Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Voinko ehdottaa seuraavassa taloyhtiön kokouksessa, että nostaisimme yhtiövastiketta tulevia remontteja varten? Edellisessä kokouksessa kun koitin ottaa asiaa puheeksi, niin kokouksen järjestänyt kiinteistöyhtiö (mikähän se firma on, joka vastaa kuluista jne.?) totesi, että taloyhtiö ei saa tehdä voittoa.

En oikein ymmärrä, että miten rahan säästöön laittaminen on voiton tekemistä? Jos vastike nousisi vaikkapa 50snt / neliö, niin kuukaudessa tulisi jonkin verran jo säästöön. Voiko taloyhtiön hallitus tehdä itsenäisesti päätöksen vastikkeen noususta vai tarvitseeko asiasta järjestää suurempikin äänestys? Taloyhtiön kokouksissa ei käy oikeastaan muita kuin hallituksen jäsenet.
"Ei saa tehdä voittoa" on väärin. Pelkona vain voitosta maksettava vero. Tosin lienee vain kirjanpidollinen seikka. Itse en tarkemmin tiedä, mutta asuin aiemmin noin 10 vuotta vanhassa asunto-osakeyhtiössä (25 asuntoa), jossa vastikkeiden myötä oli kertynyt rahaa säästöön noin 30k€.
Itse soittaisin taloyhtiön kirjanpitäjälle.
 
@PetriV Tuot taloyhtiön hallitukselle tietoon, että haluat seuraavaan kokoukseen yhtiövastikkeen noston käsittelyyn. Rahan säästöön laittaminen ei ole voiton tekemistä.

Rekisteröidyt yhdistyksetkään eivät saa tehdä voittoa. Mites mm. ammattiliitot? 'Siirretään tilikauden ylijäämä työtaistelurahastoon.'
 
"Ei saa tehdä voittoa" on väärin. Pelkona vain voitosta maksettava vero. Tosin lienee vain kirjanpidollinen seikka. Itse en tarkemmin tiedä, mutta asuin aiemmin noin 10 vuotta vanhassa asunto-osakeyhtiössä (25 asuntoa), jossa vastikkeiden myötä oli kertynyt rahaa säästöön noin 30k€.
Itse soittaisin taloyhtiön kirjanpitäjälle.

Noin tarkasti meille ei tuota kieltoa avattu. Sanottiin vain, että se ei ole mahdollista. Käsittääkseni meillä ei ole kirjanpitäjät, ellei se juuri tule tuon firman kautta. Meillä on kuulemma joku vanha ja todella edullinen sopimus firman kanssa, mutta siitä puuttuu jotain palveluita. Taloyhtiössä on vain 12 asuntoa.

@PetriV Tuot taloyhtiön hallitukselle tietoon, että haluat seuraavaan kokoukseen yhtiövastikkeen noston käsittelyyn. Rahan säästöön laittaminen ei ole voiton tekemistä.

Rekisteröidyt yhdistyksetkään eivät saa tehdä voittoa. Mites mm. ammattiliitot? 'Siirretään tilikauden ylijäämä työtaistelurahastoon.'

Riittänee, että nostaa asian käsittelyyn ”muut asiat” kohdalla? Näinhän se tosiaan on, että ei säästöön menevä raha ole millään tavalla voittoa.

Tällä kertaa onkin jo vähän kättä pidempää kun kokous on ajankohtainen.
 
En tiedä tarkalleen, voiko asiasta päättää suoraan kokouksessa, ellei se ole esityslistalla. Muut asiat kohdassa voitte asiasta kuitenkin keskustella ja valmistella vaikka esityksen seuraavaan kokoukseen.
 
Riittänee, että nostaa asian käsittelyyn ”muut asiat” kohdalla?
Riittää, jos asiasta haluaa vain keskustella. Mitään päätöstä ei voi tehdä asiasta jota ei ole kokouskutsussa.

Näinhän se tosiaan on, että ei säästöön menevä raha ole millään tavalla voittoa.
Jos kyseessä on pelkkä hoitovastikkeen nostaminen, näkyy se yhtiön tulosrivllä, jolloin on mahdollista, että tulos nousee plussalle jos esim. poistot ei riitä tuloksen nollaamiseen. Jos kerääminen tehdään erilisenä korjausvastikkeena, voidaan se rahastoida, jolloin rahat menee taseeseen eikä niillä ole tulosvaikutusta.

Tällä kertaa onkin jo vähän kättä pidempää kun kokous on ajankohtainen.
No ei kyllä vielä vaikuta siltä, että ymmärtäisit asiasta juurikaan mitään.

Onko tiedossa joku tietty remontti mihin rahaa on tarkoitus kerätä? Se on ihan ok ja varmaan mahdollista saada runnottua läpi, että kerätään rahaa remonttiin x joka tehdään kahden vuoden päästä ja maksaa y euroa. Mutta se, että kerätään vaan varmuuden vuoksi jotain varten tietämättä kuitenkaan sen tarkemmin mihin, milloin ja minkä verran, on osakkeenomistajien taloudellisen edun kannalta aika typerää.
 
Kyllähän tuo tuntuu varmasti monen mielestä erikoiselta, laittaa rahaa johonkin joka ehkä joskus käytetään omaksi hyödyksi?

Tietysti jos taloyhtiössä asuu vain henkilöitä jotka asuvat siinä kuolemaan saakka niin ehkä esitys menee läpi, mutta itse en ainakaan tuollaista lähtisi kannattamaan.

Ylipäätänsä ihmetyttää noissa taloyhtiöissä se, miksei kotitalousvähennystä haluta hyödyntää? Esim jos tehdään 200t parvekeremontti 40 asunnon kerrostaloon, niin miksi se pitää ottaa könttävelkana eikä esim tarjota asuntokohtaisesti sitä mahdollisuutta maksaa sitä 5000e jolloin siitä voisi saada jopa 50% verottajalta takaisin?
 
Kyllähän tuo tuntuu varmasti monen mielestä erikoiselta, laittaa rahaa johonkin joka ehkä joskus käytetään omaksi hyödyksi?

Tietysti jos taloyhtiössä asuu vain henkilöitä jotka asuvat siinä kuolemaan saakka niin ehkä esitys menee läpi, mutta itse en ainakaan tuollaista lähtisi kannattamaan.

Ylipäätänsä ihmetyttää noissa taloyhtiöissä se, miksei kotitalousvähennystä haluta hyödyntää? Esim jos tehdään 200t parvekeremontti 40 asunnon kerrostaloon, niin miksi se pitää ottaa könttävelkana eikä esim tarjota asuntokohtaisesti sitä mahdollisuutta maksaa sitä 5000e jolloin siitä voisi saada jopa 50% verottajalta takaisin?

Koska kotitalousvähennystä voi saada vain töistä jotka kuuluu lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan osakkaalle. Parvekeremontit noin yleisesti ottaen ei sellaisia ole, mutta vaikkapa parvekkeen lasituksesta ym. voi vähennyksiä saada.

Mutta yleisesti ottaen kyllä samaa mieltä. Turha niitä rahoja on antaa taloyhtiön hillottavaksi kun omassa hallinnassa tuottavatkin jotain.
 
Kyllähän tuo tuntuu varmasti monen mielestä erikoiselta, laittaa rahaa johonkin joka ehkä joskus käytetään omaksi hyödyksi?

Tietysti jos taloyhtiössä asuu vain henkilöitä jotka asuvat siinä kuolemaan saakka niin ehkä esitys menee läpi, mutta itse en ainakaan tuollaista lähtisi kannattamaan.

Ylipäätänsä ihmetyttää noissa taloyhtiöissä se, miksei kotitalousvähennystä haluta hyödyntää? Esim jos tehdään 200t parvekeremontti 40 asunnon kerrostaloon, niin miksi se pitää ottaa könttävelkana eikä esim tarjota asuntokohtaisesti sitä mahdollisuutta maksaa sitä 5000e jolloin siitä voisi saada jopa 50% verottajalta takaisin?

Jos maksaa yhtiön remppalainan kerralla pois, niin voiko hakea kotitalousvähennystä? o_O
 
Mutta yleisesti ottaen kyllä samaa mieltä. Turha niitä rahoja on antaa taloyhtiön hillottavaksi kun omassa hallinnassa tuottavatkin jotain.

Tosin nyt kun taloyhtiöt ovat lopettaneet omien korjausrahojen jemmaamisen, moni yhtiö kasvukeskusten ulkopuolella on myös ongelmissa kun sitä remonttilainaa ei saakaan tarvittaessa.
 
Taloyhtiöllä pitäisi aina olla sen verran rahaa tilillä, että perus ylläpito ja pienet korjaukset voidaan tehdä sen avulla ilman tarvetta ottaa lainaa. Ja puhun siis normaalista ylläpitokorjaamisesta, maalaukset, valaisimien uusimiset, pihan ylläpito jne... Mitään suurempia etukäteiskeräyksiä ei varmaan kannata harrastaa juurikin Jebauksen mainitsemasta syystä. Tuskin kukaan haluaa maksella suurempaa rahamäärää taloyhtiölle "säästöön", koska pois muuttaessa niitä ei sieltä mukaansa saa. Tietysti tästä asiasta voi olla montaa mieltä, ja itseasiassa isännöintiliitto taitaa suositella ylimääräisen rahan keräämistä yhtiölle.

Tietysti se on taloyhtiön kannalta kauhean positiivista, jos siellä on iso kasa ylimääräistä rahaa odottamassa tulevia remontteja, mutta osakkaan itsensä kannalta se ei välttämättä ole kovin kiva juttu jos makselet ylisuurta vastiketta sitä varten, että asunnon tulevan omistajan yhtiölainaosuus olisi pienempi... Tietysti jos korjaussuunnitelmissa on tehdä vaikka seuraavan kolmen vuoden aikana julkisivuremppa, niin rahoitusvastikkeen keräämisen voi aloittaa jo etukäteen. Tuollaisissa selkeissä tapauksissa asunnon myyntitilanteessakin sen rahoitusvastikkeen arvon voi faktoroida sitten myyntihintaan mukaan ja näin välttyä maksamasta "turhasta" ainakaan täyttä määrää, mutta jos sinne 10 vuotta maksaa ylimääräistä ihan vaan koska, niin sitä ei kyllä ikinä saa takaisin myyntihinnassa...
 
Taloyhtiöllä pitäisi aina olla sen verran rahaa tilillä, että perus ylläpito ja pienet korjaukset voidaan tehdä sen avulla ilman tarvetta ottaa lainaa. Ja puhun siis normaalista ylläpitokorjaamisesta, maalaukset, valaisimien uusimiset, pihan ylläpito jne... Mitään suurempia etukäteiskeräyksiä ei varmaan kannata harrastaa juurikin Jebauksen mainitsemasta syystä. Tuskin kukaan haluaa maksella suurempaa rahamäärää taloyhtiölle "säästöön", koska pois muuttaessa niitä ei sieltä mukaansa saa. Tietysti tästä asiasta voi olla montaa mieltä, ja itseasiassa isännöintiliitto taitaa suositella ylimääräisen rahan keräämistä yhtiölle.

Tietysti se on taloyhtiön kannalta kauhean positiivista, jos siellä on iso kasa ylimääräistä rahaa odottamassa tulevia remontteja, mutta osakkaan itsensä kannalta se ei välttämättä ole kovin kiva juttu jos makselet ylisuurta vastiketta sitä varten, että asunnon tulevan omistajan yhtiölainaosuus olisi pienempi... Tietysti jos korjaussuunnitelmissa on tehdä vaikka seuraavan kolmen vuoden aikana julkisivuremppa, niin rahoitusvastikkeen keräämisen voi aloittaa jo etukäteen. Tuollaisissa selkeissä tapauksissa asunnon myyntitilanteessakin sen rahoitusvastikkeen arvon voi faktoroida sitten myyntihintaan mukaan ja näin välttyä maksamasta "turhasta" ainakaan täyttä määrää, mutta jos sinne 10 vuotta maksaa ylimääräistä ihan vaan koska, niin sitä ei kyllä ikinä saa takaisin myyntihinnassa...

Ideaalisessa maailmassa ostaja toki tutustuu taloyhtiön taseeseen ja säästetyn summan voi hinnoitella asuntoa myydessä mukaan. Valitettavasti suurin osa ostajista on sen verran Keijoa, että tämä ei toimi oikeasti. Ja toki se ostohinta samalla nousee, mikä voi vain olla mahdotonta joillekin sitten lainoittaa.
 
Pääsääntöisesti kerättävistä vastikkeista päättää yhtiökokous, mahdolliset poikkeukset lukee yhtiöjärjestyksessä. Yhtiökokouksella on 2 päätehtävää, hyväksyä edellisen vuoden tilinpäätös ja vahvistaa talousarvio, jossa on tulot ja menot.. Melkein aina valitaan hallituskin, joskus toimikaudet on tilikautta pidempiä.

Asunto-osakeyhtiö on lähtökohtaisesti omakustannusperiaatteella toimiva - kun ainoa tulonlähde on osakkaiden lompakko, niin miksi kerättäisi enempää kuin tarvitsee. Isompiin hankkeisiin kannattaisi varautua "ennakkosäästämisellä", eli kerätä vuosittain poistojen verran euroja. Liian usein historiasta näkee vanhenevia tappioita ja edessä lainaoton - lainalla on aina korko, toki tuotto etukäteen kerätyille euroille on myös heikko.

Hallituksen rooli on toimia yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen päätösten mukaisesti. Päättää toimivaltaansa kuuluvista operatiivisista asioista ja valmistella yhtiökokoukselle päätettäväksi kuuluvat asiat.

Yhden tai kahden vuoden tilinpäätös ei anna kuin tilannekuvan siitä hetkestä, jolloin nappia on painettu. Hyvässä yhtiössä on selkeä strategia mitä haetaan, esim. käytetään taloudellinen ikä loppuun ja puretaan talo tai vaihtoehtoesimerkkinä korjataan ja huolletaan ennakoivasti kustannuksista välittämättä. Kun iso kuva on selvillä sitä pitää tarkentaa toimintasuunnitelmalla, eli miten ja millä kustannuksilla tavoitteeseen päästään. Se viiden vuoden lakisääteinen suunnitelma, joka on tilinpäätöksen liitteenä, on ainakin mun mielestä liian lyhyelle ajalle. Budjettiinkin pitäisi olla useamman vuoden näkymä, edes jollain laskentaperusteilla.
 
Ylipäätänsä ihmetyttää noissa taloyhtiöissä se, miksei kotitalousvähennystä haluta hyödyntää? Esim jos tehdään 200t parvekeremontti 40 asunnon kerrostaloon, niin miksi se pitää ottaa könttävelkana eikä esim tarjota asuntokohtaisesti sitä mahdollisuutta maksaa sitä 5000e jolloin siitä voisi saada jopa 50% verottajalta takaisin?

Verottaja ei menettelyä hyväksy. Ei auta vaikka lasku tulisi suoraan urakoitsijalta. Kuka urakoitsija tekisi työn samaan hintaan, jos yhden as. Oy:n sijaan olisikin 40 sopimusta/luottoriskiä, kuka maksaa ja kuka ei. Reklamaatioiden käsittely voisi olla mielenkiintoinen, toiset viis veisaa ja toiset rohkealla amatööritulkinnallaan kiistelee asiasta ja sen sivusta.
 
No siis oletetaan nyt tietysti että se homma on sellainen mikä kotitalousvähennyksen piiriin kuuluu, esim juuri se kylppäriremppa. Eikä se sitä tarkoita että sen urakoitsijan pitää asukkaan kanssa mitään sopimusta tehdä. Se on ihan sama vaikka siellä välissä olisi se as.oy joka sen kylppärirempan siltä asukkaalta laskuttaa niin kyllä siitä kotitalousvähennyksen silloin saa (edellyttäen että ehdot muuten täyttyy).

Lähinnä tämä siis tulisi kyseeseen pienemmissä taloyhtiöissä.

Mutta ehkä ollaan jo nyt hieman ulkona ketjun aiheesta :)
 
Jos kyseessä on pelkkä hoitovastikkeen nostaminen, näkyy se yhtiön tulosrivllä, jolloin on mahdollista, että tulos nousee plussalle jos esim. poistot ei riitä tuloksen nollaamiseen. Jos kerääminen tehdään erilisenä korjausvastikkeena, voidaan se rahastoida, jolloin rahat menee taseeseen eikä niillä ole tulosvaikutusta.

Onko tiedossa joku tietty remontti mihin rahaa on tarkoitus kerätä? Se on ihan ok ja varmaan mahdollista saada runnottua läpi, että kerätään rahaa remonttiin x joka tehdään kahden vuoden päästä ja maksaa y euroa.

Ensi vuonna pitäisi tulla putkien tarkastus ja edellisen tarkastuksen mukaan korjaus on tarpeen 5 vuoden jälkeen ja nyt siitä on kulunut 4 vuotta. Eli eiköhän se putkiremontti ole aikalailla nurkan takana.

Kyllähän tuo tuntuu varmasti monen mielestä erikoiselta, laittaa rahaa johonkin joka ehkä joskus käytetään omaksi hyödyksi?

Tietysti jos taloyhtiössä asuu vain henkilöitä jotka asuvat siinä kuolemaan saakka niin ehkä esitys menee läpi, mutta itse en ainakaan tuollaista lähtisi kannattamaan.

Tässä asutaan esikoisen kanssa ensiasunnossa, joten tässä tuskin tulee vuoden tai kahden päästä muutettua. Molemmilla on vakituinen työpaikka vakaalla alalla, joten töidenkään takia ei tarvitse muuttaa.

Tietenkin tuon kuukausittaisen ylimääräisen 30€ voisi laittaa vaikka itse säästöön.

Tietysti jos korjaussuunnitelmissa on tehdä vaikka seuraavan kolmen vuoden aikana julkisivuremppa, niin rahoitusvastikkeen keräämisen voi aloittaa jo etukäteen. Tuollaisissa selkeissä tapauksissa asunnon myyntitilanteessakin sen rahoitusvastikkeen arvon voi faktoroida sitten myyntihintaan mukaan ja näin välttyä maksamasta "turhasta" ainakaan täyttä määrää, mutta jos sinne 10 vuotta maksaa ylimääräistä ihan vaan koska, niin sitä ei kyllä ikinä saa takaisin myyntihinnassa...

Tämä on se suunnitelma, julkisivun tilalla on vain putkiremontti.
 
No siis oletetaan nyt tietysti että se homma on sellainen mikä kotitalousvähennyksen piiriin kuuluu, esim juuri se kylppäriremppa. Eikä se sitä tarkoita että sen urakoitsijan pitää asukkaan kanssa mitään sopimusta tehdä. Se on ihan sama vaikka siellä välissä olisi se as.oy joka sen kylppärirempan siltä asukkaalta laskuttaa niin kyllä siitä kotitalousvähennyksen silloin saa (edellyttäen että ehdot muuten täyttyy).

Lähinnä tämä siis tulisi kyseeseen pienemmissä taloyhtiöissä.

Mutta ehkä ollaan jo nyt hieman ulkona ketjun aiheesta :)

Off-topic jatkuu.

Ei saa kotitalousvähennystä, jos laskuttaja on asunto-osakeyhtiö.

https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/47873/kotitalousvahenny7/#11.5-osakkeenomistajan-kunnossapitovastuulle-kuuluvat-työt-hänen-hallitsemissaan-asuintiloissa
Kotitalousvähennystä ei voi saada sellaisista asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, jotka asunto-osakeyhtiössä asuva osakkeenomistaja maksaa asunto-osakeyhtiölle vastikkeina tai muina suorituksina, vaikka kunnossapitovastuu kyseisistä töistä kuuluisi osakkeenomistajalle. Vastikkeet ja muut suoritukset, jotka osakkeenomistaja maksaa asunto-osakeyhtiölle, eivät ole asunto-osakeyhtiössä asuvan itse teettämästään työstä maksamia työkorvauksia. Kyse on hänen suorittamistaan asunto-osakeyhtiön maksamien menojen kattamiseen liittyvistä suorituksista.

Toisekseen, asunto-osakeyhtiö ei tyypillisesti kuulu ennakkoperintärekisteriin. Jos laskun maksaa sellaiselle taholle, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin, ei kotitalousvähennystä voi saada.
 
Asunto-osakeyhtiö on lähtökohtaisesti omakustannusperiaatteella toimiva - kun ainoa tulonlähde on osakkaiden lompakko, niin miksi kerättäisi enempää kuin tarvitsee. Isompiin hankkeisiin kannattaisi varautua "ennakkosäästämisellä", eli kerätä vuosittain poistojen verran euroja. Liian usein historiasta näkee vanhenevia tappioita ja edessä lainaoton - lainalla on aina korko, toki tuotto etukäteen kerätyille euroille on myös heikko.

Nyt en ymmärrä mitä tässä tarkoitetaan. Poisto on ainoastaan kirjanpidollinen toimenpide. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko kassassa euroja vai ei.
 
Tässä asutaan esikoisen kanssa ensiasunnossa, joten tässä tuskin tulee vuoden tai kahden päästä muutettua. Molemmilla on vakituinen työpaikka vakaalla alalla, joten töidenkään takia ei tarvitse muuttaa.


Niin mekin ajateltiin aikaisemmin ensiasunnossa (vaihdettiin 2kk vaille 2 vuotta omistussuhdetta).

Vaimon kouluikäinen lapsi+oma nykyinen vajaa 2 vuotias ja kohta +4kk tuleva, niin toisaalta oli hieman pieni ratkaisu ostaa 124 neliöinen talo.
Järjestely kysymyshän se loppujen lopuksi on kuitenkin.
 
@Rantakemisti Voiko kysyä, minkä kaupungin OP antoi tuon 0.55 marginaalin? Omaa lainaa aikomassa kilpailuttaa vuoden alussa. Kaveri kävi saman rumban läpi ja Kuopiossa oli aika nihkeetä mennä ees 0,70 tasolle.

Paljonko noin laina/omarahoitusosuus?
 
@Rantakemisti Voiko kysyä, minkä kaupungin OP antoi tuon 0.55 marginaalin? Omaa lainaa aikomassa kilpailuttaa vuoden alussa. Kaveri kävi saman rumban läpi ja Kuopiossa oli aika nihkeetä mennä ees 0,70 tasolle.

Paljonko noin laina/omarahoitusosuus?
Tosiaan kyseessä oli Keski-Suomen Osuuspankki. Kyseessä on ensiasunto ja omaa rahaa laitetaan noin 35 000 euroa, omarahoitusaste on silloin noin 12 % eli ei erityisen korkea.

Itsekin yllättyin OP:n tarjouksesta kun lukemani mukaan tarjoavat pääsääntöisesti korkeampaa marginaalia kuin muut pankit. Me aloitettiin koko kilpailutus pyytämällä meidän omasta pankista, Danskesta, lainalupaus 0.6 % marginaalilla, 25 vuoden maksuajalla ja ilman nostokuluja ja käytettiin sitä vipuvartena. Ilmoitettiin Dansken antama tarjous kaikissa lainahakemuksissa ja ellen ihan väärin muista niin silti S-pankki tarjosi marginaaliksi 0.68 %, joka oli korkein meidän saamista tarjouksista. Todennäköisesti tarjouksissa olisi ollut suurempi hajonta ellei oltaisi saatu Danskesta heti alkuunsa hyvää tarjousta ja käytetty sitä pelikorttina. Jos oltaisiin pyydetty tarjoukset samaan aikaan kaikista pankeista niin tämä olisi muutenkin ollut haastavampi kilpailutus, sillä jollain pankeilla kesti parhaimmillaan kymmenen päivää antaa ensimmäinen lainatarjous.

OP taisi ihan ensimmäisessä tarjouksessaan antaa 0.6 % marginaalin meidän molemmille lainoille ja nostokuluja olisi ollut 700 euroa. Vastasin tuohon tarjoukseen antamalla samanlaisen yhteenvedon saamista tarjouksistamme kuin postasin tännekin. Ilmoitin aika suoraan, että tällä hetkellä paras tarjous oli Nordeasta josta tarjosivat 0.55 % marginaalia, ilman nostokuluja ja ilmaisilla pankkipalveluilla. Kerroin myös, että meillä on lähipäivinä tapaaminen heidän kanssaan ja käymme siinä virallisesti läpi heidän tarjouksensa ja palvelupaketin. Aikaisemmissa puheluissa ilmoitin, että meillä on kaikki vakuutukset erittäin hyvillä ehdoilla toisessa vakuutusyhtiössä ja emme ole siirtämässä niitä Pohjolaan. Perusteltiin siis ettei bonuksille ole niin paljon käyttöä, jotta ne vaikuttaisivat merkittävästi lainatarjouksen valintaan (yleensä yrittävät väittää bonusten vastaavan 0.15-0.25 % matalampaa marginaalia). Aika nopeasti vastasivat poistavansa nostokulut ja yrittävänsä laskea marginaalin samalle tasolle.

Omarahoitus ei kiinnostanut erityisemmin yhtäkään pankkia ja käsittääkseni ensiasunnon ostajalle jopa 5 prosenttin omarahoitus on riittävä. Sen sijaan pankkeja kiinnosti meidän tulot (yhteensä 90 000 € vuodessa) ja luonnollisesti miten meillä on varaa lyhentää lainaa. Ostettava asuntokaan ei ole mistään huonolta paikalta, joten asuntokin toimii erittäin hyvin vakuutena ja meidän tulot ovat ihan hyvällä tasolla. Pankin omien laskelmien mukaan meillä jää nyt vuokralla 3 000 euroa asumiskulujen ja muiden normaalien kuukausikulujen jälkeen. Asunnon ostamisen jälkeen luku on vielä korkeampi, joten pankin näkökulmasta lyhynnyksiin pitäisi irrota hyvin rahaa. Tätä prosessia myös helpotti kun pystyi realistisesti arvioimaan omat kulunsa ja pystyi vielä esittämään järkevän säästösuunniltelman lainanlyhennysten lisäksi. Meillä on tavoitteena säästää noin 1 000 euroa kuukaudessa pakollisten lyhennyksien lisäksi ja käyttää tätä puskurina korkojen nousun varalle tai parhaassa tapauksessa lyhentää koko laina noin 12 vuoden kuluttua.

Kilpailutukseen on hyvä valmistautua tekemällä realistinen kululaskelma, laskea lainalaskureilla miten lyhennyserät ja ylipäätänsä koko laina käyttäytyy erilaisilla skenaarioissa. Mitä paremmin on perillä omista raha-asioistaan ja puhuu pankin kanssa samaa kieltä niin sitä vahvemmilla on. ;)

Olen aikaisemminkin suositellut näitä pankkiasiat.fi -sivuston excel-laskureita, mutta linkataan ne kertaalleen tänne. Ne ovat helpottaneet omaa kilpailutusta todella paljon.

Lainamäärälaskuri asunnolle
Lainalaskuri
http://www.pankkiasiat.fi/budjettilaskuri-talouden-suunnitteluun
http://www.pankkiasiat.fi/saasto-tuotto-sijoituslaskuri

PS. Tuli vähän sekavaa tekstiä kun näpyttelin kännykällä mutta ehkä tuosta saa jotain selkoa.
 
Tätä prosessia myös helpotti kun pystyi realistisesti arvioimaan omat kulunsa ja pystyi vielä esittämään järkevän säästösuunniltelman lainanlyhennysten lisäksi. Meillä on tavoitteena säästää noin 1 000 euroa kuukaudessa pakollisten lyhennyksien lisäksi ja käyttää tätä puskurina korkojen nousun varalle tai parhaassa tapauksessa lyhentää koko laina noin 12 vuoden kuluttua.
Huomasin saman, että kun omat menot oli jäsennelty ja ennakoitu tulevia vuosia (lasten päivähoito, äidin paluu työhön) sekä tehty säästö-/sijoituslaskelma, ei tarvinnut keskustella korkosuojista, vakuutuksista tai muista maksullisista lisäpalveluista.
 
Ensi vuonna pitäisi tulla putkien tarkastus ja edellisen tarkastuksen mukaan korjaus on tarpeen 5 vuoden jälkeen ja nyt siitä on kulunut 4 vuotta. Eli eiköhän se putkiremontti ole aikalailla nurkan takana.

[..]
Tietenkin tuon kuukausittaisen ylimääräisen 30€ voisi laittaa vaikka itse säästöön.
No enpä tiedä, että onko tuo vastikkeessa säästäminen vaivan arvoista. Putkiremppa on kuitenkin sen 600-1000 euroa per neliö helposti. Vuoden säästöillä saisi siis puolen neliön remppakulut maksettua.
 
12% omarahaosuus ei ole kovin pieni nykyaikana ainakaan pk-seutulaisen näkökulmasta. Keskisuomessa tietty se kuulostaa järkevämmältä. Oleellista hyvän lainatarjouksen saamisessa on korkeat tulot suhteessa menoihin... Jos on suunnitelma paperilla jonka mukaan säästöön jää tonni kuussa lainan lyhennysten jälkeen, on rahoitusasema aika hyvällä mallillla.
 
Se että asukkaisiin voisi luottaa ja tavaroita ei tarvitse pultata lattiaan jos haluaa nähdä ne vie huomenna.
Ei kai sitä asukkaat esim. polkupyöriä muissakaan yhtiöissä varastele vaan ulkopuoliset. Eihän tuossa tarvitse kuin joku vähän kytätä ja sopivasti livahtaa varastoon jonkun poistuess, niin lähtee näppärästi lukitsemattomasta kaapista muutamat bägit liikenteeseen.
 
Ei kai sitä asukkaat esim. polkupyöriä muissakaan yhtiöissä varastele vaan ulkopuoliset. Eihän tuossa tarvitse kuin joku vähän kytätä ja sopivasti livahtaa varastoon jonkun poistuess, niin lähtee näppärästi lukitsemattomasta kaapista muutamat bägit liikenteeseen.

Monissa (etenkin vuokra)taloyhtiöissä ongelma ovat nimenomaan kyseisessä talossa asuvat pikkunilkit, nistit ja muut laitapuolenkulkijat, jotka tulevat omilla avaimilla sisään tiloihin pöllimään tavaraa, tai päästävät jonkun tuttunsa sisään lukittuihin tiloihin hoitamaan varastelupuolen.

Mikäli tällaisia laitapuolenkulkijoita ei talossa ole, voivat rojut säilyä hyvinkin erillislukitsemattomissa tiloissa. Plus lisäksi jos taloyhtiössä on 15 asuntoa, niin vähän ajan päästä luultavasti tunnet kaikki naapurit naamalta, jolloin ei tule päästettyä vääriä ihmisiä tiloihin ihan kohteliaisuuttaan, kuten 100 asunnon neukkukommuunissa voi vahingossa tapahtua.

Itsekin olen tuollaisessa 15 asunnon rivariyhtiössä asunut, eikä siellä tullut mieleenkään viedä fillaria omaan kämppään säilöön vaan pidin kaikki pyörät, huoltovehkeet ja työkalut taloyhtiön fillarivarastossa, jossa ne säilyivät koskemattomina.
 
Nyt en ymmärrä mitä tässä tarkoitetaan. Poisto on ainoastaan kirjanpidollinen toimenpide. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa onko kassassa euroja vai ei.

Olet oikeassa, jos katsot controllerin silmin. Kokonaisuus ei ole ihan yksioikoinen ja takana on se, ettei verottaja myönnä asunto-osakeyhtiöille verovapautta vaan antaa tulontasauskeinot, eli kun euroja kerätään esim. rahoituksen maksuun pitää vastavuoroisesti etsiä sopiva rahasto/varaus, jotta tulos saadaan nollaan.

Poistoarvot on määritelty arvioidun käyttöiän/kulumisen perusteella. Ei ne toki 100% kohtaa, mutta niissä yhtiöissä, joissa kerätään poistojen verran on aina euroja korjauksiin. As. Oy maailmassa ei ole kovin usein käytössä, ammattimaisesti johdetuissa kiinteistöosakeyhtiöissä, joiden omistajina on asunto-osakeyhtiöt taas arkipäivää.

Kysymys on milloin korjaukset haluaa maksaa, kerääkö järjestelmällisesti etukäteen vai rahoittaako jälkikäteen lainalla. Molemmilla on puolensa. Itse tekisin poistot ohjeiden mukaan ja niistä kertyviä kirjanpidollisia (ja kulumisen kautta todellisia) tappioita vastaan keräisin saman summan euroja kassaan odottamaan väkisinkin tulevia peruskorjauksia varten. Ellei tavoite ole kuluttaa rakennus loppuun.

Toki suuri osa rahoittaa elämänsä, auto on ostettu velaksi, asunto samoin ja asunnon peruskorjaukset tehdään velkarahalla = omaisuus kuluu toivottavasti hitaammin kuin velka lyhenee. Menettely voi olla viisaskin, jos taskussa on vastaava pääoma ja se tuottaa enemmän kuin rahoituskulut. Muutoin maksettavaksi jää lainojen korot & kulut.

Eikä kokonaisuus ole näinkään yksiselitteinen...
 
No siis oletetaan nyt tietysti että se homma on sellainen mikä kotitalousvähennyksen piiriin kuuluu, esim juuri se kylppäriremppa. Eikä se sitä tarkoita että sen urakoitsijan pitää asukkaan kanssa mitään sopimusta tehdä. Se on ihan sama vaikka siellä välissä olisi se as.oy joka sen kylppärirempan siltä asukkaalta laskuttaa niin kyllä siitä kotitalousvähennyksen silloin saa (edellyttäen että ehdot muuten täyttyy).

Lähinnä tämä siis tulisi kyseeseen pienemmissä taloyhtiöissä.

Mutta ehkä ollaan jo nyt hieman ulkona ketjun aiheesta :)

Ei tule kyseeseen missään - ellei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty, että jokainen osakas vastaa huoneistonsa kaikista korjauskuluista itse ja on itse tilaaja. Vain kuluttajan itsensä tilaamat palvelut ovat kotitalousvähennyksen piirissä ja laskuttaja ei voi olla asunto-osakeyhtiö. Edes koko taloa koskevaa remonttia ei saa pilkkoa osakkaiden maksettavaksi, näistä on jo useita ennakkotapauksia, joissa kotitalousvähennyksiä ei annettu.
 
No enpä tiedä, että onko tuo vastikkeessa säästäminen vaivan arvoista. Putkiremppa on kuitenkin sen 600-1000 euroa per neliö helposti. Vuoden säästöillä saisi siis puolen neliön remppakulut maksettua.

Tässä on hieman yleistystä ja kannattaa miettiä mitä tuo "putkiremppa" nyt pitää sitten oikeasti sisällään sekä miten se toteutetaan.

Helposti 1000€+ toki jos tarkoittaa että putket on nyt seinän sisällä, samalla uusitaan esim. kaikki märkätilat ja tehdään vaikka lattialämmitys, mennään useiden kerrosten lävitse, ehkä vaihdetaan vanhentunut lämpösysteemi uuteen ja lisätään jokaiselle asukkaalle omat vesimittarit (esim. öljy maalämpöön tms) ja pienempi kerrostalo kyseessä. Toki myös samalla kaivellaan maata ja hoidellaan sielläkin ne putkitukset kuntoon.

Jos kyseessä on hieman pienempi juttu kuten seinän "pinnalla" olevan putken viereen vedetään ehkä uusi ja vanha saatetaan jättää siihen (varmaankin ne 70-80 luvun vesikiertopatterit uusitaan jos moiset käytössä lämmitysmuotona) ja kyseessä on esim. rivitalo eikä märkätiloja vedetä uusiksi samalla tai vähimmillään tehdään esim. sukitus päästään huomattavasti halvemmalla hinnalla.

Eli suomeksi jos 120m2 kerrostalokämppä missä remontti maksaa sen 120 000+€ kun sauna, kylpyhuone, yläkerran kylpyamme, kolme vessaa ja keittiönkin pintoja vedetään uusiksi esim. Eurassa niin 120m2 rivitalossa pintaputkien veto jne. ei välttämättä maksa edes 40 000€ Lammin kirkonkylässä. Toki se voi maksaa jos tehdään samat työt ja käytetään samoja materiaaleja.
 
Olishan se aika tyhmää maksaa böndellä putkirempasta enempi mitä asunnon neliöhinta on.
 
Otin juuri lainaa noin 200 K€, 25v kiinteäkorko 2.1%.
Mielipiteitä?
Jos se tuo sinulle paremmat yöunet niin mikäs siinä ja kukaan ei voi vielä sanoa kuinka kannattavaa tuo oli. Pahimmassa tapauksessa maksat aivan turhaan ylimääräisen satasen kuukaudessa ja koko laina-aikana kymmeniä tuhansia ylimääräistä.

Kannattaa myös huomioida, että jos joudut irtisanomaan lainan ennen aikojaan tai haluat maksaa sen pois ennen aikojaan, kiinteäkorkoisen lainan tapauksessa pankki haluaa itselleen sen korkotuoton, jonka se menettää.
 
Otin juuri lainaa noin 200 K€, 25v kiinteäkorko 2.1%.
Mielipiteitä?
Mielenkiintoista, että tuollainenkin oli saatavilla. Mielestäni 10 vuoden kiinteä korko on ihan tarpeeksi. Sitten lainan pääoma on jo pienentynyt sen verran omiin tuloihin nähden, ettei laina enää muodosta samanlaista korkoriskiä.
 
Jos se tuo sinulle paremmat yöunet niin mikäs siinä ja kukaan ei voi vielä sanoa kuinka kannattavaa tuo oli. Pahimmassa tapauksessa maksat aivan turhaan ylimääräisen satasen kuukaudessa ja koko laina-aikana kymmeniä tuhansia ylimääräistä.

Kannattaa myös huomioida, että jos joudut irtisanomaan lainan ennen aikojaan tai haluat maksaa sen pois ennen aikojaan, kiinteäkorkoisen lainan tapauksessa pankki haluaa itselleen sen korkotuoton, jonka se menettää.
Normaalit lainaehdot, voi maksaa vaikka heti pois ilman ylimääräisiä kuluja.
 
Normaalit lainaehdot, voi maksaa vaikka heti pois ilman ylimääräisiä kuluja.
Oletko aivan varma ja mistä pankista tuollaisen lainan saa?

Ainakin Osuuspankin normaaleissa lainaehdoissa lukee seuraavaa:

"7 VELAN ENNENAIKAINEN TAKAISINMAKSU

7.1 Velallisen oikeus maksaa velka ennenaikaisesti takaisin

Velallisella on oikeus maksaa velka tai sen osa ennenaikaisesti takaisin ilmoittamalla siitä pankille pysyvällä tavalla. Jos velallinen maksaa velan tai sen osan ennenaikaisesti takaisin, jäljellä olevasta pankin saatavasta on vähennettävä se osaosa luottokustannuksi, joka kohdistuu käyttämättä jäävään laina-aikaan. Pankki saa kuitenkin periä kokonaisuudessaan luottosopinuksessa yksilöidyt, velan perustamiseen liittyvistä toimista aiheutuneet todelliset kulut. Pankilla on oikeus saada korvaus kaikista vakuusjärjestelyistä
aiheutuneista kuluista siitä huolimatta, että velka maksetaan ennenaikaisesti pois kokonaan tai osittain.

7.2 Pankin oikeus saada korvaus asuntoluoton
ennenaikaisesta takaisinmaksusta

Jos velallinen maksaa asuntoluoton tai sen osan ennenaikaisesti, pankki saa periä korvauksena korkotason alenemisesta johtuvan tappion, jos velkaa on myönnetty yli 20.000 euroa ja velan korko kiinteä tai viitekoron määräytymisjakso on vähintään kolme vuotta."
 
Oletko aivan varma ja mistä pankista tuollaisen lainan saa?

Ainakin Osuuspankin normaaleissa lainaehdoissa lukee seuraavaa:

"7 VELAN ENNENAIKAINEN TAKAISINMAKSU

7.1 Velallisen oikeus maksaa velka ennenaikaisesti takaisin

Velallisella on oikeus maksaa velka tai sen osa ennenaikaisesti takaisin ilmoittamalla siitä pankille pysyvällä tavalla. Jos velallinen maksaa velan tai sen osan ennenaikaisesti takaisin, jäljellä olevasta pankin saatavasta on vähennettävä se osaosa luottokustannuksi, joka kohdistuu käyttämättä jäävään laina-aikaan. Pankki saa kuitenkin periä kokonaisuudessaan luottosopinuksessa yksilöidyt, velan perustamiseen liittyvistä toimista aiheutuneet todelliset kulut. Pankilla on oikeus saada korvaus kaikista vakuusjärjestelyistä
aiheutuneista kuluista siitä huolimatta, että velka maksetaan ennenaikaisesti pois kokonaan tai osittain.

7.2 Pankin oikeus saada korvaus asuntoluoton
ennenaikaisesta takaisinmaksusta

Jos velallinen maksaa asuntoluoton tai sen osan ennenaikaisesti, pankki saa periä korvauksena korkotason alenemisesta johtuvan tappion, jos velkaa on myönnetty yli 20.000 euroa ja velan korko kiinteä tai viitekoron määräytymisjakso on vähintään kolme vuotta."
Osuuspankista
Velkakirjassa erityisehto: Asiakkaalla on oikeus maksaa laina tai sen osa ennenaikaisesti takaisin kuluitta.
 
OP tarjoaa tuollaista vaihtuvakorkoisten ehdoilla olevaa kiinteää korkoa ainoana pankkina Suomessa.

Tuota ei ollut optiona vielä silloin kun omaa lainaa hankittiin, järkitarjous tuollaisesta niin oltaisiin varmaan otettu. Itse nukkuisin yöni paremmin kiinteällä korolla, etenkin kun tässä talossa on tarkoitus asua pitkällä kaavalla, ja tuo 2,1% on omasta mielestä asuntolainan kokonaiskoroksi kuitenkin aika ok. Nordealle yrittänyt tällaista ehdotella, mutta eivät innostu tarjoamaan ja pankkiakaan ei viitsisi vaihtaa...

Makuasioita ja fiilisjuttujahan nämä on, tuon rahallisesta kannattavuudesta ei kukaan pysty sanomaan kun ei korkotasoja pysty ennustamaan.
 
OP tarjoaa tuollaista vaihtuvakorkoisten ehdoilla olevaa kiinteää korkoa ainoana pankkina Suomessa.

Tuota ei ollut optiona vielä silloin kun omaa lainaa hankittiin, järkitarjous tuollaisesta niin oltaisiin varmaan otettu. Itse nukkuisin yöni paremmin kiinteällä korolla, etenkin kun tässä talossa on tarkoitus asua pitkällä kaavalla, ja tuo 2,1% on omasta mielestä asuntolainan kokonaiskoroksi kuitenkin aika ok. Nordealle yrittänyt tällaista ehdotella, mutta eivät innostu tarjoamaan ja pankkiakaan ei viitsisi vaihtaa...

Makuasioita ja fiilisjuttujahan nämä on, tuon rahallisesta kannattavuudesta ei kukaan pysty sanomaan kun ei korkotasoja pysty ennustamaan.

Kokonaiskoroksi ihan ok, mutta tuossa puhuttiin pelkästä kiinteästäkorosta. Eli tuleeko tuohon marginaali + muut kulut vielä päälle?
 
Kallista on mielenrauha. Esimerkiksi ekana vuonna korkokulut 4200€ vs. tyypillinen 12kk sidottu tällä hetkellä 1400€. Jos ja kun matalat korot jatkuu lähivuosina, tuossa tulee takkiin "muutama" tonni, helposti jonkun keskiluokan uuden auton hinta.
 
Kallista on mielenrauha. Esimerkiksi ekana vuonna korkokulut 4200€ vs. tyypillinen 12kk sidottu tällä hetkellä 1400€. Jos ja kun matalat korot jatkuu lähivuosina, tuossa tulee takkiin "muutama" tonni, helposti jonkun keskiluokan uuden auton hinta.
Katsoin samaa, että seuraavan kolmen vuoden aikana voi tulla jopa 10k€ takkiin mielenrauhan takia, jos korot pysyy samana. Mutta eihän noista ikinä tiedä, vaikka vuoden päästä korot ovatkin jo 5%:a.
 
Sitten kun korot on 5% onkin mukava myydä se kämppä kun ei pysty maksamaan lyhennyksiä. Ainut vaan että tuossa korkotasossa sen kämpän hinta on aikalailla alempi kuin nyt eikä myyntihinta riitä varmasti edes kattamaan jäännösvelkaa. Kun miettii hieman mitä tuollainen korkojen kohoaminen tekisi asuntomarkkinoille, rakennusalalle ja kansantaloudelle yleensä, ymmärtää pian miten epätodennäköinen skenaario tuo on.
 
Täältä takarivistä myös sen verran, että s-pankissa voin ainakin oman lainani maksaa koska tahansa pois ihan tilisiirrolla ilman ylimääräisiä kuluja, jos olisi tarvetta.
 
Onko sinullakin kiinteäkorkoinen asuntolaina?
Muutaman vuoden vielä 1,6, jonka jälkeen euribor 12kk + 1,2 muistaakseni. Kuulostaa kyllä niin korkeilta nuo omat korot, että pitäisi varmaan miettiä kilpailutusta. Tosin mietityttää menettääkö kilpailutuksessa ensiasunto edun, jos vaihtaa pankkia kesken lainan.
 
Katsoin samaa, että seuraavan kolmen vuoden aikana voi tulla jopa 10k€ takkiin mielenrauhan takia, jos korot pysyy samana. Mutta eihän noista ikinä tiedä, vaikka vuoden päästä korot ovatkin jo 5%:a.

Kyllähän noista tietää. Pakkaselta vuodessa +5% on melkein yhtä todellinen tapahtuma kuin Joulupukin visiitti huomenna. Joku siihen pukkiinkin tosin uskoo.

Mielenrauhasta toki voi ja kannattaakin maksaa jos on stressaavaa sorttia. Monesti näissä asunto asioissa ihmiset vaikuttaa "penny wise and pound foolish" tyyppisiltä.
 
Kyllähän noista tietää. Pakkaselta vuodessa +5% on melkein yhtä todellinen tapahtuma kuin Joulupukin visiitti huomenna. Joku siihen pukkiinkin tosin uskoo.

Mielenrauhasta toki voi ja kannattaakin maksaa jos on stressaavaa sorttia. Monesti näissä asunto asioissa ihmiset vaikuttaa "penny wise and pound foolish" tyyppisiltä.

25v asuntolainaa maksetaan sen verran kauan, että eipä se paljoa lohduta vaikka siihen koronnousuun menisikin 3 tai 5v. Toki se pääoma hiljalleen sulaa, mutta vuodessa ei tapahhdu yhtään mitään korkokustannusten kannalta.

Tuollaisessa 25v kiinetässä korossa ottajan kannalta on jo vähän enemmän järkeäkin kuin jossain 5v, joka suojaa tasan sen aikaa kun riski nousullekin on olematon.
 
25v asuntolainaa maksetaan sen verran kauan, että eipä se paljoa lohduta vaikka siihen koronnousuun menisikin 3 tai 5v. Toki se pääoma hiljalleen sulaa, mutta vuodessa ei tapahhdu yhtään mitään korkokustannusten kannalta.

Tuollaisessa 25v kiinetässä korossa ottajan kannalta on jo vähän enemmän järkeäkin kuin jossain 5v, joka suojaa tasan sen aikaa kun riski nousullekin on olematon.
Niinkuin joku tuossa yllä jo mainitsikin, 10vuoden kiinteä korko voisi olla järkevä, sillä siinä ajassa jo maksaa melkoisesti lainaa pois ja jos korot nousee, niin ei lainan määrä ole enään suurensuuri ja korkojen nousu niin vaikuta. Tosin tässä puhutaan 25v laina-ajasta, jossa ei ole mitään järkeä. Ostettu vain liian kallista asunto tuloihin nähden jos tuollaisia laina-aikoja pitää ottaa. Mielestäni 15 vuotta on maksimi.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 403
Viestejä
4 494 522
Jäsenet
74 205
Uusin jäsen
tuhkaluukku

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom