Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kattelin tossa vähän laskureita, jos korot nyt nousis johonkin 6,5% niin tulis kuukaudessa n. 400e enemmän lyhennettävää.
Eikös tuo nyt kuitenkin ole ihan tehtävissä oleva lyhennys.
Jos ajatellaan että lähtötilanne on n. 500e kk maksu,
ja kun korot 6,5% niin n. 900e kk maksu.

Ja kun ajatellaan että:
On erittäin epätodennäköistä että korot nousisi yli 6,5%.
Jos ottaa vaikkapa kiinteän koron 4% seuraavaksi 5vuoden ajaksi, ja korot nouseekin vaan 3:een prosenttiin, maksaa turhaan:
-4200e.

Ja jos lähtökohta on nyt, että korkojen tarkistuspäivä mulla on ens vuoden huhtikuussa, että siihen asti makselen nollakorkoa, sen sijaan että ottaisin nyt 4% kiinteän koron, niin säästän siinäkin sitten:
-n. 1800e.
 
Ei kai kukaan sentään tällaista diiliä mene ottamaan? :D

Se kiinnostaisi, mitä pankit tällä hetkellä veloittavat esimerkiksi 10v 2% korkokatosta…
ite sain parivuotta sitten 0.48 lisämarginaalilla suojauksen 14v ettei kokonaiskorko nouse yli 2% rahallisestihan tuo suojaus maksoi mun pieneen lainaani ajallisesti 3650e.
kyl varmasti yli 1% tulee lisää marginaaliin nykypäivänä.
 
No oliko tästä jotain faktaa, että korkosuojat ovat 3rd party tuotteita vai pelkkää mutuilua?

Olen monesti kuullut tämän väitteen vielä siinä muodossa, että pankit voisivat muka luistaa korkosuojasta antamalla sen 3rd party providerin mennä konkkaan. Ei onnistu ainakaan omassa tapauksessani, kun sopimuksessa ei ole kolmansia osapuolia.
Niin siis kyllä nämä varmasti monesti on ainakin yhtiöitettyjä, jolloin tosiaan tytäryhtiöstä voidaan vetää piuhat seinästä.

Pankkihan voi myös yksipuolisesti päättää lainasopimuksen (erinäisillä syillä ja ehdoilla), jolloin loppusaldo erääntyy maksettavaksi heti. Tällöin myös korkosuojaus päättyy välittömästi.
 
Niin siis kyllä nämä varmasti monesti on ainakin yhtiöitettyjä, jolloin tosiaan tytäryhtiöstä voidaan vetää piuhat seinästä.

Pankkihan voi myös yksipuolisesti päättää lainasopimuksen (erinäisillä syillä ja ehdoilla), jolloin loppusaldo erääntyy maksettavaksi heti. Tällöin myös korkosuojaus päättyy välittömästi.
Jos omassa tapauksessani korkokatto olisi yhtiöitetty, niin sopimuksessa olisi siitä varmaan maininta. Nyt sopimus on minun ja Nordea -pankin välinen ilman tuollaista mainintaa.

Pankki ei voi myöskään yksipuolisesti päättää lainasopimusta, jos noudattavat FKL:n suositusta, mutta voivat pahan paikan tullen nostaa marginaalia:

”Pankilla on oikeus korottaa velasta perittävää korkoa, jos pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden säilyttäminen riittävällä tasolla sitä edellyttää. - - Korkoa tai korkomarginaalia voidaan korottaa aikaisintaan, kun kolme vuotta on kulunut luottosopimuksen tekemisestä. - - Velallisella on tällöin oikeus irtisanoa luotto ilman luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittäviä kustannuksia.”

Tuo on tosin suositus, enkä tiedä noudattavatko kaikki pankit sitä.
 
Paljonko kannattaisi yrittää tinkiä talon hinnasta? Pyynti vajaa 220t€ ja ollut myynnissä alle viikon. Tänään käytiin katsomassa ja kyllä se sellainen on että haluttaisiin tehdä tarjous, onko se 5-10% aluksi hinnasta pois normaali tinkaus? Liian paljon jos tarjoaa heti niin saattaa antaa yli-innokkaan kuvan, sitä emme ehkä halua. Olimme ensimmäiset katsojat, saattaa olla että muita tulee mutta tönö sen verran "syrjäkylässä" että kysyntä voi olla hiljaisempaa vaikka kyse onkin komeasta uudehkosta talosta.
 
Paljonko kannattaisi yrittää tinkiä talon hinnasta? Pyynti vajaa 220t€ ja ollut myynnissä alle viikon. Tänään käytiin katsomassa ja kyllä se sellainen on että haluttaisiin tehdä tarjous, onko se 5-10% aluksi hinnasta pois normaali tinkaus? Liian paljon jos tarjoaa heti niin saattaa antaa yli-innokkaan kuvan, sitä emme ehkä halua. Olimme ensimmäiset katsojat, saattaa olla että muita tulee mutta tönö sen verran "syrjäkylässä" että kysyntä voi olla hiljaisempaa vaikka kyse onkin komeasta uudehkosta talosta.
Riippuu että miten suosittu kohde on ja missä se sijaitsee. Itse tinkasin viime vuonna 240k asunnon ostohinnaksi 218k, mutta ei ollut paljon muita kiinnostuneita ja kohde oli ollut kuukauden myynnissä.
 
Riippuu että miten suosittu kohde on ja missä se sijaitsee. Itse tinkasin viime vuonna 240k asunnon ostohinnaksi 218k, mutta ei ollut paljon muita kiinnostuneita ja kohde oli ollut kuukauden myynnissä.
Tämäpä. Sen verran vähän aikaa ollut vielä myynnissä että hankala vielä sanoa
 
Paljonko kannattaisi yrittää tinkiä talon hinnasta? Pyynti vajaa 220t€ ja ollut myynnissä alle viikon. Tänään käytiin katsomassa ja kyllä se sellainen on että haluttaisiin tehdä tarjous, onko se 5-10% aluksi hinnasta pois normaali tinkaus? Liian paljon jos tarjoaa heti niin saattaa antaa yli-innokkaan kuvan, sitä emme ehkä halua. Olimme ensimmäiset katsojat, saattaa olla että muita tulee mutta tönö sen verran "syrjäkylässä" että kysyntä voi olla hiljaisempaa vaikka kyse onkin komeasta uudehkosta talosta.
aika tapauskohtaista. itse maksoin 20K yli pyynnin.
 
Paljonko kannattaisi yrittää tinkiä talon hinnasta? Pyynti vajaa 220t€ ja ollut myynnissä alle viikon. Tänään käytiin katsomassa ja kyllä se sellainen on että haluttaisiin tehdä tarjous, onko se 5-10% aluksi hinnasta pois normaali tinkaus? Liian paljon jos tarjoaa heti niin saattaa antaa yli-innokkaan kuvan, sitä emme ehkä halua. Olimme ensimmäiset katsojat, saattaa olla että muita tulee mutta tönö sen verran "syrjäkylässä" että kysyntä voi olla hiljaisempaa vaikka kyse onkin komeasta uudehkosta talosta.

Parhaat ostokseni olen tehnyt yks´yhteen pyyntihinnan kanssa. Ja vastaavasti kohteet, joista olen tehnyt tarjouksen allepyyntihinnan ja joista myyjä on tullut vastatarjouksessa eniten vastaan, eivät ole johtaneet kauppoihin. Eihän tuokaan mikään yleispätevä totuus ole, mutta kyllä se vaan on niin, että jos hyvässä kohteessa on hinta kohdallaan, niin miksi vääntää hinnasta ja kenties menettää kohde. Ja vastaavasti, miksi vain "alennusprosentin" suuruuden vuoksi ostaa kohdetta, jos se vaikuttaa edelleen ylihintaiselta.
 
Parhaat ostokseni olen tehnyt yks´yhteen pyyntihinnan kanssa. Ja vastaavasti kohteet, joista olen tehnyt tarjouksen allepyyntihinnan ja joista myyjä on tullut vastatarjouksessa eniten vastaan, eivät ole johtaneet kauppoihin. Eihän tuokaan mikään yleispätevä totuus ole, mutta kyllä se vaan on niin, että jos hyvässä kohteessa on hinta kohdallaan, niin miksi vääntää hinnasta ja kenties menettää kohde. Ja vastaavasti, miksi vain "alennusprosentin" suuruuden vuoksi ostaa kohdetta, jos se vaikuttaa edelleen ylihintaiselta.
Yksi kohde jo menetetty typerän kilpailemisen takia osittain siksi että kuuntelin liikaa omia vanhempiani :D pyrimme olemaan tekemättä samaa virhettä, mutta ainahan se pyyntihintakaan ei tuo kauppoja vaan toisella voi olla paremmat ehdot tai toinen voi olla tuttu tms.
 
Tässä miettinyt omaa ASP-lainaa. Tuossahan on 70% korkotuki 3,8% jälkeen. Mitkähän ovat valtion toimet jos korot räjähtävät vaikkapa 20% tasolle? Eli päteeköhän tuo vielä.
 
Jos omassa tapauksessani korkokatto olisi yhtiöitetty, niin sopimuksessa olisi siitä varmaan maininta. Nyt sopimus on minun ja Nordea -pankin välinen ilman tuollaista mainintaa.

Pankki ei voi myöskään yksipuolisesti päättää lainasopimusta, jos noudattavat FKL:n suositusta, mutta voivat pahan paikan tullen nostaa marginaalia:

”Pankilla on oikeus korottaa velasta perittävää korkoa, jos pankin maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden säilyttäminen riittävällä tasolla sitä edellyttää. - - Korkoa tai korkomarginaalia voidaan korottaa aikaisintaan, kun kolme vuotta on kulunut luottosopimuksen tekemisestä. - - Velallisella on tällöin oikeus irtisanoa luotto ilman luoton ennenaikaisesta takaisinmaksusta perittäviä kustannuksia.”

Tuo on tosin suositus, enkä tiedä noudattavatko kaikki pankit sitä.
Älä huoli, ei pankki hyvää sopimusta turhaan muuta tai pura, he ovat tämän laskeneet niin, että esimerkiksi sen 10v korkosuojauksen ajalta tulee hyvinkin varmasti tuottoa.

Eli pankkihan voi lainata juuri sinulle muiden asiakkaiden 0-korko tileillä makaavaa rahaa ja saa voittoa jokaisen euron, jonka heille maksat. Toisaalta jos pankki joutuisi hankkimaan rahaa muilta pankeilta, niin siinä vaiheessa heille tulee takkiin, kun esim. viikon tai kuukauden euribori ylittää sinun kokonais koron ja tästä saadaan yhtälö jolla voidaan laskea heidän tuotto, eli jos heidän rahan hankintakulu ylittää sinun maksaman koron, niin kyllä pankki häviää, mutta tosiaan jos maksat pari kolme vuotta vähän ylihintaa, niin silti koko sopimus saattaa olla pankille oikein hyvä.
 
Viimeksi muokattu:
Älä huoli, ei pankki hyvää sopimusta turhaan muuta tai pura, he ovat tämän laskeneet niin, että esimerkiksi sen 10v korkosuojauksen ajalta tulee hyvinkin varmasti tuottoa.

Eli pankkihan voi lainata juuri sinulle muiden asiakkaiden 0-korko tileillä makaavaa rahaa ja saa voittoa jokaisen euron, jonka heille maksat. Toisaalta jos pankki joutuisi hankkimaan rahaa muilta pankeilta, niin siinä vaiheessa heille tulee takkiin, kun esim. viikon tai kuukauden euribori ylittää sinun kokonais koron ja tästä saadaan yhtälö jolla voidaan laskea heidän tuotto, eli jos heidän rahan hankintakulu ylittää sinun maksaman koron, niin kyllä pankki häviää, mutta tosiaan jos maksat pari kolme vuotta vähän ylihintaa, niin silti koko sopimus saattaa olla pankille oikein hyvä.

Korkosuojaukset on edelleen välitystuotteita. Asuntolainapankki vain paketoi jonkin soveltuvan markkinoilta saatavan swapin tms. omaksi tuotteekseen, iskee oman marginaalinsa päälle, ja myy sen lainanottajalle eteenpäin. Asuntolainan myöntävä pankki tekee niillä siis aina sen oman lisämarginaalin tai muun hinnan verran tuottoa. Jos korot sitten nouseekin, niin se turskaa tekevä taho on ihan muu rahoituslaitos kuin suomalainen asuntolainapankki.
 
Korkosuojaukset on edelleen välitystuotteita. Asuntolainapankki vain paketoi jonkin soveltuvan markkinoilta saatavan swapin tms. omaksi tuotteekseen, iskee oman marginaalinsa päälle, ja myy sen lainanottajalle eteenpäin. Asuntolainan myöntävä pankki tekee niillä siis aina sen oman lisämarginaalin tai muun hinnan verran tuottoa. Jos korot sitten nouseekin, niin se turskaa tekevä taho on ihan muu rahoituslaitos kuin suomalainen asuntolainapankki.

Vaikka pankki olisi suojauksen ostanut kolmannelta osapuolelta, niin lainanottajan kannalta ( = sahtimonni) tärkeää on, että sopimusosapuolena on vain se oma pankki eikä se kolmas osapuoli. Jos kakka menee tuulettimeen, niin tällaisen kolmannen osapuolen kaatuminen on sitten vain sen pankin ongelma, ei lainanottajan.
 
Korkosuojaukset on edelleen välitystuotteita. Asuntolainapankki vain paketoi jonkin soveltuvan markkinoilta saatavan swapin tms. omaksi tuotteekseen, iskee oman marginaalinsa päälle, ja myy sen lainanottajalle eteenpäin. Asuntolainan myöntävä pankki tekee niillä siis aina sen oman lisämarginaalin tai muun hinnan verran tuottoa. Jos korot sitten nouseekin, niin se turskaa tekevä taho on ihan muu rahoituslaitos kuin suomalainen asuntolainapankki.
Tai sitten Nordean kokoinen pankki saattaa ottaa osassa tapauksista riskin suoraan myös itselleen ja tienata tällä hiukan enemmän hilloa.

Vaikka pankki olisi suojauksen ostanut kolmannelta osapuolelta, niin lainanottajan kannalta ( = sahtimonni) tärkeää on, että sopimusosapuolena on vain se oma pankki eikä se kolmas osapuoli. Jos kakka menee tuulettimeen, niin tällaisen kolmannen osapuolen kaatuminen on sitten vain sen pankin ongelma, ei lainanottajan.
Kyllä tämäkin on varmasti totta, mutta vaikka tosiaan pankki myöntäisi tämän omalla riskillä, niin 10v aikajänteellä silti rahan hankinta on todennäköisesti pankille halvempaa, joten tappioo ei edes tule. Eli pankki voi toki ottaa sisään rahaa muillakin keinoilla, kuin lainamarkkinoilta esim.
- määräaikaistalletukset
- perustaa tätä varten oman rahaston
- maksaa asiakkaalle näennäistä bonusta kaupassa käynnistä, tarjota ilmaisia palveluita ja nollakorkoa (kuten S-Pankki) ja rahaa makaa bonustileillä miljoonia ja taas miljoonia.
 
Vaikka pankki olisi suojauksen ostanut kolmannelta osapuolelta, niin lainanottajan kannalta ( = sahtimonni) tärkeää on, että sopimusosapuolena on vain se oma pankki eikä se kolmas osapuoli. Jos kakka menee tuulettimeen, niin tällaisen kolmannen osapuolen kaatuminen on sitten vain sen pankin ongelma, ei lainanottajan.

Ja sopimusosapuoli asiakkaan suuntaan nimenomaan on se pankki. Esimerkiksi korkokatto-sopparit ovat äärimmäisen simppeleitä asiakirjoja. Vaikkapa OP:n kohdalla ehdot mahtuu yhdelle sivulle isolla fontilla kirjoitettuna. Toki sillä sivulla viitataan sen varsinaisen asuntolainan sopimusehtoihin, jotka tunnetusti ovat monisivuisia pienifonttisia tarinoita.

Asiakkaan riski korkosuojauksen pätemättömyydestä tiivistyy yleisistä sopimusehdoista löytyvään pykälään. "Velka erääntyy pankin vaatiessa sitä kirjallisesti heti maksettavaksi, jos pankin maksuvalmius tai vakavaraisuus laskee alle laissa säädettyjen rajojen."
 
Viimeksi muokattu:
Asiakkaan riski korkosuojauksen pätemättömyydestä tiivistyy yleisistä sopimusehdoista löytyvään pykälään. "Velka erääntyy pankin vaatiessa sitä kirjallisesti heti maksettavaksi, jos pankin maksuvalmius tai vakavaraisuus laskee alle laissa säädettyjen rajojen."
Juuri näin! Lainan erääntyminen välittömästi saattaa olla myös mahdollista, jos asiakas on poikennut lainan alkuperäisistä ehdoista, näihin poikkeamiin kuuluu yleensä myöhässä maksetut lyhennykset, lyhennysvapaat jne. Nämäkin yleensä mainitaan siellä pieni fonttisissa tarinoissa.
 
Ja sopimusosapuoli asiakkaan suuntaan nimenomaan on se pankki. Esimerkiksi korkokatto-sopparit ovat äärimmäisen simppeleitä asiakirjoja. Vaikkapa OP:n kohdalla ehdot mahtuu yhdelle sivulle isolla fontilla kirjoitettuna. Toki sillä sivulla viitataan sen varsinaisen asuntolainan sopimusehtoihin, jotka tunnetusti ovat monisivuisia pienifonttisia tarinoita.

Asiakkaan riski korkosuojauksen pätemättömyydestä tiivistyy yleisistä sopimusehdoista löytyvään pykälään. "Velka erääntyy pankin vaatiessa sitä kirjallisesti heti maksettavaksi, jos pankin maksuvalmius tai vakavaraisuus laskee alle laissa säädettyjen rajojen."

Tottahan toki viime kädessä se on se yksityishenkilö, joka joutuu huonoon asemaan.

Voin vaan kuvitella, että korkotason noustessa voimakkaasti tuollaiset vakuutuksen myyjät, joiden mahdollisesti ainoa bisnes on tuo korkosuojauksen myynti kippaavat paljon helpommin kuin se asuntolainapankki. Pankin ollessa korkosuojauksenkin osalta sopimusosapuoli lainanottajan kanssa pankki arvioi vakuutuksenantajan kykyä selviytyä velvollisuuksistaan. Jos sitten taas lainanottaja joutuu olemaan sopimuksessa suoraan vakuutuksenantajan kanssa, niin eihän pankkia liiemmin kiinnosta se vakuutuksenantajan kyky. Tavallinen sukankuluttaja taas ei tuollaisia arvioita tee eikä osaa tehdä.
 
Tottahan toki viime kädessä se on se yksityishenkilö, joka joutuu huonoon asemaan.

Voin vaan kuvitella, että korkotason noustessa voimakkaasti tuollaiset vakuutuksen myyjät, joiden mahdollisesti ainoa bisnes on tuo korkosuojauksen myynti kippaavat paljon helpommin kuin se asuntolainapankki. Pankin ollessa korkosuojauksenkin osalta sopimusosapuoli lainanottajan kanssa pankki arvioi vakuutuksenantajan kykyä selviytyä velvollisuuksistaan. Jos sitten taas lainanottaja joutuu olemaan sopimuksessa suoraan vakuutuksenantajan kanssa, niin eihän pankkia liiemmin kiinnosta se vakuutuksenantajan kyky. Tavallinen sukankuluttaja taas ei tuollaisia arvioita tee eikä osaa tehdä.
Subprime-kriisi oli vähän samankaltainen tilanne, jossa roskalainat / korkean riskin asuntoluotot myytiin sijoittajille. Eli jos tilanne oikeasti eskaloituisi pahaksi pankin kannalta, niin vaikutukset saattaa näkyä kummasti myös välittömästi erääntyvinä asuntolainoina, jos pankin pystyssä pysyminen tätä vaatii.
 
Saako 1kk tai 3kk euriboria tällä hetkellä mistään pankeista? Vituttaa tuo 12kk - hirveä varianssi ja lotto ja tietenkin paska tuuri.
 
Saako 1kk tai 3kk euriboria tällä hetkellä mistään pankeista? Vituttaa tuo 12kk - hirveä varianssi ja lotto ja tietenkin paska tuuri.

Kuten tässäkin ketjussa todettu. Ei saa.

6kk voi joistain pankeista onnistua jos asiakkuus on kunnossa.
 
Mitenkäs porukka on toteuttanut kuvion jossa otetaan kohteeseen laina mutta tarvitsisi vähän ylimääräistä "remonttirahaa"? Ei viitsisi kulutusluottoo ottaa sen takia, eli onko pankeille ok yleisesti jos ottaa asuntolainaa vähän ylimääräistä?
 
Mitenkäs porukka on toteuttanut kuvion jossa otetaan kohteeseen laina mutta tarvitsisi vähän ylimääräistä "remonttirahaa"? Ei viitsisi kulutusluottoo ottaa sen takia, eli onko pankeille ok yleisesti jos ottaa asuntolainaa vähän ylimääräistä?
Periaatteessa noin ei saa tehdä mutta tinkaa lainaan lyhennysvapaata vuosi kaks alkuun niin ajaa saman asian.
 
Mitenkäs porukka on toteuttanut kuvion jossa otetaan kohteeseen laina mutta tarvitsisi vähän ylimääräistä "remonttirahaa"? Ei viitsisi kulutusluottoo ottaa sen takia, eli onko pankeille ok yleisesti jos ottaa asuntolainaa vähän ylimääräistä?

Itse toteutin tuon aikoinaan siten että laina otettiin 2013 loppuvuodesta (taisi olla marraskuu) ja itse muutto tehtiin 2014 alussa virallisesti. Asukas sai asua siellä vielä joulun minkä jälkeen muutti ja maksoi vastikkeet ja sähköt joulukuusta. Käytännössä siis noin viikko remontointia ja lainaa alettiin lyhentää vasta muuton tapahduttua (tietysti korkoja maksettiin) tammikuulta eteenpäin.

Tietysti jos "vähän ylimääräistä remonttirahaa" tarkoittaa ehkä kymmeniä tuhansia tuo ei toimi mutta jos tarkoitus on (kuten minun tapauksessani) ottaa ne todella huonosti revityt tapetit pois "vasemmalla kädellä" päälle maalatulta seinältä, hioa ja maalata seinät uusiksi + ehkä laitella hieman kylpyhuoneen ja keittiön silikonieristeitä uusiksi siihen ei montaa satasta kulu ellei palkkaa ulkopuolista apua sitä tekemään. Lisäksi tuon haluaa (ainakin itse) tehdä ENNEN muuttoa pölyn takia.

Sitten odottelin vuoden asuen (minusta oli tärkeää tutustua itse asuntoon, mitä muutoksia oikeasti kaipaa ja haluaa eikä kiirehtiä) ja käytännössä 2015 kesällä terassin akryyli/polykarbonaattiseiniä (alussa ei ollut kuin katto terassin suojana) & vessan kalustus & saunan lauteet + paneloinnit + maalaus + saunan valokuitusarja & siivousvalo (mihin jopa pyydettiin tuttua sähkäriä käymään joka hoiti samalla kodinhoitohuoneen uuden valaistuksen kuntoon) + lasinen ovi entisen puisen tilalle.

Eli yhteensä varmaan alle 2000€ töineen selvisi (paremman puoliskon isä tekee rakennushommia töikseen joten tuli kohtuu halvaksi). Ylimääräisistä sauna laudoista sai myös kenkähyllyä tuulikaapin seinustalle tehtyä kun ne lakkasi eikä maalannut.
 
En mä tiedä,
ehkä vedän vaan hamaan loppuun asti ilman korkosuojausta. Nyt on helppo ajatella näin kun euribor tippunut aavistuksen.
Jos se euribor nyt tässä lainan suht. alkuvaiheessa nousee pikkuhiljaa tonne 2-3% tietämille, ja tarjotut kiinteet korot on nyt jotain 3,5%, niin kandeeko tässä korkosuojauksiin lähteä...
 
En mä tiedä,
ehkä vedän vaan hamaan loppuun asti ilman korkosuojausta. Nyt on helppo ajatella näin kun euribor tippunut aavistuksen.
Jos se euribor nyt tässä lainan suht. alkuvaiheessa nousee pikkuhiljaa tonne 2-3% tietämille, ja tarjotut kiinteet korot on nyt jotain 3,5%, niin kandeeko tässä korkosuojauksiin lähteä...
Korkosuojaus pitää nähdä vakuutuksena, eli laina tulee todennäköisesti hieman kalliimmaksi korkosuojan kanssa kuin ilman, mutta se suojaa taloudelliselta katastrofilta poikkeusoloissa. Voi sillä toki "tienatakin", mutta se on enemmän spekulointia kuin lainan suojaamista.

En edes uskalla laskea kuinka monta tuhatta olen "miinuksella" elämäni aikana ottamista vakuutuksista, mutta ei kyllä haittaa yhtään enkä toivo pääseväni plussalle :)
 
Korkosuojaus pitää nähdä vakuutuksena, eli laina tulee todennäköisesti hieman kalliimmaksi korkosuojan kanssa kuin ilman, mutta se suojaa taloudelliselta katastrofilta poikkeusoloissa. Voi sillä toki "tienatakin", mutta se on enemmän spekulointia kuin lainan suojaamista.

Missä tilanteissa tämmönen taloudellinen katastrofi olis, ja paljonko korkotaso olisi taloudellisessa katastrofissa?
 
Missä tilanteissa tämmönen taloudellinen katastrofi olis, ja paljonko korkotaso olisi taloudellisessa katastrofissa?


Se täytyy jokaisen itse pohtia. Toisen selviää hyvinkin vähällä rahalla ja toinen taas tarvitsee paljon rahaa, jotta "selviää". Siitä vaan miettimään mitä tapahtuu, jos palkkatulot loppuvat, sairastuu tms. ja korot nousevat. Asuntolainalaskureilla on helppo katsella korkojen nousun vaikutusta lainan takaisinmaksuerään.
 
Missä tilanteissa tämmönen taloudellinen katastrofi olis, ja paljonko korkotaso olisi taloudellisessa katastrofissa?

Jos muistelee menneitä niin "todellinen katastrofi":
"
Todellinen huippu korkotasossa koettiin 90-luvun laman aikaan, jolloin asuntojen hinnat romahtivat ja asuntolainojen korot huitelivat korkeimmillaan 15–16 prosentin tienoilla.
"

Eli 15-16% oli (sen varmaan moni myöntää) todellinen katastrofi ja aiheutti paljon pitkiä velkoja joita presidentti sitten antoi anteeksi tai velallinen tappoi itsensä. Toki moni myös menetti sen asuntonsa ja silti jäi velkaa, menetti kaikki luottotietonsa jne. Eli sananmukaisesti todellinen katastrofi. Tuota velkaa siis moni maksoi vuosikymmeniä eikä saanut ikinä maksettua koska pelkät korot kasvoivat nopeammin kuin ehti maksaa. Eli velallinen ei ikinä edes päässyt lyhentämään pahimmillaan sitä itse velkaosuutta.

Ilman korkoja tuollainen "jopa" 16-17 000€ laina olisi nykyisin todella helppo maksaa (eli noin 100 000mk) monesti tuolloin ne olivat vielä pienempiä. Mutta siihen päälle korot niin....
 
Viimeksi muokattu:
Missä tilanteissa tämmönen taloudellinen katastrofi olis, ja paljonko korkotaso olisi taloudellisessa katastrofissa?
Joo, tossa jo hyvin sanottiinkin, että katastrofitaso on henkilökohtainen. Joku kestää isompia korkoja, joku toinen ei. Vähän kuin joku ottaa 5 000 euron autoon kaskon ja joku toinen ei ota 15 000 euron autoon, molemmat voivat tehdä ihan järkeviä valintoja. Tietty myös suojauksen hinta vaikuttaa.

Pääpointti itselläni oli siinä, että lainanottajan kannalta paras vaihtoehto on, jos korkotaso säilyy nollassa eikä 3,5% korkosuojaus koskaan aktivoidu, vaikka tällöin suojauksen ottanut maksaa tavallaan ekstraa turhasta. Ei siis kannata ajatella niinkään tienaavansa suojauksella, vaan suojautuvansa mahdolliselta poikkeustilalta.
 
Mitenkäs porukka on toteuttanut kuvion jossa otetaan kohteeseen laina mutta tarvitsisi vähän ylimääräistä "remonttirahaa"? Ei viitsisi kulutusluottoo ottaa sen takia, eli onko pankeille ok yleisesti jos ottaa asuntolainaa vähän ylimääräistä?
Itse ilmoitin vain asunnon hinnan, asunnon parannusten hinnan, oman rahoituksen osuuden ja näistä lasketun tarvittavan lainasumman. Nordea pankkina.
 
Jos muistelee menneitä niin "todellinen katastrofi":
"
Todellinen huippu korkotasossa koettiin 90-luvun laman aikaan, jolloin asuntojen hinnat romahtivat ja asuntolainojen korot huitelivat korkeimmillaan 15–16 prosentin tienoilla.
"

Eli 15-16% oli (sen varmaan moni myöntää) todellinen katastrofi ja aiheutti paljon pitkiä velkoja joita presidentti sitten antoi anteeksi tai velallinen tappoi itsensä. Toki moni myös menetti sen asuntonsa ja silti jäi velkaa, menetti kaikki luottotietonsa jne. Eli sananmukaisesti todellinen katastrofi. Tuota velkaa siis moni maksoi vuosikymmeniä eikä saanut ikinä maksettua koska pelkät korot kasvoivat nopeammin kuin ehti maksaa. Eli velallinen ei ikinä edes päässyt lyhentämään pahimmillaan sitä itse velkaosuutta.

Ilman korkoja tuollainen "jopa" 16-17 000€ laina olisi nykyisin todella helppo maksaa (eli noin 100 000mk) monesti tuolloin ne olivat vielä pienempiä. Mutta siihen päälle korot niin....

joo,
tuleeks tollane 16% korko lähiaikoina?
entä 6%?
älä vastaa "kukaan ei tiedä" :)
 
Joo, tossa jo hyvin sanottiinkin, että katastrofitaso on henkilökohtainen. Joku kestää isompia korkoja, joku toinen ei. Vähän kuin joku ottaa 5 000 euron autoon kaskon ja joku toinen ei ota 15 000 euron autoon, molemmat voivat tehdä ihan järkeviä valintoja. Tietty myös suojauksen hinta vaikuttaa.

Pääpointti itselläni oli siinä, että lainanottajan kannalta paras vaihtoehto on, jos korkotaso säilyy nollassa eikä 3,5% korkosuojaus koskaan aktivoidu, vaikka tällöin suojauksen ottanut maksaa tavallaan ekstraa turhasta. Ei siis kannata ajatella niinkään tienaavansa suojauksella, vaan suojautuvansa mahdolliselta poikkeustilalta.
[/QUOTE

Jos ottasin korkosuojan ,ottasin sen täystuhoa varten, en minkään 3,5% varten.
onks tulossa 6-16% korot lähivuosina?
 
Siis kyllähän sinä nyt kysyt vähän höperiä, mistä kukaan tietää. Eihän tuollaiseen voi saada vastausta keneltäkään. :D

Pitäähän nyt jumankauta näin tärkeisiin asioihin vastaus olla :D
no 6% korkotaso oli sillon joskus 2007, ja hetkellisesti. Mistä tää johtu, tietääks kukaan?

No entä se 90 luvun homma? mitä sillon kävi?
Eikai lama korkojen nousua aiheuttanut, eikös korkojen nosto aiheuta laman? eli sillon on täynyt olla inflaatio, mikäs sen käynnisti?
 
Voihan sitä kysyä pankista, että paljonko maksaisi esim. 6% korkosuoja, luultavasti ei lähelläkään 3,5% tasoa, jos sellaista myyvät. Sellaisen voisi tosiaan saada lähes ilmaiseksi.
 
Voihan sitä kysyä pankista, että paljonko maksaisi esim. 6% korkosuoja, luultavasti ei lähelläkään 3,5% tasoa, jos sellaista myyvät. Sellaisen voisi tosiaan saada lähes ilmaiseksi.

Hemmetin hyvä idea,
oma pankki ei vaan tarjoa korkosuojia, ainoastaan kiinteitä korkoja jotka on se mitä päivän noteeraus sanoo.
Pankinvaihto maksaa uuden garantia vakuuden, kannattaako se sillon?
 
Pitäähän nyt jumankauta näin tärkeisiin asioihin vastaus olla :D
no 6% korkotaso oli sillon joskus 2007, ja hetkellisesti. Mistä tää johtu, tietääks kukaan?

No entä se 90 luvun homma? mitä sillon kävi?
Eikai lama korkojen nousua aiheuttanut, eikös korkojen nosto aiheuta laman? eli sillon on täynyt olla inflaatio, mikäs sen käynnisti?
Kannattaa ehkä ihan googlata näistä. Hyviä hakusanoja on juurikin, inflaatio, korkojen nousu, finanssikriisi, 90-luvun lama, 30-luvun lama, jne.

Ehkä sellainen perus työkalupakki mikä jokaiselle pitäisi olla hallussa, ennenkuin pankki edes suostuu lainaa myöntämään.

Eli talouden liikkeitä on oikeastaan täysin mahdoton ennustaa, talouteen vaikuttaa suuresti asiat kuten koronat, sodat jne. joita kukaan ei voi ennustaa.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
joo,
tuleeks tollane 16% korko lähiaikoina?
entä 6%?
älä vastaa "kukaan ei tiedä" :)

Eihän sitä voi tietää. Varmaan päälle 5 vuotta on kerrottu että "ihan kohta" tulee plussa korot. Nyt kun ne tuli ei "kukaan" osannut varautua niihin.

Eli eihän sitä oikeasti voi tietää. Miten moni varautui Ukrainan sotaan? Entä Koronaan? Entä Apinarokkoon? Euron tipahtamiseen kutakuinkin samaan kurssiin kuin Dollari? Entäs kasvavaan bensiinin hintaan? Miten sähkönhintaan? Mitä muita on tulossa?
Eli itse toivon ettei se korko nyt paljoa nouse ja jos oikeasti pelkäät sitä kovin niin kuten ehdotettiin ota se 6% korkokatto vaikka.

Eli on täysin mahdollista että tulee lamaa ja finanssikriisiä. Ei sitä voi tietää. Olisi minusta aika ylimielistä sanoa edes prosentin tarkkuudella mikä on 12kk Euribor esim. 2024 tammikuussa.

Vastasin vain kysymykseesi: " todellinen katastrofi" ja totesin että esim. tuollainen tilanne olisi sellainen. Se että et voi hyväksyä vastaustani on oma häpeäsi.

Sama se olisi ollut jos vuonna 2018 olisi joku tässä ketjussa kertonut "jos tulee maailmanlaajuinen pandemia, jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, jos Euro tulee tasoihin Dollarin kanssa, jos Venäjä eristetään länsimaiden antaessa aseapua Ukrainalle, jos öljyn hinta.. ..niin silloin 12kk Euribor nousee plussan puolelle ja työllisyys vähenee Suomessa". Varmasti olisi tullut vastaavaa "tuleeks tollane lähiaikoina? Entä se sota? älä vastaa "kukaan ei tiedä" näsäviisastelua vastaukseksi... Sitten ehkä 2019 lopussa "pieni flunssa jossain Kiinassa, se ei tule täällä ikinä vaikuttamaan" jne...
 
Omassa lainatarjouksessa 3,68% korkokatto 10v ajan maksaa n. 21t€ lisää. Korkokaton kanssa korko olisi 2,946%. Voipi olla että jää tuokin ottamatta.
 
Omassa lainatarjouksessa 3,68% korkokatto 10v ajan maksaa n. 21t€ lisää. Korkokaton kanssa korko olisi 2,946%. Voipi olla että jää tuokin ottamatta.
Kovalta hinnaltahan se kuulostaa, mitä olis kokonaiskorko ilman korkokattoa?

Toki toi 21k€ lisää on ehkä hiukan väärin laskettu, koska sillähän voisi yhtä hyvin samassa ajassa myös säästää, vaikka sen 21k€.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 528
Viestejä
4 491 211
Jäsenet
74 253
Uusin jäsen
petelius

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom