Olen tehnyt stressitestin aina 7% tasolle asti, se oli muistaakseni noin 750-800e/kk haarukassa. Toki tämä on maksettavissa hampaita irvistellen mutta tavoitteena tietenkin minimoida korkoihin laitettava osuus. Lähinnä on alkanut entistä enemmän ärsyttämään ajatus että maksan kuukaudessa noin 80% itse lainaa ja 20% korkoja, mutta näinhän se tuntuu menevän.
Ajattele se korko + vastike vuokraksi ja lyhennys säästöksi
Kannattaa lukea esim. nämä 2 artikkelia ajatuksen kanssa lävitse:
Kumpaan suuntaan haluisit suhdetta muuttaa?
Aloin miettimään tätä kokonaisuutta mitä olen nyt saanut eri pankeilta ja taitaa tuo Hypo olla vaivattomin valinta ellei ole tarve saada vakuutuksia yms saman katon alle?
Ilmaisin ehkä vähän epäselvästi, eli tarkoituksenani olisi minimoida korot. Ihannetilanne olisi tietenkin maksaa ns. "kiinteänä korkona".
Riippuu tietysti monesta asiasta, mutta taloudellisesti järkevintä on tietysti koittaa saada mahdollisimman pieni marginaali ja mahdollisimman lyhyt euribor (tosin nythän kaikki on miinuksella) sekä mahdollisimman pitkä laina-aika. Eli maksaa niin vähän lainaa pois kun mahdollista. Tämä siksi, että saat rahalle parempaa tuottoa muualta, eli laitat niin vähän rahaa lyhennykseen kun mahdollista ja loput kasvamaan korkoa. Sitten tilannetta toki tarkkaillaan kokoajan että saamasi korko pysyy isompana kuin maksamasi, ja heti kun näin ei jostain syystä enää ole(ja näyttää siltä että siihen tilanteeseen ei enää pääsekkään) niin kaikilla säästöillä ylimääräinen lyhennys ja siitä eteenpäin sitten niin suurta lyhennystä kun pystyy.
Kuka konsultti kirjoittaa, että kaikki hyvin, jos putkilla on ikää likelle oletetun eliniän? yleisesti ajat on ilmoitettu reilusti varmanpäälle - toki joissain tapauksissa pitää paikkansa, huonojakin tuotteita on.
Sitä en tiedä mitä konsultti kirjoittaa. Lienee osin kiinni siitä myykö sama konsultti sitten myös putkiremonttien suunnittelua, valvontaa ja itse putkiremonttien urakointia.
Vastaan vahvalla mutu-tiedolla. Käsittääkseni ASP-ehdot ovat kutakuinkin vakiot pankkien välillä juurikin syystä että lainan myöntäjä maksaa sen lainan lisäkoron. Toki se kannattaa aloittaa mahdollisimman nopeasti, mutta sitä ei mitata vuosilla vaan kvartaaleilla, eli jos vaikka aloitat kvartaalin viimeisenä päivänä, niin säästämäksesi ajaksi luetaan koko kvartaali.
Enkait minä vuosista puhunut muuten kuin tuon alotusvuoden osalta, joka on toki hieman selkeyttämistä vaativa ilmaisu. Jos siis aloitan vaikka huhtikuussa sen säästämisen, niin lasketaanko siihen korkoon kolme kvartaalia tältä vuoden + 5 vuotta. Vai neljä seuraavaa kvartaalia + 5 seuraavaa 12kk jaksoa.
Taloyhtiöhän noista sinänsä vastaa kollektiivisesti riippumatta siitä missä asunnossa itse asuu. Toki vaivaa voi koitua, jos omaan asuntoon tulee remontti. Pitäisin aika olemattomana riskinä.
Tämä. Ei mitään merkitystä tollasilla asioilla. Jos taloyhtiö on siinä tilassa että ei pysty vastaamaan kosteusvaurioista niin eipä sitä asuntosijoitusta kerroksen valitseminen pelasta.
Saako kysyä että mistä toi annuiteetti? Myytiinkö se teille vai oliko oma idea?
Tyhmyyttä. Oli kiire saada laina ja tähän tuli tartuttua.
Mainitsisitko vielä lainan tyypin? Kuulostaa aika huomattavalle pudotukselle marginaalissa
25 vuoden asuntolaina tasaerällä, alkuperäinen summa oli reilu 160 000 ja nyt lainaa on jäljellä reilu 150 000. Meillä molemille on vakituiset ja vakaat työsuhteet, ns. pitkä mutta kapea leipä. Nyt kun korot ovat alhaalla, niin on tarkoituksena lyhentää niin paljon kuin kerkeää.
Entäpä jos käyttäisitkin matalat korkotasot hyväksesi ja sijoittaisit minimilyhennyksen jälkeen yli jäävät rahat esim. Bank Norwegianin 1.75% korkotilille tai matalan riskin indeksirahastoihin potentiaalisesti vielä korkeammalla tuotolla?
Mikäpä ettei, mutta itse haluan pelata varman päälle ja maksaa lainan "mahdollisimman nopeasti" pois. Nordnetin rahastoihin ja säästötilille menee joka kuukausi pieni potti hätävaraksi.
Tästä on ollut ketjussa aiemminkin puhetta. Käytännössä esim. kymppitonnilla saisi Bank Norwegianin tilillä satasen hyötyä vuodessa verrattuna siihen, että maksaa asuntolainaa etuajassa takaisin. Muukin sijoittaminen on tällä hetkellä vähän niin ja näin, kun osakekurssit ovat niin korkealla.
Se myös luo puskuria mitä ilman tilisijoittamista ei olisi. Kumpi on stressaamattomampi tilanne, 10k€ ylimääräistä lyhennyksiin tilillä vai 10k€ vähemmän lainaa? Väittäisin, että ensimmäinen.
Ja syy olla ottamatta sitä ilmaista satasta vuodessa on mikä?
Puskuri on asia erikseen. Minun mielestäni puskurivarantoa on syytä olla jonkin verran joka tapauksessa, on lainanlyhennysstrategia mikä tahansa.
Mä en usko, että tuo korkoero asuntolainan ja Bank norwegianin välillä pysyy kovin pitkään. Sen kymppitonnin kartuttaminenkin voi kestää pari vuotta, ja sitten taas jos summan kerääminen ei kestä kauaa, niin sitten se satasen potentiaalinen tuottokin on melko pikkurahaa.Ja syy olla ottamatta sitä ilmaista satasta vuodessa on mikä?
Syy olla ottamatta ilmaista satasta on se, että korkotaso joskus muuttuu?
Sitten sitä puskuria on enemmän. Sinä vain hukkaat helppoa rahaa. Ihan käsittämätöntä talouden puolesta. Jos epäloogisuuskoneesi tuo sinulle paremman mielen maksamalla halpaa lainaa nopeammin pois niin ole hyvä ja tee niin, kunhan ymmärrät sen maksavan ja olevan loogisesti järjetöntä.
Minä en ole tuo nopea lainanlyhentäjä, huutelen vain sivusta.
Mielestäni tuossa ei taas ole mitään järkeä että makuuttaa rahojaan norjas. Jos idea on tehdä tuottoa kuin maksaa lyhennystä niin sitten pitää sijoittaa kunnolla.
Se on ihan up to you mitä rahoillasi teet kunhan et hölmöile niiden kanssa
1.75% on kuitenkin lähes kaksinkertainen tämän hetken keskimääräiseen asuntolainan korkoprosenttiin nähden.
Riippuu ihan riskin siedosta. Toiset sietävät riskiä paremmin kuin toiset. Jokatapauksessa on fiksumpaa ottaa se köytännön nollariskinen tuotto kuin olla ottamatta sieltä norjasta. Osake/rahastosijoittamisessa tulee muistaa myös mahdolliset osto ja myyntikulut mitä pankkitalletuksessa ei ole.
Ei.
Ei (tuolla säästötilillä siis), mutta verot koroista pitää maksaa.
Kun korot lähtee nousuun niin myös talletuskorko lähtee nousuun. Ihan perus op pankista sai 10v sitten 5% korkoa. Ainoa asia joka merkkaa on se että saa enemmän tuottoa kun joutuu maksamaan korkoa. Mutta jokaisen oma asia jos ei viitsi muutamaa hiiren klikkausta tehdä ilmaisen rahan eteen ilman riskiä. Itse en kuitenkaan sijoittaisi asuntolainaan tarkoitettuja rahoja pörssiin,mutta toki jos on valmis ottamaan riskin ja menettämään rahat niin sitten.
Homma edennyt niin että lainaa 117k€ ja oma osuus 13k€. 10k€ lisää olisi pitänyt saada remppaa varten, mutta ei kuulemma maksukyky riitä heidän laskuriensa mukaan.Voi olla että olen kohta talonomistaja. 96m² ja 70-luvulla rakennettu talo olisi lähdössä 128,5k€. 10% omaa rahaa ja loput lainaa maksimi ajalla.
Sen verta pienet menot että jää joka kuukausi se 700€ ylimääräistä. Menot ei kasva kuin ehkä sen 100-200€/kk omistusasumiseen siirtymisen myötä ja palkkakin nousi 5% tälle vuodelle. Pelkkää vittuiluahan toi vain on. Ei varmaan pärstä miellytä tarpeeksi. 
Pankit taitaa olla aika orjia noille laskureilleen. Elämäntilanteita taikka piheyttä ei huomioida millään kohtaa niissä.Homma edennyt niin että lainaa 117k€ ja oma osuus 13k€. 10k€ lisää olisi pitänyt saada remppaa varten, mutta ei kuulemma maksukyky riitä heidän laskuriensa mukaan.
Päinvastoin. Mutta pankkien tulee varautua myös elämäntilanteen muutokseen kohtuudella. Muutenkin "ylimääräistä jää 700€/kk" voi ihan hyvin monella tarkoittaa oikeasti sitä, että tuo on se osuus mitä jää pakollisten jälkeen. On aivan eriasia jos pakolliset + muut kulut jälkeen vielä oikeasti säästetään se 700€/kk kuin, että pakollisten jälkeen jää 700€/kk.
Totta, lisäksi se miten paljon tulee piilokuluja kun uuteen asuntoon muuttaa.
Kuinkas pitkälle Norjan valtio takaan ulkomaisten sijoittajien rahoja?
Se ihan riippuu mistä roikkuu. Mulla on taloyhtiölainalla 5v lyhennysvapaa, ja yhdeltä pankilta sain tarjouksen vastaavalla 5v lyhennysvapaalle koko lainalle. Korko tosin tuossa tarjouksessa oli sitten sama kuin yhtiölainallakin, joten päädyin jättämään yhtiölainan ja ottamaan lainaa vain myyntihintaan matalammalla korolla. Myös vakuusvaatimukset vaikuttivat tähän.
