Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Käytän laskemisessa 25v aikaa ja koko ajalta kertyvää korko summa, josta saa jaettua kuukauden osion.


Vuokrakämpissä tosin valikoima todellahuono verrattuna myynnissä oleviin.
No sitten vertailu on järkevämpi. Miksi tosin samaa logiikkaa ei sitten käyttäisi niiden kustannusten laskemiseen? Jos ero on arviosi mukaan keskimäärin 100-300 €/kk, niin se on 1200-3600 €/v ja tuolla max. 10 vuodella siis 12000-36000 €.

Ei kai tuo ero siitä pienenisi kuin lähinnä sillä, että omassa kämpässä räjähtää joka toinen kuukausi jokin kodinkone tai sen kämpän arvo putoaa.
 
Käytän laskemisessa 25v aikaa ja koko ajalta kertyvää korko summa, josta saa jaettua kuukauden osion.

Vuokraan pitäisi myös laskea mukaan vuosittainen elinkustannusindeksikorotus, jota ei tosin oikein voi ennalta tietää. Mutta lähivuosina se tuskin tulee olemaan pieni.
 
Minä oon laskenut kannattaako korko + vastike = 800 (rivari saunalla ja isolla pihalla)

Kiven heiton päässä entinen vuokraluukkubi kerrostalossa ja 4 neliötä pienempi, ei saunaa
Vuokra 1000e

Tässä oli rempattu keittiö ja kylppäri kun ostettiin. Vuokra-asunto oli pommi, jossa keittiö hajoili. Enne tätä viimesintä koron tarkistusta ero oli hurjempi
 
Vuokraan pitäisi myös laskea mukaan vuosittainen elinkustannusindeksikorotus, jota ei tosin oikein voi ennalta tietää. Mutta lähivuosina se tuskin tulee olemaan pieni.
Vuokrat ovat lähinnä laskeneet viime vuosina, eivät todellakaan nousseet. Toki alueellisia eroja varmaan on paljon ja eroja on yksittäistenkin asuntojen kohdalla.

Etenkin korona-aika aiheutti selvän laskupaineen pk-seudulla pienehköihin vuokrakämppiin kun tuhannet opiskelijat jättivät muuttamatta kaupunkiin ja tekivät yliopisto-opintojaan etänä. Tuosta ei olla palauduttu vieläkään.
 
Olen asunut vähän yli 5v yli miljoonan euron kämpässä, eikä missään vaiheessa oikein ole tullut tilannetta vielä vastaan että olisi kannattanut edes harkita tämän ostamista vuokralla olon sijaan.

Hinta, vuokra ja korkotaso sen laskelman ratkaisee, ei tässä mitään yleispäteevää ohjetta ole.
Niin Sveitsissä siis asuit? Vaimon sisko perheineen asusti pienessä kylässä Zürichin lähellä vuosituhannen alussa. Joku 100 neliön kerrostalokämppä. Heidän mukaansa omistusasuminen on Sveitsissä sen todella rikkaan herkkua. "kaikki" muut asuvat vuokralla.

Suomessa on perinteisesti ollut monella tapana ostaa oma asunto. Muissa maissa on erilaisia mieltymyksiä ja systeemejä.
 
Eli senkun muuttaa Tapiolasta Jakomäkeen jolloin muuttuu saman tien suhteellisesti rikkaaksi ja ongelmat poistuu. Se on sitten henkilökohtainen valinta olla tekemättä näin.

--
Jos väkisin pitää yrittää olla 50k miljonääri, niin kyllähän siinä ihan itse aiheutetaan itselle ne ongelmat.

En ole väittänytkään etteikö olisi tulojen ja menojen suhteuttaminen omalla vastuulla, mutta sinä väitit että samoilla tuloilla on hyvätuloinen kaikkialla Suomessa, vaikka selvästi itse sanoit nyt että pitää muuttaa Jakomäkeen ollakseen suhteellisesti hyvätuloinen (joka edelleen on se olennainen mittari). :)
 
Vuokrat ovat lähinnä laskeneet viime vuosina, eivät todellakaan nousseet. Toki alueellisia eroja varmaan on paljon ja eroja on yksittäistenkin asuntojen kohdalla.

Etenkin korona-aika aiheutti selvän laskupaineen pk-seudulla pienehköihin vuokrakämppiin kun tuhannet opiskelijat jättivät muuttamatta kaupunkiin ja tekivät yliopisto-opintojaan etänä. Tuosta ei olla palauduttu vieläkään.

On ne aika tasaisesti nousseet viime vuosina ainakin isoimmissa kaupungeissa. Helsingissä näkyy pieni notkahdus, mutta nyt sielläkin noustu:

 
PK-seudulla näköjään vuokrat polkee paikoillaan eikä nousseet kulut näytä siirtyvän kovinkaan tehokkaasti vuokriin. Vuokratasohan perustuu kysyntään ja tarjontaan, ei kuvitteelliseen kustannukset+kate laskelmaan eli kustannusten siirtyminen vuokratasoon ei ole automaatio. Tietysti moni vuokralainen on alakynnessä, kun muuttamisesta aiheutuu kustannuksia ja vaivaa eli vuokranantajat voivat nostaa vuokria jonkin verran korkeammalle kuin se taso mitä uusissa vuokrasopimuksissa on.

 
Korona ajoi porukkaa pois PKS. Kylla ne sielta taas palailee. Itse en ole Stadin kampassa kehdannut nostaa vuokraa mutta nyt onkin sitten muissa kampissa parempi tuotto. Muissa asunnoissa ei ole oletettavissa puoliksikaan niin hyvaa arvon nousua kuin Stadin kampassa.
 
Olisi mahdollisuus nyt vaihtaa asuntolainan 12kk euribor, 3kk euriboriin. Korontarkistuspäivä toukokuun alussa, jolloin muutos tehtäisiin. Olikos täällä porukalla mielipidettä, josko näin kannattaisi tehdä? Kun itse mietin asiaa niin omasta mielestä näin olisi, että mitä pienempi euribor, sen parempi.
 
Olisi mahdollisuus nyt vaihtaa asuntolainan 12kk euribor, 3kk euriboriin. Korontarkistuspäivä toukokuun alussa, jolloin muutos tehtäisiin. Olikos täällä porukalla mielipidettä, josko näin kannattaisi tehdä? Kun itse mietin asiaa niin omasta mielestä näin olisi, että mitä pienempi euribor, sen parempi.

Ei sitä kukaan voi varmaksi sanoa, koska tulevaisuutta ei voi ennustaa.
Historian perusteella lyhyet euriborit on olleet aikalailla aina edullisempia kuin 12kk euribor, joten sen puolelta vaihto kannattais.
Tälläkin hetkellä 3kk on 2,328 ja 12kk 3,315 joten tällä hetkellä se on prosenttiyksikön verran halvempi. Mitä sitten tapahtuu sen muutoksen jälkeen niin who knows, jos korot jatkaa nousuaan niin sulla nousee korko nopeammin kuin lukitsemalla 12kk, tosin meneehän siihen aikaa että se ottaa edes tuon pinnan kiinni. Jos laskee niin sulla laskee korot vielä nopeammin...
 
Olisi mahdollisuus nyt vaihtaa asuntolainan 12kk euribor, 3kk euriboriin. Korontarkistuspäivä toukokuun alussa, jolloin muutos tehtäisiin. Olikos täällä porukalla mielipidettä, josko näin kannattaisi tehdä? Kun itse mietin asiaa niin omasta mielestä näin olisi, että mitä pienempi euribor, sen parempi.

Ei sitä kukaan voi varmaksi sanoa, koska tulevaisuutta ei voi ennustaa.
Historian perusteella lyhyet euriborit on olleet aikalailla aina edullisempia kuin 12kk euribor, joten sen puolelta vaihto kannattais.
Tälläkin hetkellä 3kk on 2,328 ja 12kk 3,315 joten tällä hetkellä se on prosenttiyksikön verran halvempi. Mitä sitten tapahtuu sen muutoksen jälkeen niin who knows, jos korot jatkaa nousuaan niin sulla nousee korko nopeammin kuin lukitsemalla 12kk, tosin meneehän siihen aikaa että se ottaa edes tuon pinnan kiinni. Jos laskee niin sulla laskee korot vielä nopeammin...

Jos edellinen korontarkistuksesi on ollut viime toukokuussa niin nykyinen viitekorkosi on selvästi nykyisiä markkinakorkoja alempi. Lainapääomasta riippuen tappiosi on lähikuukausina varmaankin muutamia satoja euroja jos vaihdat 3kk euriboriin tänään (plus. vaihdon mahdolliset kustannukset). Sitä pidemmälle on vaikea sanoa, mutta historiallisesti lyhyempi euribor on ollut pidempää edullisempi.

Yksi vaihtoehto on kilpailuttaa oma laina lähiaikoina tuolla 3kk euribor viitekorolla ja lykätä päätöstä lainatarjouksen voimassaolon loppupäähän. Esimerkiksi OP:lla taitaa tarjoukset on voimassa noin kolme kuukautta ja varmaan jatkoa saa tarvittaessa neuvoteltua. Voit sitten seurailla tilannetta lähemmäs omaa korontarkistuspäivääsi ja tehdä mahdolliset päätökset myöhemmin.
 
os edellinen korontarkistuksesi on ollut viime toukokuussa niin nykyinen viitekorkosi on selvästi nykyisiä markkinakorkoja alempi. Lainapääomasta riippuen tappiosi on lähikuukausina varmaankin muutamia satoja euroja jos vaihdat 3kk euriboriin tänään (plus. vaihdon mahdolliset kustannukset). Sitä pidemmälle on vaikea sanoa, mutta historiallisesti lyhyempi euribor on ollut pidempää edullisempi.

Eiks tossa just lukenut että "Korontarkistuspäivä toukokuun alussa, jolloin muutos tehtäisiin."
 
Itse sovin juuri vaihdon 3kk euriboriin OP:lla. Marginaalista ei keskusteltu sanallakaan, mutta vaihdosta menee 200€ toimenpidemaksu. Kuukauden euriboria ei kuulemma ole tarjolla tällä hetkellä. Itsellä on ASP korkotukilainaa, joten 12kk euriborissa ei ole järkeä enää näillä korkotasoilla.
 
Niin Sveitsissä siis asuit? Vaimon sisko perheineen asusti pienessä kylässä Zürichin lähellä vuosituhannen alussa. Joku 100 neliön kerrostalokämppä. Heidän mukaansa omistusasuminen on Sveitsissä sen todella rikkaan herkkua. "kaikki" muut asuvat vuokralla.

Suomessa on perinteisesti ollut monella tapana ostaa oma asunto. Muissa maissa on erilaisia mieltymyksiä ja systeemejä.
Joo. Vain rikkaat (eivät siis hyvätuloiset, vaan absoluuttisesti rikkaat) ja/tai hölmöt asuvat omistuskämpissä (tai rohkeat jotka uskovat kiinteistöjen hintojen nousuun ja tykkäävät vivuttaa isoilla 500k-1M lainoilla). Maksan Zürichissä 2100e/kk kämpästä jonka markkinahinta olisi vähän yli miljoonan. 2% korkotasolla vuokralla pysyminen on täysin no-brainer ratkaisu jos tämän tyylisessä kämpässä näillä sijainneilla haluaa pysytellä.

--
Suomessakin etenkin nuo ns. parhaiden paikkojen kämpät alkavat olla sen hintaisia, että massia pitää olla vaivoiksi asti, että sellainen kirjaimellisesti ottaen kannattaa ostaa. Kun parhaiden paikkojen kämpät alkavat olla 9-10k neliöltä, niin aika monta tonnia sietää maksaa jo vuokraakin kuukausitasolla ja vuokraaminen tulee kannattavammaksi jos korkotaso on 3.5-4%...
 
Joo. Vain rikkaat (eivät siis hyvätuloiset, vaan absoluuttisesti rikkaat) ja/tai hölmöt asuvat omistuskämpissä (tai rohkeat jotka uskovat kiinteistöjen hintojen nousuun ja tykkäävät vivuttaa isoilla 500k-1M lainoilla). Maksan Zürichissä 2100e/kk kämpästä jonka markkinahinta olisi vähän yli miljoonan. 2% korkotasolla vuokralla pysyminen on täysin no-brainer ratkaisu jos tämän tyylisessä kämpässä näillä sijainneilla haluaa pysytellä.
Kyllähän tossa tosiaan isommalla lainalla päästään jo korkokuluissa hyvin lähelle tota vuokraa tai ylikin (nyky koroilla). joten kuukausitasolla pitäisi helposti olla 4-5k€ asumiseen. Muuten ei laina ainakaan lyhene.

Suomessakin etenkin nuo ns. parhaiden paikkojen kämpät alkavat olla sen hintaisia, että massia pitää olla vaivoiksi asti, että sellainen kirjaimellisesti ottaen kannattaa ostaa. Kun parhaiden paikkojen kämpät alkavat olla 9-10k neliöltä, niin aika monta tonnia sietää maksaa jo vuokraakin kuukausitasolla ja vuokraaminen tulee kannattavammaksi jos korkotaso on 3.5-4%...
Itse myin oman kerrostalo neliöni viime keväänä Suomessa ja neliöhinta oli varmaan ihan tapissa sille lähivuosina, lähes 6k / neliö ja paikkana ei ollut edes Helsinki vaan naapuripitäjä.

Kyllähän sitä näyttää olevan Helsingissä kasarin kämppiä myynnissä oikeasti sillä 10k neliöhinnalla. Ja 40-luvun kämppiä 8k neliöhinnalla, yhdessäkin kohteessa putket uusittu 86, joten alkaa varmaan olla taasen niiden aika. Tarkoittaa siis sitä, että joutuu vielä jonkun lähivuoden asua itse vuokralla. Ei noissa kyllä mitään järkeä välttämättä ole, jos ei tosiaan sijoitusmielessä halua ostaa.
 
Viimeksi muokattu:
Joo. Vain rikkaat (eivät siis hyvätuloiset, vaan absoluuttisesti rikkaat) ja/tai hölmöt asuvat omistuskämpissä (tai rohkeat jotka uskovat kiinteistöjen hintojen nousuun ja tykkäävät vivuttaa isoilla 500k-1M lainoilla). Maksan Zürichissä 2100e/kk kämpästä jonka markkinahinta olisi vähän yli miljoonan. 2% korkotasolla vuokralla pysyminen on täysin no-brainer ratkaisu jos tämän tyylisessä kämpässä näillä sijainneilla haluaa pysytellä.

--
Suomessakin etenkin nuo ns. parhaiden paikkojen kämpät alkavat olla sen hintaisia, että massia pitää olla vaivoiksi asti, että sellainen kirjaimellisesti ottaen kannattaa ostaa. Kun parhaiden paikkojen kämpät alkavat olla 9-10k neliöltä, niin aika monta tonnia sietää maksaa jo vuokraakin kuukausitasolla ja vuokraaminen tulee kannattavammaksi jos korkotaso on 3.5-4%...
Joo, mitä kalliimpi alue, sitä varmemmin kannattaa asua vuokralla. Toki hinnat ovat myös nousseet rajusti, joten omistajatkin ovat kasvattaneet varallisuuttaan melkoisesti, mutta historia ei ole tae tulevaisuudesta.

Tosin Suomessa ei käytännössä ole omakotitalojen vuokramarkkinoita, joten jos okt haussa, niin silloin on melkeinpä pakko ostaa.
 
Ja niiden kamppien hinta nousee enemman kuin pankkien lainojen korot ovat niin ihan fiksua niissa miljoonan euron kampissa on asua. Kiinassa on ihan helvetisti asuntoja tyhjana odottamassa hintojen nousua kun omistajille silla vuokralla ei ole oikein mitaan merkitysta. Eivat halua edes rakentaa asuntoa loppuun koska se laskee koska uusi ostaja joutuisi sen kuitenkin purkamaan pois.
 
Ja niiden kamppien hinta nousee enemman kuin pankkien lainojen korot ovat niin ihan fiksua niissa miljoonan euron kampissa on asua. Kiinassa on ihan helvetisti asuntoja tyhjana odottamassa hintojen nousua kun omistajille silla vuokralla ei ole oikein mitaan merkitysta. Eivat halua edes rakentaa asuntoa loppuun koska se laskee koska uusi ostaja joutuisi sen kuitenkin purkamaan pois.
Ei mene aivan noin Kiinan osalta. Siellä ei kämppää rakenneta loppuun koska silloin alkaisi vastike juoksemaan. Mikäli se on betonipinnoilla ilman kalusteita yms ja avain "pankilla" niin silloin ei makseta paikallista vastiketta, tuossa on yksi iso syy miksi se kämppä on siellä loppuun tekemättä.
 
Ei mene aivan noin Kiinan osalta. Siellä ei kämppää rakenneta loppuun koska silloin alkaisi vastike juoksemaan. Mikäli se on betonipinnoilla ilman kalusteita yms ja avain "pankilla" niin silloin ei makseta paikallista vastiketta, tuossa on yksi iso syy miksi se kämppä on siellä loppuun tekemättä.
Kuka sen maksaa? Pankki?
 
Kuka sen maksaa? Pankki?
Ei mitään käryä (vähän on, kuuntelin puolella korvalla joskus tuon sepustuksen), paikallinen aluehallinto tai keskushallinto riippuen onko itsehallinnollinen alue tai riippuen siitä onko tuo asunto ollut opiskeluiden päättymisen vuoksi osoitettu tuettu asunto johon on on otettu jonkinlainen osoitetun oikeuden laina tai jotain vastaavaa :D voin tuon puolisolta varmistaa kun sieltä tuollaisen betonipintaisen omistaa jos tuo aidosti kiinnostaa.
 
Tässä yksinkertaistettu esimerkki vuokra vs. omistus. Alueena Helsingin Kalasatama ja asunnot suunnilleen vastaavat (eivät tietenkään ihan vastaavat).

Omistusasunto:

Kaksio, 54,5 m^2, 15. krs, valmistumisvuosi 2019, hinta 518 000 e, hoitovastike 245,25 e/kk


Vuokra-asunto:

Kaksio, 53,5 m^2, 18. krs, valmistumisvuosi 2022, vuokra 1 617 e/kk.


Jos ajatellaan, että vuokrayhtiön hoitovastike suunnilleen saman verran, niin vuokratuotto olisi vuodessa 12 x (1 617 e - 245e) = 16 464 e. Sijoitetun pääoman vuosituotto olisi 16 464 e / 518 000 e = 3,18 %, eli melko surkea. Jos toi koko pääoma olisi lainarahaa, niin pakkasellehan se tuotto nykykoroilla menisi.
 
Tuli mahdollisuus siirtää asuntolainan 12kk euribor -> 3kk euriboriin.

Toteuttaisitteko muutoksen?
Asuntolainan korkoa on viimeksi tarkastettu syksyllä. Tällä hetkellä ero 3kk:n ja viime syksyisen korontarkistuksen 12kk euriborin välillä on vain n. 0.3%. omassa lainassani.

Lieneekö fiksumpaa odottaa ainakin lähemmäksi syksyä, toteuttaa viitekoron siirto vasta sitten, vai toimia jo tässä hetkessä.
Riskihän tässä on sille, että tuo 3kk Euribor kasvaa nyt ennen tulevaa syksyä jo yli lainani nykyisen (syksyllä 2022 tarkistetun) 12kk euribor-koron ylitse, jollon siirto on tappiollinen.
 
voin tuon puolisolta varmistaa kun sieltä tuollaisen betonipintaisen omistaa jos tuo aidosti kiinnostaa.
Akkia sa sen silta kysyt niin kehtaan pyytaa. Minusta kun taalla kaikki on kylla niin hyvia pitamaan rahoistaan varsinkin aluehallinto etta tuntuisi hullulta etta sita joku muu maksaisi. Se olisi minun helpompi kasitella etta asuntoa verotetaan eritavalla kunnes se on kayttoonotettu.
 
Tuo oli pääkaupunkiseudulla, katsotaan samaa nyt Tampereelta:

Omistusasunto:
Kaksio, 56m2, valmistumisvuosi 1978 Multisilta, Hinta 68 000€, hoitovastike 197,30€ tosin velkaa lähes 900€ joten yhtiövastike onkin 224,50€


Vuokraa-asunto:
Kaksio, 54m2, valmistumisvuosi 1976, vuokra 695€/kk


Jos ajatellaan että vuokrayhtiön hoitovastike suunnilleen saman verran niin vuokratuotto olisi vuodessa 12x (695€ - 224,50€) = 5646€. Sijoitetun pääoman vuosituotto olisi 5646 / 68 000€ = 8,3%. Ei niin järkyttävän huono... Lisäksi se 900€ velka tulee kohtuullisen nopeasti kuitattua jolloin tuo vuosituotto kasvaa...
 
Tuo oli pääkaupunkiseudulla, katsotaan samaa nyt Tampereelta:

Omistusasunto:
Kaksio, 56m2, valmistumisvuosi 1978 Multisilta, Hinta 68 000€, hoitovastike 197,30€ tosin velkaa lähes 900€ joten yhtiövastike onkin 224,50€


Vuokraa-asunto:
Kaksio, 54m2, valmistumisvuosi 1976, vuokra 695€/kk


Jos ajatellaan että vuokrayhtiön hoitovastike suunnilleen saman verran niin vuokratuotto olisi vuodessa 12x (695€ - 224,50€) = 5646€. Sijoitetun pääoman vuosituotto olisi 5646 / 68 000€ = 8,3%. Ei niin järkyttävän huono... Lisäksi se 900€ velka tulee kohtuullisen nopeasti kuitattua jolloin tuo vuosituotto kasvaa...
Joo, siis yleisesti ottaen halvemmalla alueella omistusasuminen on kannattavampaa kuin vuokraaminen. Ihan omaan mutuun perustuen. Mitä kalliimpi alue, sitä hankalampi on saada vuokratuottoa ja asuntosijoittaminen perustuu jopa pääosin arvonnousuun.

Toki halvemmilla alueilla on sitten omat riskinsä...
 
Tuli mahdollisuus siirtää asuntolainan 12kk euribor -> 3kk euriboriin.

Toteuttaisitteko muutoksen?
Asuntolainan korkoa on viimeksi tarkastettu syksyllä. Tällä hetkellä ero 3kk:n ja viime syksyisen korontarkistuksen 12kk euriborin välillä on vain n. 0.3%. omassa lainassani.

Itselläni se riippuisi täysin lainan määrästä. Nyt kun lainan määrä on alle 80k jäljellä ja korko 6% en jaksa alkaa edes kysymään saisiko 3% korkoa. Jos laina olisi uusi, sitä olisi esim. 200K+ ja se olisi 12% ilman muuta vaihtaisin sen 3% varsinkin jos sitä maksuaikaa olisi sen 25 vuotta jäljellä.
 
Ajattelin että tämä on itsestäänselvyys mutta ehkä siitä on kuitenkin syytä mainita, kun jotenkin tuntuu että keskitytään enemmän hetkelliseen / juoksevaan korkotasoon vertailuissa.

Nyt kun innolla tarjotaan mahdollisuutta siirtää lainansa lyhyempiin Euriboreihin niin muistuttaisin että koron noustessa on yleensä ainoa hetki kun pidemmät Euriborit ovat kannattavia verrattuna lyhyempiin (jos marginaali pysyy samana). Tämä tietysti johtuu siitä että korkoa tarkistetaan harvemmin ja näin ollen koronnousun vaikutus tulee viiveellä. Lyhyemmällä tarkistusvälillä joutuu korkeampaa korkoa maksamaan jo lyhyemmän ajanjakson jälkeen, joka vaikuttaa kokonaiskustannukseen.

Eli jos ajatellaan teoreettista lineaarista kehitystä niin kun 12kk Euribor tällä hetkellä on halvempi puolen vuoden kuluttua kuin 6kk Euribor, on sen juokseva kustannus vuoden aikana pienempi.

Korkojen laskiessa tapahtuu tietysti päinvastoin eli lyhyemmän viitekoron lainoissa päästään laskeva korkotasoa hyödyntämään nopeammin kuin pidemmän viitekoron lainoissa.

Tosin laskevassa korkomarkkinassa pankit eivät varmaankaan ole innolla tarjoamassa mahdollisuutta vaihtaa lyhyempiin viitekorkoihin että investointi siihen jo tässä vaiheessa voi olla yksi päätöskriteeri.

Eli pitkissä lainoissa historian pohjalta on lyhyet korot voittava valinta mutta jos lainaa ei ole kovin paljon jäljellä tai se on tarkoitus maksaa muutaman vuoden kuluessa pois, saattaa tilanne olla erilainen.
 
Ajattelin että tämä on itsestäänselvyys mutta ehkä siitä on kuitenkin syytä mainita, kun jotenkin tuntuu että keskitytään enemmän hetkelliseen / juoksevaan korkotasoon vertailuissa.

...

Tosin laskevassa korkomarkkinassa pankit eivät varmaankaan ole innolla tarjoamassa mahdollisuutta vaihtaa lyhyempiin viitekorkoihin että investointi siihen jo tässä vaiheessa voi olla yksi päätöskriteeri.
Joo tuohan itsellä on päällimmäisenä mielessä, että nyt se vaihto pienempään euriboriin helposti onnistuisi. Suhdanteet kun muuttuu näköjään aika nopsaa nykymaailmassa, niin kuinka kauan tuommoinen mahdollisuus on tarjolla pankkien puolesta. Ja itsellä on siis iso laina ja mahdollisesti 29 vuotta vielä jäljellä...
 
Ensimmäiset merkit siitä, että alkaa inflaatio viimein taittumaan. Tämä yksi muiden joukossa Verkkokauppa.com käynnistää isot muutosneuvottelut – vaakalaudalla yli 100 työpaikkaa

Aiemmin ennustin, että mikäli tämä "taantuma" menee seuraavaan vaiheeseen ja ihmisiä ryhdytään isommissa mittakaavoissa ensiksi lomauttamaan ja sitten irtisanomaan, meillä lienee edessä astetta syvempi taantuma, joka jatkunee pidempään ja samalla kysynnästä johtuva inflaatio todennäköisesti hellittää.

Mutta aivan viimeaikaisten uutisten perusteella tässä voi asuntovelallisille piileä myös aivan toisenlainen riski. Nimittäin energian hinta on reilusti halventunut siitä, mitä sen ennakoitiin olevan ja osa pankeista (kuten Goldman Sachs) ei enää ennusta taantumaa Euroalueelle. Toisin sanoen, uhkakuvat eivät ehkä toteudukaan ja talous lähtee jälleen vauhtiin. Mutta tässä piilee mielestäni myös riski. Nimittäin tämä voi sysätä kysyntäinflaation jälleen voimiinsa ja kun työllisyys on edelleen Suomessakin loistavalla tolalla, voi EKP joutua taistelemaan tätä kysyntäinflaation toista piikkiä vastaan entisestään korkoja nostamalla. Toki silloin keskuspankki voi keskittyä sen inflaation taittamiseen, mihin sillä on todellista kykyä. Energiaa kun se ei voi hallita. Yhä edelleen Putin voi tietysti vetää uuden ässän hihastaan ja laittaa markkinat sekaisin, mutta nyt minua oikeastaan on alkanut huolettamaan, lähteekö talous ns. liian nopeasti taas liikkeelle ja kysyntäinflaatio pakottaa korot entistäkin kovempaan nousuun.
 
Asuntolainaa tietysti maksimit, onhan tuo verohyöty sijoituslainasta nyt selvästi isompi. 30 % negatiivisesta sijoitustuloksesta saat vielä ottaa ansiotulojen hyväksi. Ja jos nekään verot ei riitä nollille pääsemiseen, niin 10 vuotta aikaa kuitata pääomatappio.
 
Akkia sa sen silta kysyt niin kehtaan pyytaa. Minusta kun taalla kaikki on kylla niin hyvia pitamaan rahoistaan varsinkin aluehallinto etta tuntuisi hullulta etta sita joku muu maksaisi. Se olisi minun helpompi kasitella etta asuntoa verotetaan eritavalla kunnes se on kayttoonotettu.
OT. Itseasiassa tuosta ei kukaan maksa mitään. Paikallinen laki on siis sellainen että vastikkeen omainen maksu alkaa kulkea vasta kun on pankilta otettu avain pysyvästi haltuun. Eli se kerrostalon asunto jota ei ole omistaja valmiiksi tehnyt niin ei juoksuta mitään kuluja (tietysty asuntolainaa lyhentelet mikäli sellaisella on hankittu). Vähän alueesta riippuen sitten onko edes ikkunoita asunnossa.
Pitää muistaa että edes kerrostaloissahan ei lähtökohtaisesti ole yhteislämmitystä/viilennystä vaan tuo on asukkaan harteilla. Tosin lämmityskausihan on nyt tyypillisesti sen 1-2kk yhtään etelämmässä.

Yksi erikoisuus tuolla suunnalla on joka olisi suomessakin aika tervetullut, niin kerrostalo kolossiin on lähtökohtaisesti vain 50 vuoden omistus ja tönö lanataan ja tehdää uusiksi (omistajille korvaus x asiasta).
 
OT. Itseasiassa tuosta ei kukaan maksa mitään. Paikallinen laki on siis sellainen että vastikkeen omainen maksu alkaa kulkea vasta kun on pankilta otettu avain pysyvästi haltuun. Eli se kerrostalon asunto jota ei ole omistaja valmiiksi tehnyt niin ei juoksuta mitään kuluja (tietysty asuntolainaa lyhentelet mikäli sellaisella on hankittu). Vähän alueesta riippuen sitten onko edes ikkunoita asunnossa.
Pitää muistaa että edes kerrostaloissahan ei lähtökohtaisesti ole yhteislämmitystä/viilennystä vaan tuo on asukkaan harteilla. Tosin lämmityskausihan on nyt tyypillisesti sen 1-2kk yhtään etelämmässä.
Eli sen sitten käytännössä maksavat ne jotka ovat rakentaneet loppuun. Kun ei mikään oikeasti ole kulutun vaikka olisikin lämmittämätön. Ainakin 10 ihmistä töissä per rakkennuskomplexi havaintojeni mukaan. Tiedän sen että ei ne vastikkeet kalliita ole. Muistelisin että yhdessä vuokra kämpässä minun täytyi vuokran lisäksi maksaa myös vastike ja se oli luokaa 20 euroa kuussa. Mutta olisi se silti vittumaista olla ainut asunnon loppuun asti rakentanut niin täytyisi yksin maksella niitä komplexin juoksevia kuluja.
 
YIT vastannut kysyntään:

Muuten hyvä, mutta liiketilat saattaa silti kaatua osakkaille ja ehkä tämä on enemmänkin vanha malli kuin uusi.

Myös ihmettelen, mikä tuossa nyt niin uutta on? Ymmärtääkseni ns. kivijalkakaupat, jotkä eivät kuitenkaan taida olla varsinaisesti uusi ilmiö, ovat perinteisesti maksaneet korkeampaa vastiketta kuin asunto-osakkeet. Kusihan on sukassa kahdesti kauheammin, jos ja kun liiketilat jäävätkin tyhjilleen ja taloyhtiölle käytännössä rasitteeksi. Osa perinteisistä liiketiloista on varmasti monessa kohteessa muutettu myöhemmin asunnoiksi, mikä sekään ei taida aina täysin yksinkertaista olla (mikäli pientäkään vastustusta yhtiössä on).
 
On aika iso ero onko taloyhtiössä yksi yritys jolla velkaa vai myös kaikilla asunnoilla. Toki riski tuossakin, se on vaan pienempi.
 
Mitäs mieltä kanssapalstalaiset. Alkaa pikkuhiljaa paine kasvaa ostaa omistusasunto tyttöystäväni kanssa. Tässä nyt molemmat pikkasen yli 30v ja molemmat yli 10v asuttu vuokralla, onneksi sentään maksettu lähes aina alle markkinavuokraa(nuorisosäätiö ym.).
Monesti aikasemmin pitänyt sinkkuna ostaa neukkukuutio tai vastaava, mutta uran alussa ei vakiduunia ja vakiduunin jälkeen finanssikriisi, 'koronakupla', ukrainan sota ym.
Mutta nytten on sellane fiilis että kämppää ei tule koskaan ostettua kun aina joku hyvä syy miksi ei just nyt ei kannata ostaa.

Kellään ei toki kristallipalloa ole, mutta mitkä on tällä hetkellä näkymät/näkemykset pitäskö lyödä käsi syvälle taskuun ja nöyrästi pankkiin hakemaan lainaa asuntoon.
Korot noussut epänormaalin alhaisista sut normaaleihin tällä hetkellä, vissiinkin.
Speksit:
-työskennellään pk-seudulla, alle tunnin työmatka vaatimuksena
-talouden nettotulot yht. N. 5500e
-vakiduunit molemmilla ei näköpiirissä että hommat loppuisi
-itsellä aspilla vajaa 30ke, puolisolla 10ke

Paljonkohan näillä spekseillä saisi hattuvakiolla lainaa.

Kannattaako nyt lähteä kaupoille, vai odottaa vieläkin? Itse elättelin toiveita että lopputalvesta/keväällä olisi alennusmyynnit energiahinnannousun takia ym.
 
Eipä sitä kukaan tosiaan tiedä, ensiasunnon ostajana on kuitenkin nyt paljon paremmassa tilanteessa kuin esimerkiksi vuosi sitten. Kovin kummoisia alennusmyyntejä nykytilanteeseen verrattuna tuskin on muutaman kuukauden aikajänteellä luvassa. Pidemmällä voi olla tai olla olematta. Noilla spekseillä en kuitenkaan näe, että lainan saaminen tuottaisi ongelmia tai vuokralla asuminen olisi parempi vaihtoehto, ellei tässä puhuttu niistä Sveitsin miljoonalukaaleista.
 
Mitäs mieltä kanssapalstalaiset. Alkaa pikkuhiljaa paine kasvaa ostaa omistusasunto tyttöystäväni kanssa. Tässä nyt molemmat pikkasen yli 30v ja molemmat yli 10v asuttu vuokralla, onneksi sentään maksettu lähes aina alle markkinavuokraa(nuorisosäätiö ym.).
Monesti aikasemmin pitänyt sinkkuna ostaa neukkukuutio tai vastaava, mutta uran alussa ei vakiduunia ja vakiduunin jälkeen finanssikriisi, 'koronakupla', ukrainan sota ym.
Mutta nytten on sellane fiilis että kämppää ei tule koskaan ostettua kun aina joku hyvä syy miksi ei just nyt ei kannata ostaa.

Kellään ei toki kristallipalloa ole, mutta mitkä on tällä hetkellä näkymät/näkemykset pitäskö lyödä käsi syvälle taskuun ja nöyrästi pankkiin hakemaan lainaa asuntoon.
Korot noussut epänormaalin alhaisista sut normaaleihin tällä hetkellä, vissiinkin.
Speksit:
-työskennellään pk-seudulla, alle tunnin työmatka vaatimuksena
-talouden nettotulot yht. N. 5500e
-vakiduunit molemmilla ei näköpiirissä että hommat loppuisi
-itsellä aspilla vajaa 30ke, puolisolla 10ke

Paljonkohan näillä spekseillä saisi hattuvakiolla lainaa.

Kannattaako nyt lähteä kaupoille, vai odottaa vieläkin? Itse elättelin toiveita että lopputalvesta/keväällä olisi alennusmyynnit energiahinnannousun takia ym.
Nyt alkaa olla ostajan markkinat, vaikka ei mitään alea PK-seudulla vielä. Joten eipä tossa muuta kun kysyy pankista tai parista lainatarjouksen/lainalupauksen, sitten etsimään sopivaa asuntoa ja kaupoille. Kannattaa sitä as oy:n velkaa vähän tarkastella ja toisaalta kiinteistöissä pohtia rehellisesti sitä kuntoa ja lämmitysmuotoa.
 
Mitäs mieltä kanssapalstalaiset. Alkaa pikkuhiljaa paine kasvaa ostaa omistusasunto tyttöystäväni kanssa. Tässä nyt molemmat pikkasen yli 30v ja molemmat yli 10v asuttu vuokralla, onneksi sentään maksettu lähes aina alle markkinavuokraa(nuorisosäätiö ym.).
Monesti aikasemmin pitänyt sinkkuna ostaa neukkukuutio tai vastaava, mutta uran alussa ei vakiduunia ja vakiduunin jälkeen finanssikriisi, 'koronakupla', ukrainan sota ym.
Mutta nytten on sellane fiilis että kämppää ei tule koskaan ostettua kun aina joku hyvä syy miksi ei just nyt ei kannata ostaa.

Kellään ei toki kristallipalloa ole, mutta mitkä on tällä hetkellä näkymät/näkemykset pitäskö lyödä käsi syvälle taskuun ja nöyrästi pankkiin hakemaan lainaa asuntoon.
Korot noussut epänormaalin alhaisista sut normaaleihin tällä hetkellä, vissiinkin.
Speksit:
-työskennellään pk-seudulla, alle tunnin työmatka vaatimuksena
-talouden nettotulot yht. N. 5500e
-vakiduunit molemmilla ei näköpiirissä että hommat loppuisi
-itsellä aspilla vajaa 30ke, puolisolla 10ke

Paljonkohan näillä spekseillä saisi hattuvakiolla lainaa.

Kannattaako nyt lähteä kaupoille, vai odottaa vieläkin? Itse elättelin toiveita että lopputalvesta/keväällä olisi alennusmyynnit energiahinnannousun takia ym.

Kämpät ei varmasti tällähetkellä liiku erikoisen hyvin, joten törkeitä tarjouksia heittelemään. Rahoitusehdolla niin ei tarvi olla lainalupaustakaan etukäteen. Toki helpottaa tuntemaan oman budjetin kun sen kysyy.
 
Mitäs mieltä kanssapalstalaiset. Alkaa pikkuhiljaa paine kasvaa ostaa omistusasunto tyttöystäväni kanssa. Tässä nyt molemmat pikkasen yli 30v ja molemmat yli 10v asuttu vuokralla, onneksi sentään maksettu lähes aina alle markkinavuokraa(nuorisosäätiö ym.).
Monesti aikasemmin pitänyt sinkkuna ostaa neukkukuutio tai vastaava, mutta uran alussa ei vakiduunia ja vakiduunin jälkeen finanssikriisi, 'koronakupla', ukrainan sota ym.
Mutta nytten on sellane fiilis että kämppää ei tule koskaan ostettua kun aina joku hyvä syy miksi ei just nyt ei kannata ostaa.

Kellään ei toki kristallipalloa ole, mutta mitkä on tällä hetkellä näkymät/näkemykset pitäskö lyödä käsi syvälle taskuun ja nöyrästi pankkiin hakemaan lainaa asuntoon.
Korot noussut epänormaalin alhaisista sut normaaleihin tällä hetkellä, vissiinkin.
Speksit:
-työskennellään pk-seudulla, alle tunnin työmatka vaatimuksena
-talouden nettotulot yht. N. 5500e
-vakiduunit molemmilla ei näköpiirissä että hommat loppuisi
-itsellä aspilla vajaa 30ke, puolisolla 10ke

Paljonkohan näillä spekseillä saisi hattuvakiolla lainaa.

Kannattaako nyt lähteä kaupoille, vai odottaa vieläkin? Itse elättelin toiveita että lopputalvesta/keväällä olisi alennusmyynnit energiahinnannousun takia ym.
Stressitesti 6%, 25 vuoden laina-ajalla ja lyhennys ei saisi ylittää 45% nettotuloista. Tällä matikalla maksimilaina pyörisi jossain 375 k€ paikkeilla. Tarkempi summa riippuu sitten monesta pankin pohtimasta riskitekijästä (ostettavan asunnon sijainti, työpaikat, omarahoitusosuus, ...)

Kuten yllä, arvelisin myös itsekin nyt olevan varsin hyvä ajankohta ostaa ensiasuntoa. Mitään megaluokan lamaa ei ennusteta, mutta yleinen sentimentti on hyvin negatiivissävytteinen nyt. Harva myy, ellei taustalla ole joku hiukan pakottava tekijä, joten tinkimällä voi löytää varsin järkevän diilin.
 
Itselläni se riippuisi täysin lainan määrästä. Nyt kun lainan määrä on alle 80k jäljellä ja korko 6% en jaksa alkaa edes kysymään saisiko 3% korkoa. Jos laina olisi uusi, sitä olisi esim. 200K+ ja se olisi 12% ilman muuta vaihtaisin sen 3% varsinkin jos sitä maksuaikaa olisi sen 25 vuotta jäljellä.
Siis mitä nuo prosenttiluvut ovat? Tarkoittaako "korko 6%" = 6kk euribor?
 
Mitäs mieltä kanssapalstalaiset. Alkaa pikkuhiljaa paine kasvaa ostaa omistusasunto tyttöystäväni kanssa. Tässä nyt molemmat pikkasen yli 30v ja molemmat yli 10v asuttu vuokralla, onneksi sentään maksettu lähes aina alle markkinavuokraa(nuorisosäätiö ym.).
Monesti aikasemmin pitänyt sinkkuna ostaa neukkukuutio tai vastaava, mutta uran alussa ei vakiduunia ja vakiduunin jälkeen finanssikriisi, 'koronakupla', ukrainan sota ym.
Mutta nytten on sellane fiilis että kämppää ei tule koskaan ostettua kun aina joku hyvä syy miksi ei just nyt ei kannata ostaa.

Kellään ei toki kristallipalloa ole, mutta mitkä on tällä hetkellä näkymät/näkemykset pitäskö lyödä käsi syvälle taskuun ja nöyrästi pankkiin hakemaan lainaa asuntoon.
Korot noussut epänormaalin alhaisista sut normaaleihin tällä hetkellä, vissiinkin.
Speksit:
-työskennellään pk-seudulla, alle tunnin työmatka vaatimuksena
-talouden nettotulot yht. N. 5500e
-vakiduunit molemmilla ei näköpiirissä että hommat loppuisi
-itsellä aspilla vajaa 30ke, puolisolla 10ke

Paljonkohan näillä spekseillä saisi hattuvakiolla lainaa.

Kannattaako nyt lähteä kaupoille, vai odottaa vieläkin? Itse elättelin toiveita että lopputalvesta/keväällä olisi alennusmyynnit energiahinnannousun takia ym.

Katsotaanpas...

Ilmoitit nettotuloiksenne 5500€/kk. Tästä saisi stressitestin mukaan mennä max 45 % lainanhoitomenoihin kuukaudessa, eli 2475€/kk. Syötetään tämä esim. OP:n asuntolainalaskuriin. Muutetaan parametrit siten, että korko on 6% ja takaisinmaksuaika 25v. Nostetaan lainamäärää siihen asti, että tuo edellä mainittu kuukausierä tulee täyteen. Tämä tulisi käytännössä vastaan 380t€:ssa. Tämä olisi siis stressitestin sallima maksimi, jota ei saisi ylittää.

Sitten tulee käytännön elämä. Nykytilanteessa pankit eivät mielellään myönnä noin ison siivun kuukausituloista syövää lainaa, vaan pyrkivät saamaan kuukausierää sen suuruiseksi, että siihen menisi stressitestin luvuilla max. 30-35 % lainanhoitomenoihin kuukaudessa. Tämä tarkoittaisi, että kuukaudessa lainanhoitomenoihin menisi max 1925€ (olettamalla, että kuukauden nettotuloista menisi max 35 % lainanhoitomehoihin), jolloin lainaerä olisi tällä matematiikalla 300t€. Tämä on toki pankissa neuvoteltava asia.

Kolmas seikka liittyy maksuvaralaskelmaan. Stressitestin mukaisia maksimeja ei missään nimessä saa, jos asiakkaalla on ennestään jo muita lainoja kannettavanaan, kuten esim. opintolainaa taikka autolainaa. Se, kuinka paljon tämä vaikuttaa, riippuu lainan määrästä, sen ehdoista ja takaisinmaksuajasta. Näin ollen olen yleensä suositellut ensiasunnon ostajille, ettei ainakaan mitään kulutusluottoja taikka autolainoja olisi päällä kun menee neuvottelemaan ensimmäistä asuntolainaa, varsinkaan jos tavoite on saada ns. niin suuri laina kuin maksukyky riittää.

Neljäs seikka liittyy ostettavan asunnon vakuusarvoon. Pankit arvottavat hieman eri tavoin asuntojen vakuusarvoja, mutta vakuusarvo yleensä (jos ei olla pahasti taantuvalla alueella) on 70-75 % asunnon hankintahinnasta. Näin ollen tämäkin pitää ottaa huomioon, kun lainaa neuvottelee. Esimerkiksi jos pidetään lainaeränä tuota 380t€ ja siihen lisätään aiemmin esitetty 40t€ ASP-osuus, olisi tämän perusteella velallisella mahdollisuus ostaa maksimissaan 420t€ asunto. Tämän asunnon vakuusarvo olisi 75 % arvolla laskettuna 315t€, jolloin "vakuusvajetta" syntyy yht. 105t€. Jos lainanottaja haluaa ASP-lainan, sen ehdot ovat itse asiassa parantuneet tässä vuoden vaihteessa ja maksutonta valtiontakausta voi saada max 60t€, eli sen jälkeen vakuuksia pitäisi kattaa vielä 45t€. Tämän on tultava joko velallisen muusta käyvästä omaisuudesta (esim. sijoituksia voidaan jossain määrin hyväksilukea) taikka esimerkiksi asiakkaan vanhempien takauksista (pitää olla fyysistä omaisuutta, henkilötakaukset eivät nykyään ole enää mahdollisia). Jos ulkopuolisia takauksia ei ole mahdollista saada, eikä omaa varallisuutta ole riittävästi kattamaan tuota vakuusvajetta, käytännössä silloin pitää laskea haettavaa lainan määrää, ellei sitten tyydy ottamaan kohtuullisen kallista pankin maksullista takausta, mutta sen saaminen ei toki ole aina mahdollista.

Viimeinen seikka liittyy olennaisesti jo kertaalleen mainittuun maksuvaralaskelmaan. Eli jos tähän asti pariskunta on elänyt ns. kädestä suuhun, niin tuo tulee näkymään myös maksuvaralaskelmalla, jolloin on lähes varmaa, että stressitestin mukaisiin maksimilainoihin ei missään nimessä päästä (jos nyt ylipäätään sellaisia haetaankaan). Korkeat kuukausimenot myös valitettavasti lainanottohetkellä nostavat pankin marginaalia ylöspäin. Jos siis lainanotto ei ole aivan ajankohtainen asia, suosittelen käymään omat tulot ja kulut läpi yksityiskohtaisesti ja miettimään hyvissä ajoin etukäteen, voisiko jotenkin omaa taloutta tehostaa, koska se tekisi otettavasta lainasta edullisemman. Lainan nostamisen jälkeen pankki ei voi luonnollisestikaan puuttua enää elämisen kuluihin, jos ne eivät vaaranna lainan takaisinmaksukykyä.

Kaikki edellä sanotut asiat eivät ole kuitenkaan koko totuus ja saatavaan lainaan vaikuttaa olennaisesti myös työsuhteiden laatu ja pysyvyys, ostettavan asunnon sijainti ja kunto jne.

Haluaisin tuoda esille myös sellaisen erittäin relevantin seikan, joka liittyy tuohon ASP-uudistukseen. Eli jos kyse olisi tilanteesta, jossa pariskunnalla on ollut "yhteinen" ASP-tili, kannattaa ehdottomasti varmistaa, että tili on oikeasti yhteinen. Nimittäin näitä perustettiin aiemmin yleensä vain toisen nimiin, vaikka tosiasiallinen tarkoitus olikin tilin olla yhteinen. Sen uuden ASP-lainan 50% kertoimen pariskunnille saa siis vain siinä tapauksessa, että ASP-tili on joko yhteinen (eli tilin tiedoissa omistajina pitää näkyä molempien osapuolien nimet) taikka sitten molemmilla pitää olla omat ASP-tilit, joissa säästötavoite on molemmissa täynnä ja ASP-lainaa haetaan yhdessä. Esimerkiksi suurimmassa osassa Suomea tämä tarkoittaa sitä, että 120t€ maksimin sijaan ASP-lainaa voi saada 180t€. Vastaavasti PK-seudulla ja muutamalla muulla alueella korotus on prosentuaalisesti yhtä suuri, mutta Helsingissä maksimisumma taisi nousta yli 300t€. Kyse ei siinä mielessä ole pienestä uudistuksesta, mutta sitä ei kannata kaataa tuollaiseen pieneen yksityiskohtaan.
 
Pankin kanssa neuvotellessa kannattaa myös sitten vähän kysellä miten jokin vaikuttaa. Esimerkiksi minulta kysyttiin montako autoa taloudessa on. Vastasin että 6kpl. Pankin laskelmassa tämä yksinään tarkoitti että perheen nettotuloista on miinus merkkiset. Jouduttiin siis lopputuloksen jälkeen vähän taaksepäin ja selvisi että he olettivat että joka autosta on autolaina (en muista summaa, mutta tyyliin 15-20keur) ja tähän päälle 3-400e ylläpitokuluja/vakuutus joka kuukausi. Autoharrastajalle joka tekee itse huollot yms. ja autolainaa ei ole niin ei ihan toteudu tämä skenaario.
Lopulta sinne sitten merkattiin että yksi auto (käyttöauto) ja lainaa tarjottiin 150keur enemmän kuin olin hakemassa.

Eli keskustelu on oikeasti keskustelua ja eri kohdista kannattaa kysellä miten lasketaan ja miten se vaikuttaa.
 
Itselläni vaikutti 50k€ verran lainamäärään kun ilmoitin omistavani auton, kerroin että tuskin silloisen -13vuoden Golffin ylläpitoon menee ihan noin paljoa rahaa kuukaudessa :D
 
Siis mitä nuo prosenttiluvut ovat? Tarkoittaako "korko 6%" = 6kk euribor?

Kyllä, kirjoittelin laiskasti. Eli euriboreista puhuin. Jos minulla olisi uusi laina missä olisi 12% korko maksettavana ja päälle ihan mikä tahansa euribor olisi asiat todella, todella huonosti :)
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 590
Viestejä
4 492 849
Jäsenet
74 262
Uusin jäsen
ambigrammi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom