Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Tätä juuri. En hakenut viestilläni kumpi on halvempi 3kk vs 12kk vaan sitä että Suomessa ei muun Euroopan tapaan ole siirrytty pois muuttuvien korkojen asuntolainasta kiinteisiin vaan vieläkin terävämmin muuttuviin. Siihen päälle sitten korkokattoa jne lisäpalvelua. Minun palkkaani ei tule lisää vaikka inflaatio tai korko olisi mikä. Ei ainakaan 3kk viipeellä.

Mikähän mahtaa olla tämän päivän kiinteäkorkoisen asuntolainan korko?

Onko manner Euroopassa edes ollut tarjolla kovinkaan paljon lyhyitä korkoja vaan aina pitkät? En usko, että mitään massa aaltoa lyhyistä pitkiin Suomessa tulee, koska pitkät on lähtökohtaisesti kalliimpia.

Suomessa on yli vuosikymmen naurettu matkalla pankkiin vs. muu eurooppa. Ero asuntolainojen keskikorossa on ollut todella iso: Vertailu: Suomessa euroalueen halvinta asuntolainaa

Se on vähän ikävä jos lähti oravanpyörään juuri mukaan niin ei sitten päässyt nauttimaan halvoista koroista. Ihan samaan tapaan se nyt asuntolainansa ottava sakemanni maksaa varmaan jotain 5%+ kiinteää korkoa seuraavat vuodet... Ja kuten todettu niin on täällä Suomessakin kiinteitä ollut aina tarjolla jos on halunnut ottaa ne vaan on olleet reilusti kalliimpia.
 
Tätä juuri. En hakenut viestilläni kumpi on halvempi 3kk vs 12kk vaan sitä että Suomessa ei muun Euroopan tapaan ole siirrytty pois muuttuvien korkojen asuntolainasta kiinteisiin vaan vieläkin terävämmin muuttuviin. Siihen päälle sitten korkokattoa jne lisäpalvelua. Minun palkkaani ei tule lisää vaikka inflaatio tai korko olisi mikä. Ei ainakaan 3kk viipeellä.

Mikähän mahtaa olla tämän päivän kiinteäkorkoisen asuntolainan korko?
Ainakin ennen (kun kyselin suoraan pankilta muutaman kerran vuodessa) kiinteät korot seuraili aika hyvin euroalueen swap rateja (+ pitää huomioida päälle laskettu riskilisä, "marginaali"). Noita voi toki käyttää myös tarkastellakseen sitä, miten markkinat veikkailee korkotason asettuvan.

 
Ainakin ennen (kun kyselin suoraan pankilta muutaman kerran vuodessa) kiinteät korot seuraili aika hyvin euroalueen swap rateja (+ pitää huomioida päälle laskettu riskilisä, "marginaali"). Noita voi toki käyttää myös tarkastellakseen sitä, miten markkinat veikkailee korkotason asettuvan.


Toisaalta sitten taas kaikki swapit oli pari vuotta sitten hyvin matalalla, monikymmenvuotisetkin lähempänä nollaa. Esim. tuolta voi katsoa vaikkapa 20v swapin kehitystä: EUR 20 Years IRS Interest Rate Swap Bond Historical Data - Investing.com (Klikkaataulukosta alhaalta Monthly, niin näkyy vähän pidemmälle historiaa.)

Samasta syystä korkosuojauksien hinta oli silloin hyvin matala, koska swappi-tuotteet on juuri se millä rahoituslaitokset voivat lainojaan suojata.

Lähinnä näin muistutuksena, että markkinoiden paraskin veikkaus voi olla silti huomattavan väärässä. Ja niistä vääristä veikkauksista kärsii vähintään ne, jotka erehtyvät swappeja myymään liian halvalla, mutta myös mahdollisesti muut.
 
Mikähän mahtaa olla tämän päivän kiinteäkorkoisen asuntolainan korko?

Alkuvuodesta kun kyselin parista paikasta, oli 5-10v korkoputket luokkaa 3,5% pohja ja 5 % katto ja kiinteä korko luokkaa 4 %. Tarkkoja lukemia en muista, enkä noita kovin tosissaan kysellyt koska otin ASP-lainan kuitenkin. Mutta tuntui melko sikahintaisilta omaan korvaan :D
 
Ennen suurin osa lainoista oli sidottu 12kk Euriboriin jolloin korontarkistus on kerran vuodessa ja jos korko tuona aikana kauheasti nousee ehtii vielä hieman edes muuttaa omia suunnitelmia. No nyt vaihdetaan asuntolainaa vielä lyhyempiin korkoihin kuten 3kk

Tätä argumenttia en ole koskaan ymmärtänyt. Miten omien suunnitelmien muuttaminen on helpompaa, jos annetaan 12kk miettimisaikaa? Sitten tulee 4% korotus kerralla? Helpompaa se on 1kk tai 3kk korolla suunnitelmia muuttaa ja sopeutua, kun korotukset ovat kymppejä kuussa.
 
Mikään ei ole niin helppoa kuin jälkiviisaus.

Vaimon kanssa otettiin 2009 400 k€ lainaa ok-talon rakennukseen. Silloin tuntui hyvältä ottaa 150 k€ lainasta kiinteällä 3.08% korolla ja loput 3kk EB (oisin ottanut 1kk EB, koska edellinen laina oli sillä, mutta vaihtui pankki Aktia --> OP ja OP ei 1kk EB:tä antanut). Asuntolainaa meillä on ollut vuodesta 2000, ja korkeimmillaan makseltiin jotain 6.5%, siihen verrattuna 3% korko tuntui hyvältä.

Tota EB kehitystä kun katsoo, niin ei ois kannattanut 10v kiinteä (no ei se taloutta kaatanut ja toki tuntui hyvältä tietää korko pitkäksi aikaa).
 

Liitteet

  • 2023-06-07 10_05_59-Euriborkorot kuukausittain.png
    2023-06-07 10_05_59-Euriborkorot kuukausittain.png
    65,7 KB · Luettu: 189
Minä aloin suunnitella ensiasunnon ostoa syksyllä 2009 ja se toteutui keväällä 2010. Silloin ainakin ihan kaikki omat kaverit ja tutut jotka asuntokauppoja tekivät sitoivat lainansa 12 kk euriboriin. Luin tällöin päivittäin silloista MuroBBS:n asuntolaina-ketjua jossa oli hyvin selvästi esitetty ja perusteltu usean henkilön toimesta kuinka 3 kk korko on tullut edullisemmaksi menneisyydessä ja hyvin suurella todennäköisyydellä tulee olemaan sitä tulevaisuudessa. Ei mennyt foorumilla hengailu hukkaan ja säästin korkokuluissa 13 vuoden aikana melko suuren summan.
 
Tätä argumenttia en ole koskaan ymmärtänyt. Miten omien suunnitelmien muuttaminen on helpompaa, jos annetaan 12kk miettimisaikaa? Sitten tulee 4% korotus kerralla? Helpompaa se on 1kk tai 3kk korolla suunnitelmia muuttaa ja sopeutua, kun korotukset ovat kymppejä kuussa.

Idea varmaan lähtee siitä (monelle väärästä) olettamuksesta että olisi "aina" se 12kk aikaa reagoida markkinoiden tilanteeseen. Mikä ei tietysti pidä paikkaansa.

Eli teoriassa jos NYT olisi 0% ja korontarkistus mutta heti huomenna lähtisi korot nousemaan olisi juuri se tasan 12kk aikaa koota puskuria tai vaikka yrittää myydä sitä asuntoa tai tehdä jotain muita ratkaisuja.

Mutta oikeastihan suurin osa EI seuraa joka vuorokausi noita korkoja (varsinkaan jos on "tieto" että niistä tarvitsee tietää jotain vasta 12kk kuluttua kun seuraava korontarkistuspäivä on) ja ehtii ensin toivoa varmaan pitkäänkin että kyseessä on vain hetkellinen "pomppu" ja tilanne normalisoituu (ei ole tapahtumassa, eli hetkeen jos koskaan ei mennä takaisin nollakorkoihin).

Siinä sitten kun on vatuloitu ja ihmeltety pitäisi tehdä jotain millä ehkä vuosikymmenien loppuvelka saataisiin maksettua ja korkeammiksi nousseet korot jotenkin hoidettua. En usko että se sen paremmin toimii oli sitä aikaa sitten se 3kk tai 12kk. Koska jos katsoo niin siitä kun korot ensimmäisen kerran nousivat plussan puolelle => 3kk eteenpäin ei se 3kk korko mitenkään "järkyttävän" suuri ollut, jatkoi kasvamistaan.

Toki se 12kk korko sitten "pomppaa kerralla" kun sen tarkitus tuli / tulee vastaan. Mutta itsekin kysyisin tätä että moniko oikeasti esim. hoisi kaikki muut velkansa tällä aikaa, tai hankki paremman työpaikan, tai downshiftasi tai teki jotain muut että puskuria kertyi ehkä kymmenille vuosille tätä plussakorkojen aikaa ajatellen?
 
Minä aloin suunnitella ensiasunnon ostoa syksyllä 2009 ja se toteutui keväällä 2010. Silloin ainakin ihan kaikki omat kaverit ja tutut jotka asuntokauppoja tekivät sitoivat lainansa 12 kk euriboriin. Luin tällöin päivittäin silloista MuroBBS:n asuntolaina-ketjua jossa oli hyvin selvästi esitetty ja perusteltu usean henkilön toimesta kuinka 3 kk korko on tullut edullisemmaksi menneisyydessä ja hyvin suurella todennäköisyydellä tulee olemaan sitä tulevaisuudessa. Ei mennyt foorumilla hengailu hukkaan ja säästin korkokuluissa 13 vuoden aikana melko suuren summan.

Sama hommeli. Murostahan tuo inffo tuli ensteksi luettua tolloin -10 paikkeilla. Muuten olisi pankki varmaankin myynyt vähintään 12kk eb:n. Säästö tässä välissä tonneja...

Aika hyvät vänkkäykset tuolla oli aikanaan. Silloin oli vielä se joku nettisaitti olemassa missä sai laskettua skenaarioita ja liputti 1kk ja 3kk puolesta.
 
Sama hommeli. Murostahan tuo inffo tuli ensteksi luettua tolloin -10 paikkeilla. Muuten olisi pankki varmaankin myynyt vähintään 12kk eb:n. Säästö tässä välissä tonneja...

Oma historia jotenkin näin: about 180 000 € laina ensiasuntoon joskus 2006. Mentiin suoraan välittäjän suosittelemaan pankkiin ja otettiin suunnilleen mitä tarjottiin. Ei tiedetty marginaaleista hirveesti eikä eri korkokannoista (katsottiin lähinnä, että pystytäänkö). 12 kk euriborilla tuli. Piti ottaa vielä lisäksi henkilötakaajaa ja ostettua garantia takausta. Vuosi siitä, kyllästyttyä paskaan nettipankkiin, päätin vaihtaa pankkia. Toisessa pankista marginaali tippui (0,3%:iin), kaikki takaukset poistui (asunto riitti), mutta se 12 kk euribor jäi. Lainaa jouduttiin ottamaan suunnilleen saman verran kuin otettiin alunperin, kun oli tuo annuiteettilaina, jossa maksetaan lähinnä korkoja aluksi. Tämän jälkeen en ole enää annuiteetteihin ja tasaeriin koskenut, vaan mennyt puhtaasti tasalyhennyksellä. 2008 tuli sitten romahdus ja korot syöksyi (tätä ennen kokonaiskorkoni huiteli kai yli 5%:ssa). Olin jo aiemmin tiedustellut pankista, että saisiko lyhempää, mutta tuolloin sanoivat, että katsotaan tarkastelupäivänä. Puolivälissä tarkastelujaksoa pankki kuitenkin soitti ja tarjosi 1kk euriboria, josta piti maksaa 100 €. Vaihdettiin siihen. Sattui olemaan vielä sellainen laina, jossa negatiivinen viitekorko vähensi marginaalia. Noin 10+ vuotta ei maksettu käytännössä korkoa lainkaan. Tämä oli itselleni toinen opetus, että niin lyhyttä viitekorkoa kuin irtoaa. Toisilla voi olla toisia opetuksia, mutta nämä on tullut itselleni kantapään kautta ja oppirahoja on maksettu. Jos nuorempi minä olisi lukenut juuri kirjoittamani, niin tuskin olisi ymmärtänyt mitään.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Suomessa olisi asuntolainat enimmäkseen kiinteäkorkoisia niin mitä luulisitte olisiko sillä vaikutusta asuntojen hintoihin alentuvasti? Onko Suomessa asuntojen hinnat lähellä muun Euroopan hintoja vs elinkustannukset sekä palkat?
 
Lähinnä näin muistutuksena, että markkinoiden paraskin veikkaus voi olla silti huomattavan väärässä. Ja niistä vääristä veikkauksista kärsii vähintään ne, jotka erehtyvät swappeja myymään liian halvalla, mutta myös mahdollisesti muut.
Juuri näin, kaikki on vain veikkauksia ja perustuu juuri tällä hetkellä käytettävissä olevaan tietoon. Ennusteet menee aika nopeasti uuteen asentoon kun systeemi ei toimikaan sen mukaan.
 
Jos Suomessa olisi asuntolainat enimmäkseen kiinteäkorkoisia niin mitä luulisitte olisiko sillä vaikutusta asuntojen hintoihin alentuvasti? Onko Suomessa asuntojen hinnat lähellä muun Euroopan hintoja vs elinkustannukset sekä palkat?


Se on aika vaihtelevaa koko Euroopassa että mitä maksaa mutta matalat korot kyllä nostaa hintoja ihan selvästi. Ruotsissa ja Tanskassa on matalat korot (tanskassa oli oikeasti miinuksella marginaaleineen asuntolainoja jonkin aikaa) ja molemmissa maissa myös varsin kallista asuminen. Toki Ruotsissa on nyt vähän uloste osunut tuulettimeen, siis enemmän kuin Suomessa, ja Tanskassa taas on paljon kovemmat palkat kuin täällä. Italiassa ei ole nuorisolla pitkään aikaan toisaalta ollut varaa asua omillaan siinä määrin kuin Suomessa.

Aitoja tilastoja kannattaa katsoa ja voi olla että ne todistavat oman tuntemuksen, mutta ilman aitoa tietoa tunne siitä että joku on Suomessa suhteettoman kallista muihin verrattuna on tosiaan vain tunne.


Alkuvuodesta kun kyselin parista paikasta, oli 5-10v korkoputket luokkaa 3,5% pohja ja 5 % katto ja kiinteä korko luokkaa 4 %. Tarkkoja lukemia en muista, enkä noita kovin tosissaan kysellyt koska otin ASP-lainan kuitenkin. Mutta tuntui melko sikahintaisilta omaan korvaan :D


Tarjoukset kiinteistä koroista kertoo aika hyvin pankkien arviota siitä miten korot kehittyy, eli pankkien arvio on että korot + sopiva marginaali sillä kiinteän koron jaksolla jäävän jonkin verran sen tarjotun kiinteän koron alle. Ideanahan siinä kiinteässä korossa on vähän niin kuin vakutuksen myyminen, eli pankki pyrkii luonnollisesti tekemään voittoa sillä että asiakkaan riskiä otetaan itselle. Ei kukaan ota toisen riskiä omaksi kannettavaksi ilmaiseksi (noin markkinatalouden näkökulmalta).
 
Kiinteä korko on kannattava silloin, kun sen saa lähellä minimitasoa, jpnka alle ei voi mennä.

Käytännössä tällainen tilanne oli muutama vuosi sitten. Kiinteäkorkoista 10v lainaa sai vähän yli 1 % korolla (1,1-1,2 %) sisältäen siis "marginaalin". Samaan aikaan sai vaihtuvakorkoista lainaa n. 0,4 % marginaalilla, joka on se käytnnön minimitaso, koska uusissa lainaehdoissa asiakas maksaa vähintään marginaalin, vaikka korko olisi miinuksella. Tällöin kiinteäkorkoisella olisi hävinnyt maksimissaan 0,7-0,8 %-yks., vaikka korot olisivat olleet miinuksella koko laina-ajan.

Mutta jos ottaa kiinteäkorkoisen vaikkapa nyt, niin puhutaan usean prosenttiyksikön tappiomahdollisuudesta, jos korot menevätkin miinukselle.

Eli omasta mielestäni kiinteä korko pitää ajoittaa matalien korkojen aikakauteen ja muuloin kannattaa käyttää vaihtuvia korkoja.
 
Eli omasta mielestäni kiinteä korko pitää ajoittaa matalien korkojen aikakauteen ja muuloin kannattaa käyttää vaihtuvia korkoja.

Totta, mutta ihmiselle joka elää jotain hetkeä, hän ei tiedä onko silloin matalien vai korkeiden korkojen aika?
Oma 12,5% korko oli keskimääräinen, mutta historiallisesti katsoen aika kova ;-) -mutta jo korot olisivat nousseet vaikka 30% tasolle, niin matala ;-D
 
Tarjoukset kiinteistä koroista kertoo aika hyvin pankkien arviota siitä miten korot kehittyy, eli pankkien arvio on että korot + sopiva marginaali sillä kiinteän koron jaksolla jäävän jonkin verran sen tarjotun kiinteän koron alle.

Se kertoo mielestäni enemmän siitä, mikä on tämän hetkinen suojaustuotteiden hinta. Se taas voi muuttua nopeastikin. Pitkässä sopimuksessa on riskiä enemmän pankille mennä metsään pahemmin kuin lyhyessä (joten niihin on pakko leipoa sisään sitäkin). Toki varmaan arvioivat kehitystä, mutta sen arvion yleensä näkee markkinoilta, ellei sitten halua veikata markkinoita vastaan.
 
Itse laskin ihan excelissä kokonaiskoron ja arvioidun maksusuunnitelman , kun otin asuntolainaa. Aika tarkalleen tiesin, kuinka paljon pienempi marginaali olisi euribor 12kk olla, että sen olisin halunnut. Pankkitäti yritti väittää vastaan ja vaihdoin pankkia :) (toki siis toisen pankin euribor 3kk oli parempi tarjous)

Nyt tarjottiin korkokattoa, mutta taas se muuttui kannattamattomaksi, kun se sidotaan lainahetken euriboriin ja tässä tulee ajallista viivettä, kun vaihtaa pankkia. Korkoakattoa ei Nordea hirveästi tuputtanut ja siitä olisin vaan laskenut, paljon se minulle maksaa.. Nyt laskin vähän väärin, mutta OP:n korkokatto olisi maksanut 775€ viideltä vuodelta. Tuo siis yläraja, kun en jaksanut laskea lainavähennyksiä mukaan..Niiden kanssa luokkaa 700€.

Ennustan, että tilanne tästä tasoittuu, voi käydä yli 5% korot , mutta palailee 4-alkuiseksi kun sota rauhoittuu. Sitten pikkuhiljaa taas laskee. Jos sota eskaloituu tai pitkittyy, voi kestää 5% kautta, mutta kyllä se Ukrainan vastahyökkäys nyt onnistuu. Eli korot on korkeimmillaan seuraavan vuoden max. ja sitten tilanne rauhoittuu ja palataan siihen 2010-tilanteeseen, jossa korot on parin prosentin luokkaa.

..ja tähän on tultu tilanteesta, jossa makselin alle 50€ korkoja kuukaudessa.
 
Eli omasta mielestäni kiinteä korko pitää ajoittaa matalien korkojen aikakauteen ja muuloin kannattaa käyttää vaihtuvia korkoja.

Tuossa oli juuri yli 10v+ matalien korkojen aika. Eli puolet olis ehkä päässy kiinteillä saamapuolelle ja puolet ois hävinnyt? Jos seuraavan 10v+ vuoden korkokeskiarvo on 10%, niin nyt on matalien korkojen aika (edelleen).
 
Tuossa oli juuri yli 10v+ matalien korkojen aika. Eli puolet olis ehkä päässy kiinteillä saamapuolelle ja puolet ois hävinnyt? Jos seuraavan 10v+ vuoden korkokeskiarvo on 10%, niin nyt on matalien korkojen aika.
Toisaalta alaspäin voidaan tulla vain tonne 0.x% asti ja ylöspäin riskiä on kohtuuhelposti 5-6% asti ja teoriassa paljon ylikin.
Eli jos otit 1% kiinteän koron, se saattoi ihan yöunien kannalta silti olla paras vaihtoehto...
 
Kiinteissä on yksi ikävyys. Ne tekee kaikesta yleensä jähmeämpää ja pelaa kortit pankin käteen. Maksaminen ennenaikaisesti on yleensä kalliimpaa. Elämässä voi muuttua niin moni muukin asia kuin lainan korko. Erotilanteet, kuolema, sairastuminen, työttömyys jne. Missään näissä tilanteissa en haluaisi, että itselläni olisi pitkää kiinteää lainaa.
 
Viimeksi muokattu:
Toisaalta alaspäin voidaan tulla vain tonne 0.x% asti ja ylöspäin riskiä on kohtuuhelposti 5-6% asti ja teoriassa paljon ylikin.
Eli jos otit 1% kiinteän koron, se saattoi ihan yöunien kannalta silti olla paras vaihtoehto...
Joo kyllähän siinä on ero ottaako 1% kiinteän 0% korkotilanteessa vai 4% kiinteän 3% korossa. Olettaen että marginaali on 0,5% niin toisella tekee max 0,5% "tappiota" ja toisella 3,5%. Toki voihan ne korot nousta reippaasti tuosta ottohetken 3 prosentistakin, mutta jos ajatellaan että korot nousisivat useiksi vuosiksi tuonne lähemmäs kymppiä niin taidetaan olla muutenkin yleisesti kusessa, en tiedä onko vähemmän kusessa jos on tuo korkokatto :btooth:
Pari vuotta sitten otin sen 1,05-1,06% korkoputken, kun taas vajaa kymmenen vuotta sitten otin lainaa niin prosentit taisivat olla yli kahdessa ja jätin ottamatta. Täydellinen ajoitus ottaa, mutta tuurillahan ne laivatkin seilaa.

Kiinteissä on yksi ikävyys. Ne tekee kaikesta yleensä jähmeämpää ja pelaa kortit pankin käteen. Maksaminen ennenaikaisesti on yleensä kalliimpaa. Elämässä voi muuttua niin moni muukin asia, kuin lainan korko. Erotilanteet, kuolema, sairastuminen, työttömyys jne. Missään näissä tilanteissa en haluaisi, että itselläni olisi pitkää kiinteää lainaa.
No monilla pankeilla on korkoputkea jne. joita saa poikki helpostikin.
Itselläkin on "kiinteä" eli 0,01% vaihteluväli putken maksimin ja minimin välillä :think:
 
Kiinteissä on yksi ikävyys. Ne tekee kaikesta yleensä jähmeämpää ja pelaa kortit pankin käteen. Maksaminen ennenaikaisesti on yleensä kalliimpaa. Elämässä voi muuttua niin moni muukin asia, kuin lainan korko. Erotilanteet, kuolema, sairastuminen, työttömyys jne. Missään näissä tilanteissa en haluaisi, että itselläni olisi pitkää kiinteää lainaa.

Tämä on hyvä pointti, itsekään en tuloihin nähden isoa ainoaa lainaa sitoisi 10v kiinteään korkoon tms. koska se tosiaan tekee kaikesta muutoksesta paljon tahmeampaa. Euriborlainan voi sopia täysin uusiksi jonkun muun pankin kanssa ja kuluja tulee luultavasti alle tonnin. Muuntuvakorkoisella ei ylimääräinen lyhennyskään onnistu luultavasti ihan itsestään.

Pienemmän osan lainosta voi toki sitoa ainakin 5 vuodeksi jos halvalla saa.

Edit: Jos on pankille tosi epäedullinen korkoputki lainassa, eli vaikka selvästi alle 3% kokonaiskorolla juuri nyt pari vuotta eteenpäin, niin toki pankki sen suostuu katkaisemaan ilmaiseksi. Mutta jos on 4% korkoputki vuonna 2025 ja euribor 1,5% niin eipä onnistukaan enää.
 
Onko täällä enää speksailtu saatuja lainoja? Oma juuri äsken tontin ostoon sovittu 250k€ ja 0,45% marginaali 3kk euribor & käsittelykulu ~600€ omasta pankista ilman minkäänlaista kilpailutusta, käsittelyn listahinta olisi ollut 1k€ mutta siihen sanoin et sitä en maksa ja lupasi katsoa mitä pystyy nopeasti tekemään.

Ei tuo nyt ihan hullulta vaikuta, mut jos aikaa olisi paljon enemmän niin kaiketi kilpailuttamalla nyt ainakin 0,4% tasoon pääsisi, nooh tämä selvinnee aikanaan kun tarvinnee tuo konvertoida uudeksi lähitulevaisuudessa joka tapauksessa ja sitten aikaakin on eri tavalla käytössä.

Sinänsä pisteet Nordealle ripeydestä eli torstaina päivällä puhelu että rahaa tarvittaisiin asap ja saatiin jatko-ohjeet miten toimia, illalla oman firman paperit sisään (menivät yrityspuolelle ihmeteltäväksi/ansiotulojen määritykseen), viikonloppuna itse lainahakemuksen täyttö ja tiistai iltapäivällä puhelu jossa käytiin laina läpi ja suullinen lupaus sekä ke aamuna lainalupaus ehtoineen kirjallisena. Tällä kertaa huojennetut osingotkin kelpasi tuloksi toisin kuin edelliskerralla 1,5v sitten…
 
Onko täällä enää speksailtu saatuja lainoja? Oma juuri äsken tontin ostoon sovittu 250k€ ja 0,45% marginaali 3kk euribor & käsittelykulu ~600€ omasta pankista ilman minkäänlaista kilpailutusta, käsittelyn listahinta olisi ollut 1k€ mutta siihen sanoin et sitä en maksa ja lupasi katsoa mitä pystyy nopeasti tekemään.

OP 95k€ ja 0.5% marginaali 3kk euribor & käsittelykulu 300€.
Nordea 0.1%yks enemmän marginaali.

Sama homma itseasiassa n. 10v sitten Danske Bankin ja Nordean välillä. Danske halusi 0.1%yks enemmän marginaalia, vaikka oli ns. oma pankki. Katsooko ne, että asiakkaat on liian laiskoja vaihtamaan vai mistä syystä marginaali on suurempi ollut minulla? En makuuta rahoja tilillä, mutta ei minulla suuria sijoituksia ole.
 
Omalta pankilta (Nordea) tuli heti kättelyssä 0,40% tarjous 12kk euriborilla. Ihan hyvä, kun nykyinen laina 0,50%. Kysyin 3kk euriboria niin siihen marginaali 0,50%. Lainan nostokulut myös 1000€, jota pitää kyllä tinkiä alemmas.

Hypo sanoi suoraan, että 0,6% alle eivät pääse niin jäi siihen. OP:lla lainaneuvottelu meni yli juhannuksen :rolleyes:.

Suht hyvä kohde on jo mahdollisesti kiikarissa niin pitää katsoa tuleeko tilanne, että täytyy ottaa suoraan Nordean tarjous vai ehtisikö kilpailuttaa jonkun toisen pankin kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
OP:lla voi kokeilla myös muita paikallisosuuspankkeja kuin sitä omaansa. Päijät-Hämeessä oli aika hyvin aikoja varattavissa lähiviikoille kun muutama viikko sitten bookkasin oman palaverini.
Mulla on OP:lla joku vanhan lainalupauksen antaneen henkilön sähköposti niin uuden lainalupauksen sain 24 tunnissa, kun otin vain sitä kautta yhteyttä. Häneen pitänyt semisäännöllisesti yhteyttä asunnon etsimisen eri vaiheissa viimeisten vuosien aikana.
 
Kiinteissä on yksi ikävyys. Ne tekee kaikesta yleensä jähmeämpää ja pelaa kortit pankin käteen. Maksaminen ennenaikaisesti on yleensä kalliimpaa. Elämässä voi muuttua niin moni muukin asia kuin lainan korko. Erotilanteet, kuolema, sairastuminen, työttömyys jne. Missään näissä tilanteissa en haluaisi, että itselläni olisi pitkää kiinteää lainaa.
Kiinteäkorkoisen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta voi pankki periä korvauksia vain, jos yleinen korkotaso on laskenut lainan nostohetkestä ja silloinkin vain korkotason laskusta johtuvan tappionsa jäljellä olevalta luottojaksolta. Tarkat laskukaavat löytyy fivan ohjeista.

Jos on siis ottanut kiinteää lainaa esimerkiksi alle 1% sisältäen marginaalin, en olisi kovin huolissani. Nyt uuteen lainaan riski on todellisempi.
 
Kiinteäkorkoisen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta voi pankki periä korvauksia vain, jos yleinen korkotaso on laskenut lainan nostohetkestä ja silloinkin vain korkotason laskusta johtuvan tappionsa jäljellä olevalta luottojaksolta. Tarkat laskukaavat löytyy fivan ohjeista.

Jos on siis ottanut kiinteää lainaa esimerkiksi alle 1% sisältäen marginaalin, en olisi kovin huolissani. Nyt uuteen lainaan riski on todellisempi.
Jos olet ottanut 2% kokonaiskorolla kiinteän 5v sitten, maksettuna on 20% ja jäljellä on 20v lainaa, niin kyllä se asunnon vaihto aiheuttaa aika massiiviset miinukset kun todennäköisesti kämpän arvo on laskenut + uuden lainan korkokulut nousevat massiivisesti -> jumissa ollaan tai sitten pitää vaan hyväksyä isot rahalliset tappiot.
 
Jos olet ottanut 2% kokonaiskorolla kiinteän 5v sitten, maksettuna on 20% ja jäljellä on 20v lainaa, niin kyllä se asunnon vaihto aiheuttaa aika massiiviset miinukset kun todennäköisesti kämpän arvo on laskenut + uuden lainan korkokulut nousevat massiivisesti -> jumissa ollaan tai sitten pitää vaan hyväksyä isot rahalliset tappiot.
Eihän tuosta kuvailemassasi tilanteessa tule maksettavaa yhtään sen enempää, kuin jos laina olisi vaihtuvakorkoinen.

Toki tuossa on motiivi pitää vanha laina voimissaan ja lykätä uuden asunnon ostoa, mutta sehän on vain positiivinen ongelma. Vaihtuvakorkoisella kuvauksen lainanottaja maksaisi jo tällä hetkellä enemmän. Mulla on juuri tuollainen 2021 otettu erittäin edullinen kiinteä, enkä kyllä saa tästä mitään negatiivista väännettyä, vaikka asunnonvaihdo onkin edessä joskus tulevina vuosina.

Voi myös olla mahdollista vaihtaa lainan vakuutta eli ostaa uusi asunto vanhalla lainalla + tarvittaessa lisälainalla. Asunnonvaihdon ajaksi bullet. Olen tästä pankkini kanssa alustavasti neuvotellutkin ja haaleanvihreää valoa näytetty.
 
On moniakin tilanteita joissa asunto on myytävä, eikä lykkääminen ole mahdollista. En näe siinä mitään positiivista.
Et tainnut ihan ymmärtää sanomaani. Vääntäisitkö rautalangasta, mikä negatiivinen vaikutus tuossa kuvaamassasi tilanteessa on kiinteällä korolla? Siitähän ei tuossa tule mitään lisäkustannuksia tai lisätappiota verrattuna siihen, että laina olisi vaikka 12kk euriboriin sidottu.
 
Kiinteissä on yksi ikävyys. Ne tekee kaikesta yleensä jähmeämpää ja pelaa kortit pankin käteen. Maksaminen ennenaikaisesti on yleensä kalliimpaa. Elämässä voi muuttua niin moni muukin asia kuin lainan korko. Erotilanteet, kuolema, sairastuminen, työttömyys jne. Missään näissä tilanteissa en haluaisi, että itselläni olisi pitkää kiinteää lainaa.
Tämä on hyvä pointti, itsekään en tuloihin nähden isoa ainoaa lainaa sitoisi 10v kiinteään korkoon tms. koska se tosiaan tekee kaikesta muutoksesta paljon tahmeampaa. Euriborlainan voi sopia täysin uusiksi jonkun muun pankin kanssa ja kuluja tulee luultavasti alle tonnin. Muuntuvakorkoisella ei ylimääräinen lyhennyskään onnistu luultavasti ihan itsestään.

Pienemmän osan lainosta voi toki sitoa ainakin 5 vuodeksi jos halvalla saa.

Edit: Jos on pankille tosi epäedullinen korkoputki lainassa, eli vaikka selvästi alle 3% kokonaiskorolla juuri nyt pari vuotta eteenpäin, niin toki pankki sen suostuu katkaisemaan ilmaiseksi. Mutta jos on 4% korkoputki vuonna 2025 ja euribor 1,5% niin eipä onnistukaan enää.
Kiinteäkorkoisen lainan ennenaikaisesta takaisinmaksusta voi pankki periä korvauksia vain, jos yleinen korkotaso on laskenut lainan nostohetkestä ja silloinkin vain korkotason laskusta johtuvan tappionsa jäljellä olevalta luottojaksolta. Tarkat laskukaavat löytyy fivan ohjeista.

Jos on siis ottanut kiinteää lainaa esimerkiksi alle 1% sisältäen marginaalin, en olisi kovin huolissani. Nyt uuteen lainaan riski on todellisempi.


Näihin pitää kommentoida sen verran, että tuo koko laina-ajalle kiinteä korko, jota OP tarjoaa omistaja-asiakkailleen on ehdoiltaan erilainen, kuin lyhyemmät kiinteän koron jaksot. Aiemmin / nopeammin maksuun liittyvät samat ehdot kuin muuttuvakorkoisissakin lainoissa ja on mahdollista myös ottaa lyhennysvapaita. Yleensä kai ei ole mahdollista kiinteäkorkoisissa ottaa lyhennysvapaatakaan.
 
Lyhennysvapaata ei tosiaan välttämättä ole ns. normaalissa kiinteäkorkoisessa lainassa saatavilla. Ennenaikainen takaisinmaksu sen sijaan on aina mahdollista ja korvauksia joutuu maksamaan vain, jos yleinen korkotaso on laskenut ja silloinkin vain pankin korkotappion jäljellä olevalta lainalta. Tämä on Suomessa säädetty kuluttajansuojalaissa ja fiva on vahvistanut laskukaavan jolla korvaus lasketaan.

Käytännössä jos on ottanut kiinteän koron viimeisen 10 vuoden aikana, ei mitään korvauksia ennenaikaisesta maksusta tule. Pankin hinnaston mukainen kulu toki menee, omassa pankissa se olisi maksusuunnitelman muutos listan mukaan 200 euroa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuskin enää pitkään korot ovat näin korkeat, osa euroalueesta on jo vajonnut taantumaan:

Asuntomarkkinoilla mullistus - Ostat asunnon ja myyjä maksaa kaupoista sinulle:
"
– Ostolla ei oikeasti tienaa – iso yhtiölaina ja vastikevastuu siirtyy samalla. Myyntihinnan ja velattoman hinnan ero iso, Brotherus kirjoittaa.
"

Eli hieman sama kuin jotkut golf osakkeet, maksetaan rahaa että joku ottaa vastaan ja sitten "ostaja" voi olla henkilö joka on jo muutenkin henkilökohtaisessa vararikossa sekä ulosotossa, sitten ei velkojat näe rahoja koskaan mutta myyjä pääsee kuitenkin pälkähästä.

Hieman tähän tapaan siis:
 
Nordea ei vaatinut ollenkaan kuntotarkastusta tehtäväksi vuoden 1999 ok talosta. Jonkunlainen kuntotarkastus olisi varmasti kuitenkin, myyjän sekä ostajan (minun) oikeusturvan ja mielenrauhan kannalta järkevää tehdä ennen kauppoja.
Minkälaisia hintoja olette sellaisesta maksaneet, tietää hieman suuntia kun alkaa kyselemään tarkemmin asiaa.
 
Nordea ei vaatinut ollenkaan kuntotarkastusta tehtäväksi vuoden 1999 ok talosta. Jonkunlainen kuntotarkastus olisi varmasti kuitenkin, myyjän sekä ostajan (minun) oikeusturvan ja mielenrauhan kannalta järkevää tehdä ennen kauppoja.
Minkälaisia hintoja olette sellaisesta maksaneet, tietää hieman suuntia kun alkaa kyselemään tarkemmin asiaa.

1200€ varsinais suomessa tarkastus omakotitalolle.
 
Nordea ei vaatinut ollenkaan kuntotarkastusta tehtäväksi vuoden 1999 ok talosta. Jonkunlainen kuntotarkastus olisi varmasti kuitenkin, myyjän sekä ostajan (minun) oikeusturvan ja mielenrauhan kannalta järkevää tehdä ennen kauppoja.
Minkälaisia hintoja olette sellaisesta maksaneet, tietää hieman suuntia kun alkaa kyselemään tarkemmin asiaa.

Riippuu vähän kohteesta kannattaako siihen rahojaan tuhlata. Raksystems veloitti meillä yhteensä 1500e 2001 valmistuneen yksikerroksisen mäen nyppylällä sijaitsevan puutalon tarkastuksesta. Tarkastus kesti alle tunnin ja yläpohjaankin vaan kurkattiin eikä käyty sen tarkemmin tutkimassa. En olisi tarkastuttanut, jos Nordea ei olisi vaatinut.
 
Riippuu vähän kohteesta kannattaako siihen rahojaan tuhlata. Raksystems veloitti meillä yhteensä 1500e 2001 valmistuneen yksikerroksisen mäen nyppylällä sijaitsevan puutalon tarkastuksesta. Tarkastus kesti alle tunnin ja yläpohjaankin vaan kurkattiin eikä käyty sen tarkemmin tutkimassa. En olisi tarkastuttanut, jos Nordea ei olisi vaatinut.
Mietin tuotakin vaihtoehtoa. Kysäisen huomenna myyjältä, onko taloon tehty ikinä kuntotarkastusta, jos on niin silloin varmasti olisi mahdolliset rakennusvirheet jo tulleet ilmi...
 
Onpas hinnat pompsahtaneet noiden kuntotarkastusten osalta. Meillä reilu 15v sitten okt-talosta 600e, mikä sekin tuntui aika hintavalta tarkastajan käyttämään aikaan nähden.
 
Riippuu vähän kohteesta kannattaako siihen rahojaan tuhlata. Raksystems veloitti meillä yhteensä 1500e 2001 valmistuneen yksikerroksisen mäen nyppylällä sijaitsevan puutalon tarkastuksesta. Tarkastus kesti alle tunnin ja yläpohjaankin vaan kurkattiin eikä käyty sen tarkemmin tutkimassa. En olisi tarkastuttanut, jos Nordea ei olisi vaatinut.
Kyllä mä omakotitaloon tarkastuksen tekisin. Sillä voi hyvin saada tarkastukseen sijoitetut rahat moninkertaisesti takaisin, jos sieltä asunnosta löytyy jotain korjattavaa. Voi siis käyttää raporttia hintaneuvotteluun.

Erillistaloon (yhtiömuotoinen) en välttämättä tekisi mitään tarkastuksia, jos vain yhtiö on vastuussa kaikista rakennuksista yhtiössä. Jos taas yhtiössä on määrätty, että jokainen osakas vastaa 100%:sti omastaan rakenteiden ja parannusten osalta, niin silloin tekisin tarkastuksen myös erillistaloon. Yhtiössä kuitenkin enemmän painottaisin sitä kuinka paljon siellä on panostettu asuntojen "isompiin" korjauksiin / tarkastuksiin yleisesti.
 
Kyllä mä omakotitaloon tarkastuksen tekisin. Sillä voi hyvin saada tarkastukseen sijoitetut rahat moninkertaisesti takaisin, jos sieltä asunnosta löytyy jotain korjattavaa. Voi siis käyttää raporttia hintaneuvotteluun.

Erillistaloon (yhtiömuotoinen) en välttämättä tekisi mitään tarkastuksia, jos vain yhtiö on vastuussa kaikista rakennuksista yhtiössä. Jos taas yhtiössä on määrätty, että jokainen osakas vastaa 100%:sti omastaan rakenteiden ja parannusten osalta, niin silloin tekisin tarkastuksen myös erillistaloon. Yhtiössä kuitenkin enemmän painottaisin sitä kuinka paljon siellä on panostettu asuntojen "isompiin" korjauksiin / tarkastuksiin yleisesti.

Entäs sitten, kun siellä erillistaloyhtiössä on jokin systemaattinen virhe? Käytännössä kaikki saa silloin maksaa omansa, vaikka "yhtiö vastaa". Sama pätee rivareihin. Toki myös kerrostaloihin, mutta ne lienee riskittömimpiä maakosteuden ym suhteen.
 
Entäs sitten, kun siellä erillistaloyhtiössä on jokin systemaattinen virhe? Käytännössä kaikki saa silloin maksaa omansa, vaikka "yhtiö vastaa". Sama pätee rivareihin. Toki myös kerrostaloihin, mutta ne lienee riskittömimpiä maakosteuden ym suhteen.
Niinhän ne kaikki lopulta maksaa jonkun osuuden korjauksista. Siksi painotinkin, että kiinnittäisin enemmän huomiota siihen kuinka paljon yhtiössä on tehty ennakoivia tarkastuksia ja huoltoja noille tärkeimmille huoltokohteille. Esim. salaojat kuvattu, kattojen kunnot tarkistettu, ilmastointien toimivuus varmistettu jne. Jos vikaa löytyy vain siitä omasta yksilöstä, niin sen kuluthan jaetaan sitten kaikkien osakkaiden kesken.

Systemaattiset virheet tulee yleensä esille viimeistään siinä 10 vuoden iässä kun hyvät yhtiöt teettää laajan kuntotarkastuksen kaikkiin asuntoihin, jolloin tarvittavat korjaukset saadaan vielä tehtyä rakennuttajan piikkiin. Tuollainen noin 15 vuotias yhtiö voi olla aika hyvässä sweet spotissa monelta osin:
-Tontit ovat vielä isoja eikä postimerkin kokoisia.
-Pahimmat viat on ehditty asunnoissa jo havaita ja korjata.
-Talot on ehditty jo kertaalleen maalaamaan uudestaan (oletus puurakenteinen).
-Tärkeitä päivityksiä on tehty kuten valokuidun ja / tai sähköautojen latauksen asennus.
-Seuraavaan 5-10 vuoteen ei todennäköisesti ole tulossa mitään suurempia teknisiä kunnostuksia itse rakenteisiin.
-Sisällä varmasti joutuu tuon ikäisessä jo paikkoja uusimaan.
 
Kyllä mä omakotitaloon tarkastuksen tekisin. Sillä voi hyvin saada tarkastukseen sijoitetut rahat moninkertaisesti takaisin, jos sieltä asunnosta löytyy jotain korjattavaa. Voi siis käyttää raporttia hintaneuvotteluun.

Varmaan suurimmassa osassa ei löydy mitään, mitä ei olisi jo tullut ilmi, mutta on se mahdollista, eikä se nyt ihan maltaita maksa kuitenkaan ja yleensä sen voi jakaa puoliksi myyjän ja ostajan kanssa tai jopa myyjän laskuun kokonaan (puoliksi on musta hyvä tapa). Kiinteistössä kuitenkin vastuut jatkuu pitkään eli vaikkei tekisikään, niin voi kai yrittää laittaa myyjän piikkiin vuosia. En pidä itse tästäkään. Jos kiinteistön hommaa, niin ei saa olla peukalo keskellä kämmentä ja lakikirja toisessa kädessä, vaan lähtökohtaisesti asiat korjataan itse (tai itse palkkaamalla muita). Rikokset sitten erikseen.
 
Varmaan suurimmassa osassa ei löydy mitään, mitä ei olisi jo tullut ilmi, mutta on se mahdollista, eikä se nyt ihan maltaita maksa kuitenkaan ja yleensä sen voi jakaa puoliksi myyjän ja ostajan kanssa tai jopa myyjän laskuun kokonaan (puoliksi on musta hyvä tapa). Kiinteistössä kuitenkin vastuut jatkuu pitkään eli vaikkei tekisikään, niin voi kai yrittää laittaa myyjän piikkiin vuosia. En pidä itse tästäkään. Jos kiinteistön hommaa, niin ei saa olla peukalo keskellä kämmentä ja lakikirja toisessa kädessä, vaan lähtökohtaisesti asiat korjataan itse (tai itse palkkaamalla muita). Rikokset sitten erikseen.

Jos kallista omakotitaloa on ostamassa ja mietityttää ne riskirakenteet ja mahdolliset kosteus- ja homevauriot, niin HTT tavarantarkastajilla lienee eniten osaamista arvioida talon rakenteet ja niiden lausunnot on lähes jumalan sanaa jos myöhemmin kaupasta pitää käräjille lähteä riitelemään. Sehän tuollaisen tavarantarkastaja saattaa olla esimerkiksi joku rakennustekniikan professori. Harmillisesti se hinta on moninkertainen noihin normaaleihin kuntotarkastuksiin nähden.

Varsinkin jos myyjä on kiinteistövälittäjän kanssa teettänyt sen kuntotarkastuksen ennen myynnin aloittamista, niin ne suosivat niitä kuntotarkastajia, jotka ovat mahdollisimman sokeita eivätkä näe eivätkä haista mitään ja kirjoittavat sellaisen raportin ettei se muodostu kaupan esteeksi. Jos liian tiukka ja tarkka on kuntotarkastaja ja löytää ja raportoi "kaiken", eikä talo sen takia mene kaupaksi, niin ei se kiinteistövälitysfirma enää ikinä käytä sitä kuntotarkastajaa.
 
Varsinkin jos myyjä on kiinteistövälittäjän kanssa teettänyt sen kuntotarkastuksen ennen myynnin aloittamista, niin ne suosivat niitä kuntotarkastajia, jotka ovat mahdollisimman sokeita eivätkä näe eivätkä haista mitään ja kirjoittavat sellaisen raportin ettei se muodostu kaupan esteeksi. Jos liian tiukka ja tarkka on kuntotarkastaja ja löytää ja raportoi "kaiken", eikä talo sen takia mene kaupaksi, niin ei se kiinteistövälitysfirma enää ikinä käytä sitä kuntotarkastajaa.

Hieman menee foliohattulinjalle, ihan kuin jokainen kiinteistönvälittäjä olisi lähtökohtaisesti huijari ja myynnissä olevat talot homepommeja joista halutaan eroon. Myyjällä on suuri ja pitkä vastuu myymästään kiinteistöstä ja oman kokemuksen mukaan tuntuvat lähinnä toivovan että tarkastus olisi mahdollisimman asiantunteva ettei jälkikäteen löydy mitään piilovirheitä.
 
Varmaan suurimmassa osassa ei löydy mitään, mitä ei olisi jo tullut ilmi, mutta on se mahdollista, eikä se nyt ihan maltaita maksa kuitenkaan ja yleensä sen voi jakaa puoliksi myyjän ja ostajan kanssa tai jopa myyjän laskuun kokonaan (puoliksi on musta hyvä tapa). Kiinteistössä kuitenkin vastuut jatkuu pitkään eli vaikkei tekisikään, niin voi kai yrittää laittaa myyjän piikkiin vuosia. En pidä itse tästäkään. Jos kiinteistön hommaa, niin ei saa olla peukalo keskellä kämmentä ja lakikirja toisessa kädessä, vaan lähtökohtaisesti asiat korjataan itse (tai itse palkkaamalla muita). Rikokset sitten erikseen.

Jep, kyllä ainakin tämmöisen tavan pulliaisen (=ei ymmärrä paljoakaan rakenteiden ym talotekniikan päälle) kannalta tarkastus on aika no-brainer. Melkein 50 sivuinen raportti kertoo kyllä kaikenlaista ja jääpähän myös mustaa valkoisella muistiin mitä pientä tai isompaa olisi hyvä lähivuosina mahdollisesti kunnostaa. Kuten tuossa yllä kirjoitettiinkin niin myyjällä on kiinteistöissä varsin kattava vastuu joten hankala tuota tarkastusraporttia on nähdä myyjänkään kannalta minään muuna kuin positiivisena asiana.
 
Hieman menee foliohattulinjalle, ihan kuin jokainen kiinteistönvälittäjä olisi lähtökohtaisesti huijari ja myynnissä olevat talot homepommeja joista halutaan eroon. Myyjällä on suuri ja pitkä vastuu myymästään kiinteistöstä ja oman kokemuksen mukaan tuntuvat lähinnä toivovan että tarkastus olisi mahdollisimman asiantunteva ettei jälkikäteen löydy mitään piilovirheitä.

Tietysti myyjä on vastuussa, mutta välittäjää kiinnostaa eniten se välityspalkkio toteutuneesta kaupasta.
 
Tietysti myyjä on vastuussa, mutta välittäjää kiinnostaa eniten se välityspalkkio toteutuneesta kaupasta.

Eiköhän tämä ole selvä asia, mutta ei se tarkoita että välittäjät keskimäärin olisivat valmiita tietoisesti piilottelemaan virheitä valheellisen tai puutteellisen kuntotarkastuksen kera... Viittasin nyt tuohon juttuun jossa sanottiin että välitysfirma ei suostuisi jatkossa käyttämään liian tarkkaa kuntotarkastajaa :D
 
Nordea ei vaatinut ollenkaan kuntotarkastusta tehtäväksi vuoden 1999 ok talosta. Jonkunlainen kuntotarkastus olisi varmasti kuitenkin, myyjän sekä ostajan (minun) oikeusturvan ja mielenrauhan kannalta järkevää tehdä ennen kauppoja.
Minkälaisia hintoja olette sellaisesta maksaneet, tietää hieman suuntia kun alkaa kyselemään tarkemmin asiaa.
1500€ ja meidän kohdalla johti kauppojen peruuntumiseen. Raportti oli ~50 sivua pitkä kuvineen ja huomioineen. Kaupat jäi meillä tekemättä, kun kylpyhuoneessa/kodinhoitohuoneessa oli merkittävät kosteusvauriot. En jättäisi tekemättä kuntotarkastusta.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 460
Viestejä
4 496 848
Jäsenet
74 209
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom