Näin se menee yleisesti. Toki jos korkosuojauksen on hankkinut oikealla ajoituksella, niin silloin pystyy pitämään halpaa lainaa mihin käyttöön tahansa, vaikka korot olisi korkealla.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
No ottaisitko itse nyt korkosuojauksen, jos saisit sen samoilla ehdoilla kuin edellisessä viestissäni? Aika moni ottaisi, mutta pankki ei toki nykytilanteessa myy noin halvalla.
Suojauksessa ei yllättäen ole järkeä, jos sen ottaa silloin kun ripuli on jo housussa. Vuosi sitten pankit olivat ihan yhtä autuaan tietämättömiä tulevasta ja silloin suojauksen sai halvalla. Silloin kaikki naureskelivat hukkaan heitetylle rahalle, mutta nyt samat henkilöt ottaisivat kyseisen diilin ilomielin vastaan.
Voihan se edelleen olla, että en koskaan pääse hyötymään tuosta 2% katosta, mutta maksoin silti ilomielin tuollaisen pikkusumman 10v mielenrauhasta. Itse näin jo tuolloin riskin, kun viime vuosina maailmantalous on ollut aivan sekaisin ja ongelmia paikataan rahaa printtaamalla.
Otin myös tarpeettoman pitkän laina-ajan, koska enteilen inflaation syövän tehokkaasti lainani reaaliarvoa.
Onko kenelläkään kiinteää tasaerälainaa käytössä? Itselleni piti tulla v2020 kun hain viimeksi lainaa tasalyhennyslaina, mutta pankin virheestä johtuen muuttuikin kiinteäksi tasaerälainaksi (laina-aika pitenee jos korot nousee). Olin tuota ensin korjaamassa, mutta sitten totesin että tämähän sopii minulle oikein hyvin. Itselläni ei ole aikomustakaan maksella nykyistä asuntolainaa "vuosien mittaan pois", vaan asua tässä muutama vuosi ja toivottavasti sen jälkeen myydä voitollisena pois ja kuitata velka (tai laittaa vuokralle). Ei tarvitse miettiä kuukausierien suuruutta, ja saa maksimoitua arvopapereihin kuukausisäästettävät tulot. Itseäni ei sen myöskään haittaisi vaikka jossain vaiheessa "makselisin vain korkoja", joskaan en usko että sellaiseen tilanteeseen asunnon pitoajalla vielä jouduttaisiin.
Vai myöntävätkö pankit edes kiinteitä tasaeriä enää normaalisti?
Vai myöntävätkö pankit edes kiinteitä tasaeriä enää normaalisti?
- Liittynyt
- 21.11.2021
- Viestejä
- 381
siis...jos porukka suojautuu korkojen nousua varten siten että laittavat rahaa säästöön nousevia korkoja varten, niin eikö kannata mieluummin lyhentää asuntolainaa nopeammin, näin suuri korko vaikuttaa pienempään pääomaan ja vaikutus on pienempi.
en muutenkaan ymmärrä miten se koroilta suojaa, että säästetään rahaa joilla maksetaan nousseet korot. eihän se ole mikään suoja. jos korot nousee kuuteen prosenttiin, miten se on suojannut mitään? korkosuojahan voi olla vaikka 3,5%, jolloin säästää paljon rahaa koska ei maksa kuutta prosenttia korkoa.
Ja muutenkin miksi sitä rahaa pitää säästää sivuun, mikä korkosuoja se on, eikö voi yhtä hyvin sitten aikanaa njos korot pomppaa vaikka nyt kuuteen prosenttiin, niin sitten maksaa vaa nrahalla niitä isompia korkoja...en ymmärrä
en muutenkaan ymmärrä miten se koroilta suojaa, että säästetään rahaa joilla maksetaan nousseet korot. eihän se ole mikään suoja. jos korot nousee kuuteen prosenttiin, miten se on suojannut mitään? korkosuojahan voi olla vaikka 3,5%, jolloin säästää paljon rahaa koska ei maksa kuutta prosenttia korkoa.
Ja muutenkin miksi sitä rahaa pitää säästää sivuun, mikä korkosuoja se on, eikö voi yhtä hyvin sitten aikanaa njos korot pomppaa vaikka nyt kuuteen prosenttiin, niin sitten maksaa vaa nrahalla niitä isompia korkoja...en ymmärrä
- Liittynyt
- 21.11.2021
- Viestejä
- 381
moi,
mulla on ainakin sellainen lainamuoto, että kuukausierä on sama, ja laina-aika pitenee jos korot nousee. en tiedä lainamuodon nimeä.
- Liittynyt
- 25.08.2020
- Viestejä
- 468
Ei kannata, oman kodin asuntolainan lyhentäminen on yleisesti taloudellisesti hyvin kannattamatonta. Paitsi jos on äidinmaidosta imenyt ajatuksen että (halpakin) lainaraha on pahasta eikä osaa prosenttilaskun alkeita.
Rahaa ei laiteta säästöön vaan se sijoitetaan jolloin tuotto-odotus on suurempi kuin asuntolainan korko:
Säästäminen laina-aikana kannattaa
Säästäminen kannattaa jo laina-aikana - saat kasvatettua säästöjäsi jo asuntolainaa maksaessasi, ja sinulle muodostuu myös puskuria yllättävien menojen varalle.
www.nordea.fi
- Liittynyt
- 21.11.2021
- Viestejä
- 381
Muuten hyvä', mutta nykyään ei karvalakkisijoittajien tuotto odotus ole edes positiivisen puolella. ja pankkitilillä makuuttamallakin taitaa jäädä kakkoseks lainan lyhennykselle tän inflaation aikana.Ei kannata, oman kodin asuntolainan lyhentäminen on yleisesti taloudellisesti hyvin kannattamatonta. Paitsi jos on äidinmaidosta imenyt ajatuksen että (halpakin) lainaraha on pahasta eikä osaa prosenttilaskun alkeita.
Rahaa ei laiteta säästöön vaan se sijoitetaan jolloin tuotto-odotus on suurempi kuin asuntolainan korko:
Tähän saakka jopa rahoja riskittömällä pankkitilillä makuuttamalla on saanut paremman tuoton kuin maksamalla asuntolainaa. Mikäli lainakorot nousevat esimerkiksi 2% tasolle joutuu sijoittamaan hienoisella riskillä.Säästäminen laina-aikana kannattaa
Säästäminen kannattaa jo laina-aikana - saat kasvatettua säästöjäsi jo asuntolainaa maksaessasi, ja sinulle muodostuu myös puskuria yllättävien menojen varalle.
Mutta jos ajatellaan että puhtaasti säästää sivuun eikä' sijoita sivuun, niin mikä tolkku siinä on "korkosuojana"?
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 163
Edellinen asuntolaina oli tällaisena, siitä nyt toki on jo yli vuosikymmen aikaa kun se otettiin, mutta näissä taitaa olla ainoastaan sellainen rajoitus ettei pankit anna näitä "maksimi laina-ajalla" koska siellä pitää olla se pelivara että laina-aika pitenee korkojen noustessa, eikä saisi tulla tilannetta jossa maksetaan pelkkää korkoa eikä laina lyhene ollenkaan. Muutoin mitään estettä tällaisen saamiselle ei kuitenkaan käsittääkseni ole, mutta jäänyt fiilis että lähinnä näitä vissiin tarjotaan/käytetään pienemmillä lainasummilla.
Harhaanjohtavaa ehkä puhua säästämisen tapauksessa "korkosuojauksesta", kyseessä on ennemmin "koronnousuihin varautuminen". Ideahan säästämisessä on pitkälti se, että laitetaan itse rahaa syrjään omalle tilille/matalariskisiin sijoituksiin tms. sen sijaan että maksetaan pankille suojauksesta, jolloin mahdollisesti korkojen noustessa säästössä on puskuria jolla voi kompensoida nousseita korkomenoja, ja taasen jos korot ei nouse on käteen jäänyt X tuhatta euroa rahaa säästöön ihan itselle.
Joo, ehkä käyttämäni termi oli väärä suojauksen osalta, juurikin tuo koronnousuihin varautuminen passaa paremmin mutta ajaa tietyllä tavalla suojauksen asiaa.
Itse otin 10v 2% korkokaton reilu vuosi sitten, kun se ei maksanut juuri mitään. Nyt pankki velottaisi samanlaisesta korkosuojasta moninkertaisesti, eli nykytilanteessa näkevät itsekin, että minulle myyty suoja meni ”liian halvalla”. Yleensähän tällaisissa asioissa on vähän myöhäistä alkaa hötkyilemään siinä vaiheessa, kun löysät on jo housussa
Ihan vaan tiedoksi, että ei se pankki ole myynyt korkosuojausta sinulle mitenkään liian halvalla tai että tekisivät siitä tällä hetkellä tappiota.
Yksinkertaistettuna pankki toimii välittäjänä. He ostavat korkotuotteen markkinoilta ja myyvät sen teille korkeammalla hinnalla.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Tuskin, kun en ottanut silloinkaan.
Mulla on kuusinumeroiset summat sijoituksissa, kuukausittain jää nelinumeroisia summia rahaa "yli" ja Nordealla on 10% lainasta ilmaista joustoluottoa jota voi käyttää bufferina tarvittaessa (itse kyllä käytän sitä kk-sijoitussumman maksimointiin nyt kun veri virtaa kadulla). Eli en, en maksaisi ns. turhasta.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Ei asia ole noin yksiselitteinen. Oman asunnon lyhentäminen voi olla hyvinkin fiksua, jos ajatuksena on esim. hyödyntää vapautuvaa vakuusarvoa nettohinnaltaan edullisemmassa lainassa. Usein se tarkoittaa sijoitusasunnon ostoa.
Taneli-
☤ Virallinen ⚔ testaaja ☣
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 710
Itse ainakin ideana laitoin vaan 20-25% jatkuvasti ylimääräistä lainanhoitotilille. Eli rakensin puskuria, ei pelkästään sitä varten kun joskus (kuten otaksuin ja kuten tapahtui) 25 vuoden aikana se korko kuitenkin nousee taas plussan puolelle kuten oli 2013 lopulla sitä ottaessakin. Lisäksi myös sitä varten että 25 vuoden aikana (mikä on siis asuntolainan pituus) voi helposti tulla elämään muutoksia. Ehkä naimisiin, ehkä lapsia, ehkä työttömyyttä, ehkä sairastuu jne jne.
Toki sitä varten on myös osakkeita ja muuta mutta puskurista on helpompi ottaa rahaa jos vaikka tarvitaan 25 vuoden aikana uusi kodinkone hajonneen tilalle tai kun korot nousivat plussan puolelle tehdä hieman suurempi lyhennys minkä takia ei haittaa vaikka ne korot nousisivat jopa sinne 6%+. Tämä siis ILMAN että tarvitsee sitä salkkua alkaa myymään tai pilkkomaan.
Toki myös puskurista on ollut helppoa maksaa vaikkapa nyt ilppi viilentämään kesällä ja maalämpöurakka myös touko/kesäkuun vaihteessa (kunhan se maksu nyt jossain vaiheessa tulee, varmaan marraskuun yhtiökokoukseen mennessä ainakin, jos ei tarvitsee mainita siitä).
Eli ei saa fiksaantua liikaa siitä jos joku kertoo keräävänsä pientä puskuria (mihin kertyy kyllä 25+ vuoden aikana kohtuu suurikin summa, riippuen miten pitkästä lainasta on kyse, vaikka puhuttaisiin alle tuhannesta eurosta per kuukausi) sivuun juoksevien kulujen varalle samalla kun kerää isompaa pottia osakkeisiin. Ei se välttämättä ja sananmukaisesti tarkoita että ne rahat on AINOASTAAN sitä varten että korot joskus nousevat eikä niitä mihinkään muuhun tulisi käytettyä.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Minun mielestä siinä on hyvinkin paljon järkeä, että omien lainojen kokonaiskorko on korkosuojausten ansiosta 2030-luvun puoliväliin saakka keskimäärin vähemmän kuin mitä esim. 12 kk:n euribor on tällä hetkellä.
Puskurit eivät suojaa yhtään korkoriskiltä. Ne suojaavat vain kassavirtariskiltä.
Pankilta varmaan saisin vastauksen, mutta..
Mulla on siis vuodelta 2019 asuntolaina, jäljellä n. 83 000€. Tässä on marginaali 0.6% ja todellinen vuosikorko 0.6% (varmaan bugaa OP-mobiilissa? Ei se voi nyky Euriborilla olla tämä?).
Sitten juuri saatu asuntolaina, n. 70 000€. Tässä marginaali on 0.75%, mutta todellinen vuosikorko n. 1.7%.
Sopimukset itsessään pitäisi muuten olla aika identtisiä, ei korkokattoa, tasalyhennys, lainojen määrä about sama. Se mikä tuossa uudessa lainassa on nyt erona, mulla on takaisinmaksuturva, joka on muistaakseni jotain 8-10€/kk luokkaa.
Kuitenkin maksan uuden lainan kohdalla korkoja nyt yli 100€/kk kun vanhassa n. 50€/kk.
Kuis nuo korot ovat noin erilaiset? Mitä en ymmärrä.
Mulla on siis vuodelta 2019 asuntolaina, jäljellä n. 83 000€. Tässä on marginaali 0.6% ja todellinen vuosikorko 0.6% (varmaan bugaa OP-mobiilissa? Ei se voi nyky Euriborilla olla tämä?).
Sitten juuri saatu asuntolaina, n. 70 000€. Tässä marginaali on 0.75%, mutta todellinen vuosikorko n. 1.7%.
Sopimukset itsessään pitäisi muuten olla aika identtisiä, ei korkokattoa, tasalyhennys, lainojen määrä about sama. Se mikä tuossa uudessa lainassa on nyt erona, mulla on takaisinmaksuturva, joka on muistaakseni jotain 8-10€/kk luokkaa.
Kuitenkin maksan uuden lainan kohdalla korkoja nyt yli 100€/kk kun vanhassa n. 50€/kk.
Kuis nuo korot ovat noin erilaiset? Mitä en ymmärrä.
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Ihan siksi, että vanhassa asuntolainassasi ei ole vielä osunut korontarkastuspäivä positiivisten euriborien aikaan. Kyllä se korko sieltä sitten pian nousee.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 030
Et nyt satu mainitsemaan, mutta oletan että sulla on 12kk euriborit. Missä kuussa nostit sen ekan lainan aikoinaan? Koron tarkastus on sitten joka vuosi lainan nostamisen jälkeen (jos kyseessä 12kk euribor) siinä kuussa kun se laina nostettiin -> se sun korko pomppaa ~12kk euriborin verran kunhan siihen asti maltat odottaa.
Joo. Tällä selkis. Se on meinaa marraskuussa
No silloin nousee sitten korot tuossa ekassa lainassa.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 208
Tämä on aina tapauskohtaista. Mulla on viimeiset 15 vuotta ollut asuntolainaa enkä koko aikana ole maksanut yhtään ylimääräistä korkosuojista. Viimeisen 15 vuoden ajalta olisin käytännössä maksanut tyhjästä, jos olisin korkosuojan ottanut. Sen minkä olisin laittanut korkosuojaan on nyt mennyt sijoituksiin ja tuottanut voittoa. Nyt säästöissä ja sijoituksissa on sen verran, että loppulainan voi kuitata kokonaisuudessaan pois milloin tahansa eli korkoriski on omalla kohdalla nolla.
Se, että jos on korkosuoja seuraavat 10+ vuotta, on varmaa, että siitä joutuu jotain extraa maksamaan oli siitä itselle hyötyä tai ei. Nyt niistä voi olla hyötyä, mutta taas parin kolmen vuoden päästä ei tiedä yhtään mihin suuntaan korot kehittyvät.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Onhan tuo ihan järkevää, varsinkin kun ottaa huomioon että suurin osa suomalaisista ei säästä/sijoita ollenkaan. Asuntosijoittamisella ei vaan pärjää edes rahan painamisen vauhdille, eli reaalituotto on.... noh, silti ok säästämisen muoto.
- Liittynyt
- 12.09.2019
- Viestejä
- 99
Onko aikeissa koskaan muuttaa? Miten siinä tapauksessa käy sun korkosuojalle?
- Liittynyt
- 06.08.2020
- Viestejä
- 1 432
Oman pääoman tuotto on selkeästi yli inflaatiolukemien.
Ei ole. Mä palloilen jo nyt kolmen kämpän väliä, joten se saa riittää. Tuon mainitun korkosuojan saa kuitenkin maksettua ennenaikaisesti pois kuluitta. Jotain pankkivirkailija selitti myös sen siirtomahdollisuudesta asuntoa vaihtaessa, mutta en nyt tarkemmin muista kuviota, kun asia ei itseäni kosketa.
Itselläni asuntovelallisen taival on jatkunut hieman kauaemmin. Eikä tullut itsellekään mitkään korkosuojaukset mieleenkään koronaa edeltävän aikakauden hinnoittelulla. Mutta keväällä 2020 alkoi hullut päivät, joka jatkui seuraavan vuoden loppuun tai tämän vuoden alkuun. Kymppivuotista kiinteää korkoakin myytiin keväällä/kesällä 2020 kuluttaja-asiakkaille hintaan 0,2 % + perusmarginaali. Ellei halvemmallakin, mutta tuollaiset luotettavat lukemat on tiedossa.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Eli viimeiset kymmenen vuotta käytännössä yli 10% koko ajan? Rohkenen epäillä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 030
Inflaatio on kyllä ollut pikemminkin 1% kuin 10% viimeiset 10v.
En tiedä mistä sä oikein katselet 10% inflaatiolukemaa? Se kun tarkoittaisi yleistä hintojen 2.6-kertaistumista kymmenessä vuodessa, eikä sellaista kyllä ole näkynyt.
- Liittynyt
- 21.10.2016
- Viestejä
- 3 208
Kiinteä korko olisi viimeinen, johon itse lainani sotkisin. Sen kanssa ollaan sitten naimisissa, vaikka mitä kävisi.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Kannattaa varmaan tutustua Euron money supplykasvuun viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Sijoituksilla pitäisi käytännössä pystyä biittaamaan rahan painaminen, jotta ostovoimasi kasvaa tai edes säilyy.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 12 030
Tämä nyt menee jo aikalailla OT:n puollele, joten olkoon viimeinen viestini aiheesta.
Sun käsitys inflaatiosta ei vastaa sitä mikä on inflaation määritelmä. Inflaation määrää rahan määrän muutoksen lisäksi rahan kiertonopeus. Ja rahan kiertonopeus on ollu trendinomaisessa laskussa 90-luvulta asti, joka on pitänyt inflaation kurissa korona-pandemian päätökseen asti.
Miksi rahan määrän lisäys ei johda inflaatioon?
Rahan tarjonnan lisäys johtaa perinteisen käsityksen mukaan kiihtyvään inflaatioon. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
www.salkunrakentaja.fi
--
Jos mulla on sijoituskämppään nyt laitettuna ~75000e omaa pääomaa ja se tuottaa n. ~4000e after-tax voittoa vuodessa + asunnon arvo on lisäksi noussut ~40 000e 10v aikana, niin itse pidän sitä kyllä riskikorjattuna tuottona ihan ok tuloksena ja omien kokemusten mukaan se biittaa inflaation kevyesti.
On mun osakesalkku paisunut varmaan enemmän, mutta siellä ei ole velkavipua ja riskit ovat myös isompia.
Sama pätee tietysti oman asunnon tuottoon. Siinä asuntosäästämisen tuotto on vuokrassa säästetty rahamäärä + mahdollinen arvonnousu. Jos on ostanut asunnon 75%:sesti vieraalla pääomalla oikealta paikalta, niin omalle pääomalle on paikoitellen saanut varsin hyvää tuottoa kun asuntojen / kiinteistöjen hinnat ovat nousseet niin paljon + vieras pääoma on ollut ~ilmaista.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
Olen kuullut tämän väitteen monta kertaa, mutta oletko varma, että tämä pätee ainakaan kaikkien pankkien osalta? Olettaisin, että mahdollisesta kolmannesta osapuolesta pitäisi olla maininta ja ainakaan omassa sopparissani tällaista ei ole (Nordea).
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
Niin on minullakin. Olisin voinut maksaa asunnon heti velattomaksi, jos olisin laittanut kaikki sijoitukset lihoiksi, mutta ei siinä olisi ollut mitään järkeä. Ennemmin makselen asuntoa pienillä koroilla 25v ja annan inflaation syödä lainan reaaliarvoa. Maksoin mitättömän summan korkosuojasta ja nyt voin seuraavat 10v luottaa siihen, että korkokulut pysyvät matalana. Jos sen jälkeen korot olisivat tapissa, niin voisin säästöillä maksaa vaikka koko lainan pois.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Eli olet päässyt biitannut suunnilleen rahan painamisen määrän. Luultavasti olet siis pärjännyt paremmin kuin suurin osa muista asuntosijoittajista. Onnittelut.Tämä nyt menee jo aikalailla OT:n puollele, joten olkoon viimeinen viestini aiheesta.
Sun käsitys inflaatiosta ei vastaa sitä mikä on inflaation määritelmä. Inflaation määrää rahan määrän muutoksen lisäksi rahan kiertonopeus. Ja rahan kiertonopeus on ollu trendinomaisessa laskussa 90-luvulta asti, joka on pitänyt inflaation kurissa korona-pandemian päätökseen asti.
Miksi rahan määrän lisäys ei johda inflaatioon?
Rahan tarjonnan lisäys johtaa perinteisen käsityksen mukaan kiihtyvään inflaatioon. Näin ei ole kuitenkaan käynyt.
--
Jos mulla on sijoituskämppään nyt laitettuna ~75000e omaa pääomaa ja se tuottaa n. ~4000e after-tax voittoa vuodessa + asunnon arvo on lisäksi noussut ~40 000e 10v aikana, niin itse pidän sitä kyllä riskikorjattuna tuottona ihan ok tuloksena ja omien kokemusten mukaan se biittaa inflaation kevyesti.
On mun osakesalkku paisunut varmaan enemmän, mutta siellä ei ole velkavipua ja riskit ovat myös isompia.
Sama pätee tietysti oman asunnon tuottoon. Siinä asuntosäästämisen tuotto on vuokrassa säästetty rahamäärä + mahdollinen arvonnousu. Jos on ostanut asunnon 75%:sesti vieraalla pääomalla oikealta paikalta, niin omalle pääomalle on paikoitellen saanut varsin hyvää tuottoa kun asuntojen / kiinteistöjen hinnat ovat nousseet niin paljon + vieras pääoma on ollut ~ilmaista.
Sijoittaminen on kinkkistä, kun indeksitkin träkkää korkeintaan rahan painamisen määrää nykyisin.
Yksi osa ongelma on myös mainitsemasi alhainen money velocity, eli rahan kiertonopeus. Näin ollen rahan painamisen efekti talouteen heikkenee koko ajan. Eli sitä pitää painaa suhteessa koko ajan enemmän. Rahan painamisen voi myös sanoa olevan inflaatiota, vaikka ei näkyisi cpi:ssä.
Jatkettakoon muualla..
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Eipä sitä luultavasti kannata maksaa pois, kuin vasta todella korkeilla koroissa (olettaen, että saat sijoituksilla paljon kovempaa tuottoa. Kuten ylempänä totesin, sijoituksille pitää saada käytännössä lähemmäs 10% keskimäärin jotta biittaa keskuspankin rahan painamisen). Jos korot nousee yli 5%, meillä on suurempia huolia, kun koko euroalue on kriisissä.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Kannattaa myös muistaa että n. 3% korkotaso olisi ns. normaalia, ja täysin tervettä taloudelle. Voisi jopa toivoa että siihen jäädään. Ainakaan itselle ei aiheuttaisi 3% korko mitään harmaita hiuksia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
No en mä nyt tiedä. Eikös molempien perimmäisenä tehtävänä ole turvata perheen toimeentulo, jos kakkeli osuu tuulettimeen?
Se onkin sitten ihan oma juttunsa mille tasolle korot voivat oikeasti nykypäivänä nousta. Moni toistelee mantraa, että ei ne voi mitenkään nousta korkealle syistä x y ja z, mutta aika paljon odottamattomia asioita maailmassa tapahtuu.
Esimerkiksi euron hajoaminen ei välttämättä ole aivan mahdoton skenaario ja mitä sen jälkeen tapahtuisi koroille, kun otettaisiin taas kansalliset valuutat käyttöön?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
Hetkinen. Totesit aiemmassa viestissäsi, että et ottaisi halpaa 2% korkokattoa, mutta pidät silti 3% korkotasoa normaalina? Eikö tämä ole vähän ristiriitaista
Niin siis samahan pätee, vaikka rahan lainaamiseen, jossa myös pankit toimivat välittäjinä. Pankki voi lainata ulos omien asiakkaidensa talletuksia tai sitten muilta pankeilta lainattua rahaa. Näistä yleisesti omien asiakkaiden rahat (etenkin 0-korko tileillä makaavat) on huikeasti parempaa lainattavaa, kuin muualta lainattu raha. Eikä näitäkään missään erotella.
Harvoin autovuokraamokaan kertoo, että mistä on auton vakuutuksen ottanut.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
ööh. ei? En henkilökohtaisesti usko yli 2% korkoihin, tai jos niihin mennään, niin ainoastaan väliaikaisesti. Talouden realiteet eivät kestä juuri tuota korkeampaa korkotasoa. Sanoin, että itselleni ei tuota haasteita maksaa korkeampaa korkotasoa tarvittaessa, ja tuohonkin löytyy Nordealta ilmainen suoja nimeltä lyhennysjousto.Hetkinen. Totesit aiemmassa viestissäsi, että et ottaisi halpaa 2% korkokattoa, mutta pidät silti 3% korkotasoa normaalina? Eikö tämä ole vähän ristiriitaista
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
No oliko tästä jotain faktaa, että korkosuojat ovat 3rd party tuotteita vai pelkkää mutuilua?
Olen monesti kuullut tämän väitteen vielä siinä muodossa, että pankit voisivat muka luistaa korkosuojasta antamalla sen 3rd party providerin mennä konkkaan. Ei onnistu ainakaan omassa tapauksessani, kun sopimuksessa ei ole kolmansia osapuolia.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
Itse taas pidän nykytilanteessa todennäköisenä, että tulen vähintään saamaan ”omani takaisin” tuon 2% korkokaton osalta, mutta jää nähtäväksi. Ei aiheuta pätkääkään harmitusta, jos menetän tuon mitättömän summan 10v mielenrauhasta. Ja kyllä minäkin voisin maksaa vaikka 10% korkoja menemättä konkurssiin, mutta vituttaisihan se
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Joo, kyse onkin todennäköisyyksistä ja haluaako vakuutuksesta maksaa ekstraa. Jokainen tosiaan tyylillään.Itse taas pidän nykytilanteessa todennäköisenä, että tulen vähintään saamaan ”omani takaisin” tuon 2% korkokaton osalta, mutta jää nähtäväksi. Ei aiheuta pätkääkään harmitusta, jos menetän tuon mitättömän summan 10v mielenrauhasta. Ja kyllä minäkin voisin maksaa vaikka 10% korkoja menemättä konkurssiin, mutta vituttaisihan se
- Liittynyt
- 21.11.2021
- Viestejä
- 381
Mjoo....Mites tota, puhetta on paljon siitä että korko ei voi nousta yli 2% koska "talous menee taantumaan", mutta, jos taas korkojen historiaa katsoo niin eikös tässä 2000 luvun puolella ole käyty siellä 6% korossa (oliko nyt 2007 vai milloin, en muista), ja sit tuolla kultaisen 90 luvun puolellahan korot kävi jossain 17% tienoilla.
Mites nämä oli mahdollisia ja miks nyt ei sitten nykyään olis yhtä'lailla mahdollisia? maailma on yllätyksiä täynnä. Ajatelkaapa kuka olis uskonut koronaan ja venäjän hyökkäys sotaan 5 vuotta sit? Seuraavaks kaatuu koko eurojärjestelmä jonkun ketjureaktion seurauksena....tms...
Muutenkin toi korkojen nousu on vähän hämärä homma. Siis käsitin että niitä nostetaan siksi ,että rahaa on liikaa liikkeellä (inflaatio), eli toisinsanoen ihmisillä on liikaa rahaa ja niitä halutaan köyhdyttää Sitten nostetaan korkoja jotta ihmiset köyhtyy, näinollen rahaa ei ole liikaa liikkeellä ja inflaatio vähenee jolloin kaupasta saa mars patukan samaan hintaan, eli sen hinta ei jatka nousemista.
Nyt sitten vastapuolella on uhkana että jos korkoja nostetaan liikaa, ihmiset köyhtyy liikaa ja eivät osta enää mitään, ja tätäkautta talouden "kierto" laskee liikaa kun rahaa ei käytetä, ja tulee taantuma (tarkoittaako taantuma nyt myös sitä, että työttömyys nousisi, koska raha ei liiku, ei ole sitten töitä työnantajilla tarjota kun ihmiset ei osta heidän tuotteitaan...??)
Ymmärsinkö oikein tuon korkojen noston idean? Vähän siis samanlainen mekanismi kuin krapulan tasoittaminen kossulla, lähtee helposti uuden kännin puolelle Eli varovaista hommaa ettei liikaa nouse korot.
Mites nämä oli mahdollisia ja miks nyt ei sitten nykyään olis yhtä'lailla mahdollisia? maailma on yllätyksiä täynnä. Ajatelkaapa kuka olis uskonut koronaan ja venäjän hyökkäys sotaan 5 vuotta sit? Seuraavaks kaatuu koko eurojärjestelmä jonkun ketjureaktion seurauksena....tms...
Muutenkin toi korkojen nousu on vähän hämärä homma. Siis käsitin että niitä nostetaan siksi ,että rahaa on liikaa liikkeellä (inflaatio), eli toisinsanoen ihmisillä on liikaa rahaa ja niitä halutaan köyhdyttää
Sitten nostetaan korkoja jotta ihmiset köyhtyy, näinollen rahaa ei ole liikaa liikkeellä ja inflaatio vähenee jolloin kaupasta saa mars patukan samaan hintaan, eli sen hinta ei jatka nousemista.Nyt sitten vastapuolella on uhkana että jos korkoja nostetaan liikaa, ihmiset köyhtyy liikaa ja eivät osta enää mitään, ja tätäkautta talouden "kierto" laskee liikaa kun rahaa ei käytetä, ja tulee taantuma (tarkoittaako taantuma nyt myös sitä, että työttömyys nousisi, koska raha ei liiku, ei ole sitten töitä työnantajilla tarjota kun ihmiset ei osta heidän tuotteitaan...??)
Ymmärsinkö oikein tuon korkojen noston idean? Vähän siis samanlainen mekanismi kuin krapulan tasoittaminen kossulla, lähtee helposti uuden kännin puolelle
Eli varovaista hommaa ettei liikaa nouse korot.Inflaatio kasvaa -> korkoja nostetaan -> kulutus laskee -> yritysten tuottavuus laskee -> alkaa irtisanomisaallot -> työttömyys kasvaa -> inflaatio laskee -> korkoja lasketaan
Jokseenkin hyvin yksinkertaistetusti. Nyt vain lisänä on energian hinnan kasvu, joka näillä näkymin tulee kasvaamaan vaikka korkoja nostetaan, joten korkojen noston vaikutus jää kysymysmerkiksi ellei niitä nosteta, niin paljon että talouskasvu menee pitkälti negatiiviseksi kun samalla kasvaa kulut ja tuottavuus laskee kuluttajien lompakon nyörien mennessä kiinni.
Jokseenkin hyvin yksinkertaistetusti. Nyt vain lisänä on energian hinnan kasvu, joka näillä näkymin tulee kasvaamaan vaikka korkoja nostetaan, joten korkojen noston vaikutus jää kysymysmerkiksi ellei niitä nosteta, niin paljon että talouskasvu menee pitkälti negatiiviseksi kun samalla kasvaa kulut ja tuottavuus laskee kuluttajien lompakon nyörien mennessä kiinni.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Todella lyhyesti ja yksinkertaistettuna. Velka. Velkaa ei ole ollut systeemissä koskaan näin paljon. Aikaisemmin inflaatiota ollaan voitu hallita helposti nostamalla korot vaikkapa mainitsemaasi 6%. Korkojen nostohan tarkoittaa korkomenojen nousua kotitalouksille, mutta myös valtioille. Esim. Euroopassa Italia defaulttaa käsittääkseni jossain 3-4% korkotasolla ja myös Yhdysvalloissa FED bluffaa kovilla koronnoistoilla, vaikka data näyttää ettei valtio pysty hoitamaan velkojaan mikäli ratet nousee tuonne 3-4%. Elämme jänniä aikoja.
Todennäköisesti "keskuspankit bluffaa" kuten yleensä. Yksi reitti ulos tästä voisi olla se, että inflaation annetaan juosta, ja syödä valtionvelat (ja muut velat pois) ja ennen pitkää inflaatio sitten tasoittuu. Tämähän olisi terve reitti, mutta tavallisella kansalaisella voi olla asiaan sanomista... ja kun kyse on politiikasta, niin poliitikkoa ei kiinnosta mikä on parasta, vaan että kuinka päästä seuraavalle kaudelle. Vaikeita juttuja ja aika näyttää.
Silti, en usko tosiaan näihin yli 2% korkoihin, ainakaan pitkäksi ajaksi, koska se aiheuttaa kunnon mayhemin monelta kantilta. Liikaa velkaa systeemissä.
Todennäköisesti "keskuspankit bluffaa" kuten yleensä. Yksi reitti ulos tästä voisi olla se, että inflaation annetaan juosta, ja syödä valtionvelat (ja muut velat pois) ja ennen pitkää inflaatio sitten tasoittuu. Tämähän olisi terve reitti, mutta tavallisella kansalaisella voi olla asiaan sanomista... ja kun kyse on politiikasta, niin poliitikkoa ei kiinnosta mikä on parasta, vaan että kuinka päästä seuraavalle kaudelle. Vaikeita juttuja ja aika näyttää.
Silti, en usko tosiaan näihin yli 2% korkoihin, ainakaan pitkäksi ajaksi, koska se aiheuttaa kunnon mayhemin monelta kantilta. Liikaa velkaa systeemissä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
Sehän se onkin, kun maailmantalous on saatu täysin sekaisin typerällä rahapolitiikalla ja ongelmia paikkaillaan tekemällä vielä hullumpia kikkoja. Toisin sanoin tilanteesta ulospääsyyn on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Eiköhän tässäkin tapauksessa käy niin, että syylliset palkitaan ja tavallinen kansa maksaa tavalla tai toisella
Periaatteessahan tässä voi käydä niin, että paljon velkaa omaavat lopulta hyötyvät, kunhan pystyvät suoriutumaan veloistaan vaikean muutoksen ajan.
Eniten itseä huolettaa EU:n ja euron tilanne. Ensi talvena voi tulla todella vaikeita aikoja euroopassa mm. energian ja talouden osalta ja tästä tulee helposti eripuraa jäsenvaltioiden kesken. Käytännössä siis juuri sitä, mitä putler tavoittelee. Euro natisee nyt jo liitoksissaan, kun moni maa elää lähinnä tukipakettien avulla. Ei välttämättä ole kovin kaukaa haettua, että korttitalo romahtaa.
Siihen en osaa sanoa mitä tällaisessa tilanteessa esimerkiksi asuntolainoille kävisi, mutta veikkaan korkeita korkoja.
Periaatteessahan tässä voi käydä niin, että paljon velkaa omaavat lopulta hyötyvät, kunhan pystyvät suoriutumaan veloistaan vaikean muutoksen ajan.
Eniten itseä huolettaa EU:n ja euron tilanne. Ensi talvena voi tulla todella vaikeita aikoja euroopassa mm. energian ja talouden osalta ja tästä tulee helposti eripuraa jäsenvaltioiden kesken. Käytännössä siis juuri sitä, mitä putler tavoittelee. Euro natisee nyt jo liitoksissaan, kun moni maa elää lähinnä tukipakettien avulla. Ei välttämättä ole kovin kaukaa haettua, että korttitalo romahtaa.
Siihen en osaa sanoa mitä tällaisessa tilanteessa esimerkiksi asuntolainoille kävisi, mutta veikkaan korkeita korkoja.
- Liittynyt
- 21.11.2021
- Viestejä
- 381
No jos nyt ajatellaan tollee suht.koht pahin skenaario. Eli euro kaatuu ja venäjä jatkaa hyökkäystä liettuan suwalkin käytävälle tossa kun on miehittänyt ukrainan, apinarokosta tulee uus korona ja yhteiskunta sulkeutuu, pankkien pakko nostaa kriisien takia korot tonne 10% hujakoille pariksi vuodeksi. Sen jälkeen joku 3% korkotaso 10 vuotta putkeen. Paljos tää nyt vaikuttais kuukausierään sit jos normisti ilman korkoja olis 500ekk?
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Kauhuskenaariossa vedät lainan lyhennysvapaalle pariksi vuodeksi, ja makselet pelkkää korkoa. Siinä yksi elämää helpottava ratkaisu.
Tosiasiassa tuossa skenaariossa asuntolainasi korko on öbaut viimeinen asia joka rassaa...- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
En ole tutkinut ehtoja, mutta voisin äkkiseltään kuvitella, että pankki ei diilaisi sen kanssa, jos kaikki asiakkaat vetäisivät parin vuoden lyhennysvapaat, kun korot nousisivat tappiin…Kauhuskenaariossa vedät lainan lyhennysvapaalle pariksi vuodeksi, ja makselet pelkkää korkoa. Siinä yksi elämää helpottava ratkaisu.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Se on lainasopimuksessa yhtälailla kuin muutkin tuotteet.
- Liittynyt
- 21.11.2021
- Viestejä
- 381
Mitä vikaa? jos ajatellaan että pankki elää korolla, näinhän pankki saa korkonsa, ja itseasiassa pidempiaikaisen asiakkaan koska on lyhennysvapaalla (edellyttäen että asiakkaalla työuraa tiedossa pitkälle tulevaan)
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 233
Joo. Tarkemmin ajateltuna voi se olla näinkin, vaikka laajempi laina-aikojen pidentyminen voi olla riskialtista. Ruotsissahan tää taitaa olla aika normaalia toimintaa, että lainoja ei varsinaisesti edes lyhennetä.
- Liittynyt
- 20.07.2017
- Viestejä
- 686
Viimeksi muokattu:
Uutiset
-
HP:lta langattomat HyperX-nappikuulokkeet ja -pelihiiri sekä uusi Omen-pelikannettava
27.4.2024 01:07
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (17/2024)
26.4.2024 12:29
-
Antec julkaisi Constellation-sarjan uuden C5-kotelon mustana ja valkoisena
26.4.2024 09:03
-
Kiinalaisen Zhaoxinin uusi KX-7000-prosessori testivuodossa
26.4.2024 08:56
-
Noctua julkaisi uuden matalaprofiilisen NH-L12Sx77 -prosessoricoolerin
26.4.2024 08:36
