Tuo lienee validia ainoastaan, jos kauppahinta on ollut tontin arvo. Muistan joskus nähneeni hienoksi rempatun 60-luvun omakotitalon, jota mainostettiin erinäisillä fiiliskuvilla sisustuksesta, ja sitten sitä kuitenkin myytiin purkukuntoisena. Syynä oli se, että siitä oli löytynyt paha rakenteellinen ongelma, jota oli mahdotonta korjata järkevillä kustannuksilla. Hinta ei "yllättäen" kuitenkaan ollut pelkkä tontin hinta. Jollain sijoituspalstalla sitä ilmoitusta naureskeltiin.
Asunnon ostaminen ja asuntolaina
- Keskustelun aloittaja Kuka_kusi_muroihini
- Aloitettu
Laissez-Faire
Tukijäsen
- Liittynyt
- 20.10.2016
- Viestejä
- 381
Tämäkään muotoilu ei suojaa myyjää ellei kauppahintakin ole ollut tontin hintaa vastaava.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 388
Tässä kämppiä katsellessa eräässä lupaavan oloisen rivitalon myynti-ilmoituksessa on tulevien remonttien kohdalla maininta runkovesijohtojen uusimisesta ja pihan kunnostuksesta. Mitä noilla runkovesijohdoilla oikein tarkoitetaan? Onko siis tuo luettavissa niin, että putkiremonttia pukkaa? Lähinnä tässä nyt yritän saada selville, että millaisia kuluja tästä on tiedossa ostajalle tulevaisuudessa.
Kyseessä tosiaan rivitalo pääkaupunkiseudulla.
Kyseessä tosiaan rivitalo pääkaupunkiseudulla.
- Liittynyt
- 21.11.2016
- Viestejä
- 6 489
Normaalisti sillä tarkoitetaan sitä paikallisen vesiyhtiön omistamaa "isoa putkea" josta vesi tulee sinne tonttijohtoon ja sitä myöten taloon. Mutta sitä en tiedä mitä sillä tuossa yhteydessä tarkoitetaan, voi olla, että joku on halunnut käyttää hienoa termiä putkirempalle ja onkin menty metsään ja kirjoitettu linjasaneerauksen sijasta sitten noin..
Kannattanee varmistaa sieltä hallitukselta/isännöitsijältä.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 701
Onko sähkölämmitys ja asuntokohtaiset lämminvesivaraajat? Tällöin on tavallista, että pihalla kulkee päävesimittarilta kylmävesirunkojohto, josta on haarat jokaiseen asuntoon. Rivitaloissa putkiremontti on muutenkin yleensä selvästi kevyempi toimenpide verrattuna kerrostaloihin. Tämä on toki myös tapauskohtaista, mutta monesti rungot on mahdollista uusia juuri erikseen ja asuntojen sisäiset vesijohdot ja viemärit järkevästi tästä täysin erillisenä omana hankkeenaan esimerkiksi kylppäriremontin yhteydessä.
Viimeksi muokattu:
Helpommalla pääsee, kun tekee A4-paperin, jossa on listattuna kaikki tiedossa olevat asiat ja lyö kouraan sekä kauppakirjan liitteeksi. Jos haluaa vältellä vastuuta.Eli kannttaa myydä itse ja vähän haistella onko ostajaehdokas mallia valitan kaikeasta vai maalaisjärjellä varustettu. Välittäjän kautta kun menee niin ei tiedä mitä saa... Se oliskin hienoa kun välittäjän palvelut kattaisi myös takuuajan. Sopisi ehkä ihan hyvin kun nyt maksetaan isoja summia vastuuttomasta työstä. Eivät myöskään ottaisi hatullista paskaa välitettäväkseen kun tietäisi, että perästä saa kuulla. Nyt äkkiä vaan kaikki pois käsistä ja iisi mani (toki ei tähän aikaan mene mitään kaupaksi).
Lisäksi kauppakirjaan pitää yksilöidä kaikki eikä voi kirjata, että "ostaja vastaa kylpyhuoneesta" tai "sellaisena kuin se oli" tms. Voihan ne laittaa, mutta niillä ei ole mitään virkaa.
Lähtökohtaisestihan myyjä luovuttaa saman mitä on itse saanut. Muutoinhan se on puute/virhe, josta pitäisi kertoa.
Avainten lukumäärä otetaan kauppakirjaan, jos myyjä halua rajata tai siirtää vastuun asiasta.
Miten on mahdollista, ettei 15 vuotta asunnossa asunut 1. omistaja eikä 25 v välittäjänä toiminut osannut ilmoittaa lattiamateriaalia oikein?
Voihan sitä toki ajatella niin, että aivan huvikseen laatii esitteet ja olettaa vastuun tietojen paikkansa pitävyydestä olevan ostajalla...huoh.
Vastukset noin 200e ja purku- ja asennustyöt varmaan 250 e eli 450 euroa.
Uusi samanlainen kiuas on 700e, toimituskulut 50 ja asennustyö päälle eli jotain 900 euron luokkaa.
Käytetyn hankkiminen, niin voihan siihen käyttää aikaa ja vaivaa, jos jaksaa.
Sen toimitus tai nouto maksaa aika paljon, minkä lisäksi se pitäisi varmaan tarkastaa ennen asennusta.
Näkisin sen niin, että purku- ja asennustyöt menevät kokonaisuudessaan myyjän piikkiin (ei paranna mitenkään tasoa siitä, mitä kaupassa on sovittu).
Vastaavasti kiukaasta ja kenties paneeleista hyvitetään vain osa, koska niiden kunto paranee oleellisesti.
Paneelit ovat siis palaneet puhki, jos se ei vielä käynyt selväksi. Paneelien läpi näkee taustan eikä kyse ole mistään pelkästä "mustumisesta".
Kyse on siis kiukaasta, joka selvästikin voi lämmetä liian kuumaksi aiheuttaen palovauriota ts. vaarantaen paloturvallisuuden. Meille myytiin "hyvä kiuas" eikä tämä ole sellainen.
Yhtiö on jo kieltänyt käyttämästä laitetta.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 388
Näin minäkin asian ymmärsin, kun yritin tietoa kaivella, että kyseessä olisi nimenomaan vesiyhtiön "isosta putkesta" kysymys. Pitänee silti varmistaa ja tarkistaa.
Ei ole sähkölämmitys kyseessä. Lämmitysjärjestelmän kuvauksena on "Kaukolämpö, vesikeskuslämmitys". Tarkoittaako tämä siis sitä, että käyttövesi lämmitetään joka kämpässä erikseen kaukolämmöllä vai keskitetysti ja jaellaan sitten kämppiin? Lämmitysjärjestelmät eivät ole itselleni tuttuja, siksi kyselen
Kiitokset tähänastisista. Nämäkin jo avaavat asiaa hyvin.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 701
Ei ole sähkölämmitys kyseessä. Lämmitysjärjestelmän kuvauksena on "Kaukolämpö, vesikeskuslämmitys". Tarkoittaako tämä siis sitä, että käyttövesi lämmitetään joka kämpässä erikseen kaukolämmöllä vai keskitetysti ja jaellaan sitten kämppiin? Lämmitysjärjestelmät eivät ole itselleni tuttuja, siksi kyselen
Kiitokset tähänastisista. Nämäkin jo avaavat asiaa hyvin.
Tässä tapauksessa vesi lämmitetään keskitetysti lämmönjakohuoneessa ja jaetaan sieltä asuntoihin. Runkojohtojen reitti vaikuttaa paljon tarvittavien töiden laajuuteen; pahimmassa tapauksessa vesijohdot kulkevat talon läpi esim. asuntojen lattiassa, ja uusiminen vanhaan paikkaan on todella raskasta; parhaassa tapauksessa vesijohdoille on pihassa helposti avattavissa oleva kanaali, johon putket saa uusittua.
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 547
Näin se varmasti tehtäisiin jos vain mahdollista, eli ei uusita enää lattian alle vaan vedetään sopivasti pihan poikki ja tuodaan asuntoon uudesta kohdasta.
- Liittynyt
- 11.01.2018
- Viestejä
- 539
Laitoin tämän jo lakimiesketjuun, mutta nyt kun täällä on remonteista ja myyjän vastuista puhetta niin laitetaas tännekin jos saisi paremmin huomiota:
Mitenkäs tällainen. Ostimme vajaa kaksi vuotta sitten rivitaloasunnon vm -77. Sittemmin toisessa asunnossa samassa taloyhtiössä on havaittu sisäilmatutkimuksissa mikrobivaurio. Eli asunnossa lienee kosteusvaurio, joka on todennäköisesti aiheutunut aikakaudelle tyypillisestä riskirakenteesta (katossa). Luultavasti riskirakenne tullaan korjaamaan kaikista yhtiön asunnoista ihan vaan just in case, mutta tutkimuksia ei ole tehty kuin tuosta yhdestä asunnosta eikä korjauksesta ole vielä tehty päätöksiä. Eli toistaiseksi ongelmaa on todistettavasti havaittu vain yhdestä asunnosta.
Korjauskustannukset ovat toki taloyhtiön vastuulla, mutta aikamoinen remonttihan tuosta tulee jos korjaus tullaan tekemään kaikkiin asuntoihin. Onko meillä mitään mahdollisuutta saada myyjältä hinnanalennusta ns. piilevään vaurioon vedoten, vaikka meidän asunnossa ei ole havaittu ongelmaa? Myyjänä on rakennusalan yritys joka on kattavasti remontoinut asuntoa ennen kuin möi sen meille, muun muassa uusinut lattia- ja kattopinnat sekä korjannut toisen riskirakenteen kuin tämän mikä nyt on kyseessä.
Mitenkäs tällainen. Ostimme vajaa kaksi vuotta sitten rivitaloasunnon vm -77. Sittemmin toisessa asunnossa samassa taloyhtiössä on havaittu sisäilmatutkimuksissa mikrobivaurio. Eli asunnossa lienee kosteusvaurio, joka on todennäköisesti aiheutunut aikakaudelle tyypillisestä riskirakenteesta (katossa). Luultavasti riskirakenne tullaan korjaamaan kaikista yhtiön asunnoista ihan vaan just in case, mutta tutkimuksia ei ole tehty kuin tuosta yhdestä asunnosta eikä korjauksesta ole vielä tehty päätöksiä. Eli toistaiseksi ongelmaa on todistettavasti havaittu vain yhdestä asunnosta.
Korjauskustannukset ovat toki taloyhtiön vastuulla, mutta aikamoinen remonttihan tuosta tulee jos korjaus tullaan tekemään kaikkiin asuntoihin. Onko meillä mitään mahdollisuutta saada myyjältä hinnanalennusta ns. piilevään vaurioon vedoten, vaikka meidän asunnossa ei ole havaittu ongelmaa? Myyjänä on rakennusalan yritys joka on kattavasti remontoinut asuntoa ennen kuin möi sen meille, muun muassa uusinut lattia- ja kattopinnat sekä korjannut toisen riskirakenteen kuin tämän mikä nyt on kyseessä.
- Liittynyt
- 02.02.2017
- Viestejä
- 656
Eli teknisesti olisitte hakemassa hinnanalennusta omasta kämpästä koska naapurin kämpässä on havaittu ongelma. En jaksa uskoa, että onnistuu. Ehkä onnistuu jos ongelma todetaan myös teidän kämpässä.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 252
Vähän veikkaan että ei onnistu. Tai noin äkkiä ajateltuna jos ostaisi asunnon isosta taloyhtiöstä niin on aika oletettavaa että seuraavan vuoden aikana esim. ainakin joistain asunnoista paljastuu jotain ongelmia jotka sitten tulevat taloyhtiölle maksamaan jotain ja myös siis sille joka olisi juuri asunnon ostanut jos ei muuten niin ainakin osa hoitovastikkeesta menisi muiden asuntojen ongelmien korjaamiseen, mutta olisi kyllä mielestäni jotenkin kohtuutonta että näitä kuluja sitten voisi periä kaikilta niiltä jotka ovat asuntoja taloyhtiöistä myyneet.
Kiire tulee ainakin valituksen tekoon (jos kaksi vuotta tulossa pian täyteen) ja se kannattanee varmuudeksi tehdä. Vaikka merkittävyyskynnys ei todennäköisesti vielä tuon yhden asunnon remontoinnin vuoksi kustannusten osalta täyty (montako asuntoa taloyhtiössä ylipäätään on?), niin mikäli useammasta asunnosta löytyykin samaan vikaan liittyen kosteusvaurioita, voivat kustannukset selvästi nousta, jolloin tilanne muuttuu. Kannattaa tarkistaa vielä, ettei yhtiöjärjestykseen ole kirjattu kustannusten jaosta erilailla kuin nyt suunniteltu (ei kosteusvaurion korjauskustannuksetkaan automaattisesti taloyhtiölle kuulu, mikäli yhtiöjärjestykseen on tuohon asiaan liittyen muuta sovittu).
Jos saanen kysyä niin millaista marginaalia tarjottiin?
Itse olen hyvin aloittelija näissä asioissa ja mulle tarjottiin 0,5% marginaalia suoraan. Olisi kiva tietää vähän mihin tasoon olisi mahdollista päästä, jos vähän neuvottelee.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 310
Jotta voisi vertailla noita marginaaleja, pitäisi kertoa minkälaisella omarahoitusosuudella, tulotasolla ja mistä asuntoa hankkimmassa?
- Liittynyt
- 11.01.2018
- Viestejä
- 539
Pieni taloyhtiö kyseessä, asuntoja 8 kpl. Vielä ei olla tarjouksia pyydetty remontista, mutta yksi naapuri joka on rakennusalalla arveli kokonaiskustannukseksi 35-40 k€. Tämä siis vain tuon yhden asunnon osalta, jos tehdään muihinkin niin summan voinee kertoa remontoitavien asuntojen määrällä. Reklamoinninkin suhteen tilanne on siitä hauska että henkilö, joka omistaa yrityksen joka tämän kämpän meille möi, asuu samassa taloyhtiössä. Se siitä naapurisovusta sitten jos reklamoidaan...
Siis mulla on entuudestaan laina, jossa on 0,38% marginaali, ja kysyin tarjousta korkoputkesta. En kyllä ota moista, sillä vaikka korot väliaikaisesti nousisivatkin, en usko että korkotaso pysyisi pitkäaikaisesti korkealla.
Kerrottiinko ko. riskirakenteesta kaupanteossa? Ja ilmeisesti vasta kaupanteon jälkeen on tutkittu tuota toista asuntoa?
Oman kokemuksen mukaan näissä pienissä yhtiöissä voi olla vaikeata saada asioita eteenpäin, joten tuota naapurihuoneiston tutkimistakin on voitu viivästyttää tarkoituksella pidempään ellei sitten osakas ole nöyrästi avannut oman lompsan nyörejä.
Tarkoitan, että kenties osakkailla erit. myyjällä oli tietoa, että jossain huoneistossa on ongelmia/oireita.
Wanha, pieni ja riskirakenteinen yhtiö on ehkä se huonoin arpa. Jos jotain ilmenee, niin yleensä sen korjauksen myötä taso paranee ja ns. ikävähennykset syö myyjän vastuuta.
Virheen pitää olla vähintään sen 5-10 % kauppahinnasta, josta saa sitten X osan myyjältä suhteutettuna asunnon ikään ym.
Mutta itse laittaisin asian vireille, koska kyseeseen voi tulla salainen virhe - etenkin, jos riskeistä ei kerrottu aiemmin mitään.
Ja jos siinä on kerran myyjänä ollut yritys, niin kuluttajaneuvonta opastaa kyllä - ammattitaidolla. Jos se yritys on mennyt nurin, niin sitten ei voi oikein mitään...
Varmaahan se ei ole, että valittaessasi tulisit tuon tapauksen voittamaankaan. Joutuuhan myyjä samassa yhtiössä asuessaan joka tapauksessa osalliseksi kustannuksista ja kyse tuskin ainakaan tahallisesta harhauttamisesta ole ollut kiinni (jos sellaista epäilet ja tahallista viivyttämistä tuohon liittynyt, niin...). Naapurisopu voi sitä paitsi pienessä taloyhtiössä olla kultaakin kalliimpaa, joten helpoksi en tilannetta ainakaan sanoisi.
- Liittynyt
- 11.01.2018
- Viestejä
- 539
Ei kerrottu (eikä myyjä ehkä tosiaan tiennytkään), ja tosiaan vasta kauppojen jälkeen alettu tutkimaan tuota toista asuntoa. Tuossa viime syksynä asukas alkoi tutkimuksia vaatimaan, en sitten tiedä onko reagointi ollut nopeaa vai hidasta kun nyt keväällä tutkittiin. Jos tosiaan rempataan vain tämä yksi asunto niin silloin meidän osakkeelle kohdistuva osuus kuluista jää luultavasti alle 5% kauppahinnasta. Mutta joo, ehkä pitäisi olla vielä kuluttajaneuvontaan yhteydessä.
EDIT: tosin marssijärjestys taitaa viranomaisen mukaan olla ensin reklamaatio, sitten jos ei myyjä suostu vaatimuksiin (ei varmasti suostu tässä tapauksessa) niin sitten yhteys kuluttajaneuvontaan. Hankala tilanne kyllä...
En nyt tunnistuspeloissani lähde tarkemmin kuvaamaan millainen rakenne kyseessä.
- Liittynyt
- 24.12.2016
- Viestejä
- 547
Kuulostaa hitaalta reagoinnilta sillä syksy/talvi oli erittäin sateinen nyt ainakin täällä etelämmässä. Siinä mielessä jos katto vuotaa niin se vesi on väärissä paikoissa todella nopeasti.
- Liittynyt
- 11.01.2018
- Viestejä
- 539
No siis ei siinä vaiheessa vielä tiedetty mikä on vikana eikä osattu kattoa epäillä.
Kysyn vielä, että mikä se reklamaatioperuste on? Oliko riskirakenne tiedossa kun asunto myytiin? Miten myyjä voisi olla vastuussa naapurin katon vuodosta? Kattohan kuuluu muutekin yhtiön vastuulle. Rakenne lienee myös elinkaarensa päässä, joten sen mahdollinen korjaustarve tuskin menee myyjän piikkiin. Onko myyjä ollut yhtiön hallituksessa? Jos on ja on tiennyt naapuriasunnon ongelmista, ja on tietoisesti pimittänyt tätä tietoa, niin ehkä sitä kautta voisi syntyä jonkin sortin hyvitysmahdollisuus. Vahingon pitäisi luullakseni kuitenkin realisoitua ennen kuin siitä voi reklamoida, eli yhtiökokouksen hyväksyä kaikkien asuntojen korjaus.
Jos yhtiö remppaa kaikki asunnot, niin olette osakkaana tekemässä tätä päätöstä. Mikäli päätät lähteä reklamoimaan, niin sinun pitänee myös vastustaa remppaa yhtiökokouksessa, jotta säilytät "valitusoikeuden".
Jos yhtiö remppaa kaikki asunnot, niin olette osakkaana tekemässä tätä päätöstä. Mikäli päätät lähteä reklamoimaan, niin sinun pitänee myös vastustaa remppaa yhtiökokouksessa, jotta säilytät "valitusoikeuden".
Tuo voi mennä piilevän/salaisen virheen piikkiin eikä myyjän ole täytynyt tuolloin olla hallituksessa, eikä virheestä edes tietää. Vahingon ei tarvitse myöskään täysin realisoitua ennen reklamointia, mutta siitä täytyy reklamoida ajoissa. Kaikki kustannukset eivät välttämättä tiedossa.
Ei varmasti tarvitse vastustaa välttämätöntä remonttia.
Niin, kun ei tiedä minkälaisesta vahingosta tai rakenteesta on kyse, niin tämähän on vain arvailua. Lisäksi vuotohan ei ole kohdistunut ko. asuntoon vaan naapuriin. Jos kyseessä on 77 tehty tasakatto/vastaava ja se vuotaa, niin ulottuuko myyjän vastuu siihen? Se on yleisesti tiedossa oleva riskirakenne, joka on ylittänyt teknisen elinikänsä. Eli voinko ostaa tasakattoisen talon, muuttaa sen harjakatoksi ja pyytää myyjältä rahaa? Onko remontti välttämätön jos se tehdään etukäteen varmuuden vuoksi?
- Liittynyt
- 02.02.2017
- Viestejä
- 656
Sitäpä juuri. Lähinnä ihmetyttää, että miten voi reklamoida ongelmasta jota ei omassa asunnossa ole.
Eikö pitäisi olla tyytyväinen, että ongelma ei ole omassa asunnossa ja taloyhtiö aikoo korjata riskirakenteen kaikista muistakin asunnoista ettei ongelma toistu..
Eikö pitäisi olla tyytyväinen, että ongelma ei ole omassa asunnossa ja taloyhtiö aikoo korjata riskirakenteen kaikista muistakin asunnoista ettei ongelma toistu..
Maalaisjärki sanoo, että tasakatto tai muu vastaava yleisesti tunnettu ja asuntonäytön yhteydessä helposti havaittava riskirakenne on sellainen asia, jonka olemassaolon ostajan tulee itse osata tiedostaa ennen kaupantekoa. En tosin tiedä, mitä laki tästä sanoo.
Edit: Toki jos asuntoa mainostetaan hyväkuntoiseksi ja tasakatto vuotaa, niin se ei ole OK.
Edit: Toki jos asuntoa mainostetaan hyväkuntoiseksi ja tasakatto vuotaa, niin se ei ole OK.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 25.10.2016
- Viestejä
- 536
Tähän palatakseni, tarkoittanee nimenomaan sitä putkea, jolla vesi tulee taloon. Liitospisteestä sitten riippuu, kuka leikin maksaa. Joissain paikoissa liitospiste saattaa olla kadun alla kulkevan runkovesijohdon kyljessä, jossain tontin sulkuventtiilissä, jossain talon sisällä olevassa päävesimittarissa, jossain tontin rajalla. Nyrkkisääntönä kuitenkin, että omistaja maksaa putken uusinnan. Eli jos putki uusitaan kadun alla kulkevalta runkoputkelta teidän talon päävesimittarille (eli talon päävesijohto), ja liitospiste on tontin rajalla, niin taloyhtiö maksaa putken uusinnan tontin rajalta alkaen.
Näinhän se on. Mutta sillä, että vahinko on kohdistunut asunto-osakeyhtiössä naapurin asuntoon ei oman ymmärrykseni mukaan varsinaisesti ole merkitystä, mikäli se nostaa yhtiövastiketta niin paljon, että se katsotaan merkittäväksi.
Et. Tasakattoisuus lienee myydessä niin myyjän kuin ostajan tiedossa, eikä se voi mitenkään olla piilevä virhe.
Ja vaikka kyseessä olisikin jokin piilevä virhe, niin ei ole aina selvää, onko myyjä sellaisesta virheestä korvausvastuussa, joka ei kuitenkaan ole johtanut vaurioihin tai merkittävään arvon alenemiseen.
Esimerkiksi jos vaikka höyrynsulkujen saumat ovat teippaamatta tjsp. No, ehkä uudehkossa kohteessa tämä olisi selvä virhe.
- Liittynyt
- 11.01.2018
- Viestejä
- 539
No tämäpä se, kun ainakaan tiettävästi muihin asuntoihin ei ole vaurioita syntynyt vaikka sama rakenne näissä on kaikissa. Siksi nyt spekuloidaan maksaako vaivaa edes valittaa ja rikkoa naapurisopu jos on joku 5% todennäköisyys että jotain hyvitystä saataisiin.
Onko pankin intresseissä mielummin antaa "tavallinen" asuntolaina mielummin kuin asp-laina? Tavallista asuntolainaa pankkitäti minulle suositteli lyhennysvapaiden takia mikä ei asp-lainassa ilmeisesti onnistu. Lupasi myös tuon 4% koron tilille minkä asp-lainaan saa, kun laina nostetaan. Joten win-win vai ketunhäntä kainalossa?
Marginaaliksi sanoi 0,4% onnistuvan ja avausmaksun olevan 200e. Ja 2,30e/kk käsittelymaksu joka on kuulamma kaikilla pankeilla ollut jo pitkään mistä ei voi neuvotella?
Marginaaliksi sanoi 0,4% onnistuvan ja avausmaksun olevan 200e. Ja 2,30e/kk käsittelymaksu joka on kuulamma kaikilla pankeilla ollut jo pitkään mistä ei voi neuvotella?
ASP-lainaan voi saada kyllä lyhennysvapaita, mutta ne eivät voi pidentää laina-aikaa yli 25 vuoden. Eli toimivat normaalisti jos laina-aika on alle 25 vuotta, ja jos 25v niin sitten se lyhennysvapaa jyvitetään niille jäljelläoleville erille lisäksi. Itselläkin juuri lyhennysvapaat ASPissa menossa.
En nyt tiedä onko tuo suoraan sullekaan win-win, sillä ASPiinhan saat valtiontakauksen ilmaiseksi tiettyyn rajaan asti, ja on ilmaiseksi tietynlainen korkosuojaus. Vähän riippuu tapauksesta aina.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 444
ASP-lainan ainoat hyödyt käytännössä on ilmainen valtiontakaus ja jonkinsortin korkosuoja. Valtiontakausta ei välttämättä tarvitse ja korkosuojakin on aika tyhjä arpa, koska siitä hyötyy vain 3,8 prosenttia ylittävältä osalta, se on voimassa vain 10 vuotta ja se päättyy, jos asunto myydään. Eli se on voimassa tosiaan vain siihen ekaan asuntoon. Monikohan lopulta asuu 10 vuotta siinä ekassa asp-kodissa?
asp-tilin lisäprossat tosiaan saa riippumatta siitä, ottaako asp-lainan vai ei. Tästä oli useammallakin pankilla epäselvyyttä ja meilläkin on nyt vähän tyhmästi asp-laina + lisälaina, vaikka hyvin olisi voinut ottaa vain yhden tavallisenan lainan. No, tuon haittana on lähinnä kuukausittainen tilinhoitomaksu tuplana, mutta se on aika kärpäsenpaska muutenkin lainasummaan suhteutettuna. Uudelleenjärjestellä ei kannata, koska marginaali kuitenkin nousisi.
asp-tilin lisäprossat tosiaan saa riippumatta siitä, ottaako asp-lainan vai ei. Tästä oli useammallakin pankilla epäselvyyttä ja meilläkin on nyt vähän tyhmästi asp-laina + lisälaina, vaikka hyvin olisi voinut ottaa vain yhden tavallisenan lainan. No, tuon haittana on lähinnä kuukausittainen tilinhoitomaksu tuplana, mutta se on aika kärpäsenpaska muutenkin lainasummaan suhteutettuna. Uudelleenjärjestellä ei kannata, koska marginaali kuitenkin nousisi.
- Liittynyt
- 13.11.2016
- Viestejä
- 6
Pitääkö tämä paikkansa? Lähde?
Ei tuota kai ole pakko maksaa? Mutta monet pankit sen jostain syystä silti suostuu maksamaan, syystä jota en kyllä itsekään ihan ymmärrä.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 444
Asuntosäästöpalkkiolaki 1634/1992 - Ajantasainen lainsäädäntö - FINLEX ®
Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
www.finlex.fi
"Lisäkorko maksetaan sen jälkeen, kun asuntosäästötallettaja on täyttänyt asuntosäästösopimuksen ehdot ja asuntoa koskeva kauppakirja on tehty "
Lainan ottaminen ei ole mitenkään edellytyksenä lisäkoron saamiselle.
Samainen pykälä 7:
"Rahalaitos suorittaa asuntosäästötalletukselle korkoa, jonka suuruudesta säädetään asetuksella (1%). Lisäksi rahalaitos suorittaa talletukselle tallettamisen aloittamisvuodelta ja tämän jälkeen enintään viideltä kalenterivuodelta lisäkorkoa, jonka suuruudesta sovitaan asuntosäästösopimuksessa. Sovittavan lisäkoron vähimmäis- ja enimmäismääristä säädetään asetuksella. (2-4%, melkein kaikilla 4% koska kilpailu) "
Eli mikäli pankki on suostunut asuntosäästötilin perustamaan, niin sitten heidän on sitä korkoa maskettava. Sisäänheittotuote?
Edit: Lisätään nyt viel vaikka ihan Nordean sivuilta:
ASP-tili | Aloita ASP-tilille säästäminen jo tänään
ASP-tilille säästämällä pääset edullisesti ensimmäiseen omaan kotiin. Kun säästät asunnon hinnasta vähintään 10 prosenttia, lainaamme sinulle loput.
www.nordea.fi
"Lisäkoron maksamisen edellytyksenä on myös, että asiakas ottaa ASP- tai asuntolainaa. "
Tuota vaatimusta lainan ottamisesta en lain mukaan allekirjoita, mutta tuossa kuitenkin lukee "tai asuntolainaa"
Sitä lisäkorkoahan ei maksa se pankki minne olet ASP-tilin perustanut, vaan se pankki jolta ASP-lainan (tai ehkä tavallisen asuntolainan) otat.
Ja esim. Hypo suoraan sanoo ASP-lainaa heille kilpailutettaessa että eivät ehkä voi tehdä kilpailukykyistä tarjousta koska eivät halua maksaa lisäkorkoa, mutta tekevät mielellään kunnollisen tarjouksen sitten kun ensin on lisäkorko maksatettu pois jollain muulla pankilla.
- Liittynyt
- 26.10.2016
- Viestejä
- 444
Nojoo, mutta sen lainanottajanpankin taas pitää maksaa niin koska valtio käskee.
Tuolla (Valtiokonttorin ohje ASP:stä pankeille) selkeästi sanotaan että "ASP-lainan myöntävä pankki maksaa tilin lisäkoron.": https://vk-wordpress-bucket-prod.s3-eu-west-1.amazonaws.com/uploads/sites/4/2019/03/Ohje-asuntosäästölainoitukseen-2019.pdf
Ja siis nimenomaan velvoitetaan se vain ASP-lainalle, ei mille tahansa. Pankithan saa toki maksaa huvikseen ihan mitä tahansa korkoja sisäänheittotuotteina, mutta mikään ei siihen kai velvoita.
Ja siis nimenomaan velvoitetaan se vain ASP-lainalle, ei mille tahansa. Pankithan saa toki maksaa huvikseen ihan mitä tahansa korkoja sisäänheittotuotteina, mutta mikään ei siihen kai velvoita.
Viimeksi muokattu:
Onko ammattilaistippejä tilanteeseen, missä haluaisi pitää nykyisen osakkeen vuokrausta varten sukulaiselle, mutta pankit vaativat myymään vakuuksien takia ensin nykyisen osakkeen? Lisäksi ei haluaisi tilanteeseen, että on ehtinyt myymään nykyisen hyvän hinta/laatusuhtaisen osakkeen, mutta ostossa tulee joku ongelma ja kohde menee ohi?
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 217
Joo ei todellakaan pätisi oikeudessa tuollainen, kun selvästi lain kanssa ristiriidassa tuollainen ehto. Eihän tuossa olisi mitään järkeä, että pankki voisi vaikka olla antamatta lainaa hatusta vedetystä syystä, koska lisäkorko tulisi liian kalliiksi.
Omakohtaista kokemusta löytyy muutaman vuoden takaa. Oli suunnilleen maksimit säästetty ASP-tilille, mutta ASP-pankki oli lainan suhteen todella nihkeä. Ostin sitten asunnon yhtiölainalla ja pankilta pelkät lisäkorot ja kiitos näkemiin.
EDIT: Tai ainakin pysyisin kaukana pankista, jolla on tuollaisia erityismainintoja siellä sopimuksessa, jos löytyy myös pankkeja, joilla niitä ei ole.
Viimeksi muokattu:
Itelläkään ei ole takaajaa, mutta säästöjä on 17% omasta osasta lainaa ja tämä riitti nordealle omilla tuloillani. Puoliso tarvitsee takaajan sillä hänellä taas ei ole säästöjä käytännössä yhtään.
Mikä taho on vuokranantajana? Isot kaupungit tuppaa olemaan johdonmukaisia vuokratasojen kanssa ja isoja yllätyksiä ei välttämättä tule, kun taas jollain muilla tahoilla tilanne saattaa olla toinen.
Oulun kaupunki. En kyllä muista että olisin yhtäkään muuta tonttivuokranantajaa täälläpäin nähnyt, mutta kai niitä etelämpänä sitten on
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 252
Nykyään on paljon tonttirahastoja joilla on kovat tuotto odotukset. Vuokrat nousevat joka vuosi reilusti jne. Tuollaisesta en ikinä ostaisi asuntoa, kun joka vuosi lyödään useita prosentteja korotusta tonttivuokraan niin joku 20v kun on mennyt niin asunnosta tulee kun joku golfosake josta on mahdotonta päästä eroon vaikka antaisi asunnon mukana 100 000€ niin kukaan ei huoli kun tonttivuokra on niin kova.
Uutiset
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (46/2024)
15.11.2024 13:52
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 34M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
-
Cooler Master julkaisi kompaktin Hyper 411 Nano -prosessoricoolerin
14.11.2024 03:44
-
NVIDIA App -sovellus julkaistiin virallisesti
13.11.2024 03:29
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 14
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
Uusimmat viestit
-
Mitä kuuntelet tällä hetkellä?
- Viimeisin: Col. Samuel Trautman
-
-
-
-
