Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Jituska]

Tainnut tänä vuona muuttua niin että maksimissaan 60% nettotuloista saa mennä kaikkiin lainoihin 6% stressitestillä ja 25v laina-ajalla. Eli siihen lasketaan kaikki lainat mukaan.

Ja ilmeisesti mm. Nordeassa ei pääomatuloja huomioida kun tuota stressitestiä lasketaan. Joku oli jo ehtinyt saamaan kieltävän vastauksen, koska sijoitusasunto lainojen kanssa ei läpäissyt testiä, jossa vain nettotulot huomioitiin.

 

[Nik97]

Joo, pankit saattavat kyllä arvioida autoilun menot aika reippaasti yläkanttiin, joissain tapauksissa ehkä alakanttiinkin mut kaipa he käyttävät jotain yleistä lukua autoilun kustannuksiksi

 

[KAREK]

Pankin vaihto. 150k velkaa ja uusi tarjous pöydällä.
Nykyiseen nähden ei merkittävää eroa marginaalissa, mutta päivittäispalvelut halvemmalla sekä mm. lyhennysvapaat ilmaiseksi.

Tavallaan no-brainer vaihto, mutta jäin miettimään, että miten tuon nykyisen kanssa kannattaisi neuvotella?
Tai kannattaako edes yrittää - koko pankki on kuitenkin myynnissä, joten siinä mielessä haluavat varmasti pitää asiakkaat, koska muutoin heillä ei ole oikein mitään mitä myydä.

 

[kjns]

Tavallaan no-brainer vaihto, mutta jäin miettimään, että miten tuon nykyisen kanssa kannattaisi neuvotella?
Tai kannattaako edes yrittää - koko pankki on kuitenkin myynnissä, joten siinä mielessä haluavat varmasti pitää asiakkaat, koska muutoin heillä ei ole oikein mitään mitä myydä.

Laitat niille viestin/soitat sinne ja sanot että mulla on toisesta pankista halvempi tarjous ja vaihdan sinne jos ei lainan hinta tipu ilman kuluja. Joko ne vastaa tarjoukseen tai ei, mutta ei se kysyminen mitään maksa ja parhaimmillaan säästät satasia vuodessa jos tiputtavat marginaalia.

 

[KAREK]

Laitat niille viestin/soitat sinne ja sanot että mulla on toisesta pankista halvempi tarjous ja vaihdan sinne jos ei lainan hinta tipu ilman kuluja. Joko ne vastaa tarjoukseen tai ei, mutta ei se kysyminen mitään maksa ja parhaimmillaan säästät satasia vuodessa jos tiputtavat marginaalia.

Mietin sitäkin, että lähdenkö tavoittelemaan ihan toista viitekorkoa samalla. Siinä jo säästäisi selvää rahaa.
Ko. pankki on toki hinnoitellut molemmat lyhennysvapaan sekä koronvaihdon, joten kyse on siitä haluaako ne menettää palvelumaksut sekä asiakkaan vai pelkät palvelumaksut ja pitää korontarkistuspäivän myötä "hyvän"korkotason asiakkaan.

Tylytänkö vain, että on tarjous pöydällä ja miten vastaatte?
Vai tiedustelenko ensin yleisesti, että onko lyhennysvapaassa, viitekorossa ym. neuvotteluvaraa?
Ettei tartte tuohon ota tai jätä -meininkiin ryhtyä (vaikka toisaalta taida turhaan miettiä sellaisia, koska ainahan se on niin).

 

[kjns]

Tylytänkö vain, että on tarjous pöydällä ja miten vastaatte?
Vai tiedustelenko ensin yleisesti, että onko lyhennysvapaassa, viitekorossa ym. neuvotteluvaraa?
Ettei tartte tuohon ota tai jätä -meininkiin ryhtyä (vaikka toisaalta taida turhaan miettiä sellaisia, koska ainahan se on niin).

Vahva veikkaus on että jos kyselet ympäripyöreästi että onko neuvotteluvaraa niin ei ole, mutta jos sulla on joku neuvotteluasema (kuten halvempi tarjous olemassa) niin mahdollisuus neuvotteluvaraan on olemassa.

Tuli sun viestistä olo, että haluaisit ehkä sen lyhennysvapaan nyt, ja jos näin on niin voit avata keskustelun pankille esim. että jos mä siirrän lainan tuonne toiseen pankkiin niin mulla tippuu kustannukset ja saan lyhennysvapaan sieltä nyt ilmaiseksi, niin miksi jäisin kalliimpaan pankkiin ja maksaisin vielä erikseen lyhennysvapaasta?

Neuvotteluvarat on toki aina asiakaskohtaisia, pankki voi pitää sua myös "eteisen matolle heikantuojana" eikä niitä kiinnosta tulla vastaan kun eivät oikeastaan välitä oletko asiakas vai etkö. Jos taas niitä kiinnostaa ja haluavat sut asiakkaana pitää, niin yleensä neuvotteluvaraa löytyy jos asiakas on lähdössä muutoin pois. Tässä tapauksessa esim. ilmaisen lyhennysvapaan antaminen on pankille aika pieni kustannus verrattuna asiakkaan menettämiseen. Viitekoron vaihtokin saattaa vielä olla neuvoteltavissa ilmaiseksi, mutta palvelumaksuista voi olla vaikea päästä neuvottelemalla eroon, ne kun yleensä tulee jostain hinnastosta suoraan ja ne joko on tai ei ole jollain perusteella kaikilla asiakkailla.

Esimerkki omasta elämästä, aikanaan oltiin Nordeassa asiakkaina ja haluttiin marginaalia alas (oli silloin 1%) ja korkoputkesta eroon, niin viestitin pankille että mulla on toisesta pankista tarjous alle 0,5% marginaalilla ilman nostokuluja, että jos pystytte nokittamaan ja saadaan laina järjesteltyä korkoputkesta vapaaksi niin ei lähdetä vaihtamaan. Pankin vastaus oli että voidaan tehdä uusi laina ilman korkoputkea, mutta marginaali nousee 1,1%:iin ja uudesta lainasta veloitetaan täydet nostokulut. Ei ollut vaikea päätös vaihtaako vai jäädäkö...

 

[KAREK]

Esimerkki omasta elämästä, aikanaan oltiin Nordeassa asiakkaina ja haluttiin marginaalia alas (oli silloin 1%) ja korkoputkesta eroon, niin viestitin pankille että mulla on toisesta pankista tarjous alle 0,5% marginaalilla ilman nostokuluja, että jos pystytte nokittamaan ja saadaan laina järjesteltyä korkoputkesta vapaaksi niin ei lähdetä vaihtamaan. Pankin vastaus oli että voidaan tehdä uusi laina ilman korkoputkea, mutta marginaali nousee 1,1%:iin ja uudesta lainasta veloitetaan täydet nostokulut. Ei ollut vaikea päätös vaihtaako vai jäädäkö...

Nordeasta kuulee usein vastaavia juttuja. Ja taisi se olla niin, ettei saatu sieltä edes lainatarjousta, vaikka olen ollut asiakkaana lapsesta asti.

Täytyy toivoa, että nykyinen huojuva torni investoi sen verran, että pitää myytävät asiakkaat kynsin ja hampain.
Jos ei, niin sitten ei.

Minkälaista roolia tuo viitekorko näyttelee pankeille?
Marginaali on bisnestä, mutta mikä on viitekoron merkitys?

 

[samsungaaja]

Eikö noita lyhennysvapaita saanut helpostikin korona-aikaan. Itselläkin joku linkki pankissa tyyliin hae tästä lyhennysvapaata 12 kk. Ei tullut mieleen että se jotain maksaakin, ajatellut että "kuuluu pakettiin". Korot tietty maksettava ja varmaan tilinhoitomaksu toki.

 

[KAREK]

Eikö noita lyhennysvapaita saanut helpostikin korona-aikaan. Itselläkin joku linkki pankissa tyyliin hae tästä lyhennysvapaata 12 kk. Ei tullut mieleen että se jotain maksaakin, ajatellut että "kuuluu pakettiin". Korot tietty maksettava ja varmaan tilinhoitomaksu toki.

Kyllähän se tarkoittaa aina jonkinlaista lainan muutosta, joille on pyhitettu rivi jos toinenkin hinnastossa.

 

[samsungaaja]

Onko kukaan saanut neuvoteltua S-Pankista 3kk Euriboria?

Kiinnostais myös, kuten paljonko maksoi jos onnistui. Vähän kyllä tuntuu että "pankki voittaa aina" näissä, koittaa sitten kikkailla mitenpäin vain.

 

[samsungaaja]

Kyllähän se tarkoittaa aina jonkinlaista lainan muutosta, joille on pyhitettu rivi jos toinenkin hinnastossa.

Oliko ne korkovapaat sitten "ilmaisia" k-aikaan, jotain tällaista muistan mainostetun mutta muuten varmasti noin.

 

[Eldmor]

Nordeasta kuulee usein vastaavia juttuja. Ja taisi se olla niin, ettei saatu sieltä edes lainatarjousta, vaikka olen ollut asiakkaana lapsesta asti.

Olen aina ollut Nordean asiakas ja tarkoitus oli sieltä hakea asuntolainaa.

Lainatarjous Danskelta 0,40 marginaali ja 0€ nostokulut. S-Pankista 0,40 marginaali ja 300€ nostokulut.

Ensimmäinen tarjous Nordealta 0,47 marginaali ja 1300e nostokulut. Kerroin suoraan kilpailevat tarjoukset ja sanoin että teidän pitää pystyä parempaan.
Toinen tarjous 0,44 marginaali ja 730€ nostokulut.
Kolmas tarjous 0,40 marginaali ja 350€ nostokulut.

Suostuin sitten lopulta tuohon viimeiseen tarjoukseen Nordealta kun en jaksanut lähteä vaihtamaan pankkia (ja Nordealla on todennäköisesti Suomen paras mobiili- ja verkkopankki), mutta olihan tuossa pieni vääntö tehtävänä.

 

[kjns]

Nordealla on todennäköisesti Suomen paras mobiili- ja verkkopankki

Nordean, Dansken ja S-Pankin asiakkaana pitää kyllä olla sitä mieltä, että tämä pitää paikkansa.
Ovat muutenkin olleet aina aikaisessa näiden "digihommien" kanssa, kaikki kiva tulee (lähes) aina ensin Nordealle ja vuoden tai useamman perässä muille. OP vissiin kanssa nykyään aika tehokas kehittäjä, mutta siitä ei omakohtaista kokemusta muuten kuin vakuutusten verkkopalvelusta mutta se ei kyllä vakuuta selkeydellään vaikka ihan helppokäyttöinen onkin.

 

[samsungaaja]

Olen aina ollut Nordean asiakas ja tarkoitus oli sieltä hakea asuntolainaa.

Lainatarjous Danskelta 0,40 marginaali ja 0€ nostokulut. S-Pankista 0,40 marginaali ja 300€ nostokulut.

Ensimmäinen tarjous Nordealta 0,47 marginaali ja 1300e nostokulut. Kerroin suoraan kilpailevat tarjoukset ja sanoin että teidän pitää pystyä parempaan.
Toinen tarjous 0,44 marginaali ja 730€ nostokulut.
Kolmas tarjous 0,40 marginaali ja 350€ nostokulut.

Suostuin sitten lopulta tuohon viimeiseen tarjoukseen Nordealta kun en jaksanut lähteä vaihtamaan pankkia (ja Nordealla on todennäköisesti Suomen paras mobiili- ja verkkopankki), mutta olihan tuossa pieni vääntö tehtävänä.

Hyvin tingattu, moni ei varmaan noinkaan paljon jaksa vääntää joten heittävät noita absurdeja nostokuluja (näppäimien kliksuttelusta).

 

[renee]

Nordean, Dansken ja S-Pankin asiakkaana pitää kyllä olla sitä mieltä, että tämä pitää paikkansa.
Ovat muutenkin olleet aina aikaisessa näiden "digihommien" kanssa, kaikki kiva tulee (lähes) aina ensin Nordealle ja vuoden tai useamman perässä muille. OP vissiin kanssa nykyään aika tehokas kehittäjä, mutta siitä ei omakohtaista kokemusta muuten kuin vakuutusten verkkopalvelusta mutta se ei kyllä vakuuta selkeydellään vaikka ihan helppokäyttöinen onkin.

OP:n mobiilipankki (sovellus) on muuten toimiva, mutta hyvin karsittu, eli käytännössä pitää kirjautua verkkosivuille, jos haluaa tehdä mitä hyvänsä muuta kuin maksella laskuja tai tarkastella saldoa (kärjistetysti).

 

[KAREK]

Nordean, Dansken ja S-Pankin asiakkaana pitää kyllä olla sitä mieltä, että tämä pitää paikkansa.
Ovat muutenkin olleet aina aikaisessa näiden "digihommien" kanssa, kaikki kiva tulee (lähes) aina ensin Nordealle ja vuoden tai useamman perässä muille. OP vissiin kanssa nykyään aika tehokas kehittäjä, mutta siitä ei omakohtaista kokemusta muuten kuin vakuutusten verkkopalvelusta mutta se ei kyllä vakuuta selkeydellään vaikka ihan helppokäyttöinen onkin.

Kyllähän sitä keulille pääsee, kun on rahaa millä mällätä Mutta aikuisten oikeasti, niin olen myös itse pitänyt heidän äppeja ja muita edistyksellisinä.
Mutta eivät halua "isommaksi" asiakkaaksi, niin ei voi mitään...

 

[Jituska]

Kiinnostais myös, kuten paljonko maksoi jos onnistui. Vähän kyllä tuntuu että "pankki voittaa aina" näissä, koittaa sitten kikkailla mitenpäin vain.

Itse sain myös vastauksen, että heillä vain 6kk tai 12kk tarjolla. Viitekoron vaihto kustansi 200e, laina lyhennyksen vaihto annuiteettiin kustansi myös sen 200e. Ja lyhennys pieneni nyt 6kk ajaksi n. 150e/kk. Olisi pienetynyt enemmänkin jos ei oltaisi samalla lyhennetty laina-aikaa.

 

[aqery]

Yht. nettotulot 4500€/kk. Ei lainoja ja sijoituksissa ihan ok määrä. 320k laina. uuden asunnon rakennus, ei kehityskeskukseen. Lainatarjouksia pankeilta.

Nordea 0,78
Op 0,87
Säästöpankki 0,5

Semmosta

 

[Iså]

Yht. nettotulot 4500€/kk. Ei lainoja ja sijoituksissa ihan ok määrä. 320k laina. uuden asunnon rakennus, ei kehityskeskukseen. Lainatarjouksia pankeilta.

Nordea 0,78
Op 0,87
Säästöpankki 0,5

Semmosta

Hyvä tarjous tuo säästöpankin, lukitse se ja 3kk euribor.

 

[Pesari]

Haettiin pari vuotta sitten lainalupaus, mutta homma jäi sitten siihen. Nyt soitti nordeasta lainalupauksen antanut henkilö ja sovittiin uusi neuvottelu vaikka ei millään tavalla olla osoitettu kiinnostusta. Näin pessimistinä pitääkin ihmetellä onkohan siellä joku ketunhäntä kainalossa? No ajoitus on kyllä hyvä sillä talven taituttua on taas ollut tarkoitus herätellä asiaa uudestaan henkiin.

 

[Taneli-]

Monillahan voi kestää useampiakin vuosia se asunnon etsintä joten ihan hyväkin että myös pankin puolelta ovat yhteydessä. Kun se toinen vaihtoehto voisi olla että laitatte nimeä paperiin ja otatte yhteyttä pankkiin jolloin sieltä päästä tulisi jotain "no kun ei kohta kolmeen vuoteen mitään kuulunut niin tarvii tehdä koko homma uusiksi.. eli tuota asuntoa ette saa".

 

[antti-x]

Minkälaista roolia tuo viitekorko näyttelee pankeille?
Marginaali on bisnestä, mutta mikä on viitekoron merkitys?

Euriborien tasot määrittävät myös sitä mihin hintaan pankki itse saa rahaa markkinoilta, mutta se että onko asiakkaan laina sidottu mihin viitekorkoon ei käsittääkseni vaikuta pankin katteeseen.

Siihen yksittäisen asiakkaan tuomaan katteeseen vaikuttaa vain asiakkaan maksama kokonaiskorko suhteessa lyhyisiin euriboreihin ja/tai ohjauskorkoihin. Pankin transaktioitahan tapahtuu jatkuvasti eri suuntiin vaikka se yksittäisen asiakkaan koko lainasumma on siirretty asiakkaan (tai suoraan talon myyjän) tilille lainanottopäivänä.

Lainan neuvottelu niin että pankin saama kokonaiskorko pienenee on siis pankille noin periaatteessa huono diili riippumatta millä tavalla se tehdään, mutta eri syistä pankit siihen kuitenkin välillä myöntyvät vapailla markkinoilla.

 

[Jyrgen]

Tämähän se pyörii myös mielessä. Täytyypä jutella pankissa sitten tuosta lisäkorostakin, kun jotain konkreettista vastausta tulee.

OP soitteli alkuviikosta ja puhelimessa tehdyt alustavat laskelmat oli aika ihmeellisiä, kun korkokaton poistaminen muka vaikutti jotain kymppejä kuukausierään. Nyt tuli oikea tarjous normilainasta 285 t€ lainalle 25 vuoden ajalle ja parin tunnin päästä vielä tarkempaa puhelua tästä. ASP säästäminen olisi mennyt johonkin joulukuuhun asti, että saisi tungettua 10 % asti sinne ASPiin.

10 vuoden korkokatolla: 0,65 % + 3 kk euribor, jossa kattotasona 1 % + 2,15 % lisämarginaali = 3,8 % tällä hetkellä
Ilman korkokattoa: 0,65 % + 3 kk euribor = 3,043 % tällä hetkellä.

Toimitusmaksu 1140 € ja hoitokulut 2,5 €/kk.

Mielestäni ihan hyvä aloitus. Aluksi tarjottiin 12 kk euriboria, mutta 6 ja 3 myös tarjolla ilman vaikutusta marginaaliin. Maanantaiksi Nordeaan sovittuna puheluaika.

 

[Anagonda]

Haettiin pari vuotta sitten lainalupaus, mutta homma jäi sitten siihen. Nyt soitti nordeasta lainalupauksen antanut henkilö ja sovittiin uusi neuvottelu vaikka ei millään tavalla olla osoitettu kiinnostusta. Näin pessimistinä pitääkin ihmetellä onkohan siellä joku ketunhäntä kainalossa? No ajoitus on kyllä hyvä sillä talven taituttua on taas ollut tarkoitus herätellä asiaa uudestaan henkiin.

Kovasti uutiset toitottaa miten asuntokauppa on täysin jäissä. Nyt lainaneuvottelijoilla onkin yhtäkkiä luppoaikaa ja pelätään kengänpohjaa hanurissa joten varmasti aikaa ja motivaatiota tutkia kesken jääneitä keikkoja. Välittäjät ja kämppien myyjät on vähän syvällä, mutta koskeehan tämä pankkiakin siinä että ei ole liikehdintää.
Ihan omaa mutua...

 

[samsungaaja]

Kovasti uutiset toitottaa miten asuntokauppa on täysin jäissä. Nyt lainaneuvottelijoilla onkin yhtäkkiä luppoaikaa ja pelätään kengänpohjaa hanurissa joten varmasti aikaa ja motivaatiota tutkia kesken jääneitä keikkoja. Välittäjät ja kämppien myyjät on vähän syvällä, mutta koskeehan tämä pankkiakin siinä että ei ole liikehdintää.
Ihan omaa mutua...

Tämä. "Kuumaan" aikaan ei tullut kaikista pankeista edes vastausta lainakyselyyn.

 

[samsungaaja]

OP soitteli alkuviikosta ja puhelimessa tehdyt alustavat laskelmat oli aika ihmeellisiä, kun korkokaton poistaminen muka vaikutti jotain kymppejä kuukausierään. Nyt tuli oikea tarjous normilainasta 285 t€ lainalle 25 vuoden ajalle ja parin tunnin päästä vielä tarkempaa puhelua tästä. ASP säästäminen olisi mennyt johonkin joulukuuhun asti, että saisi tungettua 10 % asti sinne ASPiin.

10 vuoden korkokatolla: 0,65 % + 3 kk euribor, jossa kattotasona 1 % + 2,15 % lisämarginaali = 3,8 % tällä hetkellä
Ilman korkokattoa: 0,65 % + 3 kk euribor = 3,043 % tällä hetkellä.

Toimitusmaksu 1140 € ja hoitokulut 2,5 €/kk.

Mielestäni ihan hyvä aloitus. Aluksi tarjottiin 12 kk euriboria, mutta 6 ja 3 myös tarjolla ilman vaikutusta marginaaliin. Maanantaiksi Nordeaan sovittuna puheluaika.

Huh hels jos korot pysyvät (marginaalin kanssa) 10 vuotta 4 %.. No tämä kai on se "normaali" taso

 

[Fortucry]

Kovasti uutiset toitottaa miten asuntokauppa on täysin jäissä. Nyt lainaneuvottelijoilla onkin yhtäkkiä luppoaikaa ja pelätään kengänpohjaa hanurissa joten varmasti aikaa ja motivaatiota tutkia kesken jääneitä keikkoja. Välittäjät ja kämppien myyjät on vähän syvällä, mutta koskeehan tämä pankkiakin siinä että ei ole liikehdintää.
Ihan omaa mutua...

Paljonkohan uutisointi on vaikuttanut nykyiseen tilanteeseen. Syksystä asti rummutettu laskevia asuntomarkkinoita ja yleisesti asumisen kallistumista.
Nyt kun "sähkökriisi" alkaa olla taputeltu näillä näkymin ja inflaatiokin kääntynyt laskuun, niin paluu normaaliin voi tulla hyvinkin nopeasti.
Oikeastaan korkotaso on ainoa peloite tällä hetkellä, kun geopoliittiikkaa ei oteta mukaan. Tästäkin muistetaan mainita lähes päivittäin iltalehdessä laskeeko vai nouseeko.

 

[Pete88]

Paljonkohan uutisointi on vaikuttanut nykyiseen tilanteeseen. Syksystä asti rummutettu laskevia asuntomarkkinoita ja yleisesti asumisen kallistumista.
Nyt kun "sähkökriisi" alkaa olla taputeltu näillä näkymin, ja inflaatiokin kääntynyt laskuun, niin paluu normaaliin voi tulla hyvinkin nopeasti.
Oikeastaan korkotaso on ainoa peloite tällä hetkellä, kun geopoliittiikkaa ei oteta mukaan.

Kyllä inflaatio ja korkojen nousu ja ylipäätään epävarmuus on saanut ihmisiä hillitsemään kulutusintoaan ja asuntojen vaihtoa. Puhtaasti jo se, että lainaraha maksaa nyt selvästi enemmän kuin vielä vuosi sitten automaattisesti hiljentää markkinoita. Kynnys asunnon ostamiselle on korkeampi.

En usko markkinan kauhean nopeaan elpymiseen. Syynä tähän on se, että EKP jatkanee korkojen nostoa, joka entisestään hillitsee asuntomarkkinoita. Lainarahan kallistuessa, ihmisillä ei ole varaa niihin asuntoihin, mihin aiemmin saattoi olla. Tämä laskee asuntojen hintoja. Kun hinnat laskevat, kiusaus jäädä katsomoon kasvaa entisestään. Lisäksi jos markkina alkaisi tästä yhtäkkiä elpyä, riski kysyntäinflaation virkoamiselle voisi ajaa taas inflaatioluvut jyrkkään kasvuun, joka pakottaisi entistä hanakammin keskuspankin painamaan jarrua. Jos pitäisi kristallipallosta katsoa, niin tilanne ehkä elpyy hieman, mutta volatiliteetti laskee.

Olli Rehn on viimeaikoina nimenomaan varoitellut tästä Jenkkien 80-luvun kriisistä, jossa tilanne äityi hyvin äkkiä todella pahaksi, kun ajateltiin pahimman olevan ohitse ja inflaatio karkasi entisestään ja keskuspankin oli pakko nostaa korkoja jyrkästi.

 

[Anagonda]

Kyllä se uutisointi vaikuttaa. Syksyllä uutisoitiin kalliista sähköstä niin kaikki oli paniikissa (paitsi tekkiläiset) että sähkö on niin kallista vaikka heillä oli kiinteä 4c/kwh soppari.
Nyt uutiset siirtynyt rummuttamaan asuntokauppaa ja kas lumipallo lähti rullaamaan.

EDIT: Ja oikea syy on tietty yllä Pete88:n kirjaama, mutta tarkoitan vaan että uutisoinnin tasolla on valtava merkitys massan toimintaan. Omasta mielestä 3% korkotaso on terve taso, mutta siitä saadaan kriisi jos se niin uutisoidaan.

 

[Fortucry]

Kyllä se uutisointi vaikuttaa. Syksyllä uutisoitiin kalliista sähköstä niin kaikki oli paniikissa (paitsi tekkiläiset) että sähkö on niin kallista vaikka heillä oli kiinteä 4c/kwh soppari.
Nyt uutiset siirtynyt rummuttamaan asuntokauppaa ja kas lumipallo lähti rullaamaan.

EDIT: Ja oikea syy on tietty yllä Pete88:n kirjaama, mutta tarkoitan vaan että uutisoinnin tasolla on valtava merkitys massan toimintaan. Omasta mielestä 3% korkotaso on terve taso, mutta siitä saadaan kriisi jos se niin uutisoidaan.

Jep niinhän se on.
Muutama artikkeli kaatuneista taloyhtiöistä (jotka jo muutenkin kitkutellut kuilun partaalla) ja kymmenkertaistuneista kuluista, niin paniikki on valmis.

 

[edup]

Euriborien tasot määrittävät myös sitä mihin hintaan pankki itse saa rahaa markkinoilta, mutta se että onko asiakkaan laina sidottu mihin viitekorkoon ei käsittääkseni vaikuta pankin katteeseen.

Tässä on hieman nyt syy-seuraussuhde väärinpäin. Euribor kun on mittari siitä, millaisilla koroilla Euribor-laskentaan osallistuneet laitokset ovat lainanneet toisilleen rahaa. Niistä toteumista tiputetaan korkein ja pienin 15% pois, ja lopuista lasketaan keskiarvo.

Euriborin käyttöä on myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kritisoitu siksi, että laskentaan osallistuvien pankkien määrä on jatkuvasti vähentynyt ja se painottuu voimakkaasti Etelä- ja Keski-Eurooppaan.

 

[elmo]

Kyllähän rahan kallistuminen nyt todennäköisesti selvästi näkyy ihmisillä jotka osaavat korkolaskuja laskea. Jos puhutaan, että 50k€ hintaisen Teslan 10k€ alennuksetkin häviää siihen kun rahoituksen hinta on kasvanut. Ja mitä nuo rahoitukset on jotain 5v? Ei paljon kannata velaksi elää nyt kun korkojen suunta näyttää enemmän ylös kuin alas. Ihan samaa sarjaa se on asuntojen kohdalla korkojen osuus pistää ihmiset miettimään kun nykyisillä lainasummilla siitä tulee aika isoja kakkuja loppupeleissä.

Ne ketkä on eläneet periaatteella, että tilipussiin voisi sopia taas xxx€ kokoinen kuukausimaksu olivat jo varmaan vivuttaneet itsensä jo päätyyn ettei näiden kohdalla hommata mitään lisää. Toki markkinoille tulee pikkuhiljaa uusia kuluttajia nuorista, mutta näillä taas ei ole maksukykyä kovinkaan paljoa alkuvuosina. Että en yhtään ihmettel jos kaupanteko hiljenee.

 

[shams]

Jep niinhän se on.
Muutama artikkeli kaatuneista taloyhtiöistä (jotka jo muutenkin kitkutellut kuilun partaalla) ja kymmenkertaistuneista kuluista, niin paniikki on valmis.

Vähän on kyllä mennyt överiksi tuo median peloittelu taas. Isoja otsikoita tuottaneista tapauksista yksi lämpeni kaasulla, eli todella poikkeuksellinen taloyhtiö tässä maassa. Toinen jossain surkeassa lähiössä sijaitseva lähes purkukuntoinen talo. Ja sitten tuo kymmenkertaistuneen vastikkeen esimerkki oli harvinaista ALV-palautusta hyödyntänyt kohde jossa vastikkeet olivat aiemmin keinotekoisen alhaiset. Ei ole vielä juurikaan nähty esimerkkejä joissa "normaali" taloyhtiö olisi ajautunut vaikeuksiin.

 

[KAREK]

Kuulemma viitekorosta voi neuvotella ja marginaalin suhteen voi olla, noh, marginaalista perivaraa.
Lyhennysvapaata kommentoitiin vain "tee ite verkkopankista", jossa seisoo se 200e veloitus.
...ja sen verran olin jossain vaiheessa mokannut, että olin vastannut kohtaan sopiva kk-erä, joka on nyt sitten käytännössä kiinteä tasaerä ts. korkojen pompsahtaessa niiden osuus kasvaa, kun lyhennysten pienenee ja laina-aika venyy.
Ehkä tuokin pitäisi saada oikaistua...

 

[Jituska]

Kyllä inflaatio ja korkojen nousu ja ylipäätään epävarmuus on saanut ihmisiä hillitsemään kulutusintoaan ja asuntojen vaihtoa. Puhtaasti jo se, että lainaraha maksaa nyt selvästi enemmän kuin vielä vuosi sitten automaattisesti hiljentää markkinoita. Kynnys asunnon ostamiselle on korkeampi.

En usko markkinan kauhean nopeaan elpymiseen. Syynä tähän on se, että EKP jatkanee korkojen nostoa, joka entisestään hillitsee asuntomarkkinoita. Lainarahan kallistuessa, ihmisillä ei ole varaa niihin asuntoihin, mihin aiemmin saattoi olla. Tämä laskee asuntojen hintoja. Kun hinnat laskevat, kiusaus jäädä katsomoon kasvaa entisestään. Lisäksi jos markkina alkaisi tästä yhtäkkiä elpyä, riski kysyntäinflaation virkoamiselle voisi ajaa taas inflaatioluvut jyrkkään kasvuun, joka pakottaisi entistä hanakammin keskuspankin painamaan jarrua. Jos pitäisi kristallipallosta katsoa, niin tilanne ehkä elpyy hieman, mutta volatiliteetti laskee.

Olli Rehn on viimeaikoina nimenomaan varoitellut tästä Jenkkien 80-luvun kriisistä, jossa tilanne äityi hyvin äkkiä todella pahaksi, kun ajateltiin pahimman olevan ohitse ja inflaatio karkasi entisestään ja keskuspankin oli pakko nostaa korkoja jyrkästi.

Pää periaatteessa se "varaa asuntoon" ei ole muuttunut mihinkään. Stressitestiä on yhä 6% ja sen mukaan jokaisen olisi hyvä se oma maksuvara laskea. Niinkuin pankki tekee.

Mutta me ihmiset lasketaan se eritavoin ja katsotaan tässä ja nyt.

Meillä oli hieman ajatuksena vaihtaa kalliimpaan (tai minulla haaveena) , mutta se on nyt haudattu vaihtoehto. Ei siksi, ettei olisi "varaa", vaan koska en halua käyttää niin paljoa rahaa asumiseen.

Sitten on niitä, jotka ovat valmiita ostamaan tässä taloustilanteessa uudiskohdetta, vaikka kyseessä ei olisi RS kohde. Ja vaarana on, että uudiskohteet jää rakennusyhtiöillä käteen.

Lähipiirissä ihminen, joka rakennusalalla ja kesällä ei ollut mustia pilviä (piti minua ihan pölhönä kun kyselin fiiliksiä nykyiseen tilanteeseen) ja nyt yt lappu kourassa.

Se mitä jengi tekee, niin friikkaa. Ei uskalla tehdä siirtoja, koska kohta kaikki laskee ja työt menee alta. Ihan niin kuin me.

Remontointi jätettiin hamaan tulevaisuuteen, jos vaikka tuleekin potkut jommalle kummalle. Ja muut kalliimmat siirrot on jääneet (kuten miehen haaveilema auton vaihto). Itse sanoin irti yhden luottokortin, ihan varmuuden vuoksi. Ja asiat on ryhdytty osittain sopeuttamaan siihen, jos kakka osuukin tuulettimeen.

Toisaaltaan, aikoinaan meidän asunnon oston ja kaiken laskin sen mukaan, että korot raketoi yli kymppiin ja toinen on työttömänä. Sitten taas toisaaltaan sen jälkeen toinen meistä on ottanut 40t autolainan

 

[Porsashyeena]

Tein ihka ensimmäisen lainahakemuksen OP:lle. Kun oli aika valita lainan takaisinmaksuaika, niin sain valita minimissään 15 vuotta. Perustuuko tämä omaan persaukisuuteen? Korot nousseet niin paljon, että nostavat kuukausierän määrää ja täten pidempi takaisinmaksu?

 

[Taneli-]

Tein ihka ensimmäisen lainahakemuksen OP:lle. Kun oli aika valita lainan takaisinmaksuaika, niin sain valita minimissään 15 vuotta. Perustuuko tämä omaan persaukisuuteen? Korot nousseet niin paljon, että nostavat kuukausierän määrää ja täten pidempi takaisinmaksu?

Mikä on lainan muoto? Muuten en tuota ymmärtäisi. (Eli jos laskevat että kuten ajattelet kuukausien määrää mutta summa pysyy samana)
Itselläni oli ja on kiinteä 25 vuoden aika, mutta korot tietysti nostavat maksettavaa summaa (ja jos teen ylimääräisiä lyhennyksiä kuten tein ne vähentävät maksettavaa kuukausierää mutta aika pysyy teoriassa samana ellei kaikkea maksa).

EDIT: ja luin että tuo 15 vuotta olisi maksimi.. eli kannattaa aina valita se maksimi tietysti. Ihan sama vaikka voisi maksaa sen asuntolainan jo tiukalla budjetilla 5 tai 7 vuodessa takaisin. Jos tarjotaan 45 vuotta se kannattaa ottaa ja maksaa itse sitten nopeammalla tahdilla jos siltä tuntuu.

 

[Kaiffa]

Tein ihka ensimmäisen lainahakemuksen OP:lle. Kun oli aika valita lainan takaisinmaksuaika, niin sain valita minimissään 15 vuotta. Perustuuko tämä omaan persaukisuuteen? Korot nousseet niin paljon, että nostavat kuukausierän määrää ja täten pidempi takaisinmaksu?

Veikkaan, että laskuria koodattaessa ei vaan ole osattu huomioida skenaariota, että joku haluaisi maksaa asuntolainan nopeammin kuin 15 vuodessa Tuskin noissa hakemuksen yhteydessä olevissa laskureissa on mitään älyä, sinne laitetaan vain perustiedot vähän sinne päin ja sitten lainaneuvottelijan kanssa katsotaan ehdot tarkemmin.

 

[eddye]

Ensimmäistä asuntolainaa kilpailuttamassa, tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta tuntuisi OP 0,457 marginaalilla (3kk euribor). Laskeskelin että OP:n bonareistakin saisi jotain hyötyä, kun ainakin tällä hetkellä vakuutukset olisivat suhteellisen saman hintaiset kuin nykyisessä vakuutusyhtiössä. Jatkosta tietty ei voi olla varma, miten tilanne tulevaisuudessa kehittyy.

Pitää vielä parin pankin kanssa käydä läpi mitä he tarjoavat, S-Pankki ja Säästöpankki tarjosivat 6kk euriboria 0,40 marginaalilla mutta tuo 3kk houkuttelisi, vaikka marginaali onkin hitusen korkeampi.

 

[JRan]

Minkälaista roolia tuo viitekorko näyttelee pankeille?
Marginaali on bisnestä, mutta mikä on viitekoron merkitys?

Isoa, jos pankilla on liitua millä piirtää (ilmaista rahaa käyttötileillä), niin koko viitekoron määrä on kotiinpäin. Jos taas mennään lainarahalla, niin pankki voi lainata sisään päivän tai viikonkin eb:llä ja ulos 12 kk:n eb:llä.

 

[JRan]

Jostain luin, että lyhyempi viitekorko aiheuttaa pankeille enemmän kustannuksia. Luulisi nuo korot kuitenkin päivittyvän automaattisesti.

En tiedä ihan varmaksi että mihin perustuu, mutta toki rahanhankintaa ajatellen lyhyet viitekorot aiheuttavat enemmän työtä.

Uskoisin silti, että vuonna 2023 kaikki laskenta on sentään automaattista, joten rahan tarve ja tavoitehinta on varmasti hyvin selvillä. Myös lainaaminen muilta pankeilta sujuu kuitenkin varmasti helposti. Toki jos tekee vääriä päätöksiä, niin saattaahan sieltä tappioo tulla, eli riski kasvaa mitä lyhyemmällä ja matalammalla korolla rahaa lainataan ulos. Tähän auttaa toki jokainen euro käyttötileillä tai halvoilla talletustileillä.

 

[antti-x]

Mitä raha on? Lyhyet perusteet jotka herättävät herkästi enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia Pankkihan ei siis hanki sitä ulos lainaamaansa rahaa yleensä mistään, se luodaan lainaamisen yhteydessä.

 

[Taneli-]

Mitä raha on? Lyhyet perusteet jotka herättävät herkästi enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia

Niin no, ennen raha oli selkeästi maksimissaan se määrä kultaa mitä kyseisellä valtiolla / taholla joka "rahaa" tai jotain muuta vaihdon vastiketta laittoi liikkeelle.

Nykyisin velkaa on enemmän kuin rahaa ja valtioiden kultavarannoilla ei ole mitään merkitystä sen suhteen paljonko rahaa on painettu.

Käytännössä Maapallo on velkaa jollekin taholle mutta kukaan ei oikein tiedä mille.. eli painamatta lisää rahaa ei olisi mahdollista edes maksaa kaikkien valtioiden ottamia velkoja pois nykyisellä valuutan määrällä.

 

[antti-x]

Niin no, ennen raha oli selkeästi maksimissaan se määrä kultaa mitä kyseisellä valtiolla / taholla joka "rahaa" tai jotain muuta vaihdon vastiketta laittoi liikkeelle.

Nykyisin velkaa on enemmän kuin rahaa ja valtioiden kultavarannoilla ei ole mitään merkitystä sen suhteen paljonko rahaa on painettu.

Käytännössä Maapallo on velkaa jollekin taholle mutta kukaan ei oikein tiedä mille.. eli painamatta lisää rahaa ei olisi mahdollista edes maksaa kaikkien valtioiden ottamia velkoja pois nykyisellä valuutan määrällä.

Tuokin on totta, mutta jännää on tajuta se ihan konkreettinen mekanismi, että kun Mikko lainaa 300 000€ vaikka OP:lta, niin OP:n henkilö ei siirrä sitä rahaa jostain muulta tilitä Mikon tilille. Se raha ei ollut siis yhtään missään ennen kuin päätyy Mikon tilille. OP:n täytyy merkitä se Mikolle lainattu 300 000€ omiin saataviinsa ja OP on vastuussa siitä että se tulee maksettua vaikka Mikko ei siihen pystyisi (silloin vaikka OP:n omalla muualta hankitulla rahalla, tämän takia pankeilla on tietyt vakavaraisuusvaatimukset)

, mutta lainasumman maksaminen tilille on se hetki kun se kyseinen raha syntyy. Ja Kun sitä lainaa lyhennetään, se lainasumman raha lakkaa olemasta.

 

[JRan]

Tuokin on totta, mutta jännää on tajuta se ihan konkreettinen mekanismi, että kun Mikko lainaa 300 000€ vaikka OP:lta, niin OP:n henkilö ei siirrä sitä rahaa jostain muulta tilitä Mikon tilille. Se raha ei ollut siis yhtään missään ennen kuin päätyy Mikon tilille. OP:n täytyy merkitä se Mikolle lainattu 300 000€ omiin saataviinsa ja OP on vastuussa siitä että se tulee maksettua vaikka Mikko ei siihen pystyisi (silloin vaikka OP:n omalla muualta hankitulla rahalla, tämän takia pankeilla on tietyt vakavaraisuusvaatimukset)

, mutta lainasumman maksaminen tilille on se hetki kun se kyseinen raha syntyy. Ja Kun sitä lainaa lyhennetään, se lainasumman raha lakkaa olemasta.

Yksinkertaisuudessaan näin, mutta tosiaan rajoitteet on kohtuu tiukat, että miten paljon se pankki voi lainata ulos, jotta vakavaraisuus säilyy. Tässä tosiaan astuu kuvaan tileillä makaavat rahat sekä pankin ulkopuoliset rahat.

 

[Vaateri]

Niin no, ennen raha oli selkeästi maksimissaan se määrä kultaa mitä kyseisellä valtiolla / taholla joka "rahaa" tai jotain muuta vaihdon vastiketta laittoi liikkeelle.

Nykyisin velkaa on enemmän kuin rahaa ja valtioiden kultavarannoilla ei ole mitään merkitystä sen suhteen paljonko rahaa on painettu.

Tuo ennen oli aikana ennen kuin yksikään techiläinen oli syntynyt, vaikka tuossa se kuulostaa siltä kuin muistaisit ajan.

 

[Taneli-]

Tuo ennen oli aikana ennen kuin yksikään techiläinen oli syntynyt, vaikka tuossa se kuulostaa siltä kuin muistaisit ajan.

Ehei, ainoat "muistoni" ajasta ovat ne markat setelit mitkä vieläkin esim. vanhemmiltani löytyvät ja missä lukee että Suomen Pankki vaihtaa kultaan setelin arvon pyydettäessä.. ( Suomen Pankki luopui viimein lokakuussa 1931 setelien lunastamisesta tosin vuoden 1925 rahalakia EI kumottu mutta pankki voitiin määräajaksi oikeuttaa poikkeamaan mikä jatkui vuoteen 1963 saakka. Eli vasta vuoden 1963 jälkeen virallisesti tuosta on luovuttu! Itse synnyin 1973 eli 10 vuotta tuon jälkeen.. uskoisin kuitenkin että täältä LÖYTYY jotain henkilöitä jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1963 joiloin tuo teoriassa vielä oli voimassa)
Tässä hieman historiasta, myös niiden arvosta ennen ja nyt.

 

[Sniidu]

Kumpikohan olisi pitkällä aikavälillä paras vaihtoehto.

188k€ laina.

1. 3 kk Euribor, marginaali 0,4%, 22v annuiteetti

2. 3 kk Euribor, marginaali 0,39%, 25v tasaerä (korko nousee laina-aika pitenee, korko laskee laina-aika lyhenee)

 

[Boulder]

Kumpikohan olisi pitkällä aikavälillä paras vaihtoehto.

188k€ laina.

1. 3 kk Euribor, marginaali 0,4%, 22v annuiteetti

2. 3 kk Euribor, marginaali 0,39%, 25v tasaerä (korko nousee laina-aika pitenee, korko laskee laina-aika lyhenee)

Aika vaikea sanoa. Korkojen osuus on tietysti suurempi laina-ajan alkupäässä niin vaihtoehdolla 1 ehdit repiä lisää kaulaa (koko lainasta maksettavien korkojen kannalta) vaihtoehtoon 2 nähden, vaikka korot lähtisivät jossain kohtaa selvään laskuun. Jos 3kk euriborin normaali taso on vaikka jossain 3% paikkeilla, mikä on ehkä oma perstuntuma, niin ykkönen on ykkönen. Kakkosvaihtoehto alkaa tehota viiveellä jos korot laskevat selvästi.

Toki ykkösvaihtoehtoa voi vivuttaa tekemällä ylimääräinen lyhennys "yli jäävällä osuudella" jos lainaerä pienenee jossain vaiheessa korkojen laskettua.

 

[KAREK]

Kuulemma 3kk euribori onnistuu. Sillä tieten menään eikä sitä tarvinne juuri miettiä