Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Rantakemisti]

Voiko ASP-lainan siirtää pankista toiseen?

Tekisi mieli kilpailuttaa pankit ja vaihtaa toiseen, alkaa OP:n asiakaspalvelu tai oikeastaan sen puute ketuttamaan.
On ilmeisesti niin pieni laina ettei kiinnosta edes vastata verkkopankin kautta kysymyksiin. Kuukausi sitten lähettämääni asialliseen kysymykseen ei vastattu ollenkaan ja nyt jälleen jo 2 päivää odottelua.

Eikö teillä ole ns. omaa virkailijaa jolle laittaa mailia? Meillä on ollut jokaisessa pankissa ja myös Keski-Suomen Osuuspankissa jonka asiakkaita oltiin joskus. Nytkin harkitaan vahvasti jos otettaisiin laina OP:sta.

 

[Tc4pb]

Eikö teillä ole ns. omaa virkailijaa jolle laittaa mailia? Meillä on ollut jokaisessa pankissa ja myös Keski-Suomen Osuuspankissa jonka asiakkaita oltiin joskus. Nytkin harkitaan vahvasti jos otettaisiin laina OP:sta.

No, varmaan oma virkailijamme olisi se tyyppi jonka kanssa lainaneuvottelut 3 vuotta sitten käytiin. Ei vaan mitään tietoa kuka se oli ja en jaksa alkaa kaivelemaan mitään papereita sitä varten. Luulisi joka tapauksessa verkkoviestin kautta jonkun vastaavan asiakkaalle tai sitten viestin ohjautuvan sille "omalle virkailijalle".

Nyt lähinnä vaan vituttaa tuo pankin toiminta ja olen tavoistani poiketen jopa hieman loukkaantunut että minulle ei ole viitsitty mitään vastailla.

 

[amzn]

Eli jos pankki hyväksyy asunnon arvosta vakuudeksi 75% ja ASP lainassa se osuus on 90% niin meneekö se siis näin:

Asunnon hinta 200 000€

ASP lainan osuus 115 000€
ASP säästöjen osuus 12 800€

Normi lainan osuus 72 200€
- (Vakuus asunnosta 54 150€)
- (Lisävakuus 18 050€)

ASP-tapauksissa tarvitset 10% säästöjä asunnon kokonaishinnasta saadaksesi lainaa.

Asunto maksaa 200 000€
ASP-tilillä 12 800€
Muita säästöjä tarvitaan 7200€ (tätä voit käyttää / joudut käyttämään käsirahana tarjousta tehdessä anyway)

ASP-laina on 115 000€
Lisälainaa saat 65 000€

Valtiontakauksesta joudut maksamaan 1625€ (lisälaina * 2,5%) jollet halua muita takaajia
Avausmaksut lainoista pankin tarjouksen mukaan esim. 500€ yhteensä

--> Tarvitset 22 125 euroa käteistä, josta 20 000 euroa kämppään ja loput muihin kuluihin (takaus + avausmaksut).
--> Saat 115k ASP-lainan ja 65k lisälainan joita lyhennät erikseen (usein molemmissa sama marginaali ja laina-aika)

Näin pikaisesti päässä laskien. Joku korjatkoon jos olin liian väsynyt laskemaan.

Sillä ei tässä tapauksessa ole juurikaan väliä, mitä pankki hyväksyy asunnon arvosta vakuudeksi, kun Valtionkonttorin ASP-ohjeet kävelevät yli.

EDIT: ja tietty ASP-tilistä korot päälle, jotka vähentävät "muuta käteistarvetta"

 

[snz]

--> Saat 115k ASP-lainan ja 65k lisälainan joita lyhennät erikseen (usein molemmissa sama marginaali ja laina-aika)

ASP-lainan pitäisi olla tavallista lainaa halvempaa, eli marginaalin pitäisi olla ASP-lainassa matalampi. Käytännössähän varmaan näkee molempia tapauksia.

 

[amzn]

ASP-lainan pitäisi olla tavallista lainaa halvempaa, eli marginaalin pitäisi olla ASP-lainassa matalampi. Käytännössähän varmaan näkee molempia tapauksia.

ASP-lainan pitäisi olla halvempaa kuin sama laina vastaavalle lainanhakijalle ilman ASP-tiliä. Sääntö ei sano, että lisälainassa pitäisi olla mitenkään eri ehdot. Ihan yksinkertaisuuden takia (koska keskiverto lainanhakijakin on yksinkertainen) moni pankki laittaa nykyään täysin samat speksit molempiin.

Vuosia sitten tilanne oli hieman eri ja silloin näki noita about kymmenyksen eroja ASP-lainan ja lisälainan välillä.

 

[samiv]

ASP-tapauksissa tarvitset 10% säästöjä asunnon kokonaishinnasta saadaksesi lainaa.

Asunto maksaa 200 000€
ASP-tilillä 12 800€
Muita säästöjä tarvitaan 7200€ (tätä voit käyttää / joudut käyttämään käsirahana tarjousta tehdessä anyway)

ASP-laina on 115 000€
Lisälainaa saat 65 000€

Valtiontakauksesta joudut maksamaan 1625€ (lisälaina * 2,5%) jollet halua muita takaajia
Avausmaksut lainoista pankin tarjouksen mukaan esim. 500€ yhteensä

--> Tarvitset 22 125 euroa käteistä, josta 20 000 euroa kämppään ja loput muihin kuluihin (takaus + avausmaksut).
--> Saat 115k ASP-lainan ja 65k lisälainan joita lyhennät erikseen (usein molemmissa sama marginaali ja laina-aika)

Näin pikaisesti päässä laskien. Joku korjatkoon jos olin liian väsynyt laskemaan.

Sillä ei tässä tapauksessa ole juurikaan väliä, mitä pankki hyväksyy asunnon arvosta vakuudeksi, kun Valtionkonttorin ASP-ohjeet kävelevät yli.

EDIT: ja tietty ASP-tilistä korot päälle, jotka vähentävät "muuta käteistarvetta"

Siis hetkinen. Ylimääräisiä vakuuksiako ei tarvita tuolle rajan (115 000) ylittävälle ei tarvita.

 

[Rantakemisti]

Siis hetkinen. Ylimääräisiä vakuuksiako ei tarvita tuolle rajan (115 000) ylittävälle ei tarvita.

Lisävakuutena toimii tuo valtiontakaus ja lisälainan kohdalla joudut maksamaan siitä. Muistaakseni asuntoa kohden valtiontakauksen maksimi on 50 000 euroa, jonka pitäisi riittää sinun tapauksessani.

 

[Rantakemisti]

Nyt kun keskustelu siirtyi valtiontakauksiin niin kaipasin teidän mielipiteitänne siitä. Meillä on nyt kolmesta pankista lainalupaukset ja saadaan myös vanhemmat takaajiksi, mutta joiden väitteiden mukaan valtiontakaus olisi turvallisempi tai järkevämpi takaus kuin esimerkiksi vanhempien kiinteistö. Käsittääkseni worst case scenariossa jossa asunnon arvo putoaisi alle jäljellä olevan lainapääoman, voisi pankki omatakauksen tapauksessa määritellä aika vapaasti asunnolle uuden arvon ja vaatia uusia takauksia.

Aiheesta löytyy aika vähän keskustelua tai ylipäätänsä mitään tietoa niin kaipaisinkin jonkun tietäjän mielipidettä.

 

[Tc4pb]

Lisävakuutena toimii tuo valtiontakaus ja lisälainan kohdalla joudut maksamaan siitä. Muistaakseni asuntoa kohden valtiontakauksen maksimi on 50 000 euroa, jonka pitäisi riittää sinun tapauksessani.

Asp-lainaan kuuluu ilmainen valtiontakaus, eli mitä todennäköisimmin se tulee hyödynnettyä tuohon ASP-lainaan. Tällöin tuohon lisälainaan ei enää pitäisi saada toista valtiontakausta vaan pitää olla reaalivakuutta tai takaaja.

 

[Tc4pb]

Nyt kun keskustelu siirtyi valtiontakauksiin niin kaipasin teidän mielipiteitänne siitä. Meillä on nyt kolmesta pankista lainalupaukset ja saadaan myös vanhemmat takaajiksi, mutta joiden väitteiden mukaan valtiontakaus olisi turvallisempi tai järkevämpi takaus kuin esimerkiksi vanhempien kiinteistö. Käsittääkseni worst case scenariossa jossa asunnon arvo putoaisi alle jäljellä olevan lainapääoman, voisi pankki omatakauksen tapauksessa määritellä aika vapaasti asunnolle uuden arvon ja vaatia uusia takauksia.

Aiheesta löytyy aika vähän keskustelua tai ylipäätänsä mitään tietoa niin kaipaisinkin jonkun tietäjän mielipidettä.

Ottaisin valtiontakauksen. En sotkisi kenenkään muun omaisuutta ja siten taloutta asioihini.

 

[qukswe]

Nyt kun keskustelu siirtyi valtiontakauksiin niin kaipasin teidän mielipiteitänne siitä. Meillä on nyt kolmesta pankista lainalupaukset ja saadaan myös vanhemmat takaajiksi, mutta joiden väitteiden mukaan valtiontakaus olisi turvallisempi tai järkevämpi takaus kuin esimerkiksi vanhempien kiinteistö. Käsittääkseni worst case scenariossa jossa asunnon arvo putoaisi alle jäljellä olevan lainapääoman, voisi pankki omatakauksen tapauksessa määritellä aika vapaasti asunnolle uuden arvon ja vaatia uusia takauksia.

Aiheesta löytyy aika vähän keskustelua tai ylipäätänsä mitään tietoa niin kaipaisinkin jonkun tietäjän mielipidettä.

Yksi ihan konkreettinen huomionarvoinen asia on se, että ainakaan Nordean lyhennysjoustoa ei voi käyttää valtion takaamaan lainaan. Tietenkään tekkituloilla tähän ei kuitenkaan liene tarvetta

 

[Rantakemisti]

Asp-lainaan kuuluu ilmainen valtiontakaus, eli mitä todennäköisimmin se tulee hyödynnettyä tuohon ASP-lainaan. Tällöin tuohon lisälainaan ei enää pitäisi saada toista valtiontakausta vaan pitää olla reaalivakuutta tai takaaja.

Käsittääkseni siinä ei ole mitään tuollaista rajoitusta. Valtiontakauksen osuus on enintään 20 prosenttia asuntolainasta, kuitenkin enintään 50 000 euroa asuntoa kohden ja sen pitäisi riittää tuon kokoisiin lainoihin.

Yksi ihan konkreettinen huomionarvoinen asia on se, että ainakaan Nordean lyhennysjoustoa ei voi käyttää valtion takaamaan lainaan. Tietenkään tekkituloilla tähän ei kuitenkaan liene tarvetta

Tuo on ihan totta. Valtiontakaukseen liittyy juuri tuollaisia ehtoja ettei laina-aika saa muuttua ja maksimi onkin 25 vuotta. http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/{1A647914-5D81-4280-B73C-C60694B635A1}/94580

 

[Tc4pb]

Käsittääkseni siinä ei ole mitään tuollaista rajoitusta. Valtiontakauksen osuus on enintään 20 prosenttia asuntolainasta, kuitenkin enintään 50 000 euroa asuntoa kohden ja sen pitäisi riittää tuon kokoisiin lainoihin.

Tuo on ihan totta. Valtiontakaukseen liittyy juuri tuollaisia ehtoja ettei laina-aika saa muuttua ja maksimi onkin 25 vuotta. http://www.valtiokonttori.fi/download/noname/{1A647914-5D81-4280-B73C-C60694B635A1}/94580

Aivan noinhan se olikin. Kunhan tuo 50k ei ylity niin ok.

Meneekös tämä nyt oikein, kun teimme asuntoon rempan joten arvo nousi reippaasti ja nyt pitäisi saada pankki poistamaan väliaikainen maksullinen takaus:

Asunnon arvo arviolta 135 000€ +/-10%

Vakuusarvo asunnolle on (60% laskettuna) 81 000€
ASP-lainan ilmainen valtiontakaus 50 000€ jolloin nämä takaukset riittää 130 000€ asti.

Asuntolainaa 110 000€ joten asunto + valtiontakaus pitäisi nyt riittää vakuuksiksi? Missaanko jotain?

 

[jinx1980]

Käsittääkseni worst case scenariossa jossa asunnon arvo putoaisi alle jäljellä olevan lainapääoman, voisi pankki omatakauksen tapauksessa määritellä aika vapaasti asunnolle uuden arvon ja vaatia uusia takauksia.

Mahdollista vain yrityslainoissa. Yksityislainoissa ei tuollaista klausuulia lainapapereissa ole (eikä taida olla laillisista edes yrittää laittaa) ja ehtojahan ei voi yksipuolisesti jälkikäteen muuttaa niin kauan kun et itse ole vinkumassa jotain merkittävää muutosta lainaasi.

Pieniä muutoksia voit lainaan tehdä - FIVA määrittelee loppupelissä mitä nämä ovat - isommissa muutoksissa sitten voi mennä tuo asunnonarvo&vakuudetkin harkintaan, mutta käytännössä silloin puhutaan jo "uudesta lainasta".

 

[snz]

ASP-lainan pitäisi olla halvempaa kuin sama laina vastaavalle lainanhakijalle ilman ASP-tiliä. Sääntö ei sano, että lisälainassa pitäisi olla mitenkään eri ehdot. Ihan yksinkertaisuuden takia (koska keskiverto lainanhakijakin on yksinkertainen) moni pankki laittaa nykyään täysin samat speksit molempiin.

Vuosia sitten tilanne oli hieman eri ja silloin näki noita about kymmenyksen eroja ASP-lainan ja lisälainan välillä.

No enpäs ollut tietoinen, että meno on tuossakin mielessä muuttunut viime vuosien aikana. Ihan hyvä noin.

 

[Maxwell]

Ostimme puolisoni kanssa asunnon ihan normaalilla lainalla, minulle 51 % ja hänelle 49 %. Hänellähän ei siis virallisesti vielä ensiasuntoa ole, joten eikö hän voi vielä aloittaa ASP-säästämisen? En nyt tiedä paljonko siitä olisi hyötyä, mutta voisihan tuosta kohtalaista korkoa saada ja seuraavasta lainasta osan kohdalla ei tarvitsisi niin miettiä vakuuksia.

 

[Tc4pb]

Ostimme puolisoni kanssa asunnon ihan normaalilla lainalla, minulle 51 % ja hänelle 49 %. Hänellähän ei siis virallisesti vielä ensiasuntoa ole, joten eikö hän voi vielä aloittaa ASP-säästämisen? En nyt tiedä paljonko siitä olisi hyötyä, mutta voisihan tuosta kohtalaista korkoa saada ja seuraavasta lainasta osan kohdalla ei tarvitsisi niin miettiä vakuuksia.

Ei pitäisi onnistua koska puolisosi omistaa 49% ja ASP-säästäminen on käsittääkseni ensiasuntoa varten... tulkaa jälleen korjaamaan jos olen väärässä mutta eikös tässä tapauksessa tuo 49% lasketa ihan yhtälailla ensimmäiseksi omistusasunnoksi?

 

[HMN]

Raja on nimenomaan 50%. Alle 50% omistusosuudella ei menetä ensiasuntostatusta, joten on oikeutettu ASPiin ja voi välttää myös varainsiirtoveroa.

 

[snz]

Juuri näin.

Valtiokonttorin sivuilla lukee:
"ASP-säästötilin voi avata 15–39-vuotias henkilö, joka ei ole aikaisemmin omistanut 50 prosenttia tai enempää asunnosta."

ASP-säästäminen

 

[Javaq]

Mielenkiinnolla, mikä valvoo esim. sitä, ettei ASP-lainalla ostettua huoneistoa/asuntoa vuokrata eteenpäin? Eli onko tuossa vain ilmoitusvelvollisuus?

 

[valvoline]

Mielenkiinnolla, mikä valvoo esim. sitä, ettei ASP-lainalla ostettua huoneistoa/asuntoa vuokrata eteenpäin? Eli onko tuossa vain ilmoitusvelvollisuus?

ASP lainan tiedot + VRK tiedothan tuossa riittää valvontaan. Kyllähän noita selvityspyyntöjä on kuulunut tulevan.

 

[mikkox9x]

Ei liity niinkään lainaan, vaan muuten kerrostalo-osakkeen ostoon ja noiden betonibunkkereiden ominaisuuksiin

Onko jotain selviä ominaisuuksia tai puutteita, taikka tiettyjä talotyyppejä, joita kannattaa selkeästi välttää kun katselee asuntoa (yksiö tai kaksiota) 60-80 -luvuilla rakennetuista kerrostaloista?

Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen koneellisen ilmanvaihdon puute. 70-luvulla rakennetuissa lienee vielä painovoimaisella ilmanvaihdolla olevia, jos ei ole saneerattu? Myös kaukolämmön puute tietänee remontteja tai tuntuu muuten vastikkeessa kun lämmitetään öljyllä. Tietysti putkiremontti on oma juttunsa ja pitää ottaa hinnassa huomioon.

Noina vuosikymmeninä lienee rakennetun monenlaista laatua. Mistä tunnistaisi, että äänieristys on kunnossa? Omaa kokemusta on vain 80-luvulla rakennetuista ja niissäkin ylimmän kerroksen asunnoista, joissa ei äänet ole kantautunut kuin lähinnä rappukäytävästä.

 

[mopnex]

Vesikiertoinen lämmitys on mahdollista uusia maa- tai kaukolämpöön niin siinä mielessä se ei ole mikään pahin mahdollinen. Itse vieroksun noita 80-luvun rivareita/pienkerrostaloja missä on usein suorasähkölämmitys, vaikeampi noita on muuttaa jälkikäteen järkevillä kustannuksilla vesikiertoisiksi. Toki ei se vesikiertoinen vielä tarkoita sitä, että olisi sen helpompaa siirtyä lattialämmitykseen.

 

[amzn]

Vesikiertoinen lämmitys on mahdollista uusia maa- tai kaukolämpöön niin siinä mielessä se ei ole mikään pahin mahdollinen. Itse vieroksun noita 80-luvun rivareita/pienkerrostaloja missä on usein suorasähkölämmitys, vaikeampi noita on muuttaa jälkikäteen järkevillä kustannuksilla vesikiertoisiksi. Toki ei se vesikiertoinen vielä tarkoita sitä, että olisi sen helpompaa siirtyä lattialämmitykseen.

Suorasähkölämmitteisissä rivareissa onkin usein ilmalämpöpumppu ja usein vielä takkakin kaverina, joten en nyt tiedä miksi niitä kannattaa vieroksua. Märkätiloissa (sähkö-)lattialämmitys. Nykyisillä kaukolämmön hinnoilla se suorasähkökin näyttää yllättävän edulliselta.

 

[mikkox9x]

Sähkölämmitteinen rivari ei kuulosta itsestänikään sillä tavalla pahalta, jos ilmalämpöpumppu on tai on mahdollista laittaa. Toinen juttu tietysti kauanko sen kuolettamiseen menee, toisaalta se on jäähdytyksen puolesta taas myös mukavuusvaruste.

Sähkölämmitteisistä pienkerrostaloista en tiennytkää vai onkohan ne lähinnä sitten enemmän luhtitalotyyppisiä?

Vanhoissakin kerrostaloissa lienee pääsääntöisesti vesikiertoinen patterilämmitys ja vessoissakin usein vesikiertoisesti, joten lämmitysmuodon vaihto nykyaikaisempaan ei liene ongelma, paitsi sitten kun ovat vaihtokunnossa?

Jos linjasaneeraus tulee niin taitaa mennä kumminki öljyjattilat, lämmönjakopatetit tms. vaihtoon, tai vaihtoon ne menee tasaisin väliajoin, joka tapauksessa.

 

[Jebaus]

Vähemmissä määrin niitä vanhoja rivareita taitaa olla missä vesikiertoinen lattialämmitys. Taitaa suurin osa olla vesikiertopattereilla kuten yllä mainittiinkin.

Itse jotenkin karsastan noita rivareita jossa keskuslämmitys ja lämpö maksetaan vastikkeessa... Monesti vuoden lämmityskulut neliötä kohti ovat aika tolkuttomat jos vertaa mihin on mahdollista päästä.

 

[Algron28]

Vähemmissä määrin niitä vanhoja rivareita taitaa olla missä vesikiertoinen lattialämmitys. Taitaa suurin osa olla vesikiertopattereilla kuten yllä mainittiinkin.

Itse jotenkin karsastan noita rivareita jossa keskuslämmitys ja lämpö maksetaan vastikkeessa... Monesti vuoden lämmityskulut neliötä kohti ovat aika tolkuttomat jos vertaa mihin on mahdollista päästä.

Itse taas tykkään että kämpässä tarkenee ilmankin villasukkia jolloin tuollaisessa on helpompi vääntää patteria suuremmalle kun se ei suoraan näy laskussa.

 

[kjns]

Itse jotenkin karsastan noita rivareita jossa keskuslämmitys ja lämpö maksetaan vastikkeessa... Monesti vuoden lämmityskulut neliötä kohti ovat aika tolkuttomat jos vertaa mihin on mahdollista päästä.

tuollaisessa on helpompi vääntää patteria suuremmalle kun se ei suoraan näy laskussa.

Tuossahan ne tulikin syy ja seuraus mainittua

 

[vemkki]

Itsellä tulee ensimmäisenä mieleen koneellisen ilmanvaihdon puute. 70-luvulla rakennetuissa lienee vielä painovoimaisella ilmanvaihdolla olevia, jos ei ole saneerattu? Myös kaukolämmön puute tietänee remontteja tai tuntuu muuten vastikkeessa kun lämmitetään öljyllä. Tietysti putkiremontti on oma juttunsa ja pitää ottaa hinnassa huomioon.

Kaukolämpöön liittyminen ei välttämättä ole ihan tolkuttoman kallista. Tiedän yhden taloyhtiön, jossa siirryttiin öljylämmityksestä kaukolämpöön, ja kustannus oli muistaakseni noin satasen per neliö. Tästä tuli tietysti sitten rahoitusvastiketta, mutta toisaalta hoitovastiketta voitiin laskea.

Noina vuosikymmeninä lienee rakennetun monenlaista laatua. Mistä tunnistaisi, että äänieristys on kunnossa? Omaa kokemusta on vain 80-luvulla rakennetuista ja niissäkin ylimmän kerroksen asunnoista, joissa ei äänet ole kantautunut kuin lähinnä rappukäytävästä.

Tuohon aikaan rakennusmääräykset eivät ole tainneet kovin paljoa vaatia, vaikka kehitystä on tullut. Itse olen asunut 60-, 70- ja 80-luvun talossa (yksi kultakin vuosikymmeneltä), ja kaikissa on ollut puutteita äänieristyksessä. Ylimmässä kerroksessa on tietysti paremmat oltavat kuin alempana.

 

[D5GT]

Kaukolämmön korvaajaksi kannattaa tutkia myös maalämpövaihtoehtoja. 70-luvulla melkein kaikkiin kerrostaloihin laitettiin jo koneellinen poisto.
Äänieristysmääräykset ovat aina olleet melko vapaita ja niiden valvonta lähes tulkoon fiilispohjalla. Usein se, että naapurista ei kuulu mitään ei tarkoita hyvää äänieristystä vaan sitä, että naapuri on yksinkertaisesti hiljainen..

 

[Kukkaruukku 123]

Itsellä tulee alkuvuodesta 2019 ajankohtaiseksi muutto Tampereelle opiskelemaan. Tähän mennessä tilille on ehtinyt karttua noin 30 000€ "ylimääräinen" pesämuna (kasvanee vielä ajan kuluessa), joten harkitsin vaihtoehtoa että avaisin nyt ASP-tilin, tallettaisin sinne 2v ajan rahoja (siihen asti vuokralla) ja hommaisin Hervannasta itselleni yksiön. Ideana on, että voisin itse asustella kämpässä omien opintojeni ajan, samalla kun asunnon hinta todennäköisesti nousee, eikä tarvitsisi maksella vuokria toisille osapuolille. Onko tässä jotain sudenkuoppia mitä en ehkä ole tullut ajatelleeksi?

Tavallista vuokraamista on näköjään ASP:ssä säädelty, mutta voiko kämppään ottaa alivuokralaisen ilman lainan uudelleensovintaa?

 

[Mittubisi]

Tietääkö muuten kukaan kun ASPissa on määrätty että ei voi laittaa vuokralle kun max 2 vuotta ja siihenkin pitää olla hyvä syy niin onko tuo 2v koko lainan aikana. Tuntuu oudolta että ei saa koko lainan aikana vuokrata muille jos nyt lähtisi vaikka eri paikkakunnalle opiskelemaan. Toisaalta voihan sen ASPi lainan vaihtaa toiseen lainaan jossain vaiheessa vai voiko?

Itse miettinyt kanssa Helsingin keskustasta kämpän ostoa jos Helsinkiin pääsee opiskelemaan, mutta miettinyt vähän noita tuki asioita. Voiko siis saada samanlaiset tuet jos ostaa vaikka sanotaan 160k asunnon keskustasta. Jos on kuitenkin mahdollisuus ostaa tuon hintainen kämppä niin onko mitään järkeä maksaa 500e /kk vuokraa (saa tietysti halvemmallakin kämppiä). Voi olla että ollaan jo langassa puitu tätä asiaa ja jos on niin voi kanssa linkata sivun jos löytyy.

 

[Häiriörytmi]

ASP-järjestelmä

Tuolta sivulta löytyvät PDF:t on ne raamatut niin pankeille, asiakkaille kuin valtiollekin. Ympäristöministeriön kortin perusteella sanoisin että tuo kahden vuoden vuokrausrajoitus pätee korkotukiaikana, eli ensimmäisen 10 vuotta.

 

[Gadus morhua]

Tavallista vuokraamista on näköjään ASP:ssä säädelty, mutta voiko kämppään ottaa alivuokralaisen ilman lainan uudelleensovintaa?

Miten yksiö alivuokrataan?

ASP-yksiötä ei saa alivuokrata, sanoo Valtiokonttori. Isompaa ASP-asuntoa saa alivuokrata, kunhan omassa käytössä säilyy yli puolet.

 

[Häiriörytmi]

Itsellä tulee alkuvuodesta 2019 ajankohtaiseksi muutto Tampereelle opiskelemaan. Tähän mennessä tilille on ehtinyt karttua noin 30 000€ "ylimääräinen" pesämuna (kasvanee vielä ajan kuluessa), joten harkitsin vaihtoehtoa että avaisin nyt ASP-tilin, tallettaisin sinne 2v ajan rahoja (siihen asti vuokralla) ja hommaisin Hervannasta itselleni yksiön. Ideana on, että voisin itse asustella kämpässä omien opintojeni ajan, samalla kun asunnon hinta todennäköisesti nousee, eikä tarvitsisi maksella vuokria toisille osapuolille. Onko tässä jotain sudenkuoppia mitä en ehkä ole tullut ajatelleeksi?

Tavallista vuokraamista on näköjään ASP:ssä säädelty, mutta voiko kämppään ottaa alivuokralaisen ilman lainan uudelleensovintaa?

Asunnon voi myös ostaa jo kun "vähintään puolet sopimuksen mukaisista eristä on talletettu". Mikäli avaat ASP-tilin tämän vuoden puolella ja saat ensimmäisen talletuksen tehtyä, niin neljä neljännestä tulee täyteen jo 1.7.2018.

 

[edup]

Itse miettinyt kanssa Helsingin keskustasta kämpän ostoa jos Helsinkiin pääsee opiskelemaan, mutta miettinyt vähän noita tuki asioita. Voiko siis saada samanlaiset tuet jos ostaa vaikka sanotaan 160k asunnon keskustasta. Jos on kuitenkin mahdollisuus ostaa tuon hintainen kämppä niin onko mitään järkeä maksaa 500e /kk vuokraa (saa tietysti halvemmallakin kämppiä). Voi olla että ollaan jo langassa puitu tätä asiaa ja jos on niin voi kanssa linkata sivun jos löytyy.

Muuhun en ota kantaa, mutta kannattanee vähän katsella tätä Helsingin hintatasoa ennen kuin alkaa suunnittelemaan. Ei meinaan löydy 160k kämppiä keskustasta, etkä kyllä vuokrallekaan pääse tuolla 500e/kk ellet saa esim. HOAS:ilta opiskelijakämppää tai laita jotain kaverikämppäratkaisua pystyyn.

Erilaiset sukulaishinnat ym. tietty sitten asia erikseen jos sellaisia löytyy.

 

[zepi]

Tietääkö muuten kukaan kun ASPissa on määrätty että ei voi laittaa vuokralle kun max 2 vuotta ja siihenkin pitää olla hyvä syy niin onko tuo 2v koko lainan aikana. Tuntuu oudolta että ei saa koko lainan aikana vuokrata muille jos nyt lähtisi vaikka eri paikkakunnalle opiskelemaan. Toisaalta voihan sen ASPi lainan vaihtaa toiseen lainaan jossain vaiheessa vai voiko?

Itse miettinyt kanssa Helsingin keskustasta kämpän ostoa jos Helsinkiin pääsee opiskelemaan, mutta miettinyt vähän noita tuki asioita. Voiko siis saada samanlaiset tuet jos ostaa vaikka sanotaan 160k asunnon keskustasta. Jos on kuitenkin mahdollisuus ostaa tuon hintainen kämppä niin onko mitään järkeä maksaa 500e /kk vuokraa (saa tietysti halvemmallakin kämppiä). Voi olla että ollaan jo langassa puitu tätä asiaa ja jos on niin voi kanssa linkata sivun jos löytyy.

Jos löydät helsingin keskustasta asunnon 500e/kk vuokralle, niin kannattaa ottaa.

Samaa voi sanoa tietty 160k:lla ostamisestakin jos puhutaan keskustasta.

 

[Mittubisi]

Kyllähän noita alle 20 neliöisiä kämppiä löytyy parvella silloin tällöin. Meneen vaan pirun nopeasti. Muttta joo tällä hetkellä vuokralla ja maksan 550 keskustassa kaverin kanssa ja miettinyt kanssa ostamisvaihtoehtoa. Voi olla että menee sitten koulun jälkeiseksi hommiksi kun tienaa enemmän kuin 1700 nettona kuukaudessa

 

[anonyymi]

Kyllähän noita alle 20 neliöisiä kämppiä löytyy parvella silloin tällöin. Meneen vaan pirun nopeasti. Muttta joo tällä hetkellä vuokralla ja maksan 550 keskustassa kaverin kanssa ja miettinyt kanssa ostamisvaihtoehtoa. Voi olla että menee sitten koulun jälkeiseksi hommiksi kun tienaa enemmän kuin 1700 nettona kuukaudessa

Et sä mitään tukia saa kyllä noilla tuloilla muutenkaan oli vuokra tai oma jos alat opiskeleen

 

[Mittubisi]

Niin no silloin en varmaan voisi ollakkaan täyspäiväsesti töissä? Lähinnä tarkotin sitä että jos ei ole duunia niin saako tukia minkälailla verratttuna omistuskämppään ja vuokrakämppään.

 

[Nomber]

Itsellä tulee alkuvuodesta 2019 ajankohtaiseksi muutto Tampereelle opiskelemaan. Tähän mennessä tilille on ehtinyt karttua noin 30 000€ "ylimääräinen" pesämuna (kasvanee vielä ajan kuluessa), joten harkitsin vaihtoehtoa että avaisin nyt ASP-tilin, tallettaisin sinne 2v ajan rahoja (siihen asti vuokralla) ja hommaisin Hervannasta itselleni yksiön. Ideana on, että voisin itse asustella kämpässä omien opintojeni ajan, samalla kun asunnon hinta todennäköisesti nousee, eikä tarvitsisi maksella vuokria toisille osapuolille. Onko tässä jotain sudenkuoppia mitä en ehkä ole tullut ajatelleeksi?

Tavallista vuokraamista on näköjään ASP:ssä säädelty, mutta voiko kämppään ottaa alivuokralaisen ilman lainan uudelleensovintaa?

No sudenkuoppana ehkä se että opiskellessa saisi jonkinlaista tukea asumiseen, mutta tuskin omaan asuntoon? Joten laskisin kuitenkin suht tarkkaan mikä kannattaa.

 

[Kukkaruukku 123]

No sudenkuoppana ehkä se että opiskellessa saisi jonkinlaista tukea asumiseen, mutta tuskin omaan asuntoon? Joten laskisin kuitenkin suht tarkkaan mikä kannattaa.

Jos oma tulotasoni pysyy edes lähestulkoon entisellään (olen pyörittänyt omaa IT-alan freelance-yritystä aiempien opintojen ohella) niin eipä tule mitään tukia muutenkaan. Tosin kyllä omistusasuntoonkin voi saada tukea, Omistusasunto

Tarkemmin katsottuani aloin miettiä että ASP-säästäminen ei ehkä olekaan itselle se järkevin tapa. Uskoisin että voisin saada ihan tavallisenkin asuntolainan, eikä tuosta valtion korkotuesta ole juurikaan hyötyä nykyisillä korkotasoilla. Ja jos hankin asunnon jo vuoden-parin päästä niin eipä tuota korkoakaan ehdi hirveästi kertyä. Jos taas ostaisin asunnon ihan tavallisella lainalla niin voisin hankkia sen jo alle 2v päästä aloittaessani opinnot Tampereella, eikä olisi mitään rajoitteita vuokraamisen suhteen.

 

[leffo]

Eipä kyllä tuo ASP laina mikään ehdottomuus ole. Itsekin aloitin tuollaisen suht hiljattain niin voi olla että ehdin kämpän hankkia ennen kuin tuo 2 vuotta ASP säästämistä tulee täyteen. Ennen tuota muutama vuosi sitten tullutta muutosta olin jo liian vanha ASP tiliin.

Toisaalta tuollaisen ASP tilin voi avata ihan huvikseenkin, koska se minimitalletus per 3 kuukautta on tosi olematon.

 

[beltone]

Ostaisiko kerrostalohuoneiston vuodelta -75 vai aso-asunnon? Ja mikäs toi aso-asuntojen tuleva muutos että rakentaja voi muuttaa kämpät vuokra-ssunnoiksi?

 

[D5GT]

Ason ehtojen muutoksen voi nähdä positiivisenakin - tavoitteena on mahdollistaa purkaminenkin ilman kaikkien hyväksyntää, jos korjaaminen ei kannata. Vastaavaa muutosta puuhataan asunto-osakeyhtiölakiinkin. Aso tapauksessa sijoitetun pääoman saa indeksikorjattuna takaisin, ihan kuin ason myynnissäkin. Itse olen aina ollut omistamisen kannalla, nyt näillä nurkilla kuulemma kannattaisi jo asua vuokralla mieluummin kuin ostaa.

Aso on yksi vuokra-asumisen muoto, ei varmasti huonoin, muttei kultakaivoskaan.

 

[Rantakemisti]

Missä päin Suomea ja minkälaisella lainalle? Täällä Keski-Suomessa OP, Danske, Nordea, S-pankki ja Hypo ei tarjonnut muuta kuin 12 kk viitekorkoa.


Lauantaina meillä oli tapaaminen Nordean kanssa ja siellä varmistin myös tuon etteikö 3kk tai edes 6kk marginaali irtoaisi. Ei irtoa, mutta puheidensa mukaan yrittää selvitää esimieheltään saisiko marginaalia laskettua nykyisestä 0.55% kun OP laski oman tarjouksensa samalla tasolle. Muutenkin jäi oikein hyvä fiilis tapaamisesta ja nyt vielä tapaamme torstaina OP:n edustajan ja sen pohjalta valitaan jompi kumpi.

Päivitelläänpä taas omaa tilannetta. Päädyttiin lopulta valkkaamaan Osuuspankki kun lopulta heidän tarjoamansa bonukset painoivat enemmän vaakakupissa kuin matala marginaali. Nyt laina on 25 vuoden maksuajalla, 0.55% marginaalilla ja 12 kk euriborilla. Ei tullut nostokuluja tai mitään muita pakollisia kikkareita. Lainanmaksusta tulee 2.3 euroa kulua per kuukausi mutta tämäkin kuittaantuu noilla bonuksilla, joten todellinen vuosikorko on nykyisellä korkotasolla tasan 0.55 %.

Heti kun ilmoitettiin Danskelle ja Nordealle, että olemme valinneet Osuuspankin niin molemmat tiputtivat marginaalinsa 0.5 prosenttiin. Valitetettavasti Danskella olisi todellinen vuosikorko palvelumaksujen kanssa lähemmäs 0.7 % ja Nordeallakin se olisi 0.59%. Pakko myös myöntää että Osuuspankilla on tuo verkkopankki ja mobiilipankkipalvelut huomattavasti paremmalla tasolla kuin Danskella tai kuin millä tasolla ne olivat pari vuotta sitten kun kokeilin Osuuspankin asiakkuutta. Ylimääräisistä tileistäkään ei tarvitse maksaa mitään ja oikeastaan kaikki mahdolliset tulevat kulut voidaan kuitata bonuksilla.

Itse kaupat tehdään ensi vuoden alussa ja ollaan pikaisesti tavattu asunnon myyjiä sekä vähän tutustuttu asuntoon ja taloyhtiöön. Taloyhtiöön kuuluu vain 15 asuntoa ja se vaikuttaa todella rauhalliselta sekä hyvin hoidetulta. Taloyhtiön ulkoiluvarastosta löytyy oma (lukitsematon) huoneensa golfmailoille ja -bägeille. Tämän perusteella tämä saattaa olla ensimmäinen taloyhtiö jossa oikeasti uskallan säilyttää pyöräni ulkoiluvarastossa enkä kotona. Toivottavasti pilvilinnat eivät sorru heti kauppojen ja muuton jälkeen.

 

[anonyymi]

Anteeksi nyt mutta mitä hyvää on huoneessa johon kaikki pääsee varastamaan kamat?

 

[Tilipitappitippitappi]

Päivitelläänpä taas omaa tilannetta. Päädyttiin lopulta valkkaamaan Osuuspankki kun lopulta heidän tarjoamansa bonukset painoivat enemmän vaakakupissa kuin matala marginaali. Nyt laina on 25 vuoden maksuajalla, 0.55% marginaalilla ja 12 kk euriborilla. Ei tullut nostokuluja tai mitään muita pakollisia kikkareita. Lainanmaksusta tulee 2.3 euroa kulua per kuukausi mutta tämäkin kuittaantuu noilla bonuksilla, joten todellinen vuosikorko on nykyisellä korkotasolla tasan 0.55 %.

Heti kun ilmoitettiin Danskelle ja Nordealle, että olemme valinneet Osuuspankin niin molemmat tiputtivat marginaalinsa 0.5 prosenttiin. Valitetettavasti Danskella olisi todellinen vuosikorko palvelumaksujen kanssa lähemmäs 0.7 % ja Nordeallakin se olisi 0.59%. Pakko myös myöntää että Osuuspankilla on tuo verkkopankki ja mobiilipankkipalvelut huomattavasti paremmalla tasolla kuin Danskella tai kuin millä tasolla ne olivat pari vuotta sitten kun kokeilin Osuuspankin asiakkuutta. Ylimääräisistä tileistäkään ei tarvitse maksaa mitään ja oikeastaan kaikki mahdolliset tulevat kulut voidaan kuitata bonuksilla.

Kuulostaa hyvältä diililtä.
Pitäisi varmaan alkaa itsekin kilpailuttaan oma asuntolaina koska näkyy marginaalit painuvan taas vaihteeksi alas. Nyt OP:sta laina ja marginaali 0.9%, laina otettu vajaa 3 vuotta sitten. Meillä ei tosin ole noita lainanmaksukuluja lainkaan (eikä muitakaan palvelumaksuja), mutta kylläpä se vaivan maksaisi jos tuosta nykyisestä marginaalista vaikka 0.2-0.3% saisi alennusta...

 

[Rantakemisti]

Anteeksi nyt mutta mitä hyvää on huoneessa johon kaikki pääsee varastamaan kamat?

Se että asukkaisiin voisi luottaa ja tavaroita ei tarvitse pultata lattiaan jos haluaa nähdä ne vie huomenna.

 

[PetriV]

Voinko ehdottaa seuraavassa taloyhtiön kokouksessa, että nostaisimme yhtiövastiketta tulevia remontteja varten? Edellisessä kokouksessa kun koitin ottaa asiaa puheeksi, niin kokouksen järjestänyt kiinteistöyhtiö (mikähän se firma on, joka vastaa kuluista jne.?) totesi, että taloyhtiö ei saa tehdä voittoa.

En oikein ymmärrä, että miten rahan säästöön laittaminen on voiton tekemistä? Jos vastike nousisi vaikkapa 50snt / neliö, niin kuukaudessa tulisi jonkin verran jo säästöön. Voiko taloyhtiön hallitus tehdä itsenäisesti päätöksen vastikkeen noususta vai tarvitseeko asiasta järjestää suurempikin äänestys? Taloyhtiön kokouksissa ei käy oikeastaan muita kuin hallituksen jäsenet.