Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[Honzo]

Nykyään on paljon tonttirahastoja joilla on kovat tuotto odotukset. Vuokrat nousevat joka vuosi reilusti jne. Tuollaisesta en ikinä ostaisi asuntoa, kun joka vuosi lyödään useita prosentteja korotusta tonttivuokraan niin joku 20v kun on mennyt niin asunnosta tulee kun joku golfosake josta on mahdotonta päästä eroon vaikka antaisi asunnon mukana 100 000€ niin kukaan ei huoli kun tonttivuokra on niin kova.

Höpöhöpö. Vuokrat normaalisti kyllä sidotaan indeksiin. Itse asunut nyt 10 vuotta ok-talossa vuokratontilla ja yhtenä vuonna vuokra jopa laski.
Oisko n. 50e nyt kuussa enemmän kuin alussa. noussut. Ihan peanuts sanoisin. Vuosivuokra pk-seudulla nyt n. 5500e, kun alussa oli 4800.

Vuokra-aikaa vielä 50v jäljellä.

 

[muronsyöjä]

Mitä mieltä olette, jos haluaisitte rivarin joltain tietyltä alueelta, ja tällä alueella ei olisi rivareita kuin vuokratonteilla, tyytyisittekö vuokratonttiin?

En itse ottaisi vuokratonttia. Vielä pahempi toki jos olisi tarjolla vain tasakattoa ja valesokkelia tms. Olisi hinku alueelle mikä hyvänsä, niin jos tarjolla on vain paskaa niin kannattaa vetää se ainoa oikea johtopäätös. Eli pitäkööt tunkkinsa ja suunta paremmalle alueelle.

 

[Ponsu]

Eikö kaupungilta ole mahdollista lunastaa tonttia? Vaatii toki yhtiön päätöksen. Mutta itse en ainakaan kaupungin vuokratontin vuoksi jättäisi ostamatta.

 

[paasi]

Höpöhöpö. Vuokrat normaalisti kyllä sidotaan indeksiin. Itse asunut nyt 10 vuotta ok-talossa vuokratontilla ja yhtenä vuonna vuokra jopa laski.
Oisko n. 50e nyt kuussa enemmän kuin alussa. noussut. Ihan peanuts sanoisin. Vuosivuokra pk-seudulla nyt n. 5500e, kun alussa oli 4800.

Vuokra-aikaa vielä 50v jäljellä.

Kyllä noita ryöstösoppareita on. Kaupungit erikseen.

Asuntomarkkinoilla tehdään nyt tiliä tonteilla – Asunnon ostaja, lue tontin vuokrasopimus tarkasti

 

[maustevoi]

Ite oon sitä mieltä myös, että vuokratontit on miinoja. Eipähä siinä, jos myyypi silloin kun on 15v vuokra-aikaa jäljellä. Vuokraajalla minusta liikaa valtaa noissa hommissa (ellei ole kaupunki).

 

[Nomber]

Ite oon sitä mieltä myös, että vuokratontit on miinoja. Eipähä siinä, jos myyypi silloin kun on 15v vuokra-aikaa jäljellä. Vuokraajalla minusta liikaa valtaa noissa hommissa (ellei ole kaupunki).

Paitsi että moni ei uskalla ostaa tuolloinkaan koska sitten jää itselle Mustapekka käteen kun asut siinä vaikka 12 vuotta ja haluat myydä niin voi olla aika vaikeaa jos on esim vanha soppari ja vuokra nousemassa moninkertaiseksi.

Mutta kaikki ei toki asiaa ymmärrä niin ehkä löytyy joku hölmö joka vaan kattoo että ompas kivat tapetit kämpässä, ostan tämän tms.

Itse ostan sillä periaatteella asunnon että ainoa asia mistä siinä oikeasti maksaa on se tontti. Kasa vanhoja lautoja ja betonia ei oikein ole minkään arvoista. Joten vuokratontilla olevia en edes katso.

 

[valexi]

Itse ostan sillä periaatteella asunnon että ainoa asia mistä siinä oikeasti maksaa on se tontti. Kasa vanhoja lautoja ja betonia ei oikein ole minkään arvoista. Joten vuokratontilla olevia en edes katso.

Se kasa lautoja ja betonia rautakaupasta kannettuna sille tontille ja järjesteltynä talon muotoiseksi maksaa kuitenkin sen noin 200ke+.

Tulee tontille hintaa, jos purkaa vanhan "lautakasan" pois ja tekee tilalle uuden.

 

[Kan Dee Dokata]

Se kasa lautoja ja betonia rautakaupasta kannettuna sille tontille ja järjesteltynä talon muotoiseksi maksaa kuitenkin sen noin 200ke+.

Tulee tontille hintaa, jos purkaa vanhan "lautakasan" pois ja tekee tilalle uuden.

Pointti ehkä oli lähinnä se, että vuosien mittaan ainoa, mikä siinä kokonaisuudessa nostaa arvoaan on se tontti. Tontille rakennettu rakennus lähinnä kerää korjausvelkaa ja menettää arvoaan samassa ajassa.

 

[Honzo]

Ite oon sitä mieltä myös, että vuokratontit on miinoja. Eipähä siinä, jos myyypi silloin kun on 15v vuokra-aikaa jäljellä. Vuokraajalla minusta liikaa valtaa noissa hommissa (ellei ole kaupunki).

Kaupungin tonttivuokrat tosiaan eivät nouse holtittomasti, eivätkä yllättäen (Ja unohdetaan nyt ne iltapaskoissakin klikkiotsikoita keräävät iäniukuiset kiinteävuokraiset, joissa on saanut asua kymmeniä vuosia puoli-ilmiaiseksi ja nyt tulee itku, kun vuokria tarkistetaan markkinahintaisiksi)

 

[Taneli-]

Pointti ehkä oli lähinnä se, että vuosien mittaan ainoa, mikä siinä kokonaisuudessa nostaa arvoaan on se tontti. Tontille rakennettu rakennus lähinnä kerää korjausvelkaa ja menettää arvoaan samassa ajassa.

Tämä, lisäksi monissa taitaa olla että jos joskus toteaa "en enää maksa" pykälissä on mainittu erikseen että talon omistaja joutuu sen siirtämään muualle (tai purkamaan) ja hoitamaan tontin "uutta vastaavaan kuntoon". Asia erikseen pitääkö silloin myös mahdolliset tontille vedetyt muut roippeet poistaa, epäilen että ei koska monesta on kaupunki/kunta tai puhelinosuuskunta vastuussa.

Tosin monelle se taitaisi mennä perintään ja kämppä huutokauppattaisi mikäli sitä ei saisi eteenpäin myytyä muuten.

 

[Honzo]

Pointti ehkä oli lähinnä se, että vuosien mittaan ainoa, mikä siinä kokonaisuudessa nostaa arvoaan on se tontti. Tontille rakennettu rakennus lähinnä kerää korjausvelkaa ja menettää arvoaan samassa ajassa.

Tavallaan totta tuokin, mutta esim. omaan taloon meni rakentaessa 2010-2011 n.550te ja on kaupungin vuokratontilla 60v sopparilla. Vaikea nähdä, että talon arvo ihan pian olisi nollaan menossa

 

[edup]

Tämä, lisäksi monissa taitaa olla että jos joskus toteaa "en enää maksa" pykälissä on mainittu erikseen että talon omistaja joutuu sen siirtämään muualle (tai purkamaan) ja hoitamaan tontin "uutta vastaavaan kuntoon". Asia erikseen pitääkö silloin myös mahdolliset tontille vedetyt muut roippeet poistaa, epäilen että ei koska monesta on kaupunki/kunta tai puhelinosuuskunta vastuussa.

Tosin monelle se taitaisi mennä perintään ja kämppä huutokauppattaisi mikäli sitä ei saisi eteenpäin myytyä muuten.

Saahan sinne sopimuksiin kirjata mitä lystää, mutta ei ne laillisia ehtoja ole:
34 §

Kun vuokrasuhde päättyy, on vuokranantaja, jollei tässä laissa toisin säädetä, velvollinen suorittamaan lunastuksen tontilla olevista rakennuksista, puista ja pensaista sekä pysyvään käyttöön tarkoitetuista laitteista ja laitoksista, mitkä vuokrasuhteen päättyessä siirtyvät hänen omistukseensa.

Lunastusvelvollisuus ei käsitä ilmeisiä ylellisyyslaitteita eikä laitteita tai laitoksia, joita on käytetty muuhun kuin vuokrasopimuksen tarkoitukseen.

Lunastusta suoritetaan se määrä, mihin lunastettava omaisuus vuokrasuhteen päättymisen ajankohta paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan arvioidaan siinä kunnossa missä se silloin on. Jos rakennuksia, laitteita ja laitoksia voidaan edelleen käyttää entiseen tarkoitukseensa, on arvioinnissa lisäksi otettava huomioon niiden tuotto.

Muu sopimusehto on mitätön.

 

[mikkot]

Pointti ehkä oli lähinnä se, että vuosien mittaan ainoa, mikä siinä kokonaisuudessa nostaa arvoaan on se tontti. Tontille rakennettu rakennus lähinnä kerää korjausvelkaa ja menettää arvoaan samassa ajassa.

Ei se ihan noin yksiselitteistä ole. Suuremmissa kaupungeissa halutuilla asuinalueella myös tontin vuokraoikeudella on (paljonkin) arvoa. Tampereella esimerkiksi Käpylä, Viinikka ja Rantaperkiö ovat alueita, joissa jokainen omakotitalotontti taitaa olla vuokralla. Jos katsot näiden alueen omakotitaloja ja niiden hintoja, niin huomaat ettei kaikki se arvo voi tulla siitä "lautakasasta".

 

[Taneli-]

Muu sopimusehto on mitätön.

Nopeasti katsoen esim. maasta on tarjottu lunastuksen yhteydessä kohtuullisen vähän, tässä hieman taustaa:
"
Asemakaava nosti neliöhinnan 20–87-kertaiseksi
Lempäälän Kirkonkylän vaikutusalueella vuosina 2012–2017 toteutuneiden raakamaakauppojen neliöhinnan vaihteluväli oli 1,13–6,22 euroa.

Mediaani oli 2,85 euroa/neliö.

Vuoreksen osayleiskaava-alueella raakamaasta on maksettu 3,81–4,78 euroa neliöltä. Keskiarvo oli 4,29 euroa.

Tampereen vuosien 2012–2017 raakamaakauppojen vaihteluväli oli 0,1–14,16 euroa neliöltä. Mediaani oli 1,64 euroa.

Kaupat asemakaava-alueilla

Lempäälän rakentamattomien asuinpientalokiinteistöjen kaupoissa asemakaava-alueilla neliöhintojen mediaanit vaihtelivat vuosina 2012–2017 välillä 50,14–63,29 euroa. Mediaanien keskiarvo oli 57,44 euroa.

Asemakaava nosti Lempäälässä neliöhinnan yli 20-kertaiseksi.


Tampereen asemakaava-alueilla neliöhintojen mediaanit vaihtelivat vuosina 2012–2017 välillä 115,21–158,27 euroa. Mediaanien keskiarvo oli 142,70 euroa/neliö.

Asemakaavan korotusvaikutus maan neliöhintaan oli 87-kertainen.
"

Kunnat käyttävät maiden pakkolunastusta ansiotarkoituksessa – ostavat raakamaan hinnalla ja keräävät arvonnousun itselleen

Maanomistajien oikeussuoja on Helsingin yliopiston ympäristöoikeuden emeritusprofessorin Vesa Majamaan mukaan murrettu Suomessa.

www.aamulehti.fi

"
Saraksen tilan 43 hehtaarin peltomaiden lunastus Vantaan Keimolassa. Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi tuoreella päätöksellään maanomistajien valituksen ja sallii Vantaan pakkolunastaa maa-alueet.
"
Tuossa on siis 300v vanha tila kyseessä mistä on aiemmin tehty hinta-arviotakin:

MTK syyttää kuntia maakauppoihin painostamisesta ja pakkolunastuksella uhkaamisesta

Kuntaliitto kiistää, että se painostaisi maanomistajia vapaaehtoisiin maakauppoihin pakkolunastusuhan avulla.

yle.fi

"Perikunnan mukaan rakennusyhtiö SRV tarjosi vuonna 2006 43,4 hehtaarin tilasta 11,2 miljoonaa euroa. SRV:n ehto oli, että Vantaa myöntää kaavoitusluvan. Näin ei käynyt, joten rakennusyhtiö vetäytyi ja vuonna 2013 kaupunki tarjosi maista raakamaan hintaa, yhteensä 2,4 miljoonaa euroa.
"

Eli saattaapi olla että tuo mainitsemasi kohta ei aina pidä paikkaansa...

Edit: tässä vielä jonkun tekemää tutkielmaa "Täyden korvauksen periaatteen toteutuminen lunastustilanteissa":

http://www.maankaytto.fi/arkisto/mk304/mk304_48_mikkola.pdf

Muutenhan teoriassa kannattaisi jopa rakentaa talo vuokratontille ja sitten ilmoittaa että ei maksa enää vuokraa ja laittaa 100% lasku jokaisesta tavarasta, käytetystä sähköstä ja työtunneista vaatien vähintään 90% tuosta puhtaana käteen koska on ehtinyt vasta vuoden tai pari asua kämpässä ja tahtoo nyt muuttaa mutta ei saakaan taloa myytyä tuohon hintaan kuin mitä käytti sen rakentamiseen...

 

[edup]

Mitähän tekemistä noilla siteeraamillasi raakamaan hinnoilla nyt on rakennusten lunnastushintojen kanssa? Ei tässä mitään maata oltu lunastamassa.

Ylipäätään nyt ihan absurdi tilanne että vain ilmoittaisit että et enää maksa vuokraa. Ne oikeat ongelmakohdathan noissa maanvuokrasopimuksissa on ne kun edellinen sopimus päättyy ja uusi pitäisi tehdä. Jos maan omistaja silloin iskee täysin kohtuuttomat uudet vuokrahinnat joihin vuokralainen ei suostu, joutuu maanomistaja lunastamaan ne rakennukset käypään hintaan.

Jos siteeraamani lain kohta ei jossain tapauksessa toteudu, niin eikun oikeuden kautta korjaamaan tilanne siten että mennään lain mukaan.

 

[jarhu]

Saahan sinne sopimuksiin kirjata mitä lystää, mutta ei ne laillisia ehtoja ole:
34 §

Kun vuokrasuhde päättyy, on vuokranantaja, jollei tässä laissa toisin säädetä, velvollinen suorittamaan lunastuksen tontilla olevista rakennuksista, puista ja pensaista sekä pysyvään käyttöön tarkoitetuista laitteista ja laitoksista, mitkä vuokrasuhteen päättyessä siirtyvät hänen omistukseensa.

Lunastusvelvollisuus ei käsitä ilmeisiä ylellisyyslaitteita eikä laitteita tai laitoksia, joita on käytetty muuhun kuin vuokrasopimuksen tarkoitukseen.

Lunastusta suoritetaan se määrä, mihin lunastettava omaisuus vuokrasuhteen päättymisen ajankohta paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan arvioidaan siinä kunnossa missä se silloin on. Jos rakennuksia, laitteita ja laitoksia voidaan edelleen käyttää entiseen tarkoitukseensa, on arvioinnissa lisäksi otettava huomioon niiden tuotto.

Muu sopimusehto on mitätön.

Eikös tuossa ollut kyseessä "en maksa tilanne", jolloin 34 § raukeaa ja vuokraaja on velvollinen palauttamaan tontti vuokrausta edeltävään kuntoon (eli jos on rakentanut talon niin poistamaan rakennuksen tontilta). Tämä on ainakin kyseessä mikäli vuokranantaja haluaa uusia sopimuksen, mutta vuokraaja hylkää uuden vuokrasopimuksen ( 36 §).

Eli vaikeaa on lähteä vuokrasopimuksesta kävelemään pois. Jos taasen vuokraaja ei halua uusia vuokrasopimusta, niin silloin 34 § mukaisesti vuokraaja joutuu tarjoamaan käyvän hinnan tontilla olevista määritellyistä asioista (puut, rakennukset yms).

 

[edup]

Eikös tuossa ollut kyseessä "en maksa tilanne", jolloin 34 § raukeaa ja vuokraaja on velvollinen palauttamaan tontti vuokrausta edeltävään kuntoon (eli jos on rakentanut talon niin poistamaan rakennuksen tontilta). Tämä on ainakin kyseessä mikäli vuokranantaja haluaa uusia sopimuksen, mutta vuokraaja hylkää uuden vuokrasopimuksen ( 36 §).

Eli vaikeaa on lähteä vuokrasopimuksesta kävelemään pois. Jos taasen vuokraaja ei halua uusia vuokrasopimusta, niin silloin 34 § mukaisesti vuokraaja joutuu tarjoamaan käyvän hinnan tontilla olevista määritellyistä asioista (puut, rakennukset yms).

Joo mutta se 36 § kyseessä ollessa se vuokrasopimus tehdään entisen sopimuksen ehdoilla, jolloin mitään yllättävää vuokrankorotusta ei siinäkään tilanteessa tule.

Tosiaan tuo olemassa olevasta sopimuksesta ulospääseminen ei ole helppoa, mutta sehän ei se oikea ongelma noissa maanvuokrasopimuksissa olekaan. Ne oikeat ongelmat liittyy aina noihin sopimusten päättymisiin ja uuden sopimuksen kohtuuttomiin tai kohtuuttomina koettuihin ehtoihin.

Tietenkään ei kannata ostaa asuntoa sellaiselta vuokramaalta missä olemassa olevan sopimuksen ehdot ovat kohtuuttomia. Mutta tässä aiemmin keskusteltiin juuri siitä että ehdot (ml. vuokrataso) jotenkin yllättäen voisi muuttua. Ja mitään yllättäviä muutoksia noihin nyt ei oikein voi tulla, koska siinä on tontin omistajallakin se mahdollisuus jäädä musta pekka käteen kun joutuu lunastamaan rakennukset.

 

[Jote]

50-60v päästä voi laitkin olla aivan eri sisällöllä kuin nyt. Siihen väliinkin mahtuu aika monta muutosta. Asiaa voi yrittää peilata menneisyyden kautta ja miettiä, kuinka järjestelmä on muuttunut 50 vuodessa.

 

[Zezekärppänen]

Saahan sinne sopimuksiin kirjata mitä lystää, mutta ei ne laillisia ehtoja ole:
34 §

Kun vuokrasuhde päättyy, on vuokranantaja, jollei tässä laissa toisin säädetä, velvollinen suorittamaan lunastuksen tontilla olevista rakennuksista, puista ja pensaista sekä pysyvään käyttöön tarkoitetuista laitteista ja laitoksista, mitkä vuokrasuhteen päättyessä siirtyvät hänen omistukseensa.

Lunastusvelvollisuus ei käsitä ilmeisiä ylellisyyslaitteita eikä laitteita tai laitoksia, joita on käytetty muuhun kuin vuokrasopimuksen tarkoitukseen.

Lunastusta suoritetaan se määrä, mihin lunastettava omaisuus vuokrasuhteen päättymisen ajankohta paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan arvioidaan siinä kunnossa missä se silloin on. Jos rakennuksia, laitteita ja laitoksia voidaan edelleen käyttää entiseen tarkoitukseensa, on arvioinnissa lisäksi otettava huomioon niiden tuotto.

Muu sopimusehto on mitätön.

Tuo pykälä on maanvuokralain 2. luvun tontinvuokrasopimuksista. Mikään kaupunki ei tee sen mukaisia sopimuksia, koska ne on vuokranantajan kannalta epäedullisia. Lähes poikkeuksetta kaupunkien maanvuokrasopimuksissa on ehto, että vuokralainen saa vuokrakauden jälkeen etuoikeuden jatkaa vuokraamista, mikäli kaupunki päättää tarjota tontin uudelleen vuokrattavaksi. (edit) Ja mikäli ei tarjoa, niin rakennuksesta maksetaan korvausta yleisen käytännön mukaan x prosenttia sen teknisestä arvosta, joka on aika vähän 50 vuotta vanhassa huonokuntoisessa talossa vaikka kivan näköistä pintaremppaa olisikin tehty. (/edit)

Monelta unohtuu että maan arvo on erityisesti pääkaupunkiseudulla noussut melkoisesti. Aikoinaan vuokra on todennäköisesti ollut käypä hinta, mutta jäänyt pahasti jälkeen hintakehityksestä. Monelle voi tulla yllätyksenä että sopimusta uusittaessa vuokra voi ollakkin kertaluokkaa kovempi.

Pahimmassa tapauksessa ostetaan huonokuntoinen talo vuokratontilla, jonka vuokrasopimus päättyy muutaman vuoden päästä ja talosta maksetaan törkeää ylihintaa. Sitten vuokrasopimusta uusittaessa maanomistaja ilmoittaa että tontin käypä vuosivuokra onkin kymmenkertainen edelliseen vuokraan nähden.

Tai vielä kurjempi asia, jos aluetta kehitetään ja vuokrasopimuksia ei jatketa. Tulee vaikka juna-asema siihen.

 

[edup]

Tuo pykälä on maanvuokralain 2. luvun tontinvuokrasopimuksista. Mikään kaupunki ei tee sen mukaisia sopimuksia, koska ne on vuokranantajan kannalta epäedullisia. Lähes poikkeuksetta kaupunkien maanvuokrasopimuksissa on ehto, että vuokralainen saa vuokrakauden jälkeen etuoikeuden jatkaa vuokraamista, mikäli kaupunki päättää tarjota tontin uudelleen vuokrattavaksi. (edit) Ja mikäli ei tarjoa, niin rakennuksesta maksetaan korvausta yleisen käytännön mukaan x prosenttia sen teknisestä arvosta, joka on aika vähän 50 vuotta vanhassa huonokuntoisessa talossa vaikka kivan näköistä pintaremppaa olisikin tehty. (/edit)

Monelta unohtuu että maan arvo on erityisesti pääkaupunkiseudulla noussut melkoisesti. Aikoinaan vuokra on todennäköisesti ollut käypä hinta, mutta jäänyt pahasti jälkeen hintakehityksestä. Monelle voi tulla yllätyksenä että sopimusta uusittaessa vuokra voi ollakkin kertaluokkaa kovempi.

Pahimmassa tapauksessa ostetaan huonokuntoinen talo vuokratontilla, jonka vuokrasopimus päättyy muutaman vuoden päästä ja talosta maksetaan törkeää ylihintaa. Sitten vuokrasopimusta uusittaessa maanomistaja ilmoittaa että tontin käypä vuosivuokra onkin kymmenkertainen edelliseen vuokraan nähden.

Tai vielä kurjempi asia, jos aluetta kehitetään ja vuokrasopimuksia ei jatketa. Tulee vaikka juna-asema siihen.

Jaa siis miten kaupungit muka pääsee kiemurtelemaan irti tuosta laista? Eihän se nyt valinnaista ole että noudatetaanko vai ei?

Tuo ehto minkä mainitset näyttäisi mun silmääni ihan täsmälleen tuon lain mukaiselta, eikä mitenkään ristiriitaiselta.

 

[vemkki]

Hirveästi kerrotaan vuokratontin vaaroista, mutta voi vuokratontillinen olla ihan hyvä diili. Minusta vuokratontillista asuntoa ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:
1) Onko vuokratontti huomioitu myyntihinnassa, eli onko myyntihinta vastaavasti alempi kuin omalla tontilla yhtä hyvällä paikalla olevissa asunnoissa? Periaatteessa voi laskea, että hintaeron pitäisi vastata 20 vuoden tonttivuokria.
2) Onko tontti kaupungin omistama? Muiden tahojen omistamat tontit voivat olla sopimusehdoiltaan vaarallisia.
3) Onko vuokrasopimus voimassa vielä pitkään eteenpäin? Jos vuokrasopimus on umpeutumassa lähivuosina, on riski, että tonttivuokra kohoaa reilusti uudella sopimuskaudella. En itse ostaisi asuntoa, joka on tontilla, jonka vuokrasopimus on menossa 10 vuoden sisällä umpeen, ja mieluummin sopimusaikaa saisi olla reilusti enemmän.

Sitä uhkaa, että kaupunki haluaisi lopettaa vuokrasopimuksen kokonaan ja lunastaa rakennukset, pitäisin hyvin vähäisenä, jos on kyse asuintalosta. Tulee mieleen vain yksi ääriesimerkki Helsingistä, kun vilkkaassa tienristeyksessä lähellä kantakaupunkia oli pieni vanha puutalo ja vuokrasopimus oli umpeutumassa.

Helsingissä huutokaupataan suojeltua 100-vuotiasta punaista mökkiä, mutta kaupunki aikoo potkia tulevan asukkaan vuodenvaihteessa pois: "Onhan tässä erikoisia käänteitä"

"Reijolan mökiksi" kutsuttu rakennus sijaitsee yhdessä Helsingin vilkkaimmassa kohdassa, Hämeenlinnanväylän ja Hakamäentien risteyksessä.

www.mtvuutiset.fi

Tuossa kävi kuitenkin niin, että talo ehdittiin pakkohuutokaupata kaupungille ennen kuin vuokrasopimus varsinaisesti umpeutui.

 

[zepi]

Onko kellään kokemusta lainojen nostosta ulkomaisen kiinteistön tai asunnon ostamiseksi? Olen katsellut vähän sillä silmällä loma-asuntoa Espanjasta Barcelonan läheltä ja mietityttää hankinnan lainoittaminen.

Toivon, että koronakriisin hyydyttämä loma-asuntomarkkina ja romahtanut airbnb-kysyntä aiheuttaisi hintaromahduksen ja pääsisin hommaamaan jotain kiinnostavaa halvalla. Hintaluokka jotain väliltä 50-200k, vakuudeksi olisi ostettavan kiinteistön lisäksi tarjolla osuuksia pk-seudun asunto-osakkeista + käteistä.

Laitoin alustavan kyselyn nykyiseen asuntolainapankkiini Nordeaan, mutta onko jollakulla kokemusta siitä, että mitkä pankit näitä ylipäätään rahoittavat ja mistä kannattaisi kysellä? Lainaa voisi tietty kysellä Espanjastakin, mutta pelaan mielummin suomalaisten pankkien kanssa, jos se onnistuu.

 

[hypodermic]

Ei ole vissiin korona / maailman (talous)tilanne ylipäänsä hirveästi asuntolainoihin vaikuttaneet. Ajattelin kilpailuttaa vanhan lainan ja Danskelta tarjosivat suoriltaan 0,45% marginaalin. Lainan määrä tosin onkin vain vajaa 130k. Nykyinen marginaali OP:lta 0,80%, tosin 6kk euriborilla joka on (tähän saakka) syönyt marginaalia, ja lisäksi sitten se 0,25% bonuskertymä. No, nyt on hyvä pohja laittaa OP:lle viestiä asiaan liittyen.

Tuo 0,45% lienee tällä hetkellä hyvää tasoa, jos tulot on mallia perus (kk-bruttopalkat tyyyliin 2,5-3,5k) eikä varallisuutta juurikaan ole?

 

[kibe]

Ite just uusimassa asuntolainaa ja ensimmäinen tarjous 0.5 ja siinä oli vielä hitusen neuvotteluvaraa laina lupauksen jälkeen. Voisin kuvitella, ettei sitä ihan helpolla saa alle 0.4 jos ei tajuttoman isot tulot ja hyvä talous ole.

 

[Honzo]

Ite just uusimassa asuntolainaa ja ensimmäinen tarjous 0.5 ja siinä oli vielä hitusen neuvotteluvaraa laina lupauksen jälkeen. Voisin kuvitella, ettei sitä ihan helpolla saa alle 0.4 jos ei tajuttoman isot tulot ja hyvä talous ole.

Eipä ainakaan OP:ssa kovin alhaista marginaalia saanut ihan kysymällä. 10v kiinteäkorkoinen päättyy (onneksi, oli kyllä huono päätös näin jälkikäteen katsottuna, korko 3,01%) ja kysyin marginaalia, niin 12kkEB+ 0,5% sain. Lainaa tosin vain 90te. Toinen laina (vähän suurempi kuin toi 90te) on 3kkEB+0,6% (samaan aikaan otettu kun toi 10v kiinteä). Siinä ei marginaalin lasku onnistunut. Tai ois pitänyt vaihtaa laina sellaiseksi, jossa negatiivinen viitekorko vaikuta.

Talouden tulot ~250te vuodessa ja asunnon arvo >600te. Eli taloustilanne enemmän kuin hyvä, mutta ei ainakaan ekalla kysymällä siis alle 0,5% mennyt. Enpä jaksanut kysyä alempaa, vaan hyväksyin ton 0,5%. Joku 0,05-0,10 alempi marginaali tekis 45-90e vuodessa (eka vuosi). En jaksnut siis nähdä vaivaa...

 

[Zezekärppänen]

Jaa siis miten kaupungit muka pääsee kiemurtelemaan irti tuosta laista? Eihän se nyt valinnaista ole että noudatetaanko vai ei?

Tuo ehto minkä mainitset näyttäisi mun silmääni ihan täsmälleen tuon lain mukaiselta, eikä mitenkään ristiriitaiselta.

Yleisesti käytetään maanvuokralain 3-luvun (muu asuntoalueen vuokra) mukaisia sopimuksia. Silloin sopimuksissa lukee että sovelletaan tätä lukua. Tontinvuokrassa lunastuskorvaus maksetaan rakennuksen käyvän hinnan mukaan. 3-luvun mukaisessa vuokraamisessa voidaan sopia lunastuksesta. Vanhan rakennuksen käypä ja tekninen arvo voivat erota toisistaan huomattavasti.

 

[kjns]

Tuo 0,45% lienee tällä hetkellä hyvää tasoa, jos tulot on mallia perus (kk-bruttopalkat tyyyliin 2,5-3,5k) eikä varallisuutta juurikaan ole?

Oman kokemuksen mukaan kyllä. Meillä speksit tuota luokkaa kun 250k lainaa kilpailutettiin loppuvuodesta. Nordea ei silloisesta prosentista suostunut tinkimään, Danske tarjosi 0,42 Akava-tarjouksena (ilman Akavaa 0,46) niin sinne mentiin.

 

[Musashi]

Onko kellään kokemusta lainojen nostosta ulkomaisen kiinteistön tai asunnon ostamiseksi? Olen katsellut vähän sillä silmällä loma-asuntoa Espanjasta Barcelonan läheltä ja mietityttää hankinnan lainoittaminen.

Toivon, että koronakriisin hyydyttämä loma-asuntomarkkina ja romahtanut airbnb-kysyntä aiheuttaisi hintaromahduksen ja pääsisin hommaamaan jotain kiinnostavaa halvalla. Hintaluokka jotain väliltä 50-200k, vakuudeksi olisi ostettavan kiinteistön lisäksi tarjolla osuuksia pk-seudun asunto-osakkeista + käteistä.

Laitoin alustavan kyselyn nykyiseen asuntolainapankkiini Nordeaan, mutta onko jollakulla kokemusta siitä, että mitkä pankit näitä ylipäätään rahoittavat ja mistä kannattaisi kysellä? Lainaa voisi tietty kysellä Espanjastakin, mutta pelaan mielummin suomalaisten pankkien kanssa, jos se onnistuu.

Siskoni kyseli pankeista lainaa vapaa-ajan asuntoa varten viitisen vuotta sitten. Kohdemaa oli Italia. Pankeissa oli suurta vaihtelevuutta. Jotkut eivät olisi myöntäneet lainaa lainkaan ulkomaan kiinteistön hankintaan, joillekin raja oli EU tai jotain muuta. Suurin tekijä oli kuitenkin lainojen vakuudet ja takaisinmaksu, joiden molempien haluttiin olevan Suomessa (Nordean tapauksessa olisi muistaakseni käynyt Ruotsikin) eli mahdolliset vakuudet Suomessa sijaitsevasta omaisuudesta ja jos esim. palkasta ajatteli maksaa lyhennykset niin työnantaja Suomessa.

Yleisesti ottaen pankit olivat hyvin varovaisia ja sen ymmärtää. Joku virkailija kertoikin, että jos tulee jotain ongelmia matkan varrella, niin ulkomaille kommunikointi (ja ehkä joku omaisuuden realisointi tms.) tulee pankille hyvin äkkiä hyvin kalliiksi.

 

[zepi]

Siskoni kyseli pankeista lainaa vapaa-ajan asuntoa varten viitisen vuotta sitten. Kohdemaa oli Italia. Pankeissa oli suurta vaihtelevuutta. Jotkut eivät olisi myöntäneet lainaa lainkaan ulkomaan kiinteistön hankintaan, joillekin raja oli EU tai jotain muuta. Suurin tekijä oli kuitenkin lainojen vakuudet ja takaisinmaksu, joiden molempien haluttiin olevan Suomessa (Nordean tapauksessa olisi muistaakseni käynyt Ruotsikin) eli mahdolliset vakuudet Suomessa sijaitsevasta omaisuudesta ja jos esim. palkasta ajatteli maksaa lyhennykset niin työnantaja Suomessa.

Yleisesti ottaen pankit olivat hyvin varovaisia ja sen ymmärtää. Joku virkailija kertoikin, että jos tulee jotain ongelmia matkan varrella, niin ulkomaille kommunikointi (ja ehkä joku omaisuuden realisointi tms.) tulee pankille hyvin äkkiä hyvin kalliiksi.

Pankkien näkökulma on tietysti ymmärrettävä. Tässä tapauksessa omaa tilannettani helpottaa ainakin oman pankin kanssa se, että minulla olisi vakuudeksi pk-seudulla olevia sijoitusasuntoja joista tulee ihan mukavasti kassavirtaa ja joiden osakekirjat ovat Nordean holvissa (it-järjestelmässä). Noista on toki jonkin verran lainaa jäljellä, mutta varovastikin arvioiden vakuusarvoa on silti reilusti käyttämättä.

Tuloja on suomalaisesta näkökulmasta ihan reilusti, mutta nykykoroilla tietysti haluaisin minimoida käteisen käytön ostoon. Pitää vähän katsella, että mitä Nordea vastaa.

 

[Musashi]

Pankkien näkökulma on tietysti ymmärrettävä. Tässä tapauksessa omaa tilannettani helpottaa ainakin oman pankin kanssa se, että minulla olisi vakuudeksi pk-seudulla olevia sijoitusasuntoja joista tulee ihan mukavasti kassavirtaa ja joiden osakekirjat ovat Nordean holvissa (it-järjestelmässä). Noista on toki jonkin verran lainaa jäljellä, mutta varovastikin arvioiden vakuusarvoa on silti reilusti käyttämättä.

Tuloja on suomalaisesta näkökulmasta ihan reilusti, mutta nykykoroilla tietysti haluaisin minimoida käteisen käytön ostoon. Pitää vähän katsella, että mitä Nordea vastaa.

Vakuuksien ollessa tuossa muodossa ja ns. riittävästi niin eiköhän lainanhakuprosessi ole läpihuutojuttu.

 

[Javaq]

Handelsbanken markkinoi lainaa myös ulkomaan kohteisiin, mm. Espanjaan. Handelsbankenilla on myös ihan konttoreita esimerkiksi Nizzassa. Kannattaa ainakin olla yhteydessä ja kysyä tarjousta.

Asunto ulkomailta – Hae lainaa meiltä | Handelsbanken

Harkitsetko kakkosasunnon tai sijoitusasunnon hankintaa Espanjasta, Ranskasta tai Portugalista? Tiesitkö, että voit saada asuntolainan Handelsbankenista?

www.handelsbanken.fi

 

[Saadisti]

Ei taida enää mikään pankki suostua 1kk euriboriin? Mulla on 0.56% marginaali mutta tuon 1kk euriborin takia ei varmaan mitään rahkeita saada parempaa tarjousta mistään vaikka marginaalia saisikin vähän alaspäin.

 

[edup]

Ei taida enää mikään pankki suostua 1kk euriboriin? Mulla on 0.56% marginaali mutta tuon 1kk euriborin takia ei varmaan mitään rahkeita saada parempaa tarjousta mistään vaikka marginaalia saisikin vähän alaspäin.

6kk alin mitä omissa kilpailutuksissa saanut, ja siinäkin ehtona oli ottaa tietyn pituinen pankin korkosuojaus.

 

[Tilipitappitippitappi]

Ei taida enää mikään pankki suostua 1kk euriboriin? Mulla on 0.56% marginaali mutta tuon 1kk euriborin takia ei varmaan mitään rahkeita saada parempaa tarjousta mistään vaikka marginaalia saisikin vähän alaspäin.

Kuinka vanha laina? Syökö negatiivinen euribor marginaalia? Jos syö, niin ei todellakaan mitään järkeä vaihtaa. Marginaalisi kuitenkin suht matalalla jo nyt.
Ja uusille lainanottajille toistan vielä täällä aiemmin mainitsemani, eli nykyisten negatiivisten euribor korkojen aikaan ei ole mitään väliä onko euribor 1kk, 12kk tai joitan siltä väliltä. Vain marginaali ratkaisee. Itseasiassa 12kk saattaa olla jopa parempi kun korot lähtee nousemaan, toki vain sen max 12kuukautta, kunnes viimeistään se korontarkistus koittaa.

 

[Pesari]

Te jotka asioista tiedätte paremmin niin tulisiko olettaa, että euribor tästä vielä nousee reilusti vai pysyykö 0% paikkeilla? Tiedän, ei voi tietää, mutta varmasti jonkunlaista aavistusta asiaan on.

Ensimmäistä asuntolainaa tässä kilpailuttamassa ja jokainen pankki tietysti noita korkosuojia nyt tuputtaa "Nyt korkosuojan ottaminen on vielä halpaa".

 

[taikamuki]

Te jotka asioista tiedätte paremmin niin tulisiko olettaa, että euribor tästä vielä nousee reilusti vai pysyykö 0% paikkeilla? Tiedän, ei voi tietää, mutta varmasti jonkunlaista aavistusta asiaan on.

Ensimmäistä asuntolainaa tässä kilpailuttamassa ja jokainen pankki tietysti noita korkosuojia nyt tuputtaa "Nyt korkosuojan ottaminen on vielä halpaa".

Nousuhan on nyt tasaantunut. Jos ne sitä tuputtaa ja ”halvalla” niin kyllähän ne ennustaa ettei kovaa nousua ole tulossa.

 

[Taneli-]

Te jotka asioista tiedätte paremmin niin tulisiko olettaa, että euribor tästä vielä nousee reilusti vai pysyykö 0% paikkeilla? Tiedän, ei voi tietää, mutta varmasti jonkunlaista aavistusta asiaan on.

Ensimmäistä asuntolainaa tässä kilpailuttamassa ja jokainen pankki tietysti noita korkosuojia nyt tuputtaa "Nyt korkosuojan ottaminen on vielä halpaa".

Varmasti tulee nousemaan. Mutta koska on se kysymys.
Tällä hetkellä aika turvallinen ennustus on että ennen vuotta 2022-2023 ei ainakaan paljoa plussan puolelle voida mennä koska hyvin luultavasti paitsi Suomessa myös muualla EU:n alueella työttömyys lisääntyy, tulee konkursseja ja pankit eivät uskalla / voi nostaa korkoja koska esim. Italian tai Espanjan talous tuskin kestäisi sitä ja uskallan väittää ettei EU voi / uskalla päästää tuollaisia valtioita kaatumaan.

Eli "heti" se ei tule tapahtumaan, seuraavan 25 tai 35 vuoden aikana (lainan aika) hyvin luultavasti kyllä. Mutta voit laskea nopeasti paljonko rahaa menisi korkokattoihin ja muihin sekä pyrkiä säästämään puskuriin.

 

[mustajoki]

Te jotka asioista tiedätte paremmin niin tulisiko olettaa, että euribor tästä vielä nousee reilusti vai pysyykö 0% paikkeilla? Tiedän, ei voi tietää, mutta varmasti jonkunlaista aavistusta asiaan on.

Ensimmäistä asuntolainaa tässä kilpailuttamassa ja jokainen pankki tietysti noita korkosuojia nyt tuputtaa "Nyt korkosuojan ottaminen on vielä halpaa".

Maallikon näkemys ilman mitään parempaa tietoa:

12kk euriborithan ovat olleet jonkin verran nousussa, ennen koronakriisiä taso oli -0.2 ja -0.3 välillä, kun taas 7.5. näytti olleen -0,078. En tiedä, ennustavatko korot jotain, vai onko kysymys siitä että vaeltavat rahasummat etsivät tällä hetkellä turvasatamaa ilman suurta näkemystä siitä mitä tulevaisuus tuo, ja päivän korot heiluu tämän takia. Jos etsitään sitä turvasatamaa, korkosuojan hinta saattaa olla keinotekoisen alhainen tällä hetkellä (olettaen että pohjoismainen asuntomarkkina edelleen arvioidaan "turvalliseksi"). Eli korkosuojan hinnasta riippuu - jos minulle tulisi vaikkapa tarjous, jossa marginaali+korkosuojaus yhteensä alle 0.5%, ottaisin heti.

Pankeilla on tietty aina oma lehmä ojassa myydä näitä, varmasti siksi että saavat enemmän rahaa juuri nyt, mutta ehkä myös suojellakseen valtavaa asuntolainakantaansa kohoavien lainanhoitokustannusten shokilta...

 

[Pesari]

Jees lähtökohtaisesti ilmoitin etten ole kiinnostunut näistä korkosuojista. Joka tapauksessa tulee laitettua kuukausittain rahastoihin niin lisätään se pankille maksettava raha mielummin omaan salkkuun.

 

[maustevoi]

Kellään kokemuksia tai vinkkejä meille: Pankki arvioi asunnon hinnaksi valmiina hinnan 3xx.
Itse arvioin 3xx y, varsinkin kun kyseinen alue on huonon alueen vieressä oleva hyvä uusi alue, jonne vasta valmistui tiekin ja jonne on jnk verran haluja (paikallistuntemusta).

Pankin hinta on mielestäni liian alhainen (arvioivat etänä "Helsingistä käsin") josta syystä vakuusarvot nousevat tappiin.

Ehdotin: Arvioitan omalla välittäjällä hinnan, tavoitteena saada siis korkeampi hinta-arvio uutena tai ainakin realistinen hinta-arvio, mikäli oma arvioni on pielessä.
Sitten sen arvion kanssa pankkiin yhteyttä, että tämän verran se uutena maksaa alueen asiantuntijan arvioina ---muutama 10k enemmän --> vähemmän vakuustarpeita?

Toimiiko tuo noin?

---

Spoileri: hankkeen etenemisjärjestys

Lähdimme tähän hankkeeseen seuraavasti: Meillä on tehtynä sähkösuunnittelu, valaistussuunnittelu, vastaava mestari- ja pääsuunnittelija, LVI-kalusteet valittu ja keittiöt kilpailutettu, pari muuttovalmista tarjousta, tontti- ja kaavamääräykset hyväksytetty rakennusvalvonnassa, maaperätutkimus teetetty yms. Tiedetän, mitä hanke suunnilleeen (20-30k tarkkuudella) maksaa alustavasti.

Mutta lainaa meille ei ole vielä myönnetty. Korona kuulemma tiukentanut ehtoja (pankin kertoma, eli ei myönnetä enää niin paljoa lainaa). Meidän töihin se ei vaikuta, mutta eihän pankki sitä katso/tiedä.
Olimme käsityksessä, että 2x vakiotyötä ja +40k omaa rahaa riittäisi hankkeen rahoittamiseen, mutta osa pankeista näkee meidät ja tämän alueen riskinä.

 

[zepi]

Jos vain osa pankeista näkee alueen riskinä, niin sitten on varmaan parempi keskustella niiden pankkien kanssa jotka katsovat lainoitusta suopeammin?

 

[arthur3.0]

Kellään kokemuksia tai vinkkejä meille: Pankki arvioi asunnon hinnaksi valmiina hinnan 3xx.
Itse arvioin 3xx y

Teillä siis kymmenkertainen käsitys asunnon hinnasta verrattuna pankkiin? Tuskin sitä tarkoitit?

Ehdotin: Arvioitan omalla välittäjällä hinnan, tavoitteena saada siis korkeampi hinta-arvio uutena tai ainakin realistinen hinta-arvio, mikäli oma arvioni on pielessä.
Sitten sen arvion kanssa pankkiin yhteyttä, että tämän verran se uutena maksaa alueen asiantuntijan arvioina ---muutama 10k enemmän --> vähemmän vakuustarpeita?

Se on ihan pankin päätettävissä. Itse en lainanantajana luottasi lainanottajan "oman" arvioijan sanaan omaa asiantuntijaani enenpää. Riippuen tietysti, mikä tuo "oma" on.

Ehkä kannattaisi käyttää paikallista pankkia, jos olet sitä mieltä, että Helsingistä näkevät arvot väärin?

 

[kjns]

Ehdotin: Arvioitan omalla välittäjällä hinnan, tavoitteena saada siis korkeampi hinta-arvio uutena tai ainakin realistinen hinta-arvio, mikäli oma arvioni on pielessä.
Sitten sen arvion kanssa pankkiin yhteyttä, että tämän verran se uutena maksaa alueen asiantuntijan arvioina ---muutama 10k enemmän --> vähemmän vakuustarpeita?

Toimiiko tuo noin?

Kiinteistönvälittäjiltähän saa rahaa vastaan ihan kirjallisen hinta-arvion / kiinteistön arvioinnin juurikin tällaisia tilanteita varten. Kyseessä ei siis ole sellainen pyydä meidät ilmaiselle arviokäynnille-juttu, vaan erikseen tarjottava palvelu jota tyypillisesti tarvitaan vaikka kun perinnöksi jääneitä kiinteistöjä arvotetaan.

Veloitus yleensä jotain parisen sataa euroa riippuen firmasta.

 

[maustevoi]

Jos vain osa pankeista näkee alueen riskinä, niin sitten on varmaan parempi keskustella niiden pankkien kanssa jotka katsovat lainoitusta suopeammin?

No, paikalliselta kyllä saatiin ihan ok, mutta tämä (Dansken) tarjous olisi kahdelle korkeakoulutetulle parempi/isompi - tosin koronan takia Danske on vetänyt liinoja kiinni muuallakin Suomessa. Ainakin työkaverilla vetivät Kuopiossa jo "luvatun" takaisin (tarkkaa kuviota en tiedä).
Kyllä meillä siis sellainen tarjous jo on, millä hanke voidaan toteuttaa, mutta tietysti haluttaisiin se fiksuin niistä valita - eikä sellaista "noh kerta ei muuta saa".

Teillä siis kymmenkertainen käsitys asunnon hinnasta verrattuna pankkiin? Tuskin sitä tarkoitit?



Se on ihan pankin päätettävissä. Itse en lainanantajana luottasi lainanottajan "oman" arvioijan sanaan omaa asiantuntijaani enenpää. Riippuen tietysti, mikä tuo "oma" on.

Ehkä kannattaisi käyttää paikallista pankkia, jos olet sitä mieltä, että Helsingistä näkevät arvot väärin?

Niin siis samalla satatuhatluvulla ollaan, eikä käsitys eroista nyt ole mitenkään mahdottoman erilainen. Kuitenkin on nuo vakuudet niin tiukassa, että on merkitystä summilla.
Omalla arvioijalla tarkoitin siis juurikin "irrallista, meidän palkkaamaa asiantuntijaa".

Kiinteistönvälittäjiltähän saa rahaa vastaan ihan kirjallisen hinta-arvion / kiinteistön arvioinnin juurikin tällaisia tilanteita varten. Kyseessä ei siis ole sellainen pyydä meidät ilmaiselle arviokäynnille-juttu, vaan erikseen tarjottava palvelu jota tyypillisesti tarvitaan vaikka kun perinnöksi jääneitä kiinteistöjä arvotetaan.

Veloitus yleensä jotain parisen sataa euroa riippuen firmasta.

Juu, tästä soitinkin jo kiinteistövälittäjälle, tarjosi moista palvelua noin 400e hintaan. Tälläistä juuri haettaisiin, että ammattihenkilö arvioisi rakennettavan (ei valmiin) kiinteistön oman arvionsa mukaan ja me tietysti toivomme siitä arviosta mahdollisimman korkeaa, jotta voidaan näyttää sitä pankille ja pankki mahdollisesti sitten vähän höllentää vakuusvaatimuksia.
Tässä siis kiinnostaa meitä se, että katsooko pankki tosissaan näitä kiinteistönvälittöjän arviota, vai pitäytyykö edelleen omassa.

 

[kjns]

Tässä siis kiinnostaa meitä se, että katsooko pankki tosissaan näitä kiinteistönvälittöjän arviota, vai pitäytyykö edelleen omassa

Tähän ei pysy vastaamaan kuin se pankki... Sen tiedän että näitä arvioita on käytetty vakuusarvojen pohjana monissa tilanteissa ja mm. työkaveri oli saanut takaajat ”ennenaikaisesti” pois lainasta kun tällaisella sai osoitettua pankille kiinteistön arvon nousseen huomattavasti lainan nostohetkestä.

Mutta miten tämä pankki käyttäytyy just tässä tapauksessa niin paha mennä sanomaan...

 

[tuune]

Nordeasta laina lähti lopulta 0,3 %:n marginaalilla. Kotitalouden bruttotulot vajaa 6000 e/kk ja muutama kEUR sijoitusvarallisuutta. Prosessi meni melko sujuvasti, kun ensin yksi pankki tarjosi suoraan 0,4, tämän jälkeen toinen pienen kirityksen jälkeen 0,35 ja tästä Nordea taipui pienen suostuttelun jälkeen 0,3:een ilman järjestelypalkkiota.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tästä prosessista, että täytin S-pankille asuntolainahakemuksen, josta tuli suoraan palaute, ettei lainanhaku annetuilla spekseillä onnistu, eivätkä soitelleet perään (ilmeisesti eivät ole asiakkaita vailla). Myöskään Aktiasta ei koskaan kuulunut mitään hakemuksen jälkeen.

 

[Pesari]

Nordeasta laina lähti lopulta 0,3 %:n marginaalilla. Kotitalouden bruttotulot vajaa 6000 e/kk ja muutama kEUR sijoitusvarallisuutta. Prosessi meni melko sujuvasti, kun ensin yksi pankki tarjosi suoraan 0,4, tämän jälkeen toinen pienen kirityksen jälkeen 0,35 ja tästä Nordea taipui pienen suostuttelun jälkeen 0,3:een ilman järjestelypalkkiota.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tästä prosessista, että täytin S-pankille asuntolainahakemuksen, josta tuli suoraan palaute, ettei lainanhaku annetuilla spekseillä onnistu, eivätkä soitelleet perään (ilmeisesti eivät ole asiakkaita vailla). Myöskään Aktiasta ei koskaan kuulunut mitään hakemuksen jälkeen.

Täällä kans aktiasta ei ole kuulunut mitään. S-pankille en hakemusta laittanut, mutta muut kyllä soittelivat perään.

 

[Tellervo]

Nordeasta laina lähti lopulta 0,3 %:n marginaalilla. Kotitalouden bruttotulot vajaa 6000 e/kk ja muutama kEUR sijoitusvarallisuutta. Prosessi meni melko sujuvasti, kun ensin yksi pankki tarjosi suoraan 0,4, tämän jälkeen toinen pienen kirityksen jälkeen 0,35 ja tästä Nordea taipui pienen suostuttelun jälkeen 0,3:een ilman järjestelypalkkiota.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tästä prosessista, että täytin S-pankille asuntolainahakemuksen, josta tuli suoraan palaute, ettei lainanhaku annetuilla spekseillä onnistu, eivätkä soitelleet perään (ilmeisesti eivät ole asiakkaita vailla). Myöskään Aktiasta ei koskaan kuulunut mitään hakemuksen jälkeen.

Tämä siis ilmeisesti nyt korona-aikana? Aika hyvä tarjous kyllä.

 

[Bbs]

Nordeasta laina lähti lopulta 0,3 %:n marginaalilla. Kotitalouden bruttotulot vajaa 6000 e/kk ja muutama kEUR sijoitusvarallisuutta. Prosessi meni melko sujuvasti, kun ensin yksi pankki tarjosi suoraan 0,4, tämän jälkeen toinen pienen kirityksen jälkeen 0,35 ja tästä Nordea taipui pienen suostuttelun jälkeen 0,3:een ilman järjestelypalkkiota.

Mielenkiintoinen yksityiskohta tästä prosessista, että täytin S-pankille asuntolainahakemuksen, josta tuli suoraan palaute, ettei lainanhaku annetuilla spekseillä onnistu, eivätkä soitelleet perään (ilmeisesti eivät ole asiakkaita vailla). Myöskään Aktiasta ei koskaan kuulunut mitään hakemuksen jälkeen.

Minkä kokoiseen lainaan sait noin hyvän marginaalin ilman järjestelypalkkioita?

 

[OD.]

Todella hyvä diili toi 0,3%. Meillä Nordeasta 0,4%, nettotulot yli tuon ja lainaa melkein puoli miltsiä.