Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[SheikYerbouti]

Omakotitalo, Rusko, Päällistönmäki, 335 000 €, 118 m²

4h + k + khh + kph + s + varasto. Löydä uusi kotisi Etuovi.comista jo tänään!

www.etuovi.com

335 000€, halvimmasta päästä mitä uutta omakotitaloa, edes pientä, varmaan voi etelän kasvukeskuksista saada (tämä 10km Turun keskustasta ja 5km lentokentästä ja ostoskeskuksista). Vai löytyykö halvempia?

Tuossakin osuu heti silmään tuo vuokratontti, vajaa 300 euroa kuukaudessa saa maksaa pelkästään tonttivuokraa. Hulluja hintoja.

 

[Eldmor]

335 000€, halvimmasta päästä mitä uutta omakotitaloa, edes pientä, varmaan voi etelän kasvukeskuksista saada (tämä 10km Turun keskustasta ja 5km lentokentästä ja ostoskeskuksista). Vai löytyykö halvempia?

Tuohan on vuokratontilla (jota ei edes pysty lunastamaan). Oletetaan että käytetään vakiota 25v vuokra-aikaa niin tuon tontin arvo on 81351.5€. Tai tuon tulevan korotuksen myötä lähemmäs 90k€.

 

[antti-x]

Tuohan on vuokratontilla (jota ei edes pysty lunastamaan). Oletetaan että käytetään vakiota 25v vuokra-aikaa niin tuon tontin arvo on 81351.5€. Tai tuon tulevan korotuksen myötä lähemmäs 90k€.

Totta, kun otetaan samalta alueelta pienemmällä omistustontilla oleva kohde niin heti hinta nousee Omakotitalo, Rusko, Päällistönmäki, 368 000 €, 134 m²


Mutta onko tuon halvempia nykyään tarjolla, jos puhutaan uudesta tai melkein uudesta ja jonkin ison kaupungin kyljessä?

 

[Juha_H]

Asuntomarkkinoilla on nyt asunnon ostajan markkinat. Asuntoja on myynnissä nyt ennätyksellisen paljon. Korkojen jyrkkä nousu on vähentänyt asuntokauppaa ja laskenut asuntojen hintoja. Aiotko hyödyntää laskeneet hinnat ja tehdä asuntokauppoja lähitulevaisuudessa?

Tässä mielenkiintoista statistiikkaa asuntojen ja kiinteistöjen hintojen laskusta ->

 

[Boulder]

Eipä nuo asunnot edelleenkään mitenkään halpoja ole kasvukeskuksissa. Pieksämäen perämetsissä ne ovat olleet halpoja jo kauan.

 

[antti-x]

Oma tutkimus jatkui sen verran että halvimmat max 5v vanhat omakotitalot ainakin Turun seudulla ovat sellaisia jotka eivät ole vielä valmistuneet, rakennusliikkeet myyvät 2023 lopulla tai 2024 valmistuvia vuokratonttikohteita kun ei muuten ole ilmeisesti töitä.

 

[love_doctor]

Mutta onko tuon halvempia nykyään tarjolla, jos puhutaan uudesta tai melkein uudesta ja jonkin ison kaupungin kyljessä?

En ole ihan varma, mitä ajat takaa, mutta uusia omakotitaloja yleensä tehdään omiin tarpeisiin. Ei kai niitä heti myydä ellei rakennusvaiheessa tule paha riita ja ero tai työ lähde alta? Varsinkin jos sijainti on ihan ok, niin miksi myisi? Jos uuden haluaa, ehkä helpompi rakennuttaa omaan makuun ihan itse. Kuitenkin hinta on samaa luokkaa mutta saa juuri sellaisen kuin haluaa?

Esim. jos 10km Turusta on kriteeri, Littoisissa on uusia tontteja pilvin pimein. Matkaa on luokkaa 9km torille.

 

[antti-x]

En ole ihan varma, mitä ajat takaa, mutta uusia omakotitaloja yleensä tehdään omiin tarpeisiin. Ei kai niitä heti myydä ellei rakennusvaiheessa tule paha riita ja ero tai työ lähde alta? Varsinkin jos sijainti on ihan ok, niin miksi myisi? Jos uuden haluaa, ehkä helpompi rakennuttaa omaan makuun ihan itse. Kuitenkin hinta on samaa luokkaa mutta saa juuri sellaisen kuin haluaa?

Esim. jos 10km Turusta on kriteeri, Littoisissa on uusia tontteja pilvin pimein. Matkaa on luokkaa 9km torille.

Ei nyt sen enempää kuin arpoa mikä on omakotitalojen hinta tällä hetkellä ja miten kehittymässä, ja uusia on helpompi vertailla kuin koko omakotitalojen massaa.

On ainakin taannoin ollut aika yleistä myydä tuoreita omakotitaloja eteenpäin sen jälkeen kun myyntivoiton verovapaus toteutuu.

Ja oletko rakennuttanut omakotitaloa ja huomannut sen kovin helpoksi jos ei mitään muuta tietoa ole alasta kuin se että haluaa asua omakotitalossa? Ei välttämättä ihan sormia napsauttamalla ja sillä että istuu 2 tuntia vaikka kastellin toimistolla toteudu kustannustehokas avaimet käteen omakotitalo. Aika basic K-rauta avaimet käteen omakotitalo oli Naantalin asuntomessuilla 500 000€ vuokratontilla viime kesänä.

Mutta se että aika selvästi halvimmat vaihtoehdot myyntikohteistakin taitavat olla niitä jotka ovat vasta suunnitteilla tai kuoppa maassa, viittaisi siihen että hinnat ovat laskusuunnassa myös omakotitaloissa.

 

[love_doctor]

Ei nyt sen enempää kuin arpoa mikä on omakotitalojen hinta tällä hetkellä ja miten kehittymässä, ja uusia on helpompi vertailla kuin koko omakotitalojen massaa.

Juu, tuo hintavertailu on vaikeaa. Minusta parempi on kysellä talofirmoilta tarjouksia tai alan ihmisiltä jos haluaa tietää nykyisestä tasosta.

Ja oletko rakennuttanut omakotitaloa ja huomannut sen kovin helpoksi jos ei mitään muuta tietoa ole alasta kuin se että haluaa asua omakotitalossa? Ei välttämättä ihan sormia napsauttamalla ja sillä että istuu 2 tuntia vaikka kastellin toimistolla toteudu kustannustehokas avaimet käteen omakotitalo. Aika basic K-rauta avaimet käteen omakotitalo oli Naantalin asuntomessuilla 500 000€ vuokratontilla viime kesänä.

Tontti on, mutta odottaa tosiaan markkinoiden selkeytymistä ja parempaa palkkatasoa ja/tai perintöä, sattuneesta syystä. Noissa kustannuksissa vaikuttaa myös materiaalit ja kaikki valinnat niin paljon, että minusta jostain olemassa olevista kohteista on vaikea vetää johtopäätöksiä ellei samalla tiedosta kaikkien osien hintaa ja analysoi tarkkaan. Minusta tuolla asuntomessuilla on ollut aika kalliita neliöhintoja. Tosiaan jotain 6000 eur/neliökin ja sitten taas talofirmojen laskureissa pari vuotta sitten joku 2500-3000 eur/neliökin oli vielä realistinen. Jotkut lupasivat vähän aikaa sitten 2000 eur/neliökin olevan aika lähellä jos itse tekee paljon.

 

[love_doctor]

Ollut jo pitkään sama "ongelma" auton kanssa. Jokainen yksittäinen uusi osa joka lyödään kiinni kuluneen tilalle, niin on varmaan arvokkaampi kuin koko auto (eikä uusi osa vaikuta hintaa nostavasti).

Uudet myös hajoavat jatkuvasti ja korjaus on entistä vaikeampaa. Aiemmin ihan valkokaulus-toimistotätikin vaihtoi vaikka polttimon autoon 5 minuutissa. Kustannus 5 eur lamppu biltemasta + työ 0 eur. Nyt on hiukan haastavampaa, jos vaihtoa varten pitää purkaa eturengas, puskuri ja paljon pienempää roskaa tieltä. Vaihdetaan koko 2000 euron umpio ja työ päälle esim. vajaa tonni.

 

[love_doctor]

Ongelmana lienee myös, että asuntojen hinnat jossain haja-asutusalueella ovat niin alhaiset, että joissain tapauksissa linjasaneeraus maksaisi enemmän, kuin asunnon arvo. Näitä tulee varmaan lisääntyvässä määrin tulevaisuudessa. Sitten remontteja ei tehdä ja asunnoissa asutaan niin pitkään, kun korjauksia voidaan tehdä.

Ei tarvi edes mennä haja-asutusalueelle. Kaupunkiseuduilla voi linjasaneeraus olla kalliimpaa. Netissä googletellut asiaa ja välillä 1500-2000 euroakin per neliö linjasaneeraus. Putkimies voi laskuttaa vaikka 1000 eur/tunti, kun kaikki haluavat korjata juuri samaan aikaan ne 70/80-luvun taloyhtiöt ennen kuin remonttilainojen saaminen muuttuu ihan mahdottomaksi. Sitten esim. ison kaupungin lähiöistä saa rivaria 1700 eur/neliö ja kerrostaloa halvemmallakin.

 

[maustevoi]

Asuntoa esitellessä oli Pergolan runko terasilla yms. varastohyllyt (liekkö jotain elfaa tms.) paikoillaan autotallissa. Kuuluuko ne siis kauppaan, kun olivat esittelynkin aikana paikallaan? JOtenkin pidin ilmiselvänä, että kuuluu? En kai minäkään nyt mitään elfaa ryhtyisi purkamaan ihan vain sen takia, koska se on nopea purkaa tms..

 

[CoreFusion]

Asuntoa esitellessä oli Pergolan runko terasilla yms. varastohyllyt (liekkö jotain elfaa tms.) paikoillaan autotallissa. Kuuluuko ne siis kauppaan, kun olivat esittelynkin aikana paikallaan? JOtenkin pidin ilmiselvänä, että kuuluu? En kai minäkään nyt mitään elfaa ryhtyisi purkamaan ihan vain sen takia, koska se on nopea purkaa tms..

Asuntokaupoissa ei oleteta mitään, kaikki tulee kirjata sopimukseen.

 

[Taneli-]

Asuntoa esitellessä oli Pergolan runko terasilla yms. varastohyllyt (liekkö jotain elfaa tms.) paikoillaan autotallissa. Kuuluuko ne siis kauppaan, kun olivat esittelynkin aikana paikallaan? JOtenkin pidin ilmiselvänä, että kuuluu? En kai minäkään nyt mitään elfaa ryhtyisi purkamaan ihan vain sen takia, koska se on nopea purkaa tms..

Mitä siinä esitteessä lukee varusteiksi? Yleensä kiinteitä juttuja ei pureta, mutta pahimmillaan joku on kettuuntuneena poistattanut jopa nurmikkoa ja saanut siitä (tietysti) oikeusjuttua aikaan.
Jossain postilaatikossa tai matontamppaustelineessä on parempi kysyä jos sitä ei mainita ettei otaksu turhaan väärin.
Koska aika monesti esittelyn aikana on paljon kamaa mikä EI kuulu kauppaan (ihan valaisimet katossa, kalusteet jne) minkä suurin osa tajuaa, mutta joskus tulee jotain outoja juttuja kuten pahimmillaan joku emäntä haluaa WC kannet mukaan ja laittaa vanhat tilalle (jos ei ole laittanut kyllä siitä riitaa saa aikaan, koska niiden voi nyt olettaa kuuluvan kauppaan).

Samaten jos ei ole mainittu niin edes jääkaappi, pakastin jne. ei kuulu kauppaan. Yleensä ne mainitaan, samaten kiuas, lattiamateriaalit (ettei parketti lähde mukaan) jne.

Edit: lain mukaan:
"
Asunto-osakkeen kaupassa ikuisuuskysymys on, mitkä irtaimiston luonteiset esineet katsotaan sisältyvän kauppaan. Pääsääntönä on, että tarpeisto seuraa kaupassa, jos muuta ei ole sovittu.

Käytetyn asunnon kohdalla asunnon kauppaan katsotaan kuuluviksi sellaiset asunnon tavanomaiseen tarpeistoon luettavat laitteet ja muut esineet, jotka olivat asunnossa silloin, kun asuntoa esiteltiin. On myös mahdollista sopia toisinkin tarpeistoa koskien.

Asunnon tavanomaiseen tarpeistoon eli varustukseen sisältyvät esimerkiksi jääkaappi, pakastekaappi, sähköliesi, astianpesukone ja muut vastaavat esineet silloin, kun ne ovat olleet asunnossa sitä esiteltäessä. Jos asunnossa ei edellä mainittuja tai muita vastaavia esineitä ole alun perin ollut, eivät ne siten kauppaan kuulu. Asuntoirtaimistoon kuuluvat esineet, kuten televisio, eivät kuitenkaan kuulu asunnon tavanomaiseen tarpeistoon.
"
+
"
Joidenkin esineiden kohdalla saattaa olla epäselvyyttä siitä, kuuluvatko ne kauppaan. Näin voi olla esimerkiksi astianpesukoneen ja pyykinpesukoneen kohdalla. Siksi onkin järkevää kaikissa tilanteissa listata kauppakirjaan tai sen liitteeseen ne esineet, jotka saattavat aiheuttaa epätietoisuutta tarpeiston osalta asunnon kauppaa tehtäessä.
"
+
"
Epäselvyyksien välttämiseksi on järkevää sopia kauppakirjassa tai sen liitteessä niistä esineistä, joiden suhteen saattaa tulla epäselvyyksiä. Tulkinnallisuuksia ovat aiheuttaneet esimerkiksi mikroaaltouunit, satelliittiantennit, rullaverhot, sälekaihtimet ja irtonaiset vaatekaapit.
"

 

[taffeli]

Pirkanmaalla on myös alkanut omakotitalojen hinnat laskemaan jonkin verran, pitäisi vain yrittää osata ennustaa koska kannattaisi kaupoille käydä. Ehkä sen aika ei ihan vielä kuitenkaan ole?

 

[pokkus]

Pirkanmaalla on myös alkanut omakotitalojen hinnat laskemaan jonkin verran, pitäisi vain yrittää osata ennustaa koska kannattaisi kaupoille käydä. Ehkä sen aika ei ihan vielä kuitenkaan ole?

Oikea aika on silloin kuin se omaan makuun sopiva asunto löytyy. Jos jää odottelemaan "parempia hintoja" niin voi olla, että hinta on parempi, mutta itse asunto ei miellytä yhtä paljoa, joten on vähän kyseenalaista kannattiko säästö. Toki jos hinnat rommaa sen 50% niin voi ensiasunnon ostajaa hirvittää, jos juuri osti asunnon huipulta. Vaihtaessa toiseen omistusasuntoon hintariski ei ihan samalla tapaa toteudu milloin asuntoa onkaan vaihtamassa.

 

[Tonni Krälli]

Tuohan on vuokratontilla (jota ei edes pysty lunastamaan). Oletetaan että käytetään vakiota 25v vuokra-aikaa niin tuon tontin arvo on 81351.5€. Tai tuon tulevan korotuksen myötä lähemmäs 90k€.

Eikös näissä vuokratonttikohteissa ole yleensä myös mahdollisuus lunastaa tontti omaksi? (Tuossa ilmossa ei tosiaan tosin mainittu kuin vuokrahinta).

Jos vuokratontillista meinaa ostaa, niin voisiko sopivan hinnan ajatella olevan sama kuin millä vastavia omalla tontilla on myyty, vähennettynä tontin lunastushinta?

 

[kjns]

Samaten jos ei ole mainittu niin edes jääkaappi, pakastin jne. ei kuulu kauppaan. Yleensä ne mainitaan, samaten kiuas, lattiamateriaalit (ettei parketti lähde mukaan) jne.

Niin siis nämä nimenomaan kuuluu aina mukaan (jos ovat olleet paikallaan esiteltäessä)
ellei niitä erikseen rajata pois, kuten lainaamassasi tekstissäkin luki

Asuntoa esitellessä oli Pergolan runko terasilla yms. varastohyllyt (liekkö jotain elfaa tms.) paikoillaan autotallissa. Kuuluuko ne siis kauppaan, kun olivat esittelynkin aikana paikallaan? JOtenkin pidin ilmiselvänä, että kuuluu? En kai minäkään nyt mitään elfaa ryhtyisi purkamaan ihan vain sen takia, koska se on nopea purkaa tms..

Varmista myyjältä ja kauppakirjaan maininta jos tulee mukaan. Vaikka lähtökohtaisesti ”kiinteä kalustus” kuuluu kauppaan, vie osa mitä ihmeellisimpiä asioita mukanaan lähtiessään jos jätät mainitsematta kauppakirjassa eikä tappeleminen verrattain pienistä jutuista ole kovin hedelmällistä…

 

[Arvid]

Niin siis nämä nimenomaan kuuluu aina mukaan (jos ovat olleet paikallaan esiteltäessä)
ellei niitä erikseen rajata pois, kuten lainaamassasi tekstissäkin luki



Varmista myyjältä ja kauppakirjaan maininta jos tulee mukaan. Vaikka lähtökohtaisesti ”kiinteä kalustus” kuuluu kauppaan, vie osa mitä ihmeellisimpiä asioita mukanaan lähtiessään jos jätät mainitsematta kauppakirjassa eikä tappeleminen verrattain pienistä jutuista ole kovin hedelmällistä…

Kiinteistössä ja asunto-osakkeessa näitä säätelee vieläpä eri lainsäädäntö. Kiinteistössä todella kuuluu kaikki mikä on kiinteästi asennettu.

Itsellä on ikävä kokemus kun kiinteistöstä oltiin viety 4x säilytysjärjestelmät kiskoineen, akustointilevyt niin että seinistä oli pinnoitteetkin lähteneet, ja joitain kalusteita jotka jättivät myös korjattavan seinän jälkeensä. Tuli lopulta kalliiksi myyjälle. Jäin vain ihmettelemään että olivat kuitenkin saunan lauteet jättäneet, kun nehän lähtee ihan nostamalla irti.

Fiksua siis tehdä selkeä sopimus, koska noista riitely on laista huolimatta hankalaa, ja mikään ei korvaa sitä kun saat avaimet käteen ja aloitat muuton, niin talossa onkin jokin pintaremppa odottamassa tai tavaroita ei saa kaappeihin ja hyllyihin.

 

[latzka]

Asuntoa esitellessä oli Pergolan runko terasilla yms. varastohyllyt (liekkö jotain elfaa tms.) paikoillaan autotallissa. Kuuluuko ne siis kauppaan, kun olivat esittelynkin aikana paikallaan? JOtenkin pidin ilmiselvänä, että kuuluu? En kai minäkään nyt mitään elfaa ryhtyisi purkamaan ihan vain sen takia, koska se on nopea purkaa tms..

Kannattaa varmistaa. Olen ollut joskus muuttoapuna ja katsellut, kun isäntä otti mukaansa kaikki seiniin kiinnitetyt hyllylevyt ja kapeat lipastokaapitkin. Saattanut ostajaa hieman harmittaa, kun ensimmäisenä vastassa on reikäistä lasikuitutapettia.

 

[Kaktus]

Mitenhän pankki suhtautuu lainan lyhennykseen tasaerässä nyt kun korko nousi 1.2->4.8. Maksuerästä korko on nyt 300 ja lyhennys 200. Voivatko alkaa vaatimaan isompaa lyhennystä Kerkesin sen 6 vuotta maksaa lainaa ja nyt näyttää takaisinmaksuaikaa taas ~20v.

 

[antti-x]

Mitenhän pankki suhtautuu lainan lyhennykseen tasaerässä nyt kun korko nousi 1.2->4.8. Maksuerästä korko on nyt 300 ja lyhennys 200. Voivatko alkaa vaatimaan isompaa lyhennystä Kerkesin sen 6 vuotta maksaa lainaa ja nyt näyttää takaisinmaksuaikaa taas ~20v.

En jaksa uskoa että haittaa pankkia se että saavat sinulta joka kuukausi itselleen paljon enemmän rahaa kuin ennen jos laina kuitenkin lyhenee edelleen ja maksut hoituu. Jos tasaerä ei kattaisi edes korkoja kokonaan tai laina-aika näyttäisi yli 40 vuodelta, tilanne voisi olla eri.

 

[Boulder]

Mitenhän pankki suhtautuu lainan lyhennykseen tasaerässä nyt kun korko nousi 1.2->4.8. Maksuerästä korko on nyt 300 ja lyhennys 200. Voivatko alkaa vaatimaan isompaa lyhennystä Kerkesin sen 6 vuotta maksaa lainaa ja nyt näyttää takaisinmaksuaikaa taas ~20v.

Tasaerälainassa pankki puuttuu tilanteeseen yleensä siinä vaiheessa, kun maksuaika alkaa muuttua liian suureksi tai lainaerä ei enää riitä lyhennykseen.

 

[antti-x]

Ilmeisesti suomalaisilla on edelleen yli 100 miljardia käyttötileillä tai vastaavilla joilla korko on nollassa tai ainakin alle prosentin. Samaan aikaan asuntolainojen korot ovat asettumassa yli 4 prosenttiin. Asuntolainoja on noin 100 miljardia. Tästä voisi lähteä nopeasti veikkaamaan että pankit tekee aika rapsakkaa tulosta niin kauan kuin luottotappiot eivät ala realisoitua. Ja pankit ovat olleet Suomessa pitkään sen verran varovaisia, että tarvittaisiin kunnon romahdus asuntojen hinnoissa ennen kuin niitä luottotappioita alkaisi kunnolla syntyä. Toki velallisille voi tulla isoja tappioita, mutta pankki saa suurinpiirtein omansa ellei hinnat putoa kymmeniä prosentteja kasvukeskuksissa.

Tältä pohjalta voisi kuvitella että esim. OP bonukset ovat ensi vuonna vielä jonkin verran kovemmalla tasolla kuin tänä vuonna

Tuli mieleen siitä kun ihmiset välillä tuntuu olettavan että pankki joutuu maksamaan ne euriborit aina eteenpäin ja vain marginaali jää pankille.

 

[Taneli-]

Ilmeisesti suomalaisilla on edelleen yli 100 miljardia käyttötileillä tai vastaavilla joilla korko on nollassa tai ainakin alle prosentin.

Totta, mutta toisaalta noin miljoona asuntoa on "väärässä paikassa" ja perikuntia odottaa iso ongelma:

Noin miljoona asuntoa on väärässä paikassa - perikuntia odottaa iso ongelma | Verkkouutiset

Suomalaisia kehotetaan oppimaan asumaan vuokralla sekä sijoittamaan varoja muuhunkin kuin kiinteistöihin.

www.verkkouutiset.fi

"
– Tulevaisuuden toksinen perintö ei olekaan golfosake vaan asunto-osake jossakin susirajan kuihtuneessa pitäjässä. Jatkossa yhä useammalla perijällä yhtiövastike juoksee, muttei varallisuuden realisoinnista myymällä ole toivoakaan. Perinnöstä kannattaa luopua, Väisänen kirjoittaa.
"

Eli vaikka se toki onkin jokaisen oma asia mistä sen asuntonsa ostaa ja vaikka se kuinka sijaitsisi keskellä ei mitään ja korvessa. Vaikka kuinka jaksaisi kaataa rahaa ja tehdä vaadittavat uudistukset että energialuokitus kohoaa 2030 ja 2032 voi ainakin jälkeläisiä miettien olla ihan fiksua kertoa heille että siitä perinnöstä voi luopuakin.

Jo nyt todella moni on järkyttävän suurissa ongelmissa kun tulee perintöä ja siitä ei tajua kieltäytyä eikä sitä tahdo saada nopeasti kaupaksi joten...

Voit joutua maksamaan perintöveroa, vaikket saa mitään haltuusi – ”Melko mahdoton tilanne”

Suurten ikäluokkien yhä suuremmat perinnöt voivat viedä perilliset taloudellisiin vaikeuksiin.

www.is.fi

"
Vuonna 2019 noin 4 miljoonan euron edestä perintöveroja päätyi ulosottoon, mutta viime vuonna määrä olis kasvanut jo lähes 12 miljoonaan euroon
"
+
"
– Käytännössä tuleepa perinnöksi kiinteistöjä, osakkeita tai mitä tahansa muuta kuin rahavaroja, niin siitä huolimatta niistä täytyy maksaa veroa.

Perinnöstä on kuitenkin mahdollista myös luopua, mutta se ei tarkoita, että perintö ja perintöverot vain katoaisivat.

– Luopuminen tarkoittaa sitä, että perintö menee luovuttajan sijaan hänen perillisilleen, Onnela-Kariniemi sanoo.

– Eli jos luovut perinnöstä, se menee sitten sinun lapsillesi, eli ikään kuin seuraavalle perimysjärjestyksessä olevalle taholle. Heille tietenkin tulee se perintöverokin. Jollekin se menee joka tapauksessa, ei se jää vain hyllymään vapaana.
"

Tai tässä vielä parempi ihan realistinen esimerkki:

65 700 euron perintöverot – laskelma paljastaa, milloin sellaiset voi mätkähtää

Perintö voi sysätä saajansa ainakin väliaikaisesti taloudelliseen ahdinkoon.

www.is.fi

"
Tällaiset verot tulee, kun perinnöksi jää

• Tilivaroja 10 000 euroa
• Asunto 300 000 euroa
• Kesämökki 100 000 euroa
• Metsää 10 hehtaaria 50 000 euroa
• Auto 15 000 euroa

Koko omaisuus yhteensä 475 000 euroa

Perintövero yhdelle lapselle 65 700 euroa

Perintövero puolisolle 51 300 euroa

Aviopuolison perintöveroa pienentää 90 000 euron suuruinen puolisovähennys. Se vähennetään verotettavasta omaisuudesta ennen perintöveron laskemista.
"

Käytännössä siis jos ensin kuolee vanha isä ja jättää tuon verran jälkeensä niin lapsi saa puolet ja äiti loput, tosin äidillä on tietysti oikeus jäädä asumaan ja sitten kun äiti kuolee muutaman vuoden jälkeen lapsi joutuu taas maksamaan melkoiset kulut.

Sitten tarvitsee vaan toivoa että se kesämökki esim. menee kaupaksi tuolla arvolla koska eihän valtio tietysti suostu ottamaan pelkkää mökkiä vaan vaatii rahaa... Tietysti kun myy sen mökin joutuu ensin maksamaan siitäkin veroa ennenkuin sen perintöveron voi maksaa.

 

[perato]

^Kenellehän nuo sit menee jos niitä ei kukaan ota perinnöksi vastaan. Ite kieltäytyy ja lapsi kieltäytyy.

Ja tosiaan vähän nurinkurista että talo on perintöverossa 300000 mutta yhtäkkiä arvoton eikä mene kaupaksi mihinkään hintaan.

 

[antti-x]

Ilman perillisiä perintö menee lopulta valtiolle, kyllä kaikki perimysjärjestyksessä olevat valtioon asti voivat perinnöstä kieltäytyä. Jos ajatellaan erillistä asuinkiinteistöä eli omakotitaloa tai mökkiä, niin yleensä arvo on sentään positiivinen vaikka olisi vain metsäpohjan arvoista. Negatiivisella arvolla voi olla asunnot joista joutuu väkisin maksamaan enemmän vastikkeita kuin niistä saa tuottoa.

 

[pasi-ipa]

Nyt olis mukava sitten nähdä vähän laskutoimitusta millaiseen kämppään vaikka tuollainen keskiverto 28k vuodessa br. tienaavalla on varaa kun lasketaan kaikki nämä mahdolliset tulevaisuuden kauhuskenaariot ja mahdollisuus lyhentää lainaa kerralla vaikka 30k sanotaanko 5v päästä? Paljonko tuolla summalla kannattaa ottaa lainaa ja paljonko eläminen saa maksaa niin että nämä edellämainitut kauhuskenaariot välttää? Paljonko pitää laittaa säästöön ja paljonko sen pitää tuottaa?

28 000 € vuodessa bruttona tienaava ei ole keskiverto vaan pienituloinen, mutta jos useimmat kauhuskenaariot haluaa välttää, niin lainaa kannattaa ottaa enintään 70 000 euroa. Laina-aika sitten sen mukaan, miten paljon tuloista hassaa muihin rahareikiin.

 

[Filindel]

Käytännössä siis jos ensin kuolee vanha isä ja jättää tuon verran jälkeensä niin lapsi saa puolet ja äiti loput

Lähtökohtaisesti leski ei peri mitään, jos kuolleella on lapsi tai muita rintaperillisiä, joten mahdollisen osituksen ja tasingon jälkeen koko perintö menee kyllä lapselle.

 

[Husse]

Lähtökohtaisesti leski ei peri mitään, jos kuolleella on lapsi tai muita rintaperillisiä, joten mahdollisen osituksen ja tasingon jälkeen koko perintö menee kyllä lapselle.

Tämä! Hämmästyttävän usein luullaan että puoliso perii puolet omaisuudesta. Ei peri, vaan hän yleensä omistaa jo valmiiksi puolet omaisuudesta (ilman avioehtoa).

 

[Taneli-]

Tämä! Hämmästyttävän usein luullaan että puoliso perii puolet omaisuudesta. Ei peri, vaan hän yleensä omistaa jo valmiiksi puolet omaisuudesta (ilman avioehtoa).

sittenhän puoliso maksaa perintöveroa suhteessa ENEMMÄN kuin se lapsi, eihän sen niin pitäisi mennä?
Eli:
"
Tällaiset verot tulee, kun perinnöksi jää

• Tilivaroja 10 000 euroa
• Asunto 300 000 euroa
• Kesämökki 100 000 euroa
• Metsää 10 hehtaaria 50 000 euroa
• Auto 15 000 euroa

Koko omaisuus yhteensä 475 000 euroa

Perintövero yhdelle lapselle 65 700 euroa

Perintövero puolisolle 51 300 euroa

Aviopuolison perintöveroa pienentää 90 000 euron suuruinen puolisovähennys. Se vähennetään verotettavasta omaisuudesta ennen perintöveron laskemista.
"

Eikös sen pitäisi olla niin että jos puoliso automaattisesti omistaa 50% "koko omaisuuden" arvo olisi edelleen tuo 475K mutta siitä puolet (237 500) - tuo mainittu 90 000€ puolisovähennys (mikä EI ole sama kuin 50% eli jollain on väärää tietoa) olisi vain 147 500€ arvoinen omaisuus josta nyt kuitenkin pyydetään ja peritään perintöveroa 51 300€ mikä on nopeasti päässä laskien aika paljon suurempi (eikä pienempi) vero suhteessa kuin jos yksi lapsi maksaisi koko tuosta 475 000€ vain 65 700€.

Eli jokin tässä ei nyt täsmää...

Lisäksi pitää muistaa että alle 20k perinnöstä ei mene veroa, eli puolison 147 500€ arvoinen omaisuus olisi ehkä laskettuna (se osuus mistä menisi veroa) vain 127 500€ joten siitä päälle 51k veroa on jo hyvin lähelle 50% verotus...

 

[kajakkivajakki]

Tuo esimerkki on aivan oikein kun nuo summat on puolison osuus omaisuudesta eli laskettu niin, että pariskunnan yhteinen omaisuus on ollut 475000x2 eli 950000€

Edit tai sitten avioehto ja ei ole tuosta puolison omaisuudesta omistanut penninhyrrää. Mutta esimerkki laskelma on joka tapauksessa oikein kun nuo summat on ne mitä se perii.

 

[antti-x]

Sellaista perintöihin liittyvää muuten tullut vastaan että perittävä tai perilliset ovat halunneet realisoida kiinteistöomaisuutta etukäteen, kun perittävällä on ollut toinen jalka haudassa. Myydä siis kolmannelle osapuolelle maata tai talon ennen kuolemaansa. Asioiden hoitamisen kannalta voi olla järkevää, mutta taloudellisesti kyllä virhe. Kun myy jotain pitkään omistettu kiinteistöä, niin käytännössä 60% kauppasummasta pitää maksaa hankinta-arvo-olettaman jälkeen pääomavero, eli koko kauppasummasta menee veroihin likimain 20%. Ja tässä kohtaa se on vielä täysin perittävän omaisuutta. Sitten pitää vielä lahjoittaa se perillisille tai odottaa kuolemaa jonka jälkeen menee jakoon. Ja sitten maksetaan kuitenkin perintövero normaalisti koko summasta.

Jos sen perittävän kiinteistön arvoksi taas määritetään oikea arvo perintöverotuksessa niin sitten siitä summasta maksetaan perintövero, mutta omaisuuden realisointi perintöverotuksessä määritetystä arvosta on sitten perillisille verovapaata. Säästyy se ylimääräinen 20% vero siitä välistä.

 

[zepi]

Sellaista perintöihin liittyvää muuten tullut vastaan että perittävä tai perilliset ovat halunneet realisoida kiinteistöomaisuutta etukäteen, kun perittävällä on ollut toinen jalka haudassa. Myydä siis kolmannelle osapuolelle maata tai talon ennen kuolemaansa. Asioiden hoitamisen kannalta voi olla järkevää, mutta taloudellisesti kyllä virhe. Kun myy jotain pitkään omistettu kiinteistöä, niin käytännössä 60% kauppasummasta pitää maksaa hankinta-arvo-olettaman jälkeen pääomavero, eli koko kauppasummasta menee veroihin likimain 20%. Ja tässä kohtaa se on vielä täysin perittävän omaisuutta. Sitten pitää vielä lahjoittaa se perillisille tai odottaa kuolemaa jonka jälkeen menee jakoon. Ja sitten maksetaan kuitenkin perintövero normaalisti koko summasta.

Jos sen perittävän kiinteistön arvoksi taas määritetään oikea arvo perintöverotuksessa niin sitten siitä summasta maksetaan perintövero, mutta omaisuuden realisointi perintöverotuksessä määritetystä arvosta on sitten perillisille verovapaata. Säästyy se ylimääräinen 20% vero siitä välistä.

Oman vakituisen asunnon myynnistä ei sentäs mene mitään veroja jos siinä on asuttu se 2v.

 

[kajakkivajakki]

Ei sitä turhaan sanota, että valtio verottaa sut kuoliaaksi

Jos omaisuutta on oikein paljon niin kyllä ns vero-optimointia kannattaa käyttää jo eläessään eikä sit vasta kun monttu on jo kaivettu.

Karkaa kauas ketjun aiheesta, joten jossain toisessa ketjussa olisi oikea paikka näille löpinöille.

 

[Husse]

sittenhän puoliso maksaa perintöveroa suhteessa ENEMMÄN kuin se lapsi, eihän sen niin pitäisi mennä?
Eli:
"
Tällaiset verot tulee, kun perinnöksi jää

• Tilivaroja 10 000 euroa
• Asunto 300 000 euroa
• Kesämökki 100 000 euroa
• Metsää 10 hehtaaria 50 000 euroa
• Auto 15 000 euroa

Koko omaisuus yhteensä 475 000 euroa

Perintövero yhdelle lapselle 65 700 euroa

Perintövero puolisolle 51 300 euroa

Aviopuolison perintöveroa pienentää 90 000 euron suuruinen puolisovähennys. Se vähennetään verotettavasta omaisuudesta ennen perintöveron laskemista.
"

Eikös sen pitäisi olla niin että jos puoliso automaattisesti omistaa 50% "koko omaisuuden" arvo olisi edelleen tuo 475K mutta siitä puolet (237 500) - tuo mainittu 90 000€ puolisovähennys (mikä EI ole sama kuin 50% eli jollain on väärää tietoa) olisi vain 147 500€ arvoinen omaisuus josta nyt kuitenkin pyydetään ja peritään perintöveroa 51 300€ mikä on nopeasti päässä laskien aika paljon suurempi (eikä pienempi) vero suhteessa kuin jos yksi lapsi maksaisi koko tuosta 475 000€ vain 65 700€.

Eli jokin tässä ei nyt täsmää...

Lisäksi pitää muistaa että alle 20k perinnöstä ei mene veroa, eli puolison 147 500€ arvoinen omaisuus olisi ehkä laskettuna (se osuus mistä menisi veroa) vain 127 500€ joten siitä päälle 51k veroa on jo hyvin lähelle 50% verotus...

En ehkä pysy ihan sinun mukana, mutta tarkoitin tätä:

"Yksinkertaistettuna perimysjärjestys menee seuraavasti: vainajan perivät hänen lapsensa, ja ellei lapsia tai näiden jälkeläisiä ole, perintö menee puolisolle; ellei puolisoa ole, vanhemmille ja näiden kuoltua (ennen perittävää) vanhempien muille lapsille tai näiden jälkeläisille; ellei näitäkään ole, vainajan isovanhemmille tai näiden lapsille.

Esimerkki: Perittävällä on ollut aviopuoliso ja kaksi lasta, joista lapsista toinen on kuollut ennen perittävää, eikä kuolleella lapsella ollut omia lapsia. Perittävän vanhemmat ovat elossa. Myös puoliso on edelleen elossa.
Perittävän lapset kuuluvat ensimmäiseen perillisryhmään ja vanhemmat toiseen.
Koska ensimmäiseen perillisryhmään kuuluva toinen lapsi on elossa, hän saa perittävän jälkeen koko perinnön. Vanhemmat eivät saa mitään. Myöskään puoliso ei peri mitään."

Perimysjärjestys Helsinki Espoo Kirkkonummi Andoms Lakiasiat

Kuka kuolleen omaisuuden perii? Miten perimysjärjestys menee? Mitä puoliso perii? Vastaukset löytyvät täältä.

andoms.fi

 

[2112]

^Kenellehän nuo sit menee jos niitä ei kukaan ota perinnöksi vastaan. Ite kieltäytyy ja lapsi kieltäytyy.

Käsittääkseni alaikäinen ei voi luopua perinnöstään ilman holhousviranomaisen lupaa. Olisikin kyllä mielenkiintoista tietää, kuinka helposti tuollainen lupa irtoaa.

Parhaimmillaan tuloksena on sitten ilmeisesti jotain tällaista:

Osa alaikäisten ulosottosaatavista on esimerkiksi perinnön mukana tulleita veroja, joiden maksamisesta vanhemmat eivät ole huolehtineet.

Ulosotossa jopa vaippaikäisiä lapsia – Velkojen ulosmittauksessa ei ole alaikärajaa

Lasten laskut päätyvät ulosottoon vanhempien maksamattomuuden tai teini-iän törttöilyjen takia.

seura.fi

 

[jinx1980]

Käsittääkseni alaikäinen ei voi luopua perinnöstään ilman holhousviranomaisen lupaa. Olisikin kyllä mielenkiintoista tietää, kuinka helposti tuollainen lupa irtoaa.

Parhaimmillaan tuloksena on sitten ilmeisesti jotain tällaista:

Ulosotossa jopa vaippaikäisiä lapsia – Velkojen ulosmittauksessa ei ole alaikärajaa

Lasten laskut päätyvät ulosottoon vanhempien maksamattomuuden tai teini-iän törttöilyjen takia.

seura.fi

Alaikäisen kohdalla tuo on kuitenkin sinppeli prosessi - ja muuten ymmärtääkseni perinnöstä luopuva huoltaja on pätevä edustamaan lasta koska eturistiriitaa ei enää ole, koska huoltaja ei ole luopumisen jälkeen pesän osakas - jos pesän varallisuus sis tulevat nähtävissä olevat tulevaisuuden kulut on alle perintöveron niin jokaisella lasta edustavalle on velvollisuus kieltäytyä perinnöstä (tai lapsi voi sitten myöhemmin nostaa kanteen sinua vastaan).

Heittäisin esimerkkinä skutsissa olevan 30k€ arvoon arvostetun kämpän jossa 1k€/kk vastike niin tuollainen alkaa alemaan rajatapaus, sen saa itseleen käytännössä ilman veroja mutta pääseekö siitä oikeasti eroon edes 5k€ hintaan. Jos tuota munii 2,5v niin ei olisi kannattanut ottaa vastaan.

 

[love_doctor]

Heittäisin esimerkkinä skutsissa olevan 30k€ arvoon arvostetun kämpän jossa 1k€/kk vastike niin tuollainen alkaa alemaan rajatapaus, sen saa itseleen käytännössä ilman veroja mutta pääseekö siitä oikeasti eroon edes 5k€ hintaan. Jos tuota munii 2,5v niin ei olisi kannattanut ottaa vastaan.

Tietty nyt välittäjillä on tilanne myös tiukentunut, mutta voi olla vähän motivaatio nollissa myydä 30keur kämppää kun oma osuus on jotain 1,5keur luokkaa ja myynti nihkeää. Kuitenkin hyvinä aikoina myi yhden 400keur kämpän viikossa. Tuossa hyvinäkin aikoina joku etäisempi kohde tai tontti oli sellainen, että välittäjä vaan totesi, että se on siellä hevon perseessä, käy katsomassa. Tontti merkattu jollain kepeillä. Jos ei ollut, niin tämmöisten kyselijöille voi jättää vastaamatta kun 10 seuraavaa uunotettavaa jonossa.

 

[antti-x]

Hesarissa esimerkkitapausta taloyhtiölainojen erääntymisestä, eläkeläisen kaksion vastike Hyvinkäällä nousee vajaan tonnin 1467 euroon, 27€ neliöltä vastike yhteensä. Mikä mahtaa olla normaali vuokrataso Hyvinkäällä, äkisti veikkaisin että olisi haastavaa vuokrata niin että vastikkeen päälle mitään katetta tulisi?

Yhden hengen 17600€ vuodessa asumiskulut (ei sis sähkö) pienessä "omistusasunnossa" on kyllä aika tiukka hinta.

 

[Grazer]

Vastikkeet | Johanna Aholan yhtiövastike nousee kerralla lähes 900 euroa kuukaudessa – Edessä on ehkä kodin myynti, eikä hän ole ainoa

Hyvinkäällä asuvan Johanna Aholan kodin yhtiövastike, käytännössä rahoitusvastike, nousee heinäkuussa kertarysäyksellä lähes tuhannella eurolla kuukaudessa. Kasvavat asumiskulut ovat nyt monen suomalaisen todellisuutta, asiantuntijat kertovat. Miten osakas voi tilanteeseen vaikuttaa?

www.hs.fi

Tämä on tuo antti-x:n mainitsema tapaus.

Maksumuurin takana, mutta artikkeli on sellainen yleispätevä kertomus asunto-osakeyhtiön osakkaalle tulevista kustannuksista ja niiden nousuista nyt kun korot ovat nousseet. Artikkelissa myös käsitellään hoitovastikkeen ja yhtiövastikkeen ero, joka ei ilmeisesti artikkelissa esiintyvällekään ollut ihan selvä.

Ei mennyt pitkään, kun vanha koti oli kaupattu eteenpäin. Siitä saaduilla rahoilla ja keräämillään säästöillä Ahola sai ostettua uuden asunnon, joten lainaa ei tarvinnut ottaa.

Ei tarvinnut ottaa henkilökohtaista lainaa mutta...

”Ei minulla ollut minkäänlaista käsitystä siitä, että vastike voisi nousta niin jyrkästi. Jos olisin tiennyt, en olisi tätä varmaan ostanut.”
Syy kallistuneeseen vastikkeeseen on rahoitusvastikkeen mieletön nousu. Uusissa vastikelapuissa ei sitä suoraan lukenut, mutta tutkimalla laskun erittelyä tämä selvisi asukkaallekin, Ahola kertoo.

Itse muutin tähän taloon aikoinaan heti sen valmistumisen jälkeen, niin naapuriosakkeen oli ainakin omien puheidensa perusteella ostanut "edullisesti" tällainen henkilö, joka ei ymmärtänyt, mitä tarkoittaa rahoitusvastike. Myi onneksi sittemmin asuntonsa.

Rahoitusvastike on koholla eritoten uusissa kerrostalokohteissa, kuten juuri Aholan tapauksessa. Oli hänkin toki rahoitusvastikkeeseen varautunut, mutta ei näin roimaan.

Epäilen, että tässä kohtaa ei ole osattu korkolaskentaa ja tajuttu että isolla lainapääomalla prosentin kymmenyksetkin ovat jo merkitseviä, saati sitten kokonaiset prosentit. Semminkin kun tässä tapauksessa on tilanne nyt se, että koko eläke menee vastikkeeseen ja ei ihan riitäkään.

Hesarissa esimerkkitapausta taloyhtiölainojen erääntymisestä, eläkeläisen kaksion vastike Hyvinkäällä nousee vajaan tonnin 1467 euroon, 27€ neliöltä vastike yhteensä. Mikä mahtaa olla normaali vuokrataso Hyvinkäällä, äkisti veikkaisin että olisi haastavaa vuokrata niin että vastikkeen päälle mitään katetta tulisi?

Yhden hengen 17600€ vuodessa asumiskulut (ei sis sähkö) pienessä "omistusasunnossa" on kyllä aika tiukka hinta.

Ei mitään mahdollisuutta saada tuollaista summaa. Tonnin voisi hyvällä tuurilla saada jos on lähellä asemaa. Rahoitettujen kohteiden omistajat on pahassa tilanteessa nyt, kun korkokulut nostaneet rahoitusvastikkeet pilviin. Kisassa menee oikealta ja vasemmalta ohi ne, joilla on vain hoitovastike maksettavanaan.

Merkittävin syypää kasvaviin vastikemenoihin piilee kuitenkin energian hinnassa.
”Varsinkin lämmityskulut tuovat nousupainetta vastikkeisiin”, Harjunen arvioi.

Kyllä, jos puhutaan hoitovastikkeesta, mutta ei hoitovastikkeen nousu ole mitään verrattuna rahoitusvastikkeen nousuun.

 

[psxgamer]

Siis tuo Hesarin juttu oli kyllä niin malliesimerkki lehden jutusta jossa puhutaan asioista ilman, että avataan oikeasti mistä on kyse. Jos kerran haastatellaan nimettömästi niin miksei sitten voi jutussa avata ihan rahallista yhtälöä mikä tämän ahdingon on aiheuttanut?

Vähän rivien välistä luettuna ymmärykseni on, että tuo henkilö on muuttanut uudiskohde kaksioon jossa on ollut lyhennysvapaat ja asunto ehkä ostettu siis pelkällä myyntihinnalla. Nyt sitten tulee yllätykseni, että hoitovastike on kohonnut ja rahoitusvastike varmaan räjähtänyt korkojen noustessa hurjasti ja lyhennysvapaiden päättyessä? Esim. täälläpäin Helsinkiä monen taloyhtiön pelkkä hoistovastike on saattanut nousta 6€ pinnasta vähän päälle 7€ pintaan (vuokratontti) nousseiden kustannusten takia. Jos siihen päälle tulee vielä yhtiölaina josta on juuri päättyneet lyhennysvapaat ja korko noussut sinne 4% hintaan niin maksettavaahan tuossa tulee.

Jutun lopussa sitten tämä henkilö perää valtiota auttamaan hänen kaltaisiaan eläkeläisiä...

 

[psxgamer]

Edit: Tuplat

 

[qtba]

Artikkelin naisen ongelma taisi tosiaan olla se, että hän sai ostettua uuden kämpän "ilman lainaa" vanhasta rotiskosta saamillaan myyntituloilla. Pari vuotta se kuvio toimiikin hienosti, kun taloyhtiön oman lainan lyhennysvapaat rullaa.

Nyt on hyvä olla käsi ojossa, josko se kuuluisa joku muu tulisi kuittaamaan osan laskusta.

 

[antti-x]

Se että tässäkin tapauksessa voi "velattomana" olla sellaiset yhtiölainamenot että menee kaikki tulot asumiseen, kertoo osaltaan siitä että yhtiölainoihin ei kauheasti stressitestejä tehdä.

Toisaalta jos olisi hakenut edes pientä lainaa tuon asunnon ostoon, pankki olisi toivottavasti osannut kertoa miksi naisen ei kannata kyseistä asuntoa ostaa.

 

[latzka]

Luulisi siinä joidenkin kellojen kilkattavan, jos myy vanhan rotiskon jokseenkin hyvään hintaan ja muuttaa uudenkarheaan kohteeseen ~samalla rahalla.

 

[Ekaros]

Eikö jokaisessa ilmoituksessa ole se myynti ja velaton hinta. Eivätkö ihmiset ollenkaan mieti että mistä tuo jopa satojen tuhansien ero tulisi tuossa. Ilmaista rahaa ei yleensä ole ja jostain tämä on saatava niin mistä se vois tulla.

Tiedä kyllä yhtään missä ja miten ja kenen toimesta näitä pitäisi ihmisille kouluttaa. Varsinkin jos eläkeläisillä ei esim. ole mitään ymmärrystä.

 

[antti-x]

Jos ajatellaan että kyseessä on 120 tonnin yhtiölaina 25 vuoden maksuajalla niin lyhennysvapailla ja prosentin marginaalilla ja 0% euriborilla rahoitusvastike oli 100 euroa kuussa siihen asti että lyhennykset ja euriborin pomppaus osuivat samaan kohtaan. Lyhennyksiä tulee 400€ kuussa mikä oli varmaan kaikella logiikalla naisella tiedossa, siis oli ilmoitettu että sen verran tulee lisää kulua sitten kun lyhennykset alkaa.

Mutta samalla jos nousee lainan korko 4%, niin se tekee toiset 400 euroa nousua. Tätä 400 euroa ja ylikin pankkilainaa otettaessa stressitestataan, mutta jos on kyseessä yhtiölaina, niin ei tarvitse ostajalle varmaan edes kertoa erikseen mikä vaikutus korkojen nousulla käytännössä on. Ja tietty päälle on tullut hoitovastikkeen nousu, ehkä kaukolämmön nousut on vasta nyt pistetty vastikkeeseen, tonttivuokra ehkä nousee yms.

 

[shams]

Uudiskohteiden myynti- ja kauppamateriaaleissa kerrotaan ihan selkeästi mistä rahoitusvastike koostuu ja yhtiölainan tiedot, eli mikä Euribor ja marginaali. Jos joku ei ole siitä tajunnut että lainalla on korko niin ihan omaa huolimattomuutta tai typeryyttä. Välittäjällä tai rakennusliikkeellä ei ole tässä asiassa vastuuta.

 

[Grazer]

Se että tässäkin tapauksessa voi "velattomana" olla sellaiset yhtiölainamenot että menee kaikki tulot asumiseen, kertoo osaltaan siitä että yhtiölainoihin ei kauheasti stressitestejä tehdä.

Toisaalta jos olisi hakenut edes pientä lainaa tuon asunnon ostoon, pankki olisi toivottavasti osannut kertoa miksi naisen ei kannata kyseistä asuntoa ostaa.

Näinpä. Nollakorkojen aikaan toki ei välttämättä olisi jäänyt kiinni, koska ainakin itsellä 2017 lainaa hakiessa tarkastettiin vain oletetut tulevat vastikekulut (silloisilla nollakoroilla) lyhennys sisältäen että pysyykö talous tasapainossa.

Tuo oma ex-naapurini (25-v nainen) tosiaan kertoi minulle aikoinaan että oli isännöitsijältäkin kysellyt tuosta vastiketilisiirrossa olevasta "pääomavastike 1:stä" kun oli ihmetellyt että mikä tällainen "lisävastike" on. En muista millä tilanteen kuittasin, mutta mietin kyllä mielessäni että toivottavasti hänenkaltaisiaan ei ole taloyhtiössä enempää.

Syy kallistuneeseen vastikkeeseen on rahoitusvastikkeen mieletön nousu. Uusissa vastikelapuissa ei sitä suoraan lukenut, mutta tutkimalla laskun erittelyä tämä selvisi asukkaallekin, Ahola kertoo.

En tiedä millaisia vastikelappuja tuossa taloyhtiössä jaellaan, mutta meillä on aina ollut vain yksisivuinen tilisiirto, jossa varsin selvästi lukee omilla riveillään eri vastike- ja maksutyypit.

Meilläkin tullee ihan muikea nousu taas tänä vuonna korkokuluihin. Marginaalihan meillä on todella hyvä, vain 0,5 %. Viime kesänä korontarkistuksen myötä kokonaiskorko nousi tuon 0,5 % --> 1,5 % ja nyt kun katsoo 12 kk euriboria, niin heinäkuussa noussee tuosta 1,5 % --> 4,5 %. Onneksi sentään sen verran tietää että enää ensi kesänä ei korko kolminkertaistu. Kyllähän tuo yksiön hinnoillakin jo näkyy. Itselläni on/oli
-2018 sisäänmuuttaessa, hoitovastike 97 EUR, rahoitusvastike (vain korot) 33 EUR.
-2020 kun lyhennysvapaa päättyi, hoitovastike 97 EUR, rahoitusvastike 341 EUR
-2022 kesällä korontarkastuksen jälkeen, hoitovastike 110 EUR, rahoitusvastike 445 EUR
-2023 kesällä korontarkastuksen jälkeen hoitovastike 110 EUR, rahoitusvastike noussee arviolta johonkin 600 euroon.

Siinä mielessä itseni on helppo hallituksen puheenjohtajana vetää kesän yhtiökokous kun meillä siitä hyvä tilanne, että sopimuksia kilpailuttamalla saatiin hoitovastike pidettyä ennallaan ja alustavasti ei tarvitsisi kerätä edes sitä "normaalia" ylimääräistä vastiketta. Rahoitusvastikkeelle sen sijaan emme tuon enempää pysty tekemään kun marginaali kilpailutettu jo tappiin. Meillä onneksi osakkaat maksaneet pääomalainaa ihan hyvin pois. Tämä oli alunperin noin 10 miljoonan talo, 60-prosenttisesti lainoitettu ja nyt onneksi pääomalainaa jäljellä enää 2,6 milliä.