Periaatteessa yhtiön kiinteistövakuutus ei korvaa kuin kiinteitärakenteita ja sitten onkin vähän epäselvää että mikä on kiinteää ja mikä ei. Periaatteessa mikään ulko- ja sisäseinän ulkopuolinen ei ole kiinteää eli keittiön, kylppärin ja makkarin kaapistot eikä lattiapinnoitekaan (laminaatti, parketti, muovimatto) kuulu ko. kategoriaan. Tähän päälle sitten vielä kaikki omat oikeat tavarat.
Korjaus tuohon, että taloyhtiön vakuutusyhtiö korvaa esim. kosteusvaurioissa rakenteet, mutta pintamateriaalit menee omasta vakuutuksesta.
Kyse on kuitenkin halusta ja toiveesta, ei mistään elämälle välttämättömästä pakosta.
Ei varmaan, mutta useimmissa tapauksissa taloudellisesti järkevämpää on omistusasuminen, kun se vuokranantajakin haluaa oman siivunsa välistä. Toki, mikäli on satoja tuhansia, vaikka sijoituksissa ja joutuisi ne kotiuttamaan hankkiakseen arvoasunnon helsingin keskustasta, voi olla edullisempaa vuokrata, kun tuotot kattanevat suuren osan vuokrasta. Vuokrahinnat kun eivät näytä nousevan samassa suhteessa kuin asunnon hinta. Nelinkertainen asunnon arvo voi tarkoittaa vaikka vain kaksinkertaista vuokraa.
Minulla taloyhtiön vakuutus kattoi lattiat, pesuhuoneen materiaalit kaikkineen ja keittiön kaappeja. Antoivat melko reilun budjetin (esim. en yksinkertaisesti löytänyt niin kallista laminaatti-vaihtoehtoa, että lattiaan budjetoitu summa olisi täyttynyt).
Juu noin ymmärsin sun aikaisemmasta viestistä. Minulla meni taas kiinteä vaatekaapisto kotivakuutuksesta ja samalla korvasivat palasen sisäseinää vaikka ainakin se sisäseinä olisi kuulunut kiinteistövakuutukseen (sanoivat että korvaavat vaikka ei tarttisi kun korjasin sen niin halvalla)...
Kyllä tuosta prosessista on materiaalia tarjolla kunnolla. Aika hyvin tuli informaatiota prosessin aikana.
No vaikka kaavoitus. Jos kiva maisema vaikka puistoon päin, niin kannattaa tsekata kaavoitus ettei eteen tule paria kerrostaloa myöhemmin.
Voit myös soittaa nordeaan ja sanoa, että nyt on 0.42 marginaali kilpailijalta ilman mitään korkoputkia, joten joko teette vastaavan tarjouksen tai asiakkuus loppuu hyvin äkkiä.
15% on vielä aika kaukana siitä alennuksesta, jolla ostaisin todistetusti lorotellun purkuröttelön. Joku 55% voisi olla sitä luokkaa, että asiaa voisi miettiä hyvin erikoisessa tapauksessa. Normaalisti ei.
Paljonko taloyhtiölainaa on? Jos sitä on 70% taloyhtiön asuntojen arvosta, se on suuri riski jos jotain sattuu taloudessa tjms. Porukat voi vain jättää lainat maksamatta jolloin muut osakkaat ovat vastuussa. -> asuntojen arvot laskee -> pankki voi alkaa vaatia lisävakuuksia, koska arvo ei enää kata. -> porukat saattaa "hylätä" osakkeen, koska rahaa ei vain ole. Jos sitä on joku 30% luokkaa, niin riski on olematon. Skenario asuntojen hinnat putoaa 50% niin silti haltuunottamalla osakkeen saadaan yhtiön velat maksettua pois myymällä osake.
Tuo voi olla kuitenkin neuvoteltavissa pois, vaikka nyt noin sanovatkin. Kun me haettiin uuteen asuntoon lainaa, niin Nordean lainaneuvottelija yllättyi, kun kerrottiin, että Danskesta on saatu tarjous ilman järjestelypalkkiota, mutta sitten hän otti myöhemmin yhteyttä ja kertoi, että laina voidaan myöntää ilman järjestelypalkkiota.
Ei kai asuntolainaan voi alkaa jälkikäteen vaatimaan lisävakuuksia, vaikka arvo tippuisi nollaan.
Anna kun arvaan: tapauksen koijarimyyjät ovat iältään yli 50? Sukupolvien välillä tuntuu olevan melkoinen rehellisyysero mitä asunnon myyntiin tulee. Yhtäkään tapausta en ole kuullut, missä jokin 3-kymppinen pariskunta olisi tietoisesti myynyt ongelmatalon hyväkuntoisena ja yrittänyt sen jälkeen pakoilla vastuuta.
Jos pankki joutuu taloudellisiin vaikeuskiin, joka edellä mainitussa tapauksissa olisi todennäköistä, se voi irtisanoa yksipuolisesti noita lainoja. Tottakai ne silloin irtisanoo lainat joiden vakuusarvo on alhaisempi kuin arvo eli vaikuttaa toimintaan, ellei lisävakuuksia löydy. Muista aina että pankit on ensisijaisia kaikissa asioissa, joten kaikki tappiot menee aina meidän kuluttajien piikkiin.
No jopas on outoa. En tiedä vertautuuko OK-talon rakentamiseen, mutta ainakin kun itse rakensimme 2009-2011, niin lainaa haettiin maksimisumma ja sitä nosteltiin osissa pitkin rakentamisaikaa. Luulis vastaavan onnistuvan? Ja pankkina oli OP.
Jos tuo on ihan perinteinen RS-kohde niin pankki makselee niitä eriä niiden eräpäivien mukaan valmistumisen edistyessä. Eli lainaa nostetaan vain kun sillä noita eriä maksetaan, eli se on kokonaisuudessaan korkoa juoksemassa vasta siellä loppusuoralla. Näkyy lainassa "nostamattomana eränä", ei siis juokse korkoja kuin niiltä maksetuilta osiltaan.
Asuntolainaan ei, mutta taloyhtiölainan ehtoja pankki voi muutella jos katsoo lainakilpailutilanteen niin sallivan. Esim. nostaa marginaalia pari prosenttia.
Mikä siinä on, ettei suoraan ilmoitukseen laiteta, että "sokkelissa mahdollinen kosteusongelma"? Varmasti se heikentäisi houkuttelevuutta, mutta miksi ei pelattaisi rehellistä ja avointa peliä? Jokainen rakentamisesta tietävä näkee jo otsallaan, että tuossa talossa todennäköisesti on toimenpiteitä vaativa kosteusvaurio. Tässä nähtävästi yritetään kalastella hölmöjä ostajia. 
On tämä asuntokauppa tylyä touhua. Tällaista 2000-luvun alussa rakennettua taloa markkinoidaan hyväkuntoisena. Ylärinteen puolelta sokkeli näyttää olevan lievästi sanottuna kostea.
Suoraa linkkiä en viitsi laittaa.
Voihan sitä myyjä vapaasti sanoa mitä vaan. Mutta saattaa tulla kalliiksi sekä myyjälle että ostajalle asianajajien tehdessä tiliä.
Ööh? Yleensä kyllä tietääkseni vesijohdot ja viemärit uusitaan samaan aikaan, eli siinä 50 vuoden iässä.
Putket ja viemärit on "normaalia" tehdä erikseen.
