ihan mielenkiinnosta: minkä takia niitä kylppärin lattian alla/rakenteissa kulkevia putkia ei voida laittaa kuntoon jo siinä remontin yhteydessä, ettei sitä vasta remontoitua kylppäriä tarvitsisi heti olla purkamassa?
Omakotitalossa (luultavasti) näin olisi tehtykin mutta kerros/rivitalossa on se että "omistaja" omistaa oikeuden muokata sisusta aika pitkälle mutta ei ulkoisia (tukiranka jne) elementtejä. Eli teoriassa voit uusia vaikkapa kaikki sisäovet mutta et ulko-ovea ja maalata sisältä vaikka sateenkaariväreissä mutta et ulkoa jne.
Toki nuo luetellaan tarkemminkin mitkä ovat osia mihin ei saa itse (mistä taloyhtiö on vastuussa) koskea ja mitkä taasen ovat sellaisia että voit tehdä lähes mitä tahansa (kunhan ei tule naapureille ongelmia).
Teoriassa olisi ehkä ollut mahdollista että (jos niitä on) vesikiertoiset patterit, samaten ne pintavetoputket olisi saanut luvan uusia mutta silloin olisi varmasti täytynyt olla tarkastajaa ja taloyhtiön väkeä paikalla jne. samaten mahdolliset haitat muille asukkaille (onko esim. juuri siinä asunnossa mahdollista katkaista VAIN kyseisestä asunnosta vesi, sähköt jne. kun remonttia tehdään ja paikkoja uusitaan).
Puhumattakaan siitä jos oikeasti lattiaa alettaisiin piikkaamaan auki ja viemäröintiä uusimaan "vain yhden asunnon" kohdalta (missä menee raja, kun yhtiö alkaa uusimaan omiaan saadaanko se liitettyä juuri siihen yhteen asuntoon oikein, se yksikin asunto joutuisi maksamaan osuutensa muiden remontista jne).
Yleensä ei tietysti (mielellään) odoteta niitä ensimmäisiä vuotoja vaan kun putket ovat tarpeeksi vanhat aletaan tekemään noita tarkistuksia. Kun kuntotutkimukset tehdään säännöllisesti saadaan aika tarkka kuva putkien kunnosta ja putkiremonttia voidaan venyttää pitkäänkin. Esim. tuo 60-luvulla tehty kämppä kun nyt jo osassa 80-luvun kämpistä on tehty remontteja. Vuosikymmenien aikoina on välistä tullut heikkoja putkia ties mistä Puolasta ja välistä myös liitoskomponentit on olleet vähän mitä sattuu.
Se on aina lähinnä arvio että putket kestävät talossa kuin talossa sen 30-50 vuotta. Jossain kestää pidempään jossain alkaa tulemaan ongelmia ehkä jo alle 5v takuun aikana.
Mutta joo, jos lähdetään siitä oletuksesta, että putkiremppa saattaa iskeä sinä aikana kun kys. asunnon omistan, niin onko minkäänlaista hehtaariluokkaa, että paljonko n. 70-neliöisen kämpän osalta voi tulla kustannuksia?
Edit: tässä nopeasti jotain artikkelista:
"Kuitenkin on syytä huomata, että rakennuksen laatu vaikuttaa putkiremontin ajankohtaan suuresti. Esimerkiksi 1970-luvulla kiireellä rakennettujen rakennusten putkiremontteja on tehty jo 2000-luvun alussa."
+
"
Putkiremontin ajankohtaan vaikuttaa putkien tekninen kunto, mutta myös muut kiinteistön korjaustarpeet. Kiinteistön korjaustarpeet selviävät kunnossapitotarveselvityksestä. Selvityksen aikajänne on yleensä vähintään 5 vuotta. Se kertoo milloin ja miten on ajateltu toteuttaa kiinteistön korjaukset.
Esimerkkejä linjasaneerauksen kustannuksista:
Putkien uusiminen: Hinta-arvio 600-900 euroa/m²
- Viemärit uusitaan
- Käyttövesiputket uusitaan pinnalla/koteloissa
- Märkätilat uusitaan
- Sähköt uusitaan
Putkien kunnostus: Hinta-arvio 200-400 euroa/m²
- Viemärit kunnostetaan sisäpuolelta (100-200 euroa/m²)
- Käyttövesiputket uusitaan pinnalla/koteloissa (100-200 euroa/m²)
(/huoneisto-m², sis alv. 24%, hintataso Suur-Helsingin alueella 2013).
"
+
2016:
"
Ympäristöministeriön tietojen mukaan helsinkiläisrempan keskiarvo on 700 euroa neliöltä, kun maalla voi selvitä 300 halvemmalla.
Jokainen remontti on yksilö. Pääkaupungin alueella hinta voi olla 250–1 200 euroa, riippuen miten se tehdään. (Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja
Tarmo Pipatti)
"
Eli todella paljon hintaan vaikuttaa se halutaanko samalla uusia myös "kaikki muukin" vai ei. Samaten tuohon vaikuttaa moni muukin seikka, kilpailutus, sijainti, urakan koko jne.
