Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Juomatilaaja]

Ehkä vähän vanhaan viestiin vastaan, mutta 2-3 kertaa minulle on korkokattoa koetettua myydä ja 10v putkeen korot on olleet marginaalin kanssa alle 2% (tällä hetkellä taitaa olla luokkaa 0.2%). Aina on epävakaat ajat ja ihan kohta korot nousevat..

Joustavat lyhennysvapaat ja työttömyysvakuutus (jota en myöskään ottanut) ajavat saman asian halvemmalla. Tämä tietenkin olettaen, että korot nousevat vain maltillisesti. Ja kun on katto, pitää olla myös lattia - ja en minä semmoista halua.

--

Marginaalini siis 0.7%, euribor 3kk ja negatiivinen korko vaikuttaa. Lisäksi on remonttilaina putkiremontista, jota makselen rahoitusvastikkeessa.
Jos korot nousisivat edes positiiviseksi, niin yhdistelisin lainani ja miettisin homman uusiksi.



100k€ lainalle tämä on 25€/kk.
200k€ lainalle tämä on 50€/kk.

Ja se katto on aika kaukana. Jos euribor 12kk kääntyy nousuun, niin teillä on kuitenkin keskimäärin puoli vuotta aikaa reagoida.

Koetan vaan sanoa, että ei ole välttämättä hyvä idea tuo korkokatto, mutta jos siitä repii ylimääräistä lohtua ja stressinlievitystä, niin ei tuo nyt ylitsepääsemätön raha ole.

Mä luulen, että jokainen meistä olisi valmis ottamaan korkokaton lainalleen. Kyse on vain siitä, mitä tuosta tuotteesta ollaan valmiita maksamaan. Toisessa ääripäässä joku edellyttäisi, että sen tulisi olla ilmaistuote, ja toisessa ääripäässä moni on valmis maksamaan siitä useamman prosenttiyksikön lisämarginaalia.

Lyhennysvapaat eivät ole kulueriin liittyvä suoja, vaan ne suojaavat ainoastaan kassavirtaa. Toki sekin on monelle hyvä ja riittävä instrumentti ennakoida taloutta.

Kuten tässä ketjussa on tainnut tulla jo aikaisemminkin korostettua, korkosuojaus ei ole luonteeltaan sijoitustuote vaan pikemminkin vakuutustuote. Hyöty-odotuksetkin määräytyvät siis sen mukaisesti. Taloudellisessa toiminnassa on aina syytä varautua riskeihin tavalla tai toisella. Omalla kohdallani näen, että korkoriskin eliminoiminen suojauksella antaa mahdollisuuden suuremmalle velka-asteelle riskitason nousematta kohtuuttomaksi. Se taas antaa mahdollisuuden suuremmille tuotoille, jolloin kokonaisuus jää plussan puolelle siihen vaihtoehtoon nähden, että lainat olisi sidottu lyhyeen muuttuvaan korkoon ja velkasumma olisi matalampi.

 

[Make]

Nordea tarjosi marginaalia 0,76% ja 300€ nostokuluja ilman korkosuojausta, lainaturvaa tai rahastosäästämistä. Aika korkea marginaali. Huomenna on vielä S-Pankin kanssa keskustelu, mielestäni tarjosivat alustavasti 0.5% marginaalia ilman mitään oheistuotteita.

Nordea ei saanut lainalupausta lähetettyä joten päädyin S-Pankkiin sitten. En tosin olisi tuolla marginaalilla Nordeaa valinnutkaan mutta pyysin silti että lähettävät lainalupauksen kirjallisena. Välittäjän kanssa ei ilmeisesti onnistu digitaalinen kauppa joten nyt odotellaan että saa varattua kaupanteolle ajan pankkiin..

 

[Pretor]

Itse olen aina maksanut suoraan sen mitä on pyydetty, eikä ole tarvinnut käyttää aikaa hinnoista jappasuun. Helpottaa ja nopeuttaa kummasti kaupantekoa.

Ehkä olen omalaatuinen tuossa suhteessa, mutta minä en ole koskaan pitänyt sellaisesta kaupanteosta, jossa tingataan hinnoista. Minä katson pelkästää, mitä myyjä tuotteestaan pyytää ja jos hinta on mielestäni sopiva, niin teen kaupat. Jos hintapyyntö on mielestäni liian korkea, niin siirryn seuraavaan kohteeseen, enkä ala käyttämään aikaani jauhamiseen.

No minä taas en ymmärrä tämmöistä ajattelutapaa, paitsi siinä tapauksessa, että sitä rahaa tosiaan kasvaa puissa. Kyllä mulle kelpasi oikein hyvin se, että viimeisimmän "sopivan, mutta omaan makuun hintavan" kohteen tinkaamisen jälkeen maksettiin viisinumeroinen summa vähemmän mitä pyyntihinta oli. Tämä kuitenkin pääkaupunkiseudulla, jossa myös mahdollista ostajakuntaa riittää verrattuna johonkin käpykylään, jossa ei meinaa edes välttämättä päästä asunnostaan eroon.
Tuommoinen 5% on kuitenkin ihan pois viilattavissa kohteesta riippuen. On myös kohteita, joista saattaa saada jopa pyyntiä enemmän täällä pääkaupunkiseudulla... siinä voi toisaalta miettiä välittäjän motiiveja, jos hinta on liian halpa alkujaankin.
Sinä olet tietenkin myyjän näkökulmasta ihanteellinen ostaja, jos kohde on sulle oikea ja samantien tulee pyydetty summa lapaan.

 

[Juomatilaaja]

No minä taas en ymmärrä tämmöistä ajattelutapaa, paitsi siinä tapauksessa, että sitä rahaa tosiaan kasvaa puissa. Kyllä mulle kelpasi oikein hyvin se, että viimeisimmän "sopivan, mutta omaan makuun hintavan" kohteen tinkaamisen jälkeen maksettiin viisinumeroinen summa vähemmän mitä pyyntihinta oli. Tämä kuitenkin pääkaupunkiseudulla, jossa myös mahdollista ostajakuntaa riittää verrattuna johonkin käpykylään, jossa ei meinaa edes välttämättä päästä asunnostaan eroon.
Tuommoinen 5% on kuitenkin ihan pois viilattavissa kohteesta riippuen. On myös kohteita, joista saattaa saada jopa pyyntiä enemmän täällä pääkaupunkiseudulla... siinä voi toisaalta miettiä välittäjän motiiveja, jos hinta on liian halpa alkujaankin.
Sinä olet tietenkin myyjän näkökulmasta ihanteellinen ostaja, jos kohde on sulle oikea ja samantien tulee pyydetty summa lapaan.

Asuntoja kuitenkin ostetaan euroilla eikä prosenteilla. Itse olen tehnyt parhaat kauppani maksamalla pyyntihinnan. Kerran olen ensinäytöllä tehnyt pyyntihintaa korkeamman tarjouksen, mutta myyjä ei edes tehnyt vastatarjousta, vaan myi toiselle. Hurjimmillaan olen saanut myyjän tulemaan pyyntihinnasta alaspäin mukavan viisinumeroisen euromäärän, mutta en ole katsonut aiheelliseksi hyväksyä vastatarjousta.

Pari asuntoa olen ostanut myös tilanteissa, joissa myyjällä on ollut selvästi liian kova hintapyyntö, kohde on roikkunut pitkään markkinoilla ja lopulta hintapyyntiä on alennettu välittäjän toimesta. Toisessa tapauksessa tarjosin pyydetyn, toisessa väänsin yllättävän pitkään lopullisesta hinnasta. Varsinkin jälkimmäinen oli oikein hyvä kauppa. Olisi ollut, vaikka olisin maksanut alennetun pyyntihinnan suoraan.

Hyvät ja kohtuuhintaiset asunnot menee nopeasti kaupaksi, joten turha siinä on jäädä tonneista vääntämään, jos kohteen oikeasti haluaa. Toisaalta, jos kärsivällisyyttä ja aikaa riittää, niin jostain Etuovesta voi kannattaa etsiä niitä aikajärjestykseen asettuna jonon hännillä olevia kohteita, joissa on selvästi ylisuuri pyyntihinta, sekä tehdä niistä sikatarjouksia ilman omatunnon tuskia. Yleensä varmaan välittäjän ja/tai myyjän vastauksena on halveksivat kommentit, mutta toisaalta jos asuntoon ei ole ollut vaikka puoleen vuoteen mitään todellista kiinnostusta, niin se kymmenienkin prosenttia pyyntihintaa alempi tarjous saattaa joskus tärpätä.

 

[Tekila]

On tää lainan saaminen taas tehty perkeleen vaikeaksi.

Puoliso tahtoisi lainan omasta Säästöpankista ja on vielä ihan mukana siinä, että lainan korko voi olla korkeampi että saa pitää oman pankkinsa.

No lainannostokulut ovat 800 euroa, tulivat 50 euroa vastaan. Tähän emme suostu.

Sitten ne vaativat että asuntoa mikä ostetaan on kuolinpesän ja jo vahvistettu perukirja, (myös DVV:n vahvistama koska edunvalvottava osana) on puutteellinen ja pyytävät entisien puolisoiden virkatodistukset. Mikään muu taho ei noita ole vielä tähän päivään vaatinut, mutta nyt sitten pitäisi 6 puolison virkatodistukset pyytää. Eihän noita voi oikein edes ilman heidän suostumustaan pyytää.

 

[SweeneyTodd]

Remonttilainasta kokemuksia? Onko edullisinta kysellä samasta pankista, missä on asuntolaina, että saisiko siihen samaan ympättyä. Vakuutta pitäisi kuitenkin olla lyhennyksissä vapautunut. Vai perseilevätkö siinä samassa sitten lainaehtoja huonommiksi? Mitäs muita vaihtoehtoja on?

 

[Juomatilaaja]

Remonttilainasta kokemuksia? Onko edullisinta kysellä samasta pankista, missä on asuntolaina, että saisiko siihen samaan ympättyä. Vakuutta pitäisi kuitenkin olla lyhennyksissä vapautunut. Vai perseilevätkö siinä samassa sitten lainaehtoja huonommiksi? Mitäs muita vaihtoehtoja on?

Peruskorjauksiin (putkiremontti yms) voit hakea asuntolainaa, mutta esimerkiksi pintarempat rahoitetaan muilla lainoilla. Eli käytännössä vakuudellisella tai vakuudettomalla pankkilainalla, jonka korkoprosentti on jotain ihan muuta kuin asuntolainalla.

 

[JRan]

Remonttilainasta kokemuksia? Onko edullisinta kysellä samasta pankista, missä on asuntolaina, että saisiko siihen samaan ympättyä. Vakuutta pitäisi kuitenkin olla lyhennyksissä vapautunut. Vai perseilevätkö siinä samassa sitten lainaehtoja huonommiksi? Mitäs muita vaihtoehtoja on?

Eiköhän se sama pankki helpoin ole, etenkin jos osake kyseessä ja haluat käyttää sitä vakuutena. Kiinteistö voisi toki toimia toisessakin pankissa. Tuskin lähtee vanhoja lainoja muuttelemaan.

Onhan näitä toki vakuudettomiakin lainoja, mutta niissä kulut sitten yleensä reippaasti enemmän, koska riski on korkeampi.

 

[tpu]

Eikös tuossa nihkeyttä aiheuta se, että asuntolainan koroista saa tehdä verovähennyksiä, joten siirrytään veropetoksen puolelle, jos asuntolainaksi naamioidaan jotain muuta kuin asuntolainaa. Siksi ovat pankissa hyvinkin tarkkoja siitä, mihin tarkoitukseen asuntolainaa myöntävät.

 

[valvoline]

Nykyään myös asuntoluottodirektiivi ohjaa pankkeja kategorisoimaan luotot "oikein".

 

[Kvarkki]

Remonttilainasta kokemuksia? Onko edullisinta kysellä samasta pankista, missä on asuntolaina, että saisiko siihen samaan ympättyä. Vakuutta pitäisi kuitenkin olla lyhennyksissä vapautunut. Vai perseilevätkö siinä samassa sitten lainaehtoja huonommiksi? Mitäs muita vaihtoehtoja on?

Meillä on asunto vakuutena mlp-remontin lainassa, marginaali oli alussa sama kuin itse asuntolainalla, sillä erotuksella, että remonttilainassa ei saa olla rajausta minimi 0% korosta eli neg. korko syö marginaalia. Nykyään asuntolainassa on marginaali vähän pienempi tinkauksen myötä, remonttilainan marginaalia eivät suostuneet tiputtamaan. Molemmat marginaalit hyvin reilusti alle %, 2018-2019 vuosilta.

 

[Tsemppari]

Onko vakiokäytäntö lähetellä kuvakaappauksia omista varoista ja sijoituksista asuntolainaa haettaessa? Nordealta kyselevät tuommoisia. Käytännössähän voin photoshopata heille juuri ne numerot joita kaivataan..

 

[edup]

Onko vakiokäytäntö lähetellä kuvakaappauksia omista varoista ja sijoituksista asuntolainaa haettaessa? Nordealta kyselevät tuommoisia. Käytännössähän voin photoshopata heille juuri ne numerot joita kaivataan..

No juu ei ole vakiokäytäntö. Kuulostaa ihan tasan "only in Nordea" jutuilta.

Mikähän järki tuossakin nyt sitten niiden mielestä on? Eikä omalla kohdalla Nordea edes kysellyt tuollaisia. Tosin eipä sitä lainaa tullut lopulta Nordealta otettuakaan. Ehkä sitten jos olisi heihin päätynyt, niin ne ois lainaa nostettaessa halunneet jonkun pikkusormivalan siitä että lomakkeessa annetut tiedot on totta.

 

[kjns]

Vaatiihan nuo pankit usein jotain tiliotteita tai palkkatodistuksiakin, ja ihan yhtä hyvinhän nekin voisi väärentää jos olis sellaista taipuvaisuutta. Lähtökohta varmaan on että ihmiset puhuu totta ja noilla pyydetyillä tiedoilla jollain tasolla pyritään varmentamaan asiakkaan puheita ja ehkäisemään "totuuden kaunistelua"...

Aika vähissähän pankin keinot on luotettavasti varmentaa kusettaako asiakas vai eikö jos kaikki asiointi on toisissa rahoituslaitoksissa.

 

[Juomatilaaja]

No juu ei ole vakiokäytäntö. Kuulostaa ihan tasan "only in Nordea" jutuilta.

Mikähän järki tuossakin nyt sitten niiden mielestä on? Eikä omalla kohdalla Nordea edes kysellyt tuollaisia. Tosin eipä sitä lainaa tullut lopulta Nordealta otettuakaan. Ehkä sitten jos olisi heihin päätynyt, niin ne ois lainaa nostettaessa halunneet jonkun pikkusormivalan siitä että lomakkeessa annetut tiedot on totta.

Kyllä minun mielestäni on ihan vakiokäytäntö kysellä varoista ja sijoituksista. Informaation voi toimittaa varmasti muutenkin kuin kuvakaappauksina.

Tokihan pankille voi valehdella, mutta siinä velkakirjassa kuitenkin vakuutetaan annettujen tietojen olevan oikein. Ja siellä velkakirjan ehdoissa puolestaan kerrotaan, että pankilla on oikeus eräännyttää velka maksettavaksi, jos velallinen on antanut pankille harhaanjohtavia tietoja.

 

[edup]

Kyllä minun mielestäni on ihan vakiokäytäntö kysellä varoista ja sijoituksista. Informaation voi toimittaa varmasti muutenkin kuin kuvakaappauksina.

Tokihan pankille voi valehdella, mutta siinä velkakirjassa kuitenkin vakuutetaan annettujen tietojen olevan oikein. Ja siellä velkakirjan ehdoissa puolestaan kerrotaan, että pankilla on oikeus eräännyttää velka maksettavaksi, jos velallinen on antanut pankille harhaanjohtavia tietoja.

Kyllä. On vakiokäytäntö kysellä varoista ja sijoituksista. Ja on vakiokäytäntö pyytää esim. tiliotteita, palkkakuitteja, jne. Mutta se että pyydellään kuvankaappauksia on kyllä ihan uusi juttu, eikä ole tullut minkään pankin kanssa vastaan missään.

Jos joku nyt sitten olisi pankkia huijatakseen, niin oikeastaan mikään noista pyydetyistä asioista ei oikeastaan edes estä sitä huijaamista. Kaikki ne on väärennettävissä helposti. Eli sikäli ei niissä kuvankaappauksissa kai sen enempää vikaa ole kuin noissa muissakaan, mutta ei ne silti vakiokäytäntö ole.

 

[Wilmo]

Sinänsä triviaalia, kun puhutaan kuitenkin melko vakavasta rikoksesta, jos kusettaa pankkia väärentämällä tuollaisia screenshotteja.

 

[JRan]

Onko vakiokäytäntö lähetellä kuvakaappauksia omista varoista ja sijoituksista asuntolainaa haettaessa? Nordealta kyselevät tuommoisia. Käytännössähän voin photoshopata heille juuri ne numerot joita kaivataan..

Luulisi, että palkkalaskelma ja edellisvuoden verotuspäätös voisi olla kiinnostavampia...ei ole kyllä itseltä tollasia kuvakaappauksia koskaan kyselty...

 

[Kaiffa]

Pankkien kyselemistä dokumenteista hassuna tuli nyt vastaan, että kyselivät passeista kuvia lainaa hakiessa. Mikähän funktio sillä oli? Vähän semmonen retrofiilis tuli, passista skannit ja sähkö- tai kaasulaskusta kans

Luulisi, että kun hakuvaiheessa on joka tapauksessa tunnistauduttu verkkopankkitunnuksilla, niin henkilöllisyys tulisi jo sillä luotettavammin todettua.

 

[pelitys]

Pankkien kyselemistä dokumenteista hassuna tuli nyt vastaan, että kyselivät passeista kuvia lainaa hakiessa. Mikähän funktio sillä oli? Vähän semmonen retrofiilis tuli, passista skannit ja sähkö- tai kaasulaskusta kans

Luulisi, että kun hakuvaiheessa on joka tapauksessa tunnistauduttu verkkopankkitunnuksilla, niin henkilöllisyys tulisi jo sillä luotettavammin todettua.

Pankin täytyy tuntea asiakkaansa joten kuulostaa ihan normaalilta. Melkein aloittavat kuulustelut kengän numerolla ja peniksen pituudella.

 

[jinx1980]

Kuinkas nopeasti maanmittauslaitoksen tietoihin tulee kiinteistön myyntihinta? Viikko, kuukausi…

 

[Tulivuori]

Mitäs asuntolainalle tapahtuu, jos on 200k velkaa ja inflaatio lähtee laukalle? Hyvä vai huono

 

[tpu]

No ei sille asuntolainalle tapahdu mitään, se säilyy sellaisenaan. Jos inflaatio alkaa syömään rahan arvoa, niin samallahan se asuntolainan arvo pienenee samassa suhteessa, mutta euromääräisesti pysyy ihan ennallaan.

 

[edup]

Mitäs asuntolainalle tapahtuu, jos on 200k velkaa ja inflaatio lähtee laukalle? Hyvä vai huono

Siinähän se inflaatio syö sitä lainan reaaliarvoa samaan tapaan kuin mitä tahansa muutakin.

Korot toki normaalisti seuraa. Ja riippuen sitten siitä inflaation laukalle lähtemisen syystä, voi olla syytä pelätä oman työpaikkansa puolesta, tai sitten ei. (Tyypillisesti ei ole, mutta korrelaatio ei ole mitenkään aukoton inflaation ja työllisyyslukujen suhteen.)

Hyvyys ja huonous sitten riippuu ihan siitä että onko esim. oma laina korkosuojattu, säilyykö omat työt, kuinka hyvin oma palkka seuraa inflaatiota, jne.

 

[elmo]

Onko täällä joku karhunnut sopimussakkoja jos ei ole saanut asuntoa haltuun määräajassa? Miten se kuuluisi tehdä, lopussa kaikki vai kk kerrallaan? En haluaisi jättää loppuun kun sitten siinä on äkkiä prosenteissa hyvinkin iso summa asunnon kauppahintaan suhteutettuna ja aiheuttaisi varmaan hyvinkin paljon maksuhaluttomuutta.

Lisäksi omat epäilykset, että jos tämän 80v myyjän kanssa sovin jotain puhelimessa niin se ei 'muista' asiaa tai 'muistaa' sen jotenkin väärin. Jotta jäis mustaa valkoiselle niin pitäisikö pistää tekstiviestiä ennemmin vaikka puhelun jälkeen? Ajaako tekstiviesti lakiteknisesti saman asian kuin sähköposti/kirje? Sähköpostia hänellä ei ole enkä ala mitään kirjeitä rustaamaan...

 

[Taneli-]

En ole karhunnut mutta yleensähän nuo on sovittu kuukausi (tai jopa per viikko) kohtaisesti.
Silloin tietysti maksun pitäisi tapahtua per kuukausi ja loppua kun asuntoon pääsee muuttamaan (tai mikä se sovittu juttu onkaan, esim. siivous tapahtunut tms tai tässä tapauksessa (?) entinen asukas muuttanut ja varmasti saatu avaimet takaisin ja virallisestia asunto itselle).

Yleensähän noissa ideana on se että ostaja on (ainakin teoriassa) itse muuttamassa asuntoon mutta se ei syystä X olekaan vapaa = silloin joutuu joko maksamaan vuokraa pidempään tai asumaan muualla ja vuokraamaan ehkä tavaroilleen säilytystilaa. Minkä takia sitä sopimussakkoa on hyvä saada heti ja jatkuvasti.

Myös tietysti sen takia että mitäs on pahimmillaan vaikka se (kuten tässä tapauksessa 80v) myyjä sattuu kuolemaan kesken kaiken, perikunta sitten hoitaa.. ..miten nopeasti varsinkin jos yhtään maksua ei ole vielä suoritettu ja ehkä vuosiakin on aikaa ehtinyt jo kertyä ja summa kasvanut reippaasti?

 

[Juomatilaaja]

Mitäs asuntolainalle tapahtuu, jos on 200k velkaa ja inflaatio lähtee laukalle? Hyvä vai huono

Lähinnä viitekorkoriski ja sen myötä mahdollisesti myös asunnon arvonlaskuriski. Jälkimmäinen on toki hieman kyseenalaista, kun toisaalta inflaation voi olettaa nostavan asuntojen hintoja ja toisaalta nousevien korkojen laskevan niitä.

Jos velkaa on myös taloyhtiölainana, niin viitekorkoriskin päälle tulee marginaaliriski. Yhtiölainoissa kun pankit voivat nostaa niitä ilmoitusluontoisesti. Ja se ilmoitus voi olla ihan realistisessa skenaariossa sitä luokkaa, että "taloyhtiönne marginaali nousee nyt seitsemänkertaiseksi". Tuo on mielestäni sellainen riski, jota monet asuntovelalliset eivät ole oikein sisäistäneet.

 

[Taneli-]

Jos velkaa on myös taloyhtiölainana, niin viitekorkoriskin päälle tulee marginaaliriski. Yhtiölainoissa kun pankit voivat nostaa niitä ilmoitusluontoisesti. Ja se ilmoitus voi olla ihan realistisessa skenaariossa sitä luokkaa, että "taloyhtiönne marginaali nousee nyt seitsemänkertaiseksi". Tuo on mielestäni sellainen riski, jota monet asuntovelalliset eivät ole oikein sisäistäneet.

Tämä on oikeasti sellainen mitä kannattaa miettiä vaikka teoriassa se "pieni laina" jota makselee "80€/kk lisää seuraavat 5 vuotta" vastikkeen päälle tms. ja parin vuoden päästä lisää kun tehdään seuraava remontti vastaava lisää eikä se vielä paljoa tunnu. Kuitenkin jos korot nousevat se voi alkaa tuntumaan ja tuollaisessa kuitenkin puhutaan jostain 4000€ heti maksaen (tai 4800€ 5v aikana mistä se 800 olisi lisämaksuja sekä korkoja JOS korot eivät nouse tänä aikana)

Yleensä näistä asioista puhutaan esim. kesällä, sitten talvella äänestetään jos kesällä sai hallitus luvan hakea tarjouksia, seuraavana kesänä tehdään remonttia ja sitten aletaan puhumaan laskusta. Eli kyse ei ole "nyt kuukauden aikana pitäisi kerätä 4000€ kokoon" vaan pikemminkin vuoden-parin ajan ollaan puhuttu remontista ja sitä puuhattu, nyt pitäisi tehdä päätös maksetaanko kerralla vai otetaanko seuraavat 5 (tai X) vuotta korjausvelkaa vastikkeen päälle.

Nimimerkillä itse 2019 kesällä muistaakseni ikkunat uusittu, nyt 2022 (ensi kesä) pitäisi maasähkön saapua. Vieläkin osa makselee ikkunoita ja siksi empii maasähköä kun tulee lisää velkaa. Eikä ole ollut tietysti yhtään aikaa säästää vaikka maasähköstä puhuttiin jo 2020 kesällä...

 

[JRan]

Jos velkaa on myös taloyhtiölainana, niin viitekorkoriskin päälle tulee marginaaliriski. Yhtiölainoissa kun pankit voivat nostaa niitä ilmoitusluontoisesti. Ja se ilmoitus voi olla ihan realistisessa skenaariossa sitä luokkaa, että "taloyhtiönne marginaali nousee nyt seitsemänkertaiseksi". Tuo on mielestäni sellainen riski, jota monet asuntovelalliset eivät ole oikein sisäistäneet.

Erittäin hyvä pointti. Tämä on kyllä varmasti asia, mitä useimmat velalliset ei tiedä tai ole todellakaan sisäistänyt. Itse olen kuullut joskus vuosia sitten tuttavien kommentteja, että olen ollut hullu, kun olen maksanut yhtiölainat pois asuntoa ostaessa. No silloin aikanaan tällä sai ihan kivat verovähennykset. Nykyään tosiaan monelle henkilökohtainen laina voisi olla edullisempaa, mutta kaikki ei sitä saa riittävästi, joten siinäkin voi olla yksi syy pitää yhtiölaina.

Monesti myös miettinyt näitä todella velkaisia yhtiöitä, että mitä oikeasti tapahtuu jos muutama maksaja kyykkää, eikä pysty enää maksamaan velkojaan.

 

[Juomatilaaja]

Erittäin hyvä pointti. Tämä on kyllä varmasti asia, mitä useimmat velalliset ei tiedä tai ole todellakaan sisäistänyt. Itse olen kuullut joskus vuosia sitten tuttavien kommentteja, että olen ollut hullu, kun olen maksanut yhtiölainat pois asuntoa ostaessa. No silloin aikanaan tällä sai ihan kivat verovähennykset. Nykyään tosiaan monelle henkilökohtainen laina voisi olla edullisempaa, mutta kaikki ei sitä saa riittävästi, joten siinäkin voi olla yksi syy pitää yhtiölaina.

Monesti myös miettinyt näitä todella velkaisia yhtiöitä, että mitä oikeasti tapahtuu jos muutama maksaja kyykkää, eikä pysty enää maksamaan velkojaan.

Taloyhtiölainojen maksuvaikeudet ovat yksi riski. Mutta vaikka olisi hyvä taloyhtiö ja kaikki maksut hoituisi ajallaan, voi se marginaali moninkertaistua yllätysilmoituksella. Niin kävi viime vuosikymmenen alkupuoliskollakin: Kirje pankilta: taloyhtiönne lainamarginaali nousee 700 prosenttia

 

[JRan]

Taloyhtiölainojen maksuvaikeudet ovat yksi riski. Mutta vaikka olisi hyvä taloyhtiö ja kaikki maksut hoituisi ajallaan, voi se marginaali moninkertaistua yllätysilmoituksella. Niin kävi viime vuosikymmenen alkupuoliskollakin: Kirje pankilta: taloyhtiönne lainamarginaali nousee 700 prosenttia

Kyllä ja tämä marginaalien nousu, kun yhdistetään korkojen reippaaseen nousuun, niin alkaa hiukan taloyhtiölainan ottajan henkilökohtainen paine kasvaa. Voidaan olla nopeasti tilanteessa, missä pitäisi maksaa enemmän korkoa, kuin tällä hetkellä korkoa+lyhennystä. Ja siinä vaiheessa syliin kaatuu myös pahimmillaan ylivelkaantuneiden naapureiden lainat. Tämän lisäksi monesti vielä löytyy pankista lainaa, jonka hinta voi myös kasvaa sietämättömäksi, vaikka siinä marginaali ei muutu yksipuolisella päätöksellä.

Tuntuu monesti, että ihmiset eivät miellä taloyhtiölainoja omikseen, vaikka kuitenkin sen maksamatta jättämisellä taloyhtiö voi ottaa asunnon haltuunsa ja laittaa sen vaikka vuokralle kattaakseen kulujaan.

 

[pnklol]

Omakotitalo hankinnassa rennolla aikataululla niin minkälaisia kuntotarkastuksia olette tehneet tai pyytäneet tehtäväksi talokauppojen yhteydessä (ellei ole juuri tehty)? Onko tarkastusten kulut jaettu yleensä puoliksi myyjän ja ostajan kesken vai onko jompikumpi kustantanut kokonaan? Kannattaako homekoiraa käyttää?

Rivaria ostaessa jaettiin kosteustarkastuksen kulut puoliksi myyjän kanssa mutta sepä oli vain 200€ yhteensä.

 

[Mikkos]

Omakotitalo hankinnassa rennolla aikataululla niin minkälaisia kuntotarkastuksia olette tehneet tai pyytäneet tehtäväksi talokauppojen yhteydessä (ellei ole juuri tehty)? Onko tarkastusten kulut jaettu yleensä puoliksi myyjän ja ostajan kesken vai onko jompikumpi kustantanut kokonaan? Kannattaako homekoiraa käyttää?

Rivaria ostaessa jaettiin kosteustarkastuksen kulut puoliksi myyjän kanssa mutta sepä oli vain 200€ yhteensä.

Yleensä se menee puoliksi. Homekoira on kallis ja monesti jää tilaajan maksettavaksi. Sopimuskysymyksiä toki.

 

[stabbulamus]

Omakotitalo hankinnassa rennolla aikataululla niin minkälaisia kuntotarkastuksia olette tehneet tai pyytäneet tehtäväksi talokauppojen yhteydessä (ellei ole juuri tehty)? Onko tarkastusten kulut jaettu yleensä puoliksi myyjän ja ostajan kesken vai onko jompikumpi kustantanut kokonaan? Kannattaako homekoiraa käyttää?

Rivaria ostaessa jaettiin kosteustarkastuksen kulut puoliksi myyjän kanssa mutta sepä oli vain 200€ yhteensä.

Laitat vaan tarjoukseen, että myyjä maksaa kulut tarkastuksesta ja tarkastuksen tekijä on hyväksytettävä sinulla. Tarkastuksien hintataso on luultavasti tekijöillä aikalähellä toisiaan koska kilpailu. Tekijöiden taustoissa ja osaamisessa taasen voi olla hyvinkin merkittäviä eroja. Jos nyt jotain yllättävää löytyy ja kaupat jää tekemättä niin en ainakaan itse halua tämmöisiin kuluihin osallistua.

Homekoira on jo kyllä jotain normaalin tarkastuksen ulkopuolista palvelua ja tämä taasen vois olettaa ostajan maksavan, mutta ainahan sitä voi kaikkea ehdottaa.

 

[Zigh]

Laitat vaan tarjoukseen, että myyjä maksaa kulut tarkastuksesta ja tarkastuksen tekijä on hyväksytettävä sinulla. Tarkastuksien hintataso on luultavasti tekijöillä aikalähellä toisiaan koska kilpailu. Tekijöiden taustoissa ja osaamisessa taasen voi olla hyvinkin merkittäviä eroja. Jos nyt jotain yllättävää löytyy ja kaupat jää tekemättä niin en ainakaan itse halua tämmöisiin kuluihin osallistua.

Ja sitten jos kaupat syntyy, niin myyjä ei hyödy raportista mitään, mutta ostaja saa vinkkejä mitä korjata ja mihin kiinnittää huomiota.

Kyllä ne yleensä puoliksi on maksettu. Silloin ostajalla on myös oikeus vaikuttaa kuka tarkastuksen tekee ja olla tarkastuksessa paikalla ilman että asiasta tarvitsee erikseen sopia.

 

[Tulivuori]

Omakotitalo hankinnassa rennolla aikataululla niin minkälaisia kuntotarkastuksia olette tehneet tai pyytäneet tehtäväksi talokauppojen yhteydessä (ellei ole juuri tehty)? Onko tarkastusten kulut jaettu yleensä puoliksi myyjän ja ostajan kesken vai onko jompikumpi kustantanut kokonaan? Kannattaako homekoiraa käyttää?

Rivaria ostaessa jaettiin kosteustarkastuksen kulut puoliksi myyjän kanssa mutta sepä oli vain 200€ yhteensä.

550egee makso, kun kiersi koko talon ja teki jonkun 20s raportin, vähä mittas kylppäriä.

Mielestäni lopulta ihan turhaa touhua. Jos on uusi talo niin näkee kyllä itsekkin suoraa onko siellä joku paskana vai ei. Tietetenkin ymmärrän tämän, jos on vanha talo niin hyödyllisempi siinä.

Jos niitä seiniä ei pureta sun muuta niin ei se raportti ainakaan meille kertonut yhtään mitään uutta. Rahat meni kyllä ihan kankkulankaivoon mutta tulipahan tehtyä. Puoliksi maksettiin.

 

[shams]

Kyllä ja tämä marginaalien nousu, kun yhdistetään korkojen reippaaseen nousuun, niin alkaa hiukan taloyhtiölainan ottajan henkilökohtainen paine kasvaa. Voidaan olla nopeasti tilanteessa, missä pitäisi maksaa enemmän korkoa, kuin tällä hetkellä korkoa+lyhennystä. Ja siinä vaiheessa syliin kaatuu myös pahimmillaan ylivelkaantuneiden naapureiden lainat. Tämän lisäksi monesti vielä löytyy pankista lainaa, jonka hinta voi myös kasvaa sietämättömäksi, vaikka siinä marginaali ei muutu yksipuolisella päätöksellä.

Tuntuu monesti, että ihmiset eivät miellä taloyhtiölainoja omikseen, vaikka kuitenkin sen maksamatta jättämisellä taloyhtiö voi ottaa asunnon haltuunsa ja laittaa sen vaikka vuokralle kattaakseen kulujaan.

En ole kyllä kuullut että kenenkään olisi koskaan tarvinnut maksaa naapuriensa yhtiölainoja. Jo parin kuukauden vastikerästit antaa taloyhtiölle oikeuden alottaa haltuunottomenettelyt. Sen jälkeen yhtiö voi pitää asuntoa vuokralla seuraavat 3 vuotta ja maksaa vastikkeet vuokratuloista. Jos asunto on esim. PK-seudulla niin vuokralaisen löytäminen tuskin on vaikeaa. Käytännössä aina tuo johtaa lopulta siihen että omistaja joko maksaa rästit tai myy asunnon, ilman lisäkuluja muille osakkaille.

 

[JRan]

En ole kyllä kuullut että kenenkään olisi koskaan tarvinnut maksaa naapuriensa yhtiölainoja. Jo parin kuukauden vastikerästit antaa taloyhtiölle oikeuden alottaa haltuunottomenettelyt. Sen jälkeen yhtiö voi pitää asuntoa vuokralla seuraavat 3 vuotta ja maksaa vastikkeet vuokratuloista. Jos asunto on esim. PK-seudulla niin vuokralaisen löytäminen tuskin on vaikeaa. Käytännössä aina tuo johtaa lopulta siihen että omistaja joko maksaa rästit tai myy asunnon, ilman lisäkuluja muille osakkaille.

Jeps, hiukan kärjistetty esimerkki. Pääkaupunkiseudulla olen kuullut, että uudisasuntoja on ostettu sillä mentaliteetilla, että keksitään sitten jotain, kun muutama vuosi lyhennysvapaata lainan alusta on lusittu. Eli oikeita lyhennyksiä ei edes pystyttäisi maksamaan. Toki tässä kohdassa voi myydä asunnon, mutta jos markkinat muuttuu (korot nousee, hinnat putoo) ja asunnot ei mene enää kaupaksi, niin tilanne on vähintäänkin mielenkiintoinen.

 

[Taneli-]

Jeps, hiukan kärjistetty esimerkki. Pääkaupunkiseudulla olen kuullut, että uudisasuntoja on ostettu sillä mentaliteetilla, että keksitään sitten jotain, kun muutama vuosi lyhennysvapaata lainan alusta on lusittu.

Tapahtuu sitä muuallakin ja tietysti ennemmin tai myöhemmin joku siinä häviää. Eli jos sitä kämppää ei saa myytyä "voitolla" (millä kuitataan myös ne siihen otetut velat) ja uutta hankittua seuraavaksi pariksi vuodeksi ns. halvalla (eli sama järjestely juuri valmistumassa olevasta kerrostalosta tms) voi kyseiselle perheelle tulla ongelmia.

Ongelmaksi tuo alkaa muodostua jos liian moni tuota tekee ja kun joskus korot alkavat nousemaan / asuntojen hinnat pysyvät paikoillaan / laskevat eikä enää löydy ostajia alkuperäistä hintaa kalliimmalla.

Tosin en tiedä mitä sitten uusi tai jo muutaman vuoden valmiina ollut esim. vain 20-40% asunnoistaan myynyt kerrostalo tekee jos loppuja ei saa myytyä eikä halua laskea hintapyyntiään tai alkaa laittamaan kämppiä vuokralle. Ilmeisesti sellaisiakin löytyy mutta kait sen verran varakkailla rakennuttajilla että pystyvät odottamaan ja makselemaan tappioita omista pusseistaan kunnes saavat osakkeet myytyä?

 

[shams]

Jeps, hiukan kärjistetty esimerkki. Pääkaupunkiseudulla olen kuullut, että uudisasuntoja on ostettu sillä mentaliteetilla, että keksitään sitten jotain, kun muutama vuosi lyhennysvapaata lainan alusta on lusittu. Eli oikeita lyhennyksiä ei edes pystyttäisi maksamaan. Toki tässä kohdassa voi myydä asunnon, mutta jos markkinat muuttuu (korot nousee, hinnat putoo) ja asunnot ei mene enää kaupaksi, niin tilanne on vähintäänkin mielenkiintoinen.

Vaikea uskoa että markkinat muuttuisi ainakaan pitkäaikaisesti. IT-kuplan puhkeaminen ei vaikuttanut asuntojen hintoihin juuri yhtään. 2008 finanssikriisi vaikutti enemmän, mutta sitäkin kesti vain pari vuosineljännestä, ja vuositasolla laskua ei tullut yhtään. Koronapandemian alussa kauppamäärät laskivat mutta hinnat ei juurikaan, ja nyt on taas oltu nousu-uralla. Edellinen kunnon asuntomarkkinoiden romahdus täällä oli siis 90-luvun alussa, jolloin monet nyt asuntokaupoilla olevat eivät olleet edes syntyneet vielä. Nykyisessä keskuspankkivetoisessa maailmassa on vaikea keksiä mitään triggeriä vastaavalle romahdukselle enää. Kun pienikin kriisi alkaa kytemään niin heti tulee niin maan perkeleesti elvytystä päälle.

 

[JRan]

Edellinen kunnon asuntomarkkinoiden romahdus täällä oli siis 90-luvun alussa, jolloin monet nyt asuntokaupoilla olevat eivät olleet edes syntyneet vielä. Nykyisessä keskuspankkivetoisessa maailmassa on vaikea keksiä mitään triggeriä vastaavalle romahdukselle enää. Kun pienikin kriisi alkaa kytemään niin heti tulee niin maan perkeleesti elvytystä päälle.

Se vaara piilee juuri tässä ajatustavassa. Todellisuudessa se triggeri romahdukselle voi olla yksinkertaisesti se, että korot nousee vaikka 7 prosenttiin, siihen marginaali päälle, vaikka maltillinen 2 prosenttia, niin 500k€ lainasta pelkkä korko on 45k€ / v -> 3750€ / kk. Monella voi alkaa tässä kohtaa valuutta loppumaan. Sitten voit alkaa miettiä, että mitä tapahtuu sille myynnissä olevalla 600k€ asunnolle...en jaksa uskoa, että näyttöihin syntyy jonoja. Samaan aikaan yritysten lainarahat myös muuttuu hurjan hintaisiksi ja alkaa YT:t pyöriä vähän siellä sun täällä.

Pitää muistaa, että ei keskuspankkien ainoa tehtävä ole taata hurjaa kasvua nollakoroilla. Varmasti ennenpitkää tulee tilanteita, joissa korkoja on myös pakko käyttää hillitsemään ylikuumentuneita markkinoita. Samoin muutama pankkikriisi voi myös aiheuttaa korkojen liikehdintää, kun kukaan ei haluakaan lainata enää "naapurille" miinus korolla rahaa.

Ja kyllä voi olla, että näin ei käy ikinä, mutta toisaalta taas sukellus voi olla jopa syvempi, kuin ysärillä. Itse muistan vielä nämä ajat, mutta niinkuin sanoit niin monet jättilainoja ottavat eivät olleet edes syntyneet vielä silloin.

 

[shams]

Pitää muistaa, että ei keskuspankkien ainoa tehtävä ole taata hurjaa kasvua nollakoroilla. Varmasti ennenpitkää tulee tilanteita, joissa korkoja on myös pakko käyttää hillitsemään ylikuumentuneita markkinoita. Samoin muutama pankkikriisi voi myös aiheuttaa korkojen liikehdintää, kun kukaan ei haluakaan lainata enää "naapurille" miinus korolla rahaa.

Juuri tuon takia en usko isoihin (eli yli 1-2%) koronnousuihin euroalueella. Saksa on ylipäätään ainoa markkina jossa talouden ylikuumentuminen on tällä hetkellä realistista. Italia, Espanja ja Kreikka ovat jo nykytilanteessa veitsenterällä, mitä luulet että niille tapahtuisi 7%:n koroilla? Totaalinen romahdus, ja todennäköisesti useampikin euroero. Tuohon saattaisi jopa kaatua koko yhteisvaluutta. Kuka poliitikko tai keskuspankkiiri haluaa ottaa tuon riskin?

 

[Juomatilaaja]

Juuri tuon takia en usko isoihin (eli yli 1-2%) koronnousuihin euroalueella. Saksa on ylipäätään ainoa markkina jossa talouden ylikuumentuminen on tällä hetkellä realistista. Italia, Espanja ja Kreikka ovat jo nykytilanteessa veitsenterällä, mitä luulet että niille tapahtuisi 7%:n koroilla? Totaalinen romahdus, ja todennäköisesti useampikin euroero. Tuohon saattaisi jopa kaatua koko yhteisvaluutta. Kuka poliitikko tai keskuspankkiiri haluaa ottaa tuon riskin?

Jos inflaatio ei laannu, EKP:n on pakko nostaa korkoja. Muutamat maat taas pelastettaneen erilaisin tukipaketein.

En ala arvailemaan paljonko korot voivat nousta tai koska ne nousevat, koska EKP:n liikkeiden ennustaminen on mahdotonta. Mutta siitä olen ihan varma, että Italian yms. surkea velkaantuneisuus ei tosipaikan tullen ole mikään eurokorkojen korkosuojaus.

 

[Juomatilaaja]

En ole kyllä kuullut että kenenkään olisi koskaan tarvinnut maksaa naapuriensa yhtiölainoja. Jo parin kuukauden vastikerästit antaa taloyhtiölle oikeuden alottaa haltuunottomenettelyt. Sen jälkeen yhtiö voi pitää asuntoa vuokralla seuraavat 3 vuotta ja maksaa vastikkeet vuokratuloista. Jos asunto on esim. PK-seudulla niin vuokralaisen löytäminen tuskin on vaikeaa. Käytännössä aina tuo johtaa lopulta siihen että omistaja joko maksaa rästit tai myy asunnon, ilman lisäkuluja muille osakkaille.

Se vuokratulo vaan ei nousevien korkojen aikaan riitä kattamaan raskaita yhtiölainoja, semminkin jos alla on vielä valinnainen vuokratontti. Seuraava vaihe toki on omaisuuden ulosmittaus, mutta sekin vie aikansa.

Oma lukunsa on sitten se, jos osakas on varaton ja asunnon arvo painuisi alle velkasumman. Tuo riski on suurin muuttotappiokunnissa, joihin niihinkin on noussut yhtiölainallisia uudiskohteita hämmästyttävän paljon.

 

[Mrrp]

Omakotitalo hankinnassa rennolla aikataululla niin minkälaisia kuntotarkastuksia olette tehneet tai pyytäneet tehtäväksi talokauppojen yhteydessä (ellei ole juuri tehty)? Onko tarkastusten kulut jaettu yleensä puoliksi myyjän ja ostajan kesken vai onko jompikumpi kustantanut kokonaan? Kannattaako homekoiraa käyttää?

Rivaria ostaessa jaettiin kosteustarkastuksen kulut puoliksi myyjän kanssa mutta sepä oli vain 200€ yhteensä.

Hinnat tarkastukselle riippuvat paljolti mitä tarkastetaan ja missä laajuudessa. Perustarkastus pienehköön taloon voi olla hinnaltaan luokkaa 900e, mutta isompi talo/rakenneavauksia/piharakennuksia/näytteidenotto/ilmanlaatumittaus/vedenlaatu yms kaikki nostavat hintaa. Kannattaa keskustella myyjän kanssa minkälaajuisen tarkastuksen haluaa. Tekijöiden ammattitaidossa on paljon eroja ja niihin pitääkin perehtyä tarkasti ennen tekijän valintaa.

Tyypillisesti myyjä ja ostaja maksavat kuntotarkastuksen puoliksi. Jos tarkastuksessa taas havaitaan merkittävää vaurioita, jonka seurauksena kauppaa ei tehdä jää yleensä kuntotarkastuksen koko hinta myyjälle.

Homekoiran käytöstä olisin aika varuillani kanssa. Moni alalla oleva voi laskuttaa täyttä hintaa, mutta ammattitaito voi olla vähäistä. Tyypillisesti kaikista vanhemmista rakennuksista löytyy hometta (ei vaarallista), jonka koira voi havaita. Rakennuksen ei asuttavissa osissa, joista ei ole ilmatietä asuintiloihin on "ok" ollakin pientä kosteutta tai mikrobikasvustoa. Talon rakenteille se ei ole hyvästä, mutta asumisterveyteen niillä ei ole vaikutusta.

 

[mailman]

Ja jos kuntotarkastuksen ottaa, niin kannattaa itse olla myös paikalla kun se tarkastus tehdään. Mielellään vielä oikeasti pätevä kaveri mukaan myös.

Nuo kuntotarkastuksethan ei ole mitään kiveen hakattuja, taitaa vastuu olla aika heikko tarkastajalle, jos talosta löytyykin jotain jälkeenpäin. Näin siis ainakin itselleni antanut ymmärtää.

 

[Kvarkki]

Eihän tuollaisella tarkastajalla ole yhtään mitään vastuuta Sopimuksessa varmaan vielä lukee, että maksimissaan toimeksiannon summan verran maksaa takaisin, jos jotain tulee, esim. raportti jää tekemättä tms. työn suoritukseen liittyvää. Kaikennäköistä helppoheikkiähän tuolle alalle on pesiytynyt, jotka perstuntumalta hometalkoot.fi pohjalta vakiofraaseja kirjoittelevat ja parin kympin kosteusmittarin kanssa leikkivät mittaavansa jotain merkityksellistä. Varmaan mitä halvempi hinta, niin sen varmempi "lopputulos". Monesti tuntuu, että porukka teettää kuntotarkastuksia, mutta sitten eivät joko saa siitä mitään irti tai eivät ymmärrä mitä tarkastaja on kirjoittanut. Hyvä tarkastaja toki selittää kaiken auki, mutta jos olet täysin ummikko, niin tuskinpa ymmärrät mitä jää kertomatta/selittämättä (jos kyseessä on "rahat pois ääliöiltä" tarkastaja).

 

[KukkeliQ]

Ja jos kuntotarkastuksen ottaa, niin kannattaa itse olla myös paikalla kun se tarkastus tehdään. Mielellään vielä oikeasti pätevä kaveri mukaan myös.

Nuo kuntotarkastuksethan ei ole mitään kiveen hakattuja, taitaa vastuu olla aika heikko tarkastajalle, jos talosta löytyykin jotain jälkeenpäin. Näin siis ainakin itselleni antanut ymmärtää.

Ehdottomasti pitää olla itse paikalla. Tarkastuksen aikana voi tulla sellaistakin tietoa, mitä ei varsinaiseen raporttiin laiteta.

Ymmärtääkseni on myös sellaisia palveluita tarjolla, joissa tarkastajan kanssa voi tehdä ns.ostajan kierroksen ja tarkastaja on kriittisempi. Tästä ei ole omaa kokemusta.

Kuntotarkastus kokonaisuudessaan on kuitenkin sen verran kiltti tilaisuus, että paskaakaan kohdetta ei suoraa tuomita paskaksi, koska myyjältäkin tulee ainakin osa maksusta.

 

[kaskaasi]

Mietinnässä omakotitalon osto. Mahdollinen kohde 1990-luvulla rakennettu tiilitalo. Asunto on muuten hyvässä kunnossa, mutta viime talvena katosta tullut vettä läpi, josta välittäjä kertoi heti. Taloon vaihdettu tällöin katto kokonaisuudessaan. Esittelyssä huomasin katossa pienen jäljen, josta välittäjä sanoi katon juuri vuotaneen. Voiko olla mahdollista, että tämä pieni vuoto on aiheuttanut jotain ongelmia rakenteeseen? Kannattaisiko jättää koko kohde väliin suosiolla+

 

[Kvarkki]

Ensimmäinen kysymys on, että onko se pieni vuoto ja kauanko se on jatkunut. Se, että se on viime talvena huomattu ei vielä kerro mitään. Vittumainenhan tuo siinä mielessä on, että kun on heti kerrottu ja vuodon jäljet edelleen näkyy, niin sehän on sitten ostajan riski sen jälkeen mitä löytyy (ellei sopimukseen kirjata jotain muuta, esim. myyjän vastuuta jos vahinko paljastuu laajaksi). Pieni vuoto ja katon välitön vaihto kuulostaa hieman oudolta kombinaatiolta, ihanko pelkän yksittäisen vuodon takia koko katto meni uusiksi. Kuitenkin ikää "vasta" 20-30 v. katolla, kevyt sisäänajo esim. tiilikatolle. Eipä tuollainen vuoto nyt mikään no-no ole, mutta jos tarjolla on muitakin samanhintaisia ja sopivia, niin kyllähän tällainen helposti hännille jää - Voi olla tilaisuuskin saada halvalla, jos näkee sen vaivan, että selvittää ettei mitään katastrofia vuodosta ole aiheutunut.