-luvulla rakennettu, vasta lattiasta kattoon asti remontoitu asunto putkiremontoimattomasta kohteesta - uhka vai mahdollisuus?

Törmäsin tosiaan juuri remontoituun kohteeseen, jossa mm. kylppäri oli uusittu kokonaan, sekä purettu vanha keittiö ja rakennettu uusi keittiö kokonaan toiseen huoneeseen. Pohjapiirustus ja työn jälki miellyttivät omaa silmääni, ja hintakin tuntui olevan kohtuullinen. Tekisi mieli jättää asunnosta tarjous, mutta näin myös äskettäin tehdyn putkiston kuntotutkimuksen, jossa todettiin, että putkiston kunto on vain tyydyttävä. Akuutteja ongelmia ei ollut, mutta lienee selvää, että putkiremonttia ei voi lykätä enää kovin pitkälle, kun putkiston tekninen käyttöikäkin alkaa olemaan ylitetty.

Nykyisissä papereissa luki, että seuraava putkiston kuntotutkimus tehdään viiden vuoden päästä.
a) Voiko tuosta päätellä, että putkiremonttia aletaan suunnittelemaan aikaisintaan viiden vuoden päästä (eli että ainakin sinne asti saa asua rauhassa), vai onko tuo vain kikkailua, jolla pyritään helpottanaan asuntojen myyntiä, ja putkiremontti voidaan oikeasti tehdä jo myös paljon lähempänä tulevaisuudessa?
b) Sitten kun putkiremontti tulee, niin tarkoittaako se, että kylppäri ja keittiö joudutaan taas räjäyttämään, vai olisiko mahdollisuuksien rajoissa, että kyseisen huoneiston kohdalla putkiremontti olisi melko kivuton kokemus, juurikin edellä mainituista kylppäri- ja keittiöremonteista johtuen?

Yritän toki kysellä näitä myös isännöitsijältä, mutta en viitsi häiritä työasioista näin lomalla...

 

[Terevis]

Keittiötä ei tarvitse räjäyttää mutta kylppäri enemmän tai vähemmän. Rivitalo vai kerros?

 

[Taneli-]

Nykyisissä papereissa luki, että seuraava putkiston kuntotutkimus tehdään viiden vuoden päästä.
a) Voiko tuosta päätellä, että putkiremonttia aletaan suunnittelemaan aikaisintaan viiden vuoden päästä (eli että ainakin sinne asti saa asua rauhassa), vai onko tuo vain kikkailua, jolla pyritään helpottanaan asuntojen myyntiä, ja putkiremontti voidaan oikeasti tehdä jo myös paljon lähempänä tulevaisuudessa?
b) Sitten kun putkiremontti tulee, niin tarkoittaako se, että kylppäri ja keittiö joudutaan taas räjäyttämään, vai olisiko mahdollisuuksien rajoissa, että kyseisen huoneiston kohdalla putkiremontti olisi melko kivuton kokemus, juurikin edellä mainituista kylppäri- ja keittiöremonteista johtuen?

a) Teoriassa aletaan suunnittelemaan aikaisintaan 5v päästä MUTTA jos taloon tulee esim. huomena vuoto ja viikon päästä toinen se putkiremontin suunnittelu aloitetaan kutakuinkin heti. Eli jos putkisto kestää, veden arvot (se on juotavaa) eivät huonone, paineet pysyvät kunnossa eikä tule vuotoja se remontti voidaan tehdä ehkä vasta 10 tai 20 vuoden päästä. Mutta viimeistään kun useampia vuotoja alkaa ilmestymään (yksi voi olla sattumaa tai asukkaan omaa kämmiä mutta useampi yleensä ei) putkiremontti alkaa kummasti kiinnostamaan kaikkia.

b) Miten tuo on toteutettu, onko rivi tai kerrostalo. Jos pintavetona (putket näkyvät paljaalla silmällä eivätkä kulje seinän sisällä) eikä viemäröntiä tarvitse uusia tai esim. sukitus riittää (tosin lisäaika ei ole luokkaa 50+ vuotta vaan paljon vähempi) niin teoriassa melko kivutonta, tosin kyllä se viemäröintikin joskus tarvitsee tehdä ja järkevää se on tehdä samalla kun muutenkin tuota remonttia tehdään. Eli teoriassa vessa, pesuhuone (ehkä myös sauna, onko siellä viemäröintiä) ja keittiö osittain.

 

[zepi]

Vaikka putket eivät näkyisikään, ei se tarkoita etteikö uusia voisi vetää pintavetoina. Muutenkin jos rakenteet ovat hyvät, on mahdollista että ne putket menevät jossain tilavassa kanavassa ja vaihto on helppoa. Tai sitten voi olla että homma on ihan horroria ja maksaa mammonaa.

Minulla on kämppä 60-luvun lopulla raksatusta talosta jossa ei ole aloitettu putkirempan suunnittelua. Edelliset 10v menty noilla putkiston kuntotutkimuksilla, mutta kyllä se sieltä vähitellen on tulossa.

 

[Ronkeli]

Keittiötä ei tarvitse räjäyttää mutta kylppäri enemmän tai vähemmän. Rivitalo vai kerros?

Kyseessä on siis kerrostalo. Ja en yhtään epäile, etteikö kylppärin voisi joutua purkamaan, mutta ihan mielenkiinnosta: minkä takia niitä kylppärin lattian alla/rakenteissa kulkevia putkia ei voida laittaa kuntoon jo siinä remontin yhteydessä, ettei sitä vasta remontoitua kylppäriä tarvitsisi heti olla purkamassa?

Minulla on kämppä 60-luvun lopulla raksatusta talosta jossa ei ole aloitettu putkirempan suunnittelua. Edelliset 10v menty noilla putkiston kuntotutkimuksilla, mutta kyllä se sieltä vähitellen on tulossa.

Mielenkiintoista, luulisi että tuossa vaiheessa putket alkaisivat olla jo aikas entiset. Tai ainakin tuntuu typerältä odottaa niitä ensimmäisiä vuotoja, koska sitten rempan joutuu tekemään paniikissa sekä korjailemaan vuotojen kustannuksia, jolloin rahaa palaa väkisinkin ihan turhaan.

Mutta joo, jos lähdetään siitä oletuksesta, että putkiremppa saattaa iskeä sinä aikana kun kys. asunnon omistan, niin onko minkäänlaista hehtaariluokkaa, että paljonko n. 70-neliöisen kämpän osalta voi tulla kustannuksia?

Viemärit olivat sentään muovia, niihin ei kai pitäisi vielä joutua koskemaan, vai..?

 

[Taneli-]

ihan mielenkiinnosta: minkä takia niitä kylppärin lattian alla/rakenteissa kulkevia putkia ei voida laittaa kuntoon jo siinä remontin yhteydessä, ettei sitä vasta remontoitua kylppäriä tarvitsisi heti olla purkamassa?

Omakotitalossa (luultavasti) näin olisi tehtykin mutta kerros/rivitalossa on se että "omistaja" omistaa oikeuden muokata sisusta aika pitkälle mutta ei ulkoisia (tukiranka jne) elementtejä. Eli teoriassa voit uusia vaikkapa kaikki sisäovet mutta et ulko-ovea ja maalata sisältä vaikka sateenkaariväreissä mutta et ulkoa jne.

Toki nuo luetellaan tarkemminkin mitkä ovat osia mihin ei saa itse (mistä taloyhtiö on vastuussa) koskea ja mitkä taasen ovat sellaisia että voit tehdä lähes mitä tahansa (kunhan ei tule naapureille ongelmia).

Teoriassa olisi ehkä ollut mahdollista että (jos niitä on) vesikiertoiset patterit, samaten ne pintavetoputket olisi saanut luvan uusia mutta silloin olisi varmasti täytynyt olla tarkastajaa ja taloyhtiön väkeä paikalla jne. samaten mahdolliset haitat muille asukkaille (onko esim. juuri siinä asunnossa mahdollista katkaista VAIN kyseisestä asunnosta vesi, sähköt jne. kun remonttia tehdään ja paikkoja uusitaan).

Puhumattakaan siitä jos oikeasti lattiaa alettaisiin piikkaamaan auki ja viemäröintiä uusimaan "vain yhden asunnon" kohdalta (missä menee raja, kun yhtiö alkaa uusimaan omiaan saadaanko se liitettyä juuri siihen yhteen asuntoon oikein, se yksikin asunto joutuisi maksamaan osuutensa muiden remontista jne).

Yleensä ei tietysti (mielellään) odoteta niitä ensimmäisiä vuotoja vaan kun putket ovat tarpeeksi vanhat aletaan tekemään noita tarkistuksia. Kun kuntotutkimukset tehdään säännöllisesti saadaan aika tarkka kuva putkien kunnosta ja putkiremonttia voidaan venyttää pitkäänkin. Esim. tuo 60-luvulla tehty kämppä kun nyt jo osassa 80-luvun kämpistä on tehty remontteja. Vuosikymmenien aikoina on välistä tullut heikkoja putkia ties mistä Puolasta ja välistä myös liitoskomponentit on olleet vähän mitä sattuu.

Se on aina lähinnä arvio että putket kestävät talossa kuin talossa sen 30-50 vuotta. Jossain kestää pidempään jossain alkaa tulemaan ongelmia ehkä jo alle 5v takuun aikana.

Mutta joo, jos lähdetään siitä oletuksesta, että putkiremppa saattaa iskeä sinä aikana kun kys. asunnon omistan, niin onko minkäänlaista hehtaariluokkaa, että paljonko n. 70-neliöisen kämpän osalta voi tulla kustannuksia?

Edit: tässä nopeasti jotain artikkelista:
"Kuitenkin on syytä huomata, että rakennuksen laatu vaikuttaa putkiremontin ajankohtaan suuresti. Esimerkiksi 1970-luvulla kiireellä rakennettujen rakennusten putkiremontteja on tehty jo 2000-luvun alussa."
+
"
Putkiremontin ajankohtaan vaikuttaa putkien tekninen kunto, mutta myös muut kiinteistön korjaustarpeet. Kiinteistön korjaustarpeet selviävät kunnossapitotarveselvityksestä. Selvityksen aikajänne on yleensä vähintään 5 vuotta. Se kertoo milloin ja miten on ajateltu toteuttaa kiinteistön korjaukset.

Esimerkkejä linjasaneerauksen kustannuksista:
Putkien uusiminen: Hinta-arvio 600-900 euroa/m²

• Viemärit uusitaan
• Käyttövesiputket uusitaan pinnalla/koteloissa
• Märkätilat uusitaan
• Sähköt uusitaan

Putkien kunnostus: Hinta-arvio 200-400 euroa/m²

• Viemärit kunnostetaan sisäpuolelta (100-200 euroa/m²)
• Käyttövesiputket uusitaan pinnalla/koteloissa (100-200 euroa/m²)

(/huoneisto-m², sis alv. 24%, hintataso Suur-Helsingin alueella 2013).
"
+
2016:
"

Ympäristöministeriön tietojen mukaan helsinkiläisrempan keskiarvo on 700 euroa neliöltä, kun maalla voi selvitä 300 halvemmalla.

Jokainen remontti on yksilö. Pääkaupungin alueella hinta voi olla 250–1 200 euroa, riippuen miten se tehdään. (Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti)
"

Eli todella paljon hintaan vaikuttaa se halutaanko samalla uusia myös "kaikki muukin" vai ei. Samaten tuohon vaikuttaa moni muukin seikka, kilpailutus, sijainti, urakan koko jne.

 

[hooki]

Jokainen remontti on yksilö. Pääkaupungin alueella hinta voi olla 250–1 200 euroa, riippuen miten se tehdään. (Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti)

Tai sitten se hinta voi olla vaikka näin:

1h, avok, alkovi, kph, wc, 52,0 m², 239 000 €

 

[Taneli-]

Tai sitten se hinta voi olla vaikka näin:

1h, avok, alkovi, kph, wc, 52,0 m², 239 000 €

Tai sitten se voi olla yksittäisen esineen kohdalta esim:

Kyse nyt on kuitenkin siitä tehdäänkö LVISA vai riittääkö pelkkä linjasaneeraus tai jopa viemärit+käyttövesiputket jolloin hinta voi olla esim. juurikin se 100-200€/m2.

 

[zepi]

Viemärit ovat nimenomaan se kallis ja oleellinen osa, vesiputket on se halvempi juuri sen takia, että ne voidaan vetää pintavetoina niin haluttaessa.

Missäpäin kämppä on? Se vaikuttaa reilusti putkiremppojen hintoihin.

Itse en odottaisi 80-luvun asuntoihin putkiremppoja ainakaan 10 vuoteen. 80-luvun lopun kämppiin 15 vuoteen...

Tiedän ”putkiremontteja” jotka maksoivat 1000e/m2 ja 120e/m2, molemmat espoossa.

Jälkimmäinen 1-kerroksinen rivari jossa uudet putket saatiin vedettyä ryömintätilassa ja viemäri sukittamalla...

 

[ei naarata]

Täälläkin OP pudotti helposti marginaalin ensin tarjotusta 0,9 --> 0,65 (euribor 12kk). Lainasumma reilu 100t€ ja omarahoitusta reilusti.

 

[FireFly Renaissance]

Keittiötä ei tarvitse räjäyttää mutta kylppäri enemmän tai vähemmän. Rivitalo vai kerros?

Riippuu keittiöstä. Lisäksi joutuu jokatapauksessa maksamaan uuden keittiön ja pesuhuoneen hinnan, jos taloyhtiö sellaiset päättää laittaa, halusi tai ei.

 

[vemkki]

Mielenkiintoista, luulisi että tuossa vaiheessa putket alkaisivat olla jo aikas entiset. Tai ainakin tuntuu typerältä odottaa niitä ensimmäisiä vuotoja, koska sitten rempan joutuu tekemään paniikissa sekä korjailemaan vuotojen kustannuksia, jolloin rahaa palaa väkisinkin ihan turhaan.

Ei putkivuoto tai -tukos tarkoita, että rempan suunnittelu käynnistetään heti. Jos taloyhtiössä on tehty paljon remontteja viime aikoina, niin voi olla, ettei heti haluta tehdä seuraavaa kallista remppaa. Itse muutin muutama vuosi sitten pois vuonna 1961 rakennetusta talosta, johon vasta tänä vuonna tehtiin putkiremontti. Erinäisiä putkitukoksia oli kyllä useita jo muutamia vuosia sitten. Minusta remontti olisi kannattanut tehdä aikaisemmin, mutta tähän kohtaan se oli aikataulutettu jo viime vuosikymmenen lopulla. Asia riippuu varmaan siitä, että millaisia ongelmia vanhentuneet putkistot käytännössä aiheuttavat.

 

[Ronkeli]

Riippuu keittiöstä. Lisäksi joutuu jokatapauksessa maksamaan uuden keittiön ja pesuhuoneen hinnan, jos taloyhtiö sellaiset päättää laittaa, halusi tai ei.

Onko tämä varma tieto? Välittäjä väitti juuri itselleni, että jos osakas on esimerkiksi juuri remontoinut kylppärin omaan piikkiinsä, niin taloyhtiöllä on velvollisuus alentaa hänelle jyvitettäviä kustannuksia kylppärin osuuden verran, sikälimikäli kylppäriin ei hänen huoneistossaan tarvitse koskea. Vai onko tuollainen ylipäätään realistinen skenaario?

 

[FireFly Renaissance]

Onko tämä varma tieto? Välittäjä väitti juuri itselleni, että jos osakas on esimerkiksi juuri remontoinut kylppärin omaan piikkiinsä, niin taloyhtiöllä on velvollisuus alentaa hänelle jyvitettäviä kustannuksia kylppärin osuuden verran, sikälimikäli kylppäriin ei hänen huoneistossaan tarvitse koskea. Vai onko tuollainen ylipäätään realistinen skenaario?

Enpä nyt ihan varma ihan joka skenaariossa. Todennäköisestihän se kylppäri pitää repiä auki. Pääsääntöisesti pitää kuitenkin maksaa se oma osuus kaikista taloyhtiön remonteista koski ne itseä tai ei. (Hissi ekassa kerrosessa asuvalle jne.) Putkiremppojen yhteydessä saa kyllä sitten erikseen tilata lisätöitä ja muutoksia, mitkä eivät kuulu siihen perusmuotoiseen urakkaan minkä taloyhtiö on sopinut kaikille asunnoille.

 

[Roth]

Onko tämä varma tieto? Välittäjä väitti juuri itselleni, että jos osakas on esimerkiksi juuri remontoinut kylppärin omaan piikkiinsä, niin taloyhtiöllä on velvollisuus alentaa hänelle jyvitettäviä kustannuksia kylppärin osuuden verran, sikälimikäli kylppäriin ei hänen huoneistossaan tarvitse koskea. Vai onko tuollainen ylipäätään realistinen skenaario?

Tuo on tapauskohtaista eikä tuohon voi oikein yleismaallista vastausta antaa. Ainakin parissa tietämässäni taloyhtiössä on toimittu juuri noin: jos ei ole tarvinnut koskea kylpyhuoneeseen (juuri remontoitu), niin osakkaalle on hyvitetty rempan hinnasta juurikin tuon kylpyhuoneremontin yhteisesti sovitun määrän verran. Muistaakseni noissa oli jokin aikaraja, jolloin kylpyhuone on pitänyt remontoida, esim. 5 vuoden sisään. Jostain syystä ei siis ole tarvinnut repiä kylpyhuoneita auki putkiremontin yhteydessä. Teknistä syytä sille ko. remonteissa en tiedä.

Toki on niitäkin tapauksia, joissa on remontoitu kylpyhuone tiemättä, että alle viiden vuoden sisään tulee putkiremontti, jossa se on pitänyt repiä auki.

 

[Nomber]

Jokainen tapaus on erilainen. Tiedän yhden jossa viemärit sukitettiin tms. ja putket pintaan niin ei tarvinnut repiä kylppäriä auki ja ne joilla oli riittävän uusi kylppäri välttyivät sen rempasta ja maksamisesta. Ne joilla oli vanha niin rempattiin ja maksoivat.

Mutta sitten voi olla, että viemärit uusitaan kokonaan ja kaikki joudutaan purkamaan niin silloin varmaan kaikki maksaa vaikka olisi kylppärinsä rempannut itse viikkoa aiemmin.

 

[amzn]

Jos sattuu taloyhtiö, jossa olet yksi harvoista, joilla on uusittu kylppäri, saattaa olla todennäköisempää, että yhtiökokouksen päätöksellä kaikki uusitaan. Ei tuosta tule muutenkaan yhtään mitään, jos jokaisen rempan yhteydessä aletaan setvimään kuka teki mitä ja milloin. Taloyhtiöllekin pitkässä juoksussa yksinkertaisempaa, kun kaikilla vähintään samantasoinen ja tasan samanikäinen kylppäri.

Jos joku kylppäri jätettäisiin remontoimatta, se pienentäisi urakan kokonaiskustannusta jolloin joka tapauksessa sen uusimatta jääneen huoneiston omistaja ei saa hyötyä suoraan omaan taskuunsa vaan maksut tulisi silti osakemäärien mukaan.

 

[Zigh]

Jos joku kylppäri jätettäisiin remontoimatta, se pienentäisi urakan kokonaiskustannusta jolloin joka tapauksessa sen uusimatta jääneen huoneiston omistaja ei saa hyötyä suoraan omaan taskuunsa vaan maksut tulisi silti osakemäärien mukaan.

Osakkaalla on oikeus vaatia hyvitystä jos hän pystyy osoittamaan, että kylpyhuone on remontoitu vaatimusten mukaisesti ja yhtiö säästää jättämällä kyseisen kylppärin rauhaan. Päätöksen tekee yhtiökokous normaalilla enemmistöllä.

 

[808s]

Itseä hirvittää eniten se kuinka paljon joutuu maksamaan koroista eli tekemään pankille töitä. Lisäksi se että asunnon arvo ei tule olemaan sen vertaa mitä siitä on maksettu lainoineen.
Useimmalle tämä on tietenkin pakonsanelema juttu, mutta olisi hyvä että kaikki lainan ottajat olisivat tästä tietoisia.
Yksi vaihtoehto on säästää asuntoa varten jolloin lainamäärä jää pienemmäksi.

Esimerkkilaskelma (korkokulut luonnollisesti kovemmat jos laina-aikaa pidennetään ja toisinpäin lyhennettäessä aikaa).

Asunnon ostohinta: 200 000€
Laina-aika: 20v
Korko nyt: 2,25%
Kuukausilyhennys: 1036€
Lainan hinta laina-ajalla: 49 900€
Asunnon ja lainan kokonaishinta: 249 900€
Töitä pankille (kuukausilyhennyksiä): 48kk = 4v.

Asunnon ostohinta: 200 000€
Laina-aika: 20v
Korko nyt: 4,00%
Kuukausilyhennys: 1212€
Lainan hinta laina-ajalla: 92 223€
Asunnon ja lainan kokonaishinta: 292 223€
Töitä pankille (kuukausilyhennyksiä): 76kk = 6v. 4kk

Asunnon ostohinta: 200 000€
Laina-aika: 20v
Korko nyt: 6,00%
Kuukausilyhennys: 1433€
Lainan hinta laina-ajalla: 145 239€
Asunnon ja lainan kokonaishinta: 345 239€
Töitä pankille (kuukausilyhennyksiä): 101kk = 8v. 5kk

 

[ei naarata]

Nuo esimerkkilaskelmien korot vaan eivät ole mitenkään realistisia nykytilanteessa. Matalin korko on sitä mitä saa jos on pöljä ja ottaa kiinteän koron. Markkinakorolla pääsee huomattavasti halvemmalla.

 

[akir0]

Vuokralla asuessa voi vastaavasti laskea, että kuinka paljon vuokrat oletettavasti nousevat 20 vuodessa.

 

[Taneli-]

Vuokralla asuessa voi vastaavasti laskea, että kuinka paljon vuokrat oletettavasti nousevat 20 vuodessa.

Tämä. Minusta pitäisi ensin laskea paljonko jää plussalle/miinukselle per kuukausi jos laskisi että
a: asuisi vuokralla paikassa
b: omistaisi paikan ja lyhentäisi lainaa

Sitten päälle myös arviot paljonko korot nousevat / tulee korjauskustannuksia / vuokrat nousevat sen 10-25 vuoden sisällä kuin ensin kestäisi maksaa se laina ja sen xx vuoden aikana kuin laskee että elää vielä sen jälkeen paljonko maksaisi vuokra / elää omistamassaan asunnossa ja maksaa siitä kulut mitä tulee.

 

[Zigh]

Esimerkkilaskelma (korkokulut luonnollisesti kovemmat jos laina-aikaa pidennetään ja toisinpäin lyhennettäessä aikaa).

Asunnon ostohinta: 200 000€
Laina-aika: 20v
Korko nyt: 2,25%
Kuukausilyhennys: 1036€
Lainan hinta laina-ajalla: 49 900€
Asunnon ja lainan kokonaishinta: 249 900€
Töitä pankille (kuukausilyhennyksiä): 48kk = 4v.

Kun puhutaan pitkistä laina-ajoista, niin noiden eri aikoina realisoituvien euromäärien lätkiminen suoraan rinnakkain vertailuun on aika kärjistävää. Se lainamäärä 200ke on nykyarvossa 200ke kun se realisoituu heti, mutta koroista iso osa maksetaan vasta vuosien päästä, joten niitä ei voi verrata 1:1 tämän hetken eurojen kanssa.

 

[demas]

Kun puhutaan pitkistä laina-ajoista, niin noiden eri aikoina realisoituvien euromäärien lätkiminen suoraan rinnakkain vertailuun on aika kärjistävää. Se lainamäärä 200ke on nykyarvossa 200ke kun se realisoituu heti, mutta koroista iso osa maksetaan vasta vuosien päästä, joten niitä ei voi verrata 1:1 tämän hetken eurojen kanssa.

Juuri näin. Joskus voi miettiä että jos tarjottaisiin 1) 50k€ tänään kouraan tai 2) 100k€ joskus 20v päästä niin kumman valitsisi?

Nää on yleensäkin hyvin mielenkiintoisia juttuja..ei pelkkää matematiikkaa vaan paljon myös sellaisia asioita joita ei voi rahalla mitata kuten helppo muuttaminen tai turvallisuus jne. Ja kuten tossa @Taneli- toi esille niin monesti unohdetaan (tietoisesti tai vahingossa) olennaisia tietoja kuten vaikka vuokran korotukset (olleet monessa paikassa selviö 1-3% vuosi) tai toisaalta oman asunnon remontit ja monet muut asiat.

 

[vemkki]

Aika vaikea kyllä kuvitella tilannetta, jossa asuntolainan korko olisi seuraavat 20 vuotta kuudessa prosentissa... Korkea korko edellyttää korkeaa inflaatiota, jonka on vaikea kuvitella jatkuvan kovin pitkään Euroopassa, koska talous kasvaa melko hitaasti. Euriborilla on nyt melkein 20 vuoden historia, ja sinä aikana on ollut kaksi alle vuoden jaksoa, jolloin 12 kk korko on käynyt yli viidessä prosentissa. Ihan mahdollista on kyllä, että jossain vaiheessa tulee jokin talouden shokkireaktio, joka nostaa korot 1-2 vuodeksi korkealle, mutta sitten meno todennäköisesti tasaantuu taas.

 

[808s]

Ei ollutkaan kyse siitä että korko olisi jatkuvasti 6%, mutta voisi olettaa sen olevan (vai mistä sitä kukaan tietää) 2-4% välissä pitkällä aikavälillä (20v).
Ei siis puhuttu kiinteistä koroista.

Tällöinkin korkokulut ovat aika epämiellyttävät, jo pelkästää 2,25% keskimääräisellä korolla (kuluineen) 20v aikana joutuisi maksamaan 25% lainan määrästä korkona.

En usko että tämä nykytilanne voi olla vakio korkojen suhteen kolme vuosikymmentä putkeen (10v + tulevat 20v)

 

[Nomber]

Suurimman osan on kuitenkin maksettava vuokraa tai lainaa, joten sinänsä sama mitä ne absoluuttisesti ovat mutta suhteella on väliä. Vaikka korko olisi kova niin vuokralla mahdollisesti maksaisit vielä enemmän kun sen asunnon omistajankin pitää tehdä vielä voittoa.

Ja lainassa on tosiaan se hyvä puoli että lukitset summan nykyrahassa, mutta maksat sitä vielä 20v päästäkin jolloin sen arvo on todennäköisesti paljon nykyistä pienempi. Ottaisin mielelläni miljoona euroa lainaa nyt ja maksaisin sen kerralla takaisin joskus 100v päästä koska silloin se olisi lähinnä taskurahaa.

 

[vemkki]

Tällöinkin korkokulut ovat aika epämiellyttävät, jo pelkästää 2,25% keskimääräisellä korolla (kuluineen) 20v aikana joutuisi maksamaan 25% lainan määrästä korkona.

Totta, mutta entäs jos saat sille rahalle muualta suurempaa tuottoa kuin 2,25%? Osakemarkkinoilta on saanut perinteisesti paljon suurempaa tuottoa kuin 2,25% vuodessa. Lyhentämällä raivokkaasti lainaa sijoittamisen sijasta menettää tuon tuoton. Verrokkina voi tietysti käyttää sitä, että tuhlaa rahat sijoittamisen sijasta.

En usko että tämä nykytilanne voi olla vakio korkojen suhteen kolme vuosikymmentä putkeen (10v + tulevat 20v)

Jep, varsin epätodennäköistä. Luulen, että riippuu vähän Euroopan väestörakenteen kehityksestä. Japanissahan korkotaso on ollut jo 20 vuotta alhaalla, ja tuskin siitä nousee, koska väestö ikääntyy ja kulutus ja työvoima vähenevät.

 

[elmo]

Ei ollutkaan kyse siitä että korko olisi jatkuvasti 6%, mutta voisi olettaa sen olevan (vai mistä sitä kukaan tietää) 2-4% välissä pitkällä aikavälillä (20v).
Ei siis puhuttu kiinteistä koroista.

Tällöinkin korkokulut ovat aika epämiellyttävät, jo pelkästää 2,25% keskimääräisellä korolla (kuluineen) 20v aikana joutuisi maksamaan 25% lainan määrästä korkona.

En usko että tämä nykytilanne voi olla vakio korkojen suhteen kolme vuosikymmentä putkeen (10v + tulevat 20v)

Asukko porukoillan tai jossain ilmaiseksi? Laskeppa paljonko nyt teet töitä vuokranantajallesi. Ennemmin minä pankille maksan kuin vuokraloordille.

 

[808s]

Kyse ei ollut myöskään omasta asumisestani. Otin vain asian esiin, että velkaraha on hyvin kallista, joku voisi sanoa että jopa kohtuutonta. Ei ole mikään ihme että nimenomaan pankeilla on isoimmat toimistot keskellä kaupunkia.

 

[micko]

Kyse ei ollut myöskään omasta asumisestani. Otin vain asian esiin, että velkaraha on hyvin kallista, joku voisi sanoa että jopa kohtuutonta. Ei ole mikään ihme että nimenomaan pankeilla on isoimmat toimistot keskellä kaupunkia.

Juuri mikään ei ole tällä hetkellä halvempaa kuin asuntolaina.

 

[Taneli-]

Kyse ei ollut myöskään omasta asumisestani. Otin vain asian esiin, että velkaraha on hyvin kallista, joku voisi sanoa että jopa kohtuutonta. Ei ole mikään ihme että nimenomaan pankeilla on isoimmat toimistot keskellä kaupunkia.

Kuten jo mainittiinkin asuntolainan korot tällä hetkellä eivät minusta ole mitenkään kalliita, saati kohtuuttomia.

Lisäksi itse laskisin että vuokralla asuminen + samaan aikaan niin suuren summan säästäminen että sillä saa suoraan ostettua edes vastaavan kokoisen asunnon kuin vuokralla asuu saati sitten mieluusti hieman suuremman (koska mahdollisesti suurempaan muuttaminen toki tehtäisiin myös ns. käteismaksulla eikä lainalla) tulisi tällä hetkellä helposti jopa kalliimmaksi kuin lainan lyhentäminen + vastikkeiden / vastaavien kulujen maksaminen.

Otaksuen siis että joulupukki, hammaskeiju ja muutama muu ei tule käymään kertoen "100% varmoja" sijoitusneuvoja millä saa aina ~10%+ koron verojen jälkeenkin tms. "laita kaikki säästöt osakkeisiin" tyyppisiä neuvoja mukaillen siis. Tällöinhän olisi jopa järkevää asua vanhempien luona kunnes ostaa sen oman asunnon hyvinkin nuorena kun kaikki viikkorahat jne. ovat kasvaneet korkoa korolle

 

[Tilipitappitippitappi]

Itse valitsin omistusasumisen noin 7 vuotta sitten. Tyhjästä lähdettiin, eli 100% lainaa ensiasuntoon (takaukset piti tietenkin keplotella jotenkin), nyt toisessa omistusasunnossa ja jos jostain kumman syystä pitäisi alkaa myymään, niin käteistä rahaa jäisi myynnin jälkeen 50-70k€, jopa enemmänkin. Lyhennykset olleet 600-1000€/kk + vastikkeet n. 250€. Vuokraa olisi pitänyt maksaa vähintään 800€/kk ja nykyisen tyyppisestä asumisesta 1500€ ja ylikin, joten omalla kohdalla lienee tämä omistusasuminen ollut ihan ok.

 

[elmo]

Kyse ei ollut myöskään omasta asumisestani. Otin vain asian esiin, että velkaraha on hyvin kallista, joku voisi sanoa että jopa kohtuutonta. Ei ole mikään ihme että nimenomaan pankeilla on isoimmat toimistot keskellä kaupunkia.

Eipä kai ne pankit hyväntekeväisyyttä varten ole pystyssä vaikka omalla kohdalla 0,25% kokonaiskorolla siltä tuntuukin.

Velkaraha maksaa aina. Asuminen myös maksaa lähes aina. Hyvä tulla julistamaan asumisen velkarahan 'kalleutta' olla miettimättä vaihtoehtoa. Veikkaan, että tällä hetkellä jokainen 10v (e: ja tähän voisi varmaan pistää isommankin ajan jakson) sisällä velkaa ottanut on tehnyt hyvät kaupat ottaessaan lainaa. Ja vaikka eurot menisi aavistuksen pakkasellekkin niin rahassa ei voi mitata elämänlaatua siinä, että saa asua missä haluaa eikä kitkuta jossain mahdollisimman halvalla vuosiakausia säästäen, jottei vaan tule tehtyä pankille töitä.

 

[Manezi]

Kyse ei ollut myöskään omasta asumisestani. Otin vain asian esiin, että velkaraha on hyvin kallista, joku voisi sanoa että jopa kohtuutonta. Ei ole mikään ihme että nimenomaan pankeilla on isoimmat toimistot keskellä kaupunkia.

No ei ainakaan asuntolainan kohdalla. Velkarahasta maksan korkoa 0.8% ja bank norwegianilta säästötililtä tulee sitä kuuluisaa riskitöntä 1.75%. Eli pitämällä omaisuutta mieluummin toisessa pankissa säästössä saan jopa tuottoa tuolle säästösummalle verrattuna että lyhentäisin sillä tuota asuntolainaa. Ja tuleehan mukaan vielä se minimaalinen korkovähennysoikeus. Tässä itseasiassa ollaan lyhennysvapailla koska miksi ei?

Jos joku on kohtuutonta niin vakuudettomien luottojen ja luottokorttien korot, mutta ei todellakaan asuntolaina.

 

[Mika!]

Ei ollutkaan kyse siitä että korko olisi jatkuvasti 6%, mutta voisi olettaa sen olevan (vai mistä sitä kukaan tietää) 2-4% välissä pitkällä aikavälillä (20v).
Ei siis puhuttu kiinteistä koroista.

Tällöinkin korkokulut ovat aika epämiellyttävät, jo pelkästää 2,25% keskimääräisellä korolla (kuluineen) 20v aikana joutuisi maksamaan 25% lainan määrästä korkona.

En usko että tämä nykytilanne voi olla vakio korkojen suhteen kolme vuosikymmentä putkeen (10v + tulevat 20v)

Ihmisen kun pitää jossain asua niin heitetäänpä tähän, että 7-8 vuotta sitten otettu 100% lainaa ensiasuntoon (rivari) ja vastike on noin 200€, lainan korko tällä hetkellä taitaa olla noin 80€/kk vastaava kämppä vuokralla maksaisi yli tonnin kuukaudessa. Toki asuisimme varmaan jossain neukkukuutiossa pari sataa halvemmalla.

Vuokralla asumiseen nähden käsittääkseni saamme tästä nykyisestä asumismuodosta myös jotain takaisin pois lähtiessä ja koska hinnat eivät ole rommanneet tänäkään aikana olisi ihan sama vaikka emme olisi lyhentäneet lainaa lainkaan, olemme kuitenkin asuneet kyseisen ajan laadukkaasti keskimmärin noin 350€ kuukausikustannuksella (huomioiden, että joskus euribori oli plussallakin).
On toki pistetty remppoihinkin rahaa, jota vuokralla ei tarvitse tehdä.

 

[Zigh]

Kyse ei ollut myöskään omasta asumisestani. Otin vain asian esiin, että velkaraha on hyvin kallista, joku voisi sanoa että jopa kohtuutonta. Ei ole mikään ihme että nimenomaan pankeilla on isoimmat toimistot keskellä kaupunkia.

No höpö höpö. Joku 4% on vielä aika pieni vieraan pääoman kustannus. Itse ainakin lasken oman pääoman kustannukseksi vähintään 5% (pitkällä aikavälillä keskimääräinen tuotto pörssissä taitaa olla jotain 7%). Ja tällä hetkellä kun kokonaiskorot on oikeasti siellä 1% hujakoilla niin kyllä se oma raha seiniin sijoitettuna on moninkertaisesti kalliimpaa kuin velkaraha.

 

[Niamu]

Itseä hirvittää eniten se kuinka paljon joutuu maksamaan koroista eli tekemään pankille töitä. Lisäksi se että asunnon arvo ei tule olemaan sen vertaa mitä siitä on maksettu lainoineen.
Useimmalle tämä on tietenkin pakonsanelema juttu, mutta olisi hyvä että kaikki lainan ottajat olisivat tästä tietoisia.
Yksi vaihtoehto on säästää asuntoa varten jolloin lainamäärä jää pienemmäksi.

Esimerkkilaskelma (korkokulut luonnollisesti kovemmat jos laina-aikaa pidennetään ja toisinpäin lyhennettäessä aikaa).

Asunnon ostohinta: 200 000€
Laina-aika: 20v
Korko nyt: 2,25%
Kuukausilyhennys: 1036€
Lainan hinta laina-ajalla: 49 900€
Asunnon ja lainan kokonaishinta: 249 900€
Töitä pankille (kuukausilyhennyksiä): 48kk = 4v.

Asunnon ostohinta: 200 000€
Laina-aika: 20v
Korko nyt: 4,00%
Kuukausilyhennys: 1212€
Lainan hinta laina-ajalla: 92 223€
Asunnon ja lainan kokonaishinta: 292 223€
Töitä pankille (kuukausilyhennyksiä): 76kk = 6v. 4kk

Asunnon ostohinta: 200 000€
Laina-aika: 20v
Korko nyt: 6,00%
Kuukausilyhennys: 1433€
Lainan hinta laina-ajalla: 145 239€
Asunnon ja lainan kokonaishinta: 345 239€
Töitä pankille (kuukausilyhennyksiä): 101kk = 8v. 5kk

Eiköhän se ole ollut jo kaikille tiedossa että vain köyhät joutuvat ottamaan lainaa asuntoon.

 

[Rozor]

Mitenkäs muut ovat sopineet mahdollisista sanktioista myyjälle asunnon luovutusajan suhteen?
Tässä on nyt omakotitalosta alustavasti sovittu kauppaa, kuntokartoitus pitäisi vielä tehdä.
Ongelma tuntuu lähinnä olevan, että myyjä ei tunnu ymmärtävän että ei näitä voi viikkokaupalla vatuloida.
Tarjousehtoon laitettiin, että asunto olisi vapaa 1.2. Tarjous tosiaan laitettu 3vk sitte ja vieläkin odotetaan kuntokartoituksen päivämäärää, josta vielä vajaa viikko analyysiin.
Ennen tarjouksen jättämisti myyjä oli vähä sitä mieltä "että josko tässä keväämmällä muuttaisi kun lämpötilat nousee".

Kauppakirjaan ehto, että 200€\vuorokausi mitä luovutus viivästyy?
Jostain luin, että koko kauppasumma maksettaisiin vasta kun asunto on luovutettu. Käytännön kokemuksia ko menettelystä?

 

[Zigh]

@Rozor Yleensä koko kauppasumma maksetaan kaupanteossa ja vapautuminen joku 1-2kk kuluttua tästä. Ostajaa suojaa vaaranvastuu ja riittävän kova myöhästymissanktio.

En tiedä miten kauan tuollaisessa kuntokartoituksessa menee. Kuntotarkastuksen hoitaa tilauksesta raportin saamiseen parissa viikossa eli yleensä kai kaupoille pääsee 2-3vko:n kuluessa siitä kun myyjä on tarjouksen hyväksynyt. Tuo kartoitus on isompi tutkimus niin siinä kai menee viikko-pari pidempään.

Tämä vahvalla yhden kiinteistökaupan kokemuksella

 

[Rantakemisti]

Mitenkäs muut ovat sopineet mahdollisista sanktioista myyjälle asunnon luovutusajan suhteen?
Tässä on nyt omakotitalosta alustavasti sovittu kauppaa, kuntokartoitus pitäisi vielä tehdä.
Ongelma tuntuu lähinnä olevan, että myyjä ei tunnu ymmärtävän että ei näitä voi viikkokaupalla vatuloida.
Tarjousehtoon laitettiin, että asunto olisi vapaa 1.2. Tarjous tosiaan laitettu 3vk sitte ja vieläkin odotetaan kuntokartoituksen päivämäärää, josta vielä vajaa viikko analyysiin.
Ennen tarjouksen jättämisti myyjä oli vähä sitä mieltä "että josko tässä keväämmällä muuttaisi kun lämpötilat nousee".

Kauppakirjaan ehto, että 200€\vuorokausi mitä luovutus viivästyy?
Jostain luin, että koko kauppasumma maksettaisiin vasta kun asunto on luovutettu. Käytännön kokemuksia ko menettelystä?

Meidän esisopimuksessa ja tulevassa kauppakirjassa (kaupat tehdään ensi maanantaina) seisoo seuraavaa:

"Huoneiston sekä autokatospaikan hallintaoikeus siirtyy ostajalle viimeistään 31.01.2018.
Mikäli huoneiston hallintaoikeuden siirtyminen ostajalle viivästyy myyjästä johtuvasta syystä, maksaa myyjä ostajalle viivästyksestä johtuvana kertakorvauksena 1000,00 euroa sekä kultakin alkavalta viivästysviikolta 750,00 euroa alkaen 01.02.2018 lukien huoneiston vapautumispäivään asti."

Alkuun yritin neuvotella korkeampaa korvaussummaa, mutta myyjän välittäjä hanasi jumalattomasti vastaan ja yritti väittää että nykyinenkin summa on liian korkea. Muistaakseni väitti tuon tonninkin riittävän kun sillä "asuisi hotellissa kuin kuninkaat". Väitti myös tuollaisen ehdon pelottavan, ärsyttävän myyjiä ja olevan kohtuuton. Sopimussakon pitäisi olla aina riittävän korkea, jotta myyjän ei kannata jäädä asuntoon, jos myyjän oma uusi asunto viivästyy. Summan pitäisi korvata ostajalle väliaikaismajoitukset, irtaimiston varastointikulut ja luonnollisesti irtaimiston ylimääräiset siirtokulut. Tuolloin kun tuosta väänneettiin, niini löysin useammasta lähteestä sopivana summana 1000 euroa viikolta, 300 euroa päivältä tai 0,5% asunnon hinnasta jokaiselta alkavalta viikolta (tätä summaa on käyttänyt iso kiinteistönvälitysyritys).

Tuolla sopimussakolla luonnollisesti varaudutaan epätodennäköisiin mutta silti mahdollisiin takaiskuihin. Senhän takia näitä kirjataan sopimuksiin vaikka meillä esimerkiksi onkin täydellinen luotto myyjiin ja asunnon vapautumiseen määräajan puitteissa. Sanoisin että tuo sopimussakko kannattaa mitoittaa asunnon hinnan mukaan. Näin vertailun vuoksi meidän kauppasumma on lähemmäs 300 000 euroa, joten pidän meidän sopimussakkoa melko matalana. Todennäköisesti en tekisi kauppoja näin matalalla ehdolla jos en olisi jo tutustunut myyjiin ja luottaisi heihin.

Kauppakirjaan voidaan tietenkin kirjata, että omistusoikeus ja hallintaoikeus siirtyy kaupantekohetkellä. Ennen sitä pelaatte vaikka käsirahalla ja tarjouksella (tai jonkinlaisella muulla esisopimuksella).