"Ei saa tehdä voittoa" on väärin. Pelkona vain voitosta maksettava vero. Tosin lienee vain kirjanpidollinen seikka. Itse en tarkemmin tiedä, mutta asuin aiemmin noin 10 vuotta vanhassa asunto-osakeyhtiössä (25 asuntoa), jossa vastikkeiden myötä oli kertynyt rahaa säästöön noin 30k€.
Noin tarkasti meille ei tuota kieltoa avattu. Sanottiin vain, että se ei ole mahdollista. Käsittääkseni meillä ei ole kirjanpitäjät, ellei se juuri tule tuon firman kautta. Meillä on kuulemma joku vanha ja todella edullinen sopimus firman kanssa, mutta siitä puuttuu jotain palveluita. Taloyhtiössä on vain 12 asuntoa.
Riittänee, että nostaa asian käsittelyyn ”muut asiat” kohdalla? Näinhän se tosiaan on, että ei säästöön menevä raha ole millään tavalla voittoa.
Riittää, jos asiasta haluaa vain keskustella. Mitään päätöstä ei voi tehdä asiasta jota ei ole kokouskutsussa.
Jos kyseessä on pelkkä hoitovastikkeen nostaminen, näkyy se yhtiön tulosrivllä, jolloin on mahdollista, että tulos nousee plussalle jos esim. poistot ei riitä tuloksen nollaamiseen. Jos kerääminen tehdään erilisenä korjausvastikkeena, voidaan se rahastoida, jolloin rahat menee taseeseen eikä niillä ole tulosvaikutusta.
No ei kyllä vielä vaikuta siltä, että ymmärtäisit asiasta juurikaan mitään.
Koska kotitalousvähennystä voi saada vain töistä jotka kuuluu lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaalle. Parvekeremontit noin yleisesti ottaen ei sellaisia ole, mutta vaikkapa parvekkeen lasituksesta ym. voi vähennyksiä saada.
Jos maksaa yhtiön remppalainan kerralla pois, niin voiko hakea kotitalousvähennystä?
Ei.Jos maksaa yhtiön remppalainan kerralla pois, niin voiko hakea kotitalousvähennystä?
Tosin nyt kun taloyhtiöt ovat lopettaneet omien korjausrahojen jemmaamisen, moni yhtiö kasvukeskusten ulkopuolella on myös ongelmissa kun sitä remonttilainaa ei saakaan tarvittaessa.
Ideaalisessa maailmassa ostaja toki tutustuu taloyhtiön taseeseen ja säästetyn summan voi hinnoitella asuntoa myydessä mukaan. Valitettavasti suurin osa ostajista on sen verran Keijoa, että tämä ei toimi oikeasti. Ja toki se ostohinta samalla nousee, mikä voi vain olla mahdotonta joillekin sitten lainoittaa.
Verottaja ei menettelyä hyväksy. Ei auta vaikka lasku tulisi suoraan urakoitsijalta. Kuka urakoitsija tekisi työn samaan hintaan, jos yhden as. Oy:n sijaan olisikin 40 sopimusta/luottoriskiä, kuka maksaa ja kuka ei. Reklamaatioiden käsittely voisi olla mielenkiintoinen, toiset viis veisaa ja toiset rohkealla amatööritulkinnallaan kiistelee asiasta ja sen sivusta.
Ensi vuonna pitäisi tulla putkien tarkastus ja edellisen tarkastuksen mukaan korjaus on tarpeen 5 vuoden jälkeen ja nyt siitä on kulunut 4 vuotta. Eli eiköhän se putkiremontti ole aikalailla nurkan takana.
Tässä asutaan esikoisen kanssa ensiasunnossa, joten tässä tuskin tulee vuoden tai kahden päästä muutettua. Molemmilla on vakituinen työpaikka vakaalla alalla, joten töidenkään takia ei tarvitse muuttaa.
Tämä on se suunnitelma, julkisivun tilalla on vain putkiremontti.
Off-topic jatkuu.No siis oletetaan nyt tietysti että se homma on sellainen mikä kotitalousvähennyksen piiriin kuuluu, esim juuri se kylppäriremppa. Eikä se sitä tarkoita että sen urakoitsijan pitää asukkaan kanssa mitään sopimusta tehdä. Se on ihan sama vaikka siellä välissä olisi se as.oy joka sen kylppärirempan siltä asukkaalta laskuttaa niin kyllä siitä kotitalousvähennyksen silloin saa (edellyttäen että ehdot muuten täyttyy).
Lähinnä tämä siis tulisi kyseeseen pienemmissä taloyhtiöissä.
Mutta ehkä ollaan jo nyt hieman ulkona ketjun aiheesta
Toisekseen, asunto-osakeyhtiö ei tyypillisesti kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos laskun maksaa sellaiselle taholle, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, ei kotitalousvähennystä voi saada.
Nyt en ymmärrä mitä tässä tarkoitetaan. Poisto on ainoastaan kirjanpidollinen toimenpide. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko kassassa euroja vai ei.
Tosiaan kyseessä oli Keski-Suomen Osuuspankki. Kyseessä on ensiasunto ja omaa rahaa laitetaan noin 35 000 euroa, omarahoitusaste on silloin noin 12 % eli ei erityisen korkea.
Huomasin saman, että kun omat menot oli jäsennelty ja ennakoitu tulevia vuosia (lasten päivähoito, äidin paluu työhön) sekä tehty säästö-/sijoituslaskelma, ei tarvinnut keskustella korkosuojista, vakuutuksista tai muista maksullisista lisäpalveluista.
No enpä tiedä, että onko tuo vastikkeessa säästäminen vaivan arvoista. Putkiremppa on kuitenkin sen 600-1000 euroa per neliö helposti. Vuoden säästöillä saisi siis puolen neliön remppakulut maksettua.
Ei kai sitä asukkaat esim. polkupyöriä muissakaan yhtiöissä varastele vaan ulkopuoliset. Eihän tuossa tarvitse kuin joku vähän kytätä ja sopivasti livahtaa varastoon jonkun poistuess, niin lähtee näppärästi lukitsemattomasta kaapista muutamat bägit liikenteeseen.
Monissa (etenkin vuokra)taloyhtiöissä ongelma ovat nimenomaan kyseisessä talossa asuvat pikkunilkit, nistit ja muut laitapuolenkulkijat, jotka tulevat omilla avaimilla sisään tiloihin pöllimään tavaraa, tai päästävät jonkun tuttunsa sisään lukittuihin tiloihin hoitamaan varastelupuolen.
Olet oikeassa, jos katsot controllerin silmin. Kokonaisuus ei ole ihan yksioikoinen ja takana on se, ettei verottaja myönnä asunto-osakeyhtiöille verovapautta vaan antaa tulontasauskeinot, eli kun euroja kerätään esim. rahoituksen maksuun pitää vastavuoroisesti etsiä sopiva rahasto/varaus, jotta tulos saadaan nollaan.
Ei tule kyseeseen missään - ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty, että jokainen osakas vastaa huoneistonsa kaikista korjauskuluista itse ja on itse tilaaja. Vain kuluttajan itsensä tilaamat palvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä ja laskuttaja ei voi olla asunto-osakeyhtiö. Edes koko taloa koskevaa remonttia ei saa pilkkoa osakkaiden maksettavaksi, näistä on jo useita ennakkotapauksia, joissa kotitalousvähennyksiä ei annettu.No siis oletetaan nyt tietysti että se homma on sellainen mikä kotitalousvähennyksen piiriin kuuluu, esim juuri se kylppäriremppa. Eikä se sitä tarkoita että sen urakoitsijan pitää asukkaan kanssa mitään sopimusta tehdä. Se on ihan sama vaikka siellä välissä olisi se as.oy joka sen kylppärirempan siltä asukkaalta laskuttaa niin kyllä siitä kotitalousvähennyksen silloin saa (edellyttäen että ehdot muuten täyttyy).
Lähinnä tämä siis tulisi kyseeseen pienemmissä taloyhtiöissä.
Mutta ehkä ollaan jo nyt hieman ulkona ketjun aiheesta
Tässä on hieman yleistystä ja kannattaa miettiä mitä tuo "putkiremppa" nyt pitää sitten oikeasti sisällään sekä miten se toteutetaan.
Jos se tuo sinulle paremmat yöunet niin mikäs siinä ja kukaan ei voi vielä sanoa kuinka kannattavaa tuo oli. Pahimmassa tapauksessa maksat aivan turhaan ylimääräisen satasen kuukaudessa ja koko laina-aikana kymmeniä tuhansia ylimääräistä.
Mielenkiintoista, että tuollainenkin oli saatavilla. Mielestäni 10 vuoden kiinteä korko on ihan tarpeeksi. Sitten lainan pääoma on jo pienentynyt sen verran omiin tuloihin nähden, ettei laina enää muodosta samanlaista korkoriskiä.
Normaalit lainaehdot, voi maksaa vaikka heti pois ilman ylimääräisiä kuluja.
Oletko aivan varma ja mistä pankista tuollaisen lainan saa?
Osuuspankista
Kokonaiskoroksi ihan ok, mutta tuossa puhuttiin pelkästä kiinteästäkorosta. Eli tuleeko tuohon marginaali + muut kulut vielä päälle?
Katsoin samaa, että seuraavan kolmen vuoden aikana voi tulla jopa 10k€ takkiin mielenrauhan takia, jos korot pysyy samana. Mutta eihän noista ikinä tiedä, vaikka vuoden päästä korot ovatkin jo 5%:a.
Onko sinullakin kiinteäkorkoinen asuntolaina?
Muutaman vuoden vielä 1,6, jonka jälkeen euribor 12kk + 1,2 muistaakseni. Kuulostaa kyllä niin korkeilta nuo omat korot, että pitäisi varmaan miettiä kilpailutusta. Tosin mietityttää menettääkö kilpailutuksessa ensiasunto edun, jos vaihtaa pankkia kesken lainan.
Kyllähän noista tietää. Pakkaselta vuodessa +5% on melkein yhtä todellinen tapahtuma kuin Joulupukin visiitti huomenna. Joku siihen pukkiinkin tosin uskoo.
25v asuntolainaa maksetaan sen verran kauan, että eipä se paljoa lohduta vaikka siihen koronnousuun menisikin 3 tai 5v. Toki se pääoma hiljalleen sulaa, mutta vuodessa ei tapahhdu yhtään mitään korkokustannusten kannalta.
Niinkuin joku tuossa yllä jo mainitsikin, 10vuoden kiinteä korko voisi olla järkevä, sillä siinä ajassa jo maksaa melkoisesti lainaa pois ja jos korot nousee, niin ei lainan määrä ole enään suurensuuri ja korkojen nousu niin vaikuta. Tosin tässä puhutaan 25v laina-ajasta, jossa ei ole mitään järkeä. Ostettu vain liian kallista asunto tuloihin nähden jos tuollaisia laina-aikoja pitää ottaa. Mielestäni 15 vuotta on maksimi.
