Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kiinnostais myös, kuten paljonko maksoi jos onnistui. Vähän kyllä tuntuu että "pankki voittaa aina" näissä, koittaa sitten kikkailla mitenpäin vain.

Itse sain myös vastauksen, että heillä vain 6kk tai 12kk tarjolla. Viitekoron vaihto kustansi 200e, laina lyhennyksen vaihto annuiteettiin kustansi myös sen 200e. Ja lyhennys pieneni nyt 6kk ajaksi n. 150e/kk. Olisi pienetynyt enemmänkin jos ei oltaisi samalla lyhennetty laina-aikaa.
 
Yht. nettotulot 4500€/kk. Ei lainoja ja sijoituksissa ihan ok määrä. 320k laina. uuden asunnon rakennus, ei kehityskeskukseen. Lainatarjouksia pankeilta.

Nordea 0,78
Op 0,87
Säästöpankki 0,5

Semmosta
 
Yht. nettotulot 4500€/kk. Ei lainoja ja sijoituksissa ihan ok määrä. 320k laina. uuden asunnon rakennus, ei kehityskeskukseen. Lainatarjouksia pankeilta.

Nordea 0,78
Op 0,87
Säästöpankki 0,5

Semmosta
Hyvä tarjous tuo säästöpankin, lukitse se ja 3kk euribor.
 
Haettiin pari vuotta sitten lainalupaus, mutta homma jäi sitten siihen. Nyt soitti nordeasta lainalupauksen antanut henkilö ja sovittiin uusi neuvottelu vaikka ei millään tavalla olla osoitettu kiinnostusta. Näin pessimistinä pitääkin ihmetellä onkohan siellä joku ketunhäntä kainalossa? No ajoitus on kyllä hyvä sillä talven taituttua on taas ollut tarkoitus herätellä asiaa uudestaan henkiin.
 
Monillahan voi kestää useampiakin vuosia se asunnon etsintä joten ihan hyväkin että myös pankin puolelta ovat yhteydessä. Kun se toinen vaihtoehto voisi olla että laitatte nimeä paperiin ja otatte yhteyttä pankkiin jolloin sieltä päästä tulisi jotain "no kun ei kohta kolmeen vuoteen mitään kuulunut niin tarvii tehdä koko homma uusiksi.. eli tuota asuntoa ette saa".
 
Minkälaista roolia tuo viitekorko näyttelee pankeille?
Marginaali on bisnestä, mutta mikä on viitekoron merkitys?

Euriborien tasot määrittävät myös sitä mihin hintaan pankki itse saa rahaa markkinoilta, mutta se että onko asiakkaan laina sidottu mihin viitekorkoon ei käsittääkseni vaikuta pankin katteeseen.

Siihen yksittäisen asiakkaan tuomaan katteeseen vaikuttaa vain asiakkaan maksama kokonaiskorko suhteessa lyhyisiin euriboreihin ja/tai ohjauskorkoihin. Pankin transaktioitahan tapahtuu jatkuvasti eri suuntiin vaikka se yksittäisen asiakkaan koko lainasumma on siirretty asiakkaan (tai suoraan talon myyjän) tilille lainanottopäivänä.

Lainan neuvottelu niin että pankin saama kokonaiskorko pienenee on siis pankille noin periaatteessa huono diili riippumatta millä tavalla se tehdään, mutta eri syistä pankit siihen kuitenkin välillä myöntyvät vapailla markkinoilla.
 
Tämähän se pyörii myös mielessä. Täytyypä jutella pankissa sitten tuosta lisäkorostakin, kun jotain konkreettista vastausta tulee.
OP soitteli alkuviikosta ja puhelimessa tehdyt alustavat laskelmat oli aika ihmeellisiä, kun korkokaton poistaminen muka vaikutti jotain kymppejä kuukausierään. Nyt tuli oikea tarjous normilainasta 285 t€ lainalle 25 vuoden ajalle ja parin tunnin päästä vielä tarkempaa puhelua tästä. ASP säästäminen olisi mennyt johonkin joulukuuhun asti, että saisi tungettua 10 % asti sinne ASPiin.

10 vuoden korkokatolla: 0,65 % + 3 kk euribor, jossa kattotasona 1 % + 2,15 % lisämarginaali = 3,8 % tällä hetkellä
Ilman korkokattoa: 0,65 % + 3 kk euribor = 3,043 % tällä hetkellä.

Toimitusmaksu 1140 € ja hoitokulut 2,5 €/kk.

Mielestäni ihan hyvä aloitus. Aluksi tarjottiin 12 kk euriboria, mutta 6 ja 3 myös tarjolla ilman vaikutusta marginaaliin. Maanantaiksi Nordeaan sovittuna puheluaika.
 
Haettiin pari vuotta sitten lainalupaus, mutta homma jäi sitten siihen. Nyt soitti nordeasta lainalupauksen antanut henkilö ja sovittiin uusi neuvottelu vaikka ei millään tavalla olla osoitettu kiinnostusta. Näin pessimistinä pitääkin ihmetellä onkohan siellä joku ketunhäntä kainalossa? No ajoitus on kyllä hyvä sillä talven taituttua on taas ollut tarkoitus herätellä asiaa uudestaan henkiin.
Kovasti uutiset toitottaa miten asuntokauppa on täysin jäissä. Nyt lainaneuvottelijoilla onkin yhtäkkiä luppoaikaa ja pelätään kengänpohjaa hanurissa joten varmasti aikaa ja motivaatiota tutkia kesken jääneitä keikkoja. Välittäjät ja kämppien myyjät on vähän syvällä, mutta koskeehan tämä pankkiakin siinä että ei ole liikehdintää.
Ihan omaa mutua...
 
Kovasti uutiset toitottaa miten asuntokauppa on täysin jäissä. Nyt lainaneuvottelijoilla onkin yhtäkkiä luppoaikaa ja pelätään kengänpohjaa hanurissa joten varmasti aikaa ja motivaatiota tutkia kesken jääneitä keikkoja. Välittäjät ja kämppien myyjät on vähän syvällä, mutta koskeehan tämä pankkiakin siinä että ei ole liikehdintää.
Ihan omaa mutua...
Tämä. "Kuumaan" aikaan ei tullut kaikista pankeista edes vastausta lainakyselyyn.
 
OP soitteli alkuviikosta ja puhelimessa tehdyt alustavat laskelmat oli aika ihmeellisiä, kun korkokaton poistaminen muka vaikutti jotain kymppejä kuukausierään. Nyt tuli oikea tarjous normilainasta 285 t€ lainalle 25 vuoden ajalle ja parin tunnin päästä vielä tarkempaa puhelua tästä. ASP säästäminen olisi mennyt johonkin joulukuuhun asti, että saisi tungettua 10 % asti sinne ASPiin.

10 vuoden korkokatolla: 0,65 % + 3 kk euribor, jossa kattotasona 1 % + 2,15 % lisämarginaali = 3,8 % tällä hetkellä
Ilman korkokattoa: 0,65 % + 3 kk euribor = 3,043 % tällä hetkellä.

Toimitusmaksu 1140 € ja hoitokulut 2,5 €/kk.

Mielestäni ihan hyvä aloitus. Aluksi tarjottiin 12 kk euriboria, mutta 6 ja 3 myös tarjolla ilman vaikutusta marginaaliin. Maanantaiksi Nordeaan sovittuna puheluaika.
Huh hels jos korot pysyvät (marginaalin kanssa) 10 vuotta 4 %.. No tämä kai on se "normaali" taso :hmm:
 
Kovasti uutiset toitottaa miten asuntokauppa on täysin jäissä. Nyt lainaneuvottelijoilla onkin yhtäkkiä luppoaikaa ja pelätään kengänpohjaa hanurissa joten varmasti aikaa ja motivaatiota tutkia kesken jääneitä keikkoja. Välittäjät ja kämppien myyjät on vähän syvällä, mutta koskeehan tämä pankkiakin siinä että ei ole liikehdintää.
Ihan omaa mutua...
Paljonkohan uutisointi on vaikuttanut nykyiseen tilanteeseen. Syksystä asti rummutettu laskevia asuntomarkkinoita ja yleisesti asumisen kallistumista.
Nyt kun "sähkökriisi" alkaa olla taputeltu näillä näkymin ja inflaatiokin kääntynyt laskuun, niin paluu normaaliin voi tulla hyvinkin nopeasti.
Oikeastaan korkotaso on ainoa peloite tällä hetkellä, kun geopoliittiikkaa ei oteta mukaan. Tästäkin muistetaan mainita lähes päivittäin iltalehdessä laskeeko vai nouseeko.
 
Viimeksi muokattu:
Paljonkohan uutisointi on vaikuttanut nykyiseen tilanteeseen. Syksystä asti rummutettu laskevia asuntomarkkinoita ja yleisesti asumisen kallistumista.
Nyt kun "sähkökriisi" alkaa olla taputeltu näillä näkymin, ja inflaatiokin kääntynyt laskuun, niin paluu normaaliin voi tulla hyvinkin nopeasti.
Oikeastaan korkotaso on ainoa peloite tällä hetkellä, kun geopoliittiikkaa ei oteta mukaan.

Kyllä inflaatio ja korkojen nousu ja ylipäätään epävarmuus on saanut ihmisiä hillitsemään kulutusintoaan ja asuntojen vaihtoa. Puhtaasti jo se, että lainaraha maksaa nyt selvästi enemmän kuin vielä vuosi sitten automaattisesti hiljentää markkinoita. Kynnys asunnon ostamiselle on korkeampi.

En usko markkinan kauhean nopeaan elpymiseen. Syynä tähän on se, että EKP jatkanee korkojen nostoa, joka entisestään hillitsee asuntomarkkinoita. Lainarahan kallistuessa, ihmisillä ei ole varaa niihin asuntoihin, mihin aiemmin saattoi olla. Tämä laskee asuntojen hintoja. Kun hinnat laskevat, kiusaus jäädä katsomoon kasvaa entisestään. Lisäksi jos markkina alkaisi tästä yhtäkkiä elpyä, riski kysyntäinflaation virkoamiselle voisi ajaa taas inflaatioluvut jyrkkään kasvuun, joka pakottaisi entistä hanakammin keskuspankin painamaan jarrua. Jos pitäisi kristallipallosta katsoa, niin tilanne ehkä elpyy hieman, mutta volatiliteetti laskee.

Olli Rehn on viimeaikoina nimenomaan varoitellut tästä Jenkkien 80-luvun kriisistä, jossa tilanne äityi hyvin äkkiä todella pahaksi, kun ajateltiin pahimman olevan ohitse ja inflaatio karkasi entisestään ja keskuspankin oli pakko nostaa korkoja jyrkästi.
 
Kyllä se uutisointi vaikuttaa. Syksyllä uutisoitiin kalliista sähköstä niin kaikki oli paniikissa (paitsi tekkiläiset) että sähkö on niin kallista vaikka heillä oli kiinteä 4c/kwh soppari.
Nyt uutiset siirtynyt rummuttamaan asuntokauppaa ja kas lumipallo lähti rullaamaan.

EDIT: Ja oikea syy on tietty yllä Pete88:n kirjaama, mutta tarkoitan vaan että uutisoinnin tasolla on valtava merkitys massan toimintaan. Omasta mielestä 3% korkotaso on terve taso, mutta siitä saadaan kriisi jos se niin uutisoidaan.
 
Kyllä se uutisointi vaikuttaa. Syksyllä uutisoitiin kalliista sähköstä niin kaikki oli paniikissa (paitsi tekkiläiset) että sähkö on niin kallista vaikka heillä oli kiinteä 4c/kwh soppari.
Nyt uutiset siirtynyt rummuttamaan asuntokauppaa ja kas lumipallo lähti rullaamaan.

EDIT: Ja oikea syy on tietty yllä Pete88:n kirjaama, mutta tarkoitan vaan että uutisoinnin tasolla on valtava merkitys massan toimintaan. Omasta mielestä 3% korkotaso on terve taso, mutta siitä saadaan kriisi jos se niin uutisoidaan.
Jep niinhän se on.
Muutama artikkeli kaatuneista taloyhtiöistä (jotka jo muutenkin kitkutellut kuilun partaalla) ja kymmenkertaistuneista kuluista, niin paniikki on valmis.
 
Euriborien tasot määrittävät myös sitä mihin hintaan pankki itse saa rahaa markkinoilta, mutta se että onko asiakkaan laina sidottu mihin viitekorkoon ei käsittääkseni vaikuta pankin katteeseen.

Tässä on hieman nyt syy-seuraussuhde väärinpäin. Euribor kun on mittari siitä, millaisilla koroilla Euribor-laskentaan osallistuneet laitokset ovat lainanneet toisilleen rahaa. Niistä toteumista tiputetaan korkein ja pienin 15% pois, ja lopuista lasketaan keskiarvo.

Euriborin käyttöä on myös Suomessa ja muissa Pohjoismaissa kritisoitu siksi, että laskentaan osallistuvien pankkien määrä on jatkuvasti vähentynyt ja se painottuu voimakkaasti Etelä- ja Keski-Eurooppaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Sid
Kyllähän rahan kallistuminen nyt todennäköisesti selvästi näkyy ihmisillä jotka osaavat korkolaskuja laskea. Jos puhutaan, että 50k€ hintaisen Teslan 10k€ alennuksetkin häviää siihen kun rahoituksen hinta on kasvanut. Ja mitä nuo rahoitukset on jotain 5v? Ei paljon kannata velaksi elää nyt kun korkojen suunta näyttää enemmän ylös kuin alas. Ihan samaa sarjaa se on asuntojen kohdalla korkojen osuus pistää ihmiset miettimään kun nykyisillä lainasummilla siitä tulee aika isoja kakkuja loppupeleissä.

Ne ketkä on eläneet periaatteella, että tilipussiin voisi sopia taas xxx€ kokoinen kuukausimaksu olivat jo varmaan vivuttaneet itsensä jo päätyyn ettei näiden kohdalla hommata mitään lisää. Toki markkinoille tulee pikkuhiljaa uusia kuluttajia nuorista, mutta näillä taas ei ole maksukykyä kovinkaan paljoa alkuvuosina. Että en yhtään ihmettel jos kaupanteko hiljenee.
 
Jep niinhän se on.
Muutama artikkeli kaatuneista taloyhtiöistä (jotka jo muutenkin kitkutellut kuilun partaalla) ja kymmenkertaistuneista kuluista, niin paniikki on valmis.

Vähän on kyllä mennyt överiksi tuo median peloittelu taas. Isoja otsikoita tuottaneista tapauksista yksi lämpeni kaasulla, eli todella poikkeuksellinen taloyhtiö tässä maassa. Toinen jossain surkeassa lähiössä sijaitseva lähes purkukuntoinen talo. Ja sitten tuo kymmenkertaistuneen vastikkeen esimerkki oli harvinaista ALV-palautusta hyödyntänyt kohde jossa vastikkeet olivat aiemmin keinotekoisen alhaiset. Ei ole vielä juurikaan nähty esimerkkejä joissa "normaali" taloyhtiö olisi ajautunut vaikeuksiin.
 
Kuulemma viitekorosta voi neuvotella ja marginaalin suhteen voi olla, noh, marginaalista perivaraa.
Lyhennysvapaata kommentoitiin vain "tee ite verkkopankista", jossa seisoo se 200e veloitus.
...ja sen verran olin jossain vaiheessa mokannut, että olin vastannut kohtaan sopiva kk-erä, joka on nyt sitten käytännössä kiinteä tasaerä ts. korkojen pompsahtaessa niiden osuus kasvaa, kun lyhennysten pienenee ja laina-aika venyy.
Ehkä tuokin pitäisi saada oikaistua...
 
Kyllä inflaatio ja korkojen nousu ja ylipäätään epävarmuus on saanut ihmisiä hillitsemään kulutusintoaan ja asuntojen vaihtoa. Puhtaasti jo se, että lainaraha maksaa nyt selvästi enemmän kuin vielä vuosi sitten automaattisesti hiljentää markkinoita. Kynnys asunnon ostamiselle on korkeampi.

En usko markkinan kauhean nopeaan elpymiseen. Syynä tähän on se, että EKP jatkanee korkojen nostoa, joka entisestään hillitsee asuntomarkkinoita. Lainarahan kallistuessa, ihmisillä ei ole varaa niihin asuntoihin, mihin aiemmin saattoi olla. Tämä laskee asuntojen hintoja. Kun hinnat laskevat, kiusaus jäädä katsomoon kasvaa entisestään. Lisäksi jos markkina alkaisi tästä yhtäkkiä elpyä, riski kysyntäinflaation virkoamiselle voisi ajaa taas inflaatioluvut jyrkkään kasvuun, joka pakottaisi entistä hanakammin keskuspankin painamaan jarrua. Jos pitäisi kristallipallosta katsoa, niin tilanne ehkä elpyy hieman, mutta volatiliteetti laskee.

Olli Rehn on viimeaikoina nimenomaan varoitellut tästä Jenkkien 80-luvun kriisistä, jossa tilanne äityi hyvin äkkiä todella pahaksi, kun ajateltiin pahimman olevan ohitse ja inflaatio karkasi entisestään ja keskuspankin oli pakko nostaa korkoja jyrkästi.

Pää periaatteessa se "varaa asuntoon" ei ole muuttunut mihinkään. Stressitestiä on yhä 6% ja sen mukaan jokaisen olisi hyvä se oma maksuvara laskea. Niinkuin pankki tekee.

Mutta me ihmiset lasketaan se eritavoin ja katsotaan tässä ja nyt.

Meillä oli hieman ajatuksena vaihtaa kalliimpaan (tai minulla haaveena) , mutta se on nyt haudattu vaihtoehto. Ei siksi, ettei olisi "varaa", vaan koska en halua käyttää niin paljoa rahaa asumiseen.

Sitten on niitä, jotka ovat valmiita ostamaan tässä taloustilanteessa uudiskohdetta, vaikka kyseessä ei olisi RS kohde. Ja vaarana on, että uudiskohteet jää rakennusyhtiöillä käteen.

Lähipiirissä ihminen, joka rakennusalalla ja kesällä ei ollut mustia pilviä (piti minua ihan pölhönä kun kyselin fiiliksiä nykyiseen tilanteeseen) ja nyt yt lappu kourassa.

Se mitä jengi tekee, niin friikkaa. Ei uskalla tehdä siirtoja, koska kohta kaikki laskee ja työt menee alta. Ihan niin kuin me.

Remontointi jätettiin hamaan tulevaisuuteen, jos vaikka tuleekin potkut jommalle kummalle. Ja muut kalliimmat siirrot on jääneet (kuten miehen haaveilema auton vaihto). Itse sanoin irti yhden luottokortin, ihan varmuuden vuoksi. Ja asiat on ryhdytty osittain sopeuttamaan siihen, jos kakka osuukin tuulettimeen.

Toisaaltaan, aikoinaan meidän asunnon oston ja kaiken laskin sen mukaan, että korot raketoi yli kymppiin ja toinen on työttömänä. Sitten taas toisaaltaan sen jälkeen toinen meistä on ottanut 40t autolainan
 
Tein ihka ensimmäisen lainahakemuksen OP:lle. Kun oli aika valita lainan takaisinmaksuaika, niin sain valita minimissään 15 vuotta. Perustuuko tämä omaan persaukisuuteen? Korot nousseet niin paljon, että nostavat kuukausierän määrää ja täten pidempi takaisinmaksu?
 
Tein ihka ensimmäisen lainahakemuksen OP:lle. Kun oli aika valita lainan takaisinmaksuaika, niin sain valita minimissään 15 vuotta. Perustuuko tämä omaan persaukisuuteen? Korot nousseet niin paljon, että nostavat kuukausierän määrää ja täten pidempi takaisinmaksu?

Mikä on lainan muoto? Muuten en tuota ymmärtäisi. (Eli jos laskevat että kuten ajattelet kuukausien määrää mutta summa pysyy samana)
Itselläni oli ja on kiinteä 25 vuoden aika, mutta korot tietysti nostavat maksettavaa summaa (ja jos teen ylimääräisiä lyhennyksiä kuten tein ne vähentävät maksettavaa kuukausierää mutta aika pysyy teoriassa samana ellei kaikkea maksa).

EDIT: ja luin että tuo 15 vuotta olisi maksimi.. eli kannattaa aina valita se maksimi tietysti. Ihan sama vaikka voisi maksaa sen asuntolainan jo tiukalla budjetilla 5 tai 7 vuodessa takaisin. Jos tarjotaan 45 vuotta se kannattaa ottaa ja maksaa itse sitten nopeammalla tahdilla jos siltä tuntuu.
 
Viimeksi muokattu:
Tein ihka ensimmäisen lainahakemuksen OP:lle. Kun oli aika valita lainan takaisinmaksuaika, niin sain valita minimissään 15 vuotta. Perustuuko tämä omaan persaukisuuteen? Korot nousseet niin paljon, että nostavat kuukausierän määrää ja täten pidempi takaisinmaksu?
Veikkaan, että laskuria koodattaessa ei vaan ole osattu huomioida skenaariota, että joku haluaisi maksaa asuntolainan nopeammin kuin 15 vuodessa :cigar2: Tuskin noissa hakemuksen yhteydessä olevissa laskureissa on mitään älyä, sinne laitetaan vain perustiedot vähän sinne päin ja sitten lainaneuvottelijan kanssa katsotaan ehdot tarkemmin.
 
Ensimmäistä asuntolainaa kilpailuttamassa, tällä hetkellä parhaalta vaihtoehdolta tuntuisi OP 0,457 marginaalilla (3kk euribor). Laskeskelin että OP:n bonareistakin saisi jotain hyötyä, kun ainakin tällä hetkellä vakuutukset olisivat suhteellisen saman hintaiset kuin nykyisessä vakuutusyhtiössä. Jatkosta tietty ei voi olla varma, miten tilanne tulevaisuudessa kehittyy.

Pitää vielä parin pankin kanssa käydä läpi mitä he tarjoavat, S-Pankki ja Säästöpankki tarjosivat 6kk euriboria 0,40 marginaalilla mutta tuo 3kk houkuttelisi, vaikka marginaali onkin hitusen korkeampi.
 
Minkälaista roolia tuo viitekorko näyttelee pankeille?
Marginaali on bisnestä, mutta mikä on viitekoron merkitys?
Isoa, jos pankilla on liitua millä piirtää (ilmaista rahaa käyttötileillä), niin koko viitekoron määrä on kotiinpäin. Jos taas mennään lainarahalla, niin pankki voi lainata sisään päivän tai viikonkin eb:llä ja ulos 12 kk:n eb:llä.
 
Jostain luin, että lyhyempi viitekorko aiheuttaa pankeille enemmän kustannuksia. Luulisi nuo korot kuitenkin päivittyvän automaattisesti.
En tiedä ihan varmaksi että mihin perustuu, mutta toki rahanhankintaa ajatellen lyhyet viitekorot aiheuttavat enemmän työtä.

Uskoisin silti, että vuonna 2023 kaikki laskenta on sentään automaattista, joten rahan tarve ja tavoitehinta on varmasti hyvin selvillä. Myös lainaaminen muilta pankeilta sujuu kuitenkin varmasti helposti. Toki jos tekee vääriä päätöksiä, niin saattaahan sieltä tappioo tulla, eli riski kasvaa mitä lyhyemmällä ja matalammalla korolla rahaa lainataan ulos. Tähän auttaa toki jokainen euro käyttötileillä tai halvoilla talletustileillä.
 
Mitä raha on? Lyhyet perusteet jotka herättävät herkästi enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia :D Pankkihan ei siis hanki sitä ulos lainaamaansa rahaa yleensä mistään, se luodaan lainaamisen yhteydessä.
 
Mitä raha on? Lyhyet perusteet jotka herättävät herkästi enemmän kysymyksiä kuin antavat vastauksia :D

Niin no, ennen raha oli selkeästi maksimissaan se määrä kultaa mitä kyseisellä valtiolla / taholla joka "rahaa" tai jotain muuta vaihdon vastiketta laittoi liikkeelle.

Nykyisin velkaa on enemmän kuin rahaa ja valtioiden kultavarannoilla ei ole mitään merkitystä sen suhteen paljonko rahaa on painettu.

Käytännössä Maapallo on velkaa jollekin taholle mutta kukaan ei oikein tiedä mille.. eli painamatta lisää rahaa ei olisi mahdollista edes maksaa kaikkien valtioiden ottamia velkoja pois nykyisellä valuutan määrällä.
 
Niin no, ennen raha oli selkeästi maksimissaan se määrä kultaa mitä kyseisellä valtiolla / taholla joka "rahaa" tai jotain muuta vaihdon vastiketta laittoi liikkeelle.

Nykyisin velkaa on enemmän kuin rahaa ja valtioiden kultavarannoilla ei ole mitään merkitystä sen suhteen paljonko rahaa on painettu.

Käytännössä Maapallo on velkaa jollekin taholle mutta kukaan ei oikein tiedä mille.. eli painamatta lisää rahaa ei olisi mahdollista edes maksaa kaikkien valtioiden ottamia velkoja pois nykyisellä valuutan määrällä.
Tuokin on totta, mutta jännää on tajuta se ihan konkreettinen mekanismi, että kun Mikko lainaa 300 000€ vaikka OP:lta, niin OP:n henkilö ei siirrä sitä rahaa jostain muulta tilitä Mikon tilille. Se raha ei ollut siis yhtään missään ennen kuin päätyy Mikon tilille. OP:n täytyy merkitä se Mikolle lainattu 300 000€ omiin saataviinsa ja OP on vastuussa siitä että se tulee maksettua vaikka Mikko ei siihen pystyisi (silloin vaikka OP:n omalla muualta hankitulla rahalla, tämän takia pankeilla on tietyt vakavaraisuusvaatimukset)

, mutta lainasumman maksaminen tilille on se hetki kun se kyseinen raha syntyy. Ja Kun sitä lainaa lyhennetään, se lainasumman raha lakkaa olemasta.
 
Tuokin on totta, mutta jännää on tajuta se ihan konkreettinen mekanismi, että kun Mikko lainaa 300 000€ vaikka OP:lta, niin OP:n henkilö ei siirrä sitä rahaa jostain muulta tilitä Mikon tilille. Se raha ei ollut siis yhtään missään ennen kuin päätyy Mikon tilille. OP:n täytyy merkitä se Mikolle lainattu 300 000€ omiin saataviinsa ja OP on vastuussa siitä että se tulee maksettua vaikka Mikko ei siihen pystyisi (silloin vaikka OP:n omalla muualta hankitulla rahalla, tämän takia pankeilla on tietyt vakavaraisuusvaatimukset)

, mutta lainasumman maksaminen tilille on se hetki kun se kyseinen raha syntyy. Ja Kun sitä lainaa lyhennetään, se lainasumman raha lakkaa olemasta.
Yksinkertaisuudessaan näin, mutta tosiaan rajoitteet on kohtuu tiukat, että miten paljon se pankki voi lainata ulos, jotta vakavaraisuus säilyy. Tässä tosiaan astuu kuvaan tileillä makaavat rahat sekä pankin ulkopuoliset rahat.
 
Niin no, ennen raha oli selkeästi maksimissaan se määrä kultaa mitä kyseisellä valtiolla / taholla joka "rahaa" tai jotain muuta vaihdon vastiketta laittoi liikkeelle.

Nykyisin velkaa on enemmän kuin rahaa ja valtioiden kultavarannoilla ei ole mitään merkitystä sen suhteen paljonko rahaa on painettu.

Tuo ennen oli aikana ennen kuin yksikään techiläinen oli syntynyt, vaikka tuossa se kuulostaa siltä kuin muistaisit ajan.
 
Tuo ennen oli aikana ennen kuin yksikään techiläinen oli syntynyt, vaikka tuossa se kuulostaa siltä kuin muistaisit ajan.
Ehei, ainoat "muistoni" ajasta ovat ne markat setelit mitkä vieläkin esim. vanhemmiltani löytyvät ja missä lukee että Suomen Pankki vaihtaa kultaan setelin arvon pyydettäessä.. ( Suomen Pankki luopui viimein lokakuussa 1931 setelien lunastamisesta tosin vuoden 1925 rahalakia EI kumottu mutta pankki voitiin määräajaksi oikeuttaa poikkeamaan mikä jatkui vuoteen 1963 saakka. Eli vasta vuoden 1963 jälkeen virallisesti tuosta on luovuttu! Itse synnyin 1973 eli 10 vuotta tuon jälkeen.. uskoisin kuitenkin että täältä LÖYTYY jotain henkilöitä jotka ovat syntyneet ennen vuotta 1963 joiloin tuo teoriassa vielä oli voimassa)
Tässä hieman historiasta, myös niiden arvosta ennen ja nyt.
 
Kumpikohan olisi pitkällä aikavälillä paras vaihtoehto.

188k€ laina.

1. 3 kk Euribor, marginaali 0,4%, 22v annuiteetti

2. 3 kk Euribor, marginaali 0,39%, 25v tasaerä (korko nousee laina-aika pitenee, korko laskee laina-aika lyhenee)
 
Kumpikohan olisi pitkällä aikavälillä paras vaihtoehto.

188k€ laina.

1. 3 kk Euribor, marginaali 0,4%, 22v annuiteetti

2. 3 kk Euribor, marginaali 0,39%, 25v tasaerä (korko nousee laina-aika pitenee, korko laskee laina-aika lyhenee)
Aika vaikea sanoa. Korkojen osuus on tietysti suurempi laina-ajan alkupäässä niin vaihtoehdolla 1 ehdit repiä lisää kaulaa (koko lainasta maksettavien korkojen kannalta) vaihtoehtoon 2 nähden, vaikka korot lähtisivät jossain kohtaa selvään laskuun. Jos 3kk euriborin normaali taso on vaikka jossain 3% paikkeilla, mikä on ehkä oma perstuntuma, niin ykkönen on ykkönen. Kakkosvaihtoehto alkaa tehota viiveellä jos korot laskevat selvästi.

Toki ykkösvaihtoehtoa voi vivuttaa tekemällä ylimääräinen lyhennys "yli jäävällä osuudella" jos lainaerä pienenee jossain vaiheessa korkojen laskettua.
 
Jos tänään avaa lainan niin onko siis 3kk Euriborissa pienempi korko kuin 12kk Euriborissa? Vai enkö ymmärrä? Tuossa säästää joku heti n. 100€/kk 200k€ lainalla. Toki marginaali on usein silloin hieman isompi.

 
Jos tänään avaa lainan niin onko siis 3kk Euriborissa pienempi korko kuin 12kk Euriborissa? Vai enkö ymmärrä? Tuossa säästää joku heti n. 100€/kk 200k€ lainalla. Toki marginaali on usein silloin hieman isompi.


Kyllä, tällä hetkellä (ja lähes aina muulloinkin) 3kk Euribor on pienempi kuin 12kk. Toisaalta viitekoron aikamääre määrittää myös kuinka usein lainan korko tarkistetaan, eli 12kk korko reagoi hitaammin. Esim. omassa tilanteessani, asutonlainani kokonaiskorko olisi tällä hetkellä reilusti isompi jos se olisi sidottu 3kk Euriboriin, koska satuin ottamaan lainan 12kk viiteokorolla viime alkukesästä, eli juuri ennen kuin korot lähtivät laukalle. Nyt nautin reilusti alle yhden prosentin kokonaiskorosta. Toisaalta kun tämän vuoden alkukesästä minulla tulee korontarkistus, lainan kokonaiskorko pomppaa heti reippaammin. Siksi pitäisi varmaan yrittää saada tässä neuvoteltua lyhyempi viitekorko mahd. pian. Eipä tuo isompi marginaalikaan lyhyemmällä viitekorolla mikään täysi automaatio ole.
 
Jos tänään avaa lainan niin onko siis 3kk Euriborissa pienempi korko kuin 12kk Euriborissa? Vai enkö ymmärrä? Tuossa säästää joku heti n. 100€/kk 200k€ lainalla. Toki marginaali on usein silloin hieman isompi.

Kyllä. Mutta sitten taas 3kk tai 6kk tai 9kk päästä kun se korko muuttuu voi 3kk olla korkeampi kuin 12kk tänään, jolloin maksatkin enemmän.

Pääsääntöisesti lyhyempi on aina edullisempi, mutta korkojen noustessa vauhdilla pidempi voi hetkellisesti tulla edullisemmaksi.

Itse ottaisin silti varmaan nyt sen 3kk jos marginaali ei ole mahdottoman paljon suurempi (joku max 0,3).
 
Kyllä. Mutta sitten taas 3kk tai 6kk tai 9kk päästä kun se korko muuttuu voi 3kk olla korkeampi kuin 12kk tänään, jolloin maksatkin enemmän.

Pääsääntöisesti lyhyempi on aina edullisempi, mutta korkojen noustessa vauhdilla pidempi voi hetkellisesti tulla edullisemmaksi.

Itse ottaisin silti varmaan nyt sen 3kk jos marginaali ei ole mahdottoman paljon suurempi (joku max 0,3).
Just kysäisin omasta pankista 12kk->3kk vaihtoa. Marginaali kasvaisi +0,58% (+200€ käsittelykulu), joka on aivan liikaa. Useimmin 12kk ja 3kk ero on tuota 0,3% luokkaa, tämä nousevan koron aika on poikkeus.
 
Just kysäisin omasta pankista 12kk->3kk vaihtoa. Marginaali kasvaisi +0,58% (+200€ käsittelykulu), joka on aivan liikaa. Useimmin 12kk ja 3kk ero on tuota 0,3% luokkaa, tämä nousevan koron aika on poikkeus.
Mikä pankki kyseessä?
 
Saatiin lainatarjoukset OP:lta ja Nordealta puolison kanssa Helsingissä. Ennen Nordea ja OP ovat olleet lähellä, mutta nyt ei kyllä olla edes lähellä hinnoittelussa: OP tarjoaa 0,425% marginaalia + 3kk euribor ja nostokulut 900€. Nordean marginaali on 0,55% + 12kk Euribor ja jos Euriboria muuttaa, nousee kuulemma marginaali. Nostokulut prosentteina lopullisesta lainasta, mutta noin 2400€ luokkaa. Nordea tosin tarjoaa bullet lainaa, mutta OP vaatii, että oma on ensin myyty, eli pelkällä ehdollisella tarjouksella menisi.

Lainan määrät kyllä hirvittää, yhteensä puolison kanssa tulisi lainaa 550 000€ ja laina-ajaksi 35-vuotta, koska näillä korkotasoilla ei muuta voi ajatellakaan. Mietityttää onko isomman ja selvästi kalliimman asunnon ostamisessa mitään järkeä. Elämisen kannalta ei, mutta uskomme ja toivomme, että tietyillä Helsingin uusilla alueilla hintakehitys tulee yhä olemaan 10-vuoden sisällä erittäin positiivista.
 
Saatiin lainatarjoukset OP:lta ja Nordealta puolison kanssa Helsingissä. Ennen Nordea ja OP ovat olleet lähellä, mutta nyt ei kyllä olla edes lähellä hinnoittelussa: OP tarjoaa 0,425% marginaalia + 3kk euribor ja nostokulut 900€. Nordean marginaali on 0,55% + 12kk Euribor ja jos Euriboria muuttaa, nousee kuulemma marginaali. Nostokulut prosentteina lopullisesta lainasta, mutta noin 2400€ luokkaa. Nordea tosin tarjoaa bullet lainaa, mutta OP vaatii, että oma on ensin myyty, eli pelkällä ehdollisella tarjouksella menisi.

Lainan määrät kyllä hirvittää, yhteensä puolison kanssa tulisi lainaa 550 000€ ja laina-ajaksi 35-vuotta, koska näillä korkotasoilla ei muuta voi ajatellakaan. Mietityttää onko isomman ja selvästi kalliimman asunnon ostamisessa mitään järkeä. Elämisen kannalta ei, mutta uskomme ja toivomme, että tietyillä Helsingin uusilla alueilla hintakehitys tulee yhä olemaan 10-vuoden sisällä erittäin positiivista.
Hintakehitys voi olla positiivinen, mutta nyky tulotasolla yli puolen miljoonan kämppä on harvempien ulottuvissa. Ennustaa ei tarkasti voi, mutta riskejä on tuon hintaisessa kämpässä. Kuten itsekkin sanoit niin laina hirvittää, paljon on perheitä jotka ei voi edes harkita noin isoa lainaa. Joten jos nyt liitot ei sovi seuraaville vuosille ihan älyttömiä korotuksia niin itse en laskisi sen varaan että kämpän arvo nousisi enempää kuin inflaatio.
Ihan vain omat 2cnt, koska jotenkin tuli fiilis että muutatte kalliimpaan sen takia että siitä saa enemmän myydessä 10v kuluttua.
 
Hintakehitys voi olla positiivinen, mutta nyky tulotasolla yli puolen miljoonan kämppä on harvempien ulottuvissa. Ennustaa ei tarkasti voi, mutta riskejä on tuon hintaisessa kämpässä. Kuten itsekkin sanoit niin laina hirvittää, paljon on perheitä jotka ei voi edes harkita noin isoa lainaa. Joten jos nyt liitot ei sovi seuraaville vuosille ihan älyttömiä korotuksia niin itse en laskisi sen varaan että kämpän arvo nousisi enempää kuin inflaatio.
Ihan vain omat 2cnt, koska jotenkin tuli fiilis että muutatte kalliimpaan sen takia että siitä saa enemmän myydessä 10v kuluttua.

Ihan asiaa kirjoitat, myös tuolta kantilta olen yrittänyt asiaa miettiä. Meidänkään talous ei ole suurituloinen, itsellä keskipalkka 3700€/kk ja puolisolla vähän parempi 4700€/kk. Lisäksi mietityttää talouden tila, eli mennäänkö tässä taantumaa ja lamaa kohti ja kohta työpaikat katoaa. Vaikka itsekin onnistuisi töissä pysymään, vaikuttaa tämä myös asuntojen hintakehitykseen aivan varmasti.
 
Ihan asiaa kirjoitat, myös tuolta kantilta olen yrittänyt asiaa miettiä. Meidänkään talous ei ole suurituloinen, itsellä keskipalkka 3700€/kk ja puolisolla vähän parempi 4700€/kk. Lisäksi mietityttää talouden tila, eli mennäänkö tässä taantumaa ja lamaa kohti ja kohta työpaikat katoaa. Vaikka itsekin onnistuisi töissä pysymään, vaikuttaa tämä myös asuntojen hintakehitykseen aivan varmasti.
Noilla tuloilla en harkitsisi edes tuhannen kännissä puolen miljuunan lainaa.
 
Ihan asiaa kirjoitat, myös tuolta kantilta olen yrittänyt asiaa miettiä. Meidänkään talous ei ole suurituloinen, itsellä keskipalkka 3700€/kk ja puolisolla vähän parempi 4700€/kk. Lisäksi mietityttää talouden tila, eli mennäänkö tässä taantumaa ja lamaa kohti ja kohta työpaikat katoaa. Vaikka itsekin onnistuisi töissä pysymään, vaikuttaa tämä myös asuntojen hintakehitykseen aivan varmasti.

Bruttotuloja nämä numerot?
Mietiskelen tässä vaan että nykyisellä inflaatiolaukalla ja korkotasolla ei kyllä itselle meinaa kovin paljoa "ylimääräistä" jäädä käteen pikkuisen pienemmillä bruttotuloilla ja puolet pienemmällä lainalla. Toki meillä asumismuoto OK-talo jossa kulut tod.näk. suuremmat kuin rivari- tai KT-kämpissä ja tikittää tossa autolaina vielä vuoden kyljessä joka ottaa noin 220 euroa kuussa, mutta aika rohkealta tuo lainamäärä omaan silmään näyttää noilla tuloilla, etenkin nykyisessä korkoilmastossa jossa on vielä nousupainetta tämän hetken tilanteesta.

Nopeasti laskeskellen jo nykyisellä noin 4% kokonaiskorkotasolla tuota lainaa saa lyhentää melkein 2500 euroa kuussa, jos korot nousee 6%:iin niin sitä lyhennetään jo yli 3100 euroa kuussa, eli saat pistää jo tällä korkotasolla noin puolet nettopalkastas kiinni heti kärkeen joka kuukausi lainanlyhennykseen (muuttujia on, mutta noin niinku suunnilleen 3700 brutosta jäänee käteen noin reilu kaks ja puol tonnia).

Oletan että ton arvosesta kämpästä menee jotain muitakin kuluja kuin pelkkä laina niin siinä saa laskea asumiseen aika ison osan nettotuloista. Ei toi tekemätön paikka ole, mutta tiukille se voi vetää etenkin jos korot vielä nousee. Tyypillisestihän jos talous sakkaa ja korot nousee niin etenkin arvokkaiden kämppien arvo ottaa osumaa koska niitä on entistä harvemmalla mahdollisuus ostaa.
 
Bruttotuloja nämä numerot?
Mietiskelen tässä vaan että nykyisellä inflaatiolaukalla ja korkotasolla ei kyllä itselle meinaa kovin paljoa "ylimääräistä" jäädä käteen pikkuisen pienemmillä bruttotuloilla ja puolet pienemmällä lainalla. Toki meillä asumismuoto OK-talo jossa kulut tod.näk. suuremmat kuin rivari- tai KT-kämpissä ja tikittää tossa autolaina vielä vuoden kyljessä joka ottaa noin 220 euroa kuussa, mutta aika rohkealta tuo lainamäärä omaan silmään näyttää noilla tuloilla, etenkin nykyisessä korkoilmastossa jossa on vielä nousupainetta tämän hetken tilanteesta.

Nopeasti laskeskellen jo nykyisellä noin 4% kokonaiskorkotasolla tuota lainaa saa lyhentää melkein 2500 euroa kuussa, jos korot nousee 6%:iin niin sitä lyhennetään jo yli 3100 euroa kuussa, eli saat pistää jo tällä korkotasolla noin puolet nettopalkastas kiinni heti kärkeen joka kuukausi lainanlyhennykseen (muuttujia on, mutta noin niinku suunnilleen 3700 brutosta jäänee käteen noin reilu kaks ja puol tonnia).

Oletan että ton arvosesta kämpästä menee jotain muitakin kuluja kuin pelkkä laina niin siinä saa laskea asumiseen aika ison osan nettotuloista. Ei toi tekemätön paikka ole, mutta tiukille se voi vetää etenkin jos korot vielä nousee. Tyypillisestihän jos talous sakkaa ja korot nousee niin etenkin arvokkaiden kämppien arvo ottaa osumaa koska niitä on entistä harvemmalla mahdollisuus ostaa.

Kyseessä bruttotulot joo. Yhtälössä on toki se, että asuntoa ei osteta täysin lainalla, vaan vanhan myynnistä pitäisi tulla itselle päälle 60 tonttua ja puolisollekin 20 tonttua. Lisäksi itsellä on säästössä osakkeissa nykyisessäkin laskumarkkinassa yli satatonnia likvidiä arvoa. Ainakin Nordea jo sanoikin, että ilman noita säästöjä ja sijoituksia eivät lähtisi mitään rahoittamaan. Itsellä ei olisi tarkoitus noita osakerahastoja tähän käyttää, koska ne on eläkesäästöä, mutta onhan se vaihtoehto toki hyvä olla takataskussa olemassa. Asunto on omalla maalla, joten kulut ovat tässä kerrostalossa todella kohtuulliset ja itseasiassa vähän pienemmät kuin nykyisessä pienessä kolmiossa.

Korkojen nousu tosiaan tässä eniten mietityttää, ja vaikka meillä olisi tuo 3kk Euribor niin onhan tuo korkotaso silti aika hirvittävä. Asunnon hinta + autopaikka on hintapyynniltään kuitenkin jo sen 600 000€... Toisaalta tässä voi melkein lähteä kokeilemaan kepillä jäätä ja katsoa olisiko hinnassa miten paljon joustoa alaspäin. Oma ideani tässä on ollut, että korkea korkotaso ja pitkät myyntiajat pitäisi näkyä näissä asunnoissa jonkinlaisena hintajoustona ja jos korkotaso taantuman aikana madaltuu, voisi nyt tehdä isolla riskillä ihan hyvät kaupat.
 
Ihan asiaa kirjoitat, myös tuolta kantilta olen yrittänyt asiaa miettiä. Meidänkään talous ei ole suurituloinen, itsellä keskipalkka 3700€/kk ja puolisolla vähän parempi 4700€/kk. Lisäksi mietityttää talouden tila, eli mennäänkö tässä taantumaa ja lamaa kohti ja kohta työpaikat katoaa. Vaikka itsekin onnistuisi töissä pysymään, vaikuttaa tämä myös asuntojen hintakehitykseen aivan varmasti.
Lisäksi kannattaa miettiä vähän pidemmällä tähtäimellä kuin murehtia nykyistä taloustilannetta. Tuohon 35 vuoteen tulee nimittäin mahtumaan jos jonkinlaista hyvää ja huonoa sesonkia sun muuta mullistusta. Korotkin voivat olla hetkittäin varmaan mitä tahansa nollan ja 15 % välillä.

Toisaalta kerran sitä vaan täällä eletään ja tällä hetkellä noita kalliimpia kohteita voi saada ainakin selvästi alhaisempaan hintaan kuin viime vuosina. Itse en noilla (brutto)tuloilla puolta miljoonaa lainaa uskaltaisi ottaa, mutta jokainen menee oman maksu- ja riskinsietokykynsä mukaan.

EDIT: Ja se vanha kämppä kannattaa myydä ensin pois, mikä saattaa nykytilanteessa olla hankalaa, ellei lyö halvalla myyntiin. Kevät toki tulossa, jolloin pientä piristymistä ehkä tapahtuu.
 
Kyseessä bruttotulot joo. Yhtälössä on toki se, että asuntoa ei osteta täysin lainalla, vaan vanhan myynnistä pitäisi tulla itselle päälle 60 tonttua ja puolisollekin 20 tonttua. Lisäksi itsellä on säästössä osakkeissa nykyisessäkin laskumarkkinassa yli satatonnia likvidiä arvoa. Ainakin Nordea jo sanoikin, että ilman noita säästöjä ja sijoituksia eivät lähtisi mitään rahoittamaan. Itsellä ei olisi tarkoitus noita osakerahastoja tähän käyttää, koska ne on eläkesäästöä, mutta onhan se vaihtoehto toki hyvä olla takataskussa olemassa. Asunto on omalla maalla, joten kulut ovat tässä kerrostalossa todella kohtuulliset ja itseasiassa vähän pienemmät kuin nykyisessä pienessä kolmiossa.

No tämä laskee joo riskikertoimia ihan hyvin :tup:

Toisaalta tässä voi melkein lähteä kokeilemaan kepillä jäätä ja katsoa olisiko hinnassa miten paljon joustoa alaspäin. Oma ideani tässä on ollut, että korkea korkotaso ja pitkät myyntiajat pitäisi näkyä näissä asunnoissa jonkinlaisena hintajoustona ja jos korkotaso taantuman aikana madaltuu, voisi nyt tehdä isolla riskillä ihan hyvät kaupat.

Ei kannata kyllä pyynnillä lähteä tarjoamaan, olis sama mutu kuin sulla että nyt on tietyllä tapaa ostajan markkinat koska nouseet korot ja inflaatio on ainakin väliaikaisesti hyydyttäneet asuntokauppaa aika hyvin, monet on nyt aika varovaisia isoissa hankinnoissa. Voi olla myyjälläkin jotain kiirettä saada asunto kaupaksi niin en ihmettelis vaikka joustoa löytyis.
 
Ihan asiaa kirjoitat, myös tuolta kantilta olen yrittänyt asiaa miettiä. Meidänkään talous ei ole suurituloinen, itsellä keskipalkka 3700€/kk ja puolisolla vähän parempi 4700€/kk. Lisäksi mietityttää talouden tila, eli mennäänkö tässä taantumaa ja lamaa kohti ja kohta työpaikat katoaa. Vaikka itsekin onnistuisi töissä pysymään, vaikuttaa tämä myös asuntojen hintakehitykseen aivan varmasti.
Aivan älytön lainamäärä tuloihin ja omarahoitukseen suhteutettuna. Miten mikään pankki edes nykytilanteessa lähtee tuollaiseen? Oletteko molemmat jotain lääkäreitä / juristeja?

Yli puolen miljoonan lainaan pitäisi olla yli 100ke nettotulot vuodessa jotta pysytään alle sen 5 x käytettävissä olevien tulojen säännön.
Kyseessä bruttotulot joo. Yhtälössä on toki se, että asuntoa ei osteta täysin lainalla, vaan vanhan myynnistä pitäisi tulla itselle päälle 60 tonttua ja puolisollekin 20 tonttua. Lisäksi itsellä on säästössä osakkeissa nykyisessäkin laskumarkkinassa yli satatonnia likvidiä arvoa. Ainakin Nordea jo sanoikin, että ilman noita säästöjä ja sijoituksia eivät lähtisi mitään rahoittamaan. Itsellä ei olisi tarkoitus noita osakerahastoja tähän käyttää, koska ne on eläkesäästöä, mutta onhan se vaihtoehto toki hyvä olla takataskussa olemassa. Asunto on omalla maalla, joten kulut ovat tässä kerrostalossa todella kohtuulliset ja itseasiassa vähän pienemmät kuin nykyisessä pienessä kolmiossa.

Korkojen nousu tosiaan tässä eniten mietityttää, ja vaikka meillä olisi tuo 3kk Euribor niin onhan tuo korkotaso silti aika hirvittävä. Asunnon hinta + autopaikka on hintapyynniltään kuitenkin jo sen 600 000€... Toisaalta tässä voi melkein lähteä kokeilemaan kepillä jäätä ja katsoa olisiko hinnassa miten paljon joustoa alaspäin. Oma ideani tässä on ollut, että korkea korkotaso ja pitkät myyntiajat pitäisi näkyä näissä asunnoissa jonkinlaisena hintajoustona ja jos korkotaso taantuman aikana madaltuu, voisi nyt tehdä isolla riskillä ihan hyvät kaupat.
Tuossahan jää vielä vakuusvajetta reilusti, koska edes 80% vakuusarvolla asunto ei kata kuin 480ke lainan.
 
Lisäksi kannattaa miettiä vähän pidemmällä tähtäimellä kuin murehtia nykyistä taloustilannetta. Tuohon 35 vuoteen tulee nimittäin mahtumaan jos jonkinlaista hyvää ja huonoa sesonkia sun muuta mullistusta. Korotkin voivat olla hetkittäin varmaan mitä tahansa nollan ja 15 % välillä.

Toisaalta kerran sitä vaan täällä eletään ja tällä hetkellä noita kalliimpia kohteita voi saada ainakin selvästi alhaisempaan hintaan kuin viime vuosina. Itse en noilla (brutto)tuloilla puolta miljoonaa lainaa uskaltaisi ottaa, mutta jokainen menee oman maksu- ja riskinsietokykynsä mukaan.

EDIT: Ja se vanha kämppä kannattaa myydä ensin pois, mikä saattaa nykytilanteessa olla hankalaa, ellei lyö halvalla myyntiin. Kevät toki tulossa, jolloin pientä piristymistä ehkä tapahtuu.

Kyllä, aivan validia pointtia kerrot.
Olemme pariskuntana lähempänä neljääkymppiä kuin kolmeakymppiä. Eihän ajatuksenakaan tuota 35-vuoden lainaa ikinä maksettaisi pois, vaan siinä elettäisiin toivottavasti se 20-vuotta ja sitten kun lisätilalle ei enää ole tarvetta, myydään pois ja muutetaan pienempään asuntoon.

Tosiaan vain ehdollisella tarjouksella meinattiin lähteä liikkelle. Nordea tarjoaisi väliaikaisrahoituksen, mutta ei kyllä vatsa kestäisi kahden asunnon loukkua.

No tämä laskee joo riskikertoimia ihan hyvin :tup:



Ei kannata kyllä pyynnillä lähteä tarjoamaan, olis sama mutu kuin sulla että nyt on tietyllä tapaa ostajan markkinat koska nouseet korot ja inflaatio on ainakin väliaikaisesti hyydyttäneet asuntokauppaa aika hyvin, monet on nyt aika varovaisia isoissa hankinnoissa. Voi olla myyjälläkin jotain kiirettä saada asunto kaupaksi niin en ihmettelis vaikka joustoa löytyis.

Tosiaan varallisuutta on itselle kertynyt jonkin verran ja puolisollekin jolla isommat tulot (lyhyempi työura) hieman. Tämä tasoittaa hieman riskiä, mutta toki iso lainanmaksu on aina pois jostain muusta, kuten esimerkiksi lisä osakesäästämisestä.

Huomasin tuossa korttelissa, että siellä alkaa nyt tulla asuntoja hyvin myyntiin. On sen verran uusi talo, että taloyhtiölainan lyhennysvapaat on päättymässä ja taloyhtiö on lisälainalla lunastanut vuokratontin omaksi, eli lisää tullut osakkaille lainaa. Lisäksi usea myytävä kohde on vuokralla tai jopa täysin tyhjänä vuokralaisten lähtiessä, joten aika ihme on jos hintajoustoa ei ole tapahtumassa. Monella neliön uudisasunnosta ostaneella alkaa varmaan hiki pikkuhiljaa otsalla virrata.

Aivan älytön lainamäärä tuloihin ja omarahoitukseen suhteutettuna. Miten mikään pankki edes nykytilanteessa lähtee tuollaiseen? Oletteko molemmat jotain lääkäreitä / juristeja?

Yli puolen miljoonan lainaan pitäisi olla yli 100ke nettotulot vuodessa jotta pysytään alle sen 5 x käytettävissä olevien tulojen säännön.

Tuossahan jää vielä vakuusvajetta reilusti, koska edes 80% vakuusarvolla asunto ei kata kuin 480ke lainan.

Ei olla vaan IT-alalla. Puoliso koodari, minä aika perus IT duunari. Vakuusvajetta ei OP:n mielestä ole (otathan huomioon tuon n. 60t + 20t€ oman myynnistä tulevaa rahaa). Nordea vaatisi kaksikin sijoitusasuntoa vanhemmilta vakuudeksi lainaan, mihin emme suostu, mutta OP ei vaadi mitään lisätakausta.

Tuo 5-kertaa nettotulot sääntö ei päde varmaan juuri kellekään Helsingissä asuvalle, tai pankit eivät siitä välitä. En yksinkään asuntoa ostaessa ole varmasti koskaan täyttänyt tuota ohjetta vuodesta 2011 lähtien.
 
Odottaisin vuoden niin nykyisellä menolla 500k kämppä on sitten jotain 420k. Asunnon hinnan maksat vaan kerran mutta korkoa vuosia joten kannattaa miettiä ajoitus.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
295 942
Viestejä
5 057 495
Jäsenet
81 008
Uusin jäsen
karvaranne

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom