Asunnon ostaminen ja asuntolaina

[mustajoki]

Jos romahdus on varma, on myös romahduksen jälkeinen nousu. Kannattaa ehkä hahmottaa vähän pitemmällä aikajänteellä tätä asiaa tätä asiaa.

Sillä 350ke salkulla kattaa vielä vuosikausia lainanlyhennyksiä ja muita kuluja sen romahduksen (-50%) jälkeen. Hyvin aikaa odotella uutta nousua siis.

Riskin suuruutta ei pidä liioitella ja tehdä paskoja päätöksiä sen takia.

Vaikea sanoa vastaan kun vakuuksista ei mainittu mitään, mutta käsittääkseni sijoituslainan vakuusvaje voi edelleenkin aiheuttaa sijoituksien välittömiä pakkorealisointeja? Niistä tulee sitten ilmoitus jälkikäteen.

 

[Cube]

Jos romahdus on varma, on myös romahduksen jälkeinen nousu. Kannattaa ehkä hahmottaa vähän pitemmällä aikajänteellä tätä asiaa tätä asiaa.

Just sen takia se pitääkin pitää mielessä. Pörssiromahdus ei saisi koskaan johtaa pakkomyynteihin, koska muuten voi joutua myymään pohjalla. Sijoituskassan ei minun mielestäni pitäisi olla ainut puskurirahasto, koska muut riskit realisoituvat todennäköisemmin kurssiriskin realisoituessa.

 

[Cube]

Vaikea sanoa vastaan kun vakuuksista ei mainittu mitään, mutta käsittääkseni vakuusvaje voi edelleenkin aiheuttaa sijoituksien välittömiä pakkorealisointeja? Niistä tulee sitten ilmoitus jälkikäteen.

Jos puhutaan nykyisistä asuntolainoista (koska ollaan asuntoketjussa niin oletan että asuntolaina on pääasiallinen vivun lähde) ei vakuuksien arvon lasku voi aiheuttaa eräännyttämistä. Tämä on vissiin peräisin lakimuutoksista. Minun sopimuksessa lukee että voi eräännyttää jos omistajan toiminnalla on merkittävästi edesautettu vakuusarvon laskemista tms. Eli jos poltat tahallaan kiinteistön niin sitten laina erääntyy.

 

[mustajoki]

Jos puhutaan nykyisistä asuntolainoista (koska ollaan asuntoketjussa niin oletan että asuntolaina on pääasiallinen vivun lähde) ei vakuuksien arvon lasku voi aiheuttaa eräännyttämistä. Tämä on vissiin peräisin lakimuutoksista. Minun sopimuksessa lukee että voi eräännyttää jos omistajan toiminnalla on merkittävästi edesautettu vakuusarvon laskemista tms. Eli jos poltat tahallaan kiinteistön niin sitten laina erääntyy.

Itse asiassa en tarkoittanut asuntolainoja, kun tuntui että keskustelu meni noin yleisesti maksimaalisen lainavivun autuuteen - anteeksi, palaan ketjun otsikon aiheeseen jatkokommenteissa.

 

[Cube]

Itse asiassa en tarkoittanut asuntolainoja, kun tuntui että keskustelu meni noin yleisesti maksimaalisen lainavivun autuuteen - anteeksi, palaan ketjun otsikon aiheeseen jatkokommenteissa.

Joo jos on kyse marginaalilainasta tms minkä vakuutena on osakkeet niin tyypillisesti salkun lainoitusarvon (vakuusarvon) tippuminen alle lainan määrän aiheuttaa pakkorealisoinnin. Mutta tämä menee osakeketjun aiheeseen, tässä puhutaan nyt asunnon käyttämisestä vivun vakuutena.

Mikä on siis minusta lähes aina hyvä idea (näin teen itsekin), mutta kohtuuden rajoissa ja jonkinlainen käteispuskuri pitäen.

 

[miloytyn]

Siis tarkoitin tuossa esimerkissäni tietysti että kyseessä on asuntolaina molemmissa caseissa, oletin tämän olevan selvää kaikille ihan ketjun persuteella. Sijoituslainat ovat nyt asia ihan erikseen.

 

[Mechanical Man]

Jep, kun ollaan asuntolaineketjussa, kyseessä luonnollisesti asuntolainaa enemmän ja sijoitusten pitäminen vs. asuntolainaa vähemmän ja sijoitusten myynti. Muista asioista joissa myös on erilainen riskiprofiili voi keskustella toisissa ketjuissa.

 

[muronsyöjä]

Toisaalta 700 tuhannen sijoitukset voivat mahdollisen kurssiromahduksen tullessa sukeltaa euromääräissti paaaljon enemmän kuin 50 tuhannen sijoitukset. Kyse on siis riskin ottamisesta. 500 tuhannen velka ei kuitenkaan katoa mihinkään tuossa tilanteessa.

Lisäksi, jos esim. sattuisi että s&p500 droppaisi esim. 70 pinnaa takaisin tuhanteen pisteeseeen, se jolla olisi se vajaa sata tonnia velkaa ja viistoista tonnia sijoituksissa jäljellä voisi vielä saada vipua ja hyödyntää ostopaikan. Jos taas salkku olisi kolmesataa tonnia pakkasella, pankkiiriliike myisi loputkin velan vakuudeksi, velkaa jäisi ja jäisi mahdollisesta uudesta nousuista kokonaan paitsi.

 

[yberkurko]

Lisäksi, jos esim. sattuisi että s&p500 droppaisi esim. 70 pinnaa takaisin tuhanteen pisteeseeen, se jolla olisi se vajaa sata tonnia velkaa ja viistoista tonnia sijoituksissa jäljellä voisi vielä saada vipua ja hyödyntää ostopaikan. Jos taas salkku olisi kolmesataa tonnia pakkasella, pankkiiriliike myisi loputkin velan vakuudeksi, velkaa jäisi ja jäisi mahdollisesta uudesta nousuista kokonaan paitsi.

Toisaalta tuollainen 70 pinnan dippi s&p500sessa tarkoittaisi tyyliin suuren pörssiromahduksen tyylistä katastrofia markkinoilla. Olisin yllättynyt, jos paljon yli 40% dippaisi nykypäivänä, kun sijoittajien joukko on isompi ja osa siirtyisi ostolaidalle tuollaisessa pudotuksessa.

 

[Cube]

Toisaalta tuollainen 70 pinnan dippi s&p500sessa tarkoittaisi tyyliin suuren pörssiromahduksen tyylistä katastrofia markkinoilla. Olisin yllättynyt, jos paljon yli 40% dippaisi nykypäivänä, kun sijoittajien joukko on isompi ja osa siirtyisi ostolaidalle tuollaisessa pudotuksessa.

Näin on aina uskottu ennen romahdusta. Aina markkinatalous on muuttunut ja romahdus mahdoton koska joku on erilailla kuin ennen.

Oikeasti se vaatii vaan tarpeeksi ison mustan joutsenen ja sijoittajien paniikin josta syntyy ketjureaktio. Ja se paniikki leviää siitä ensin firmoihin, kuluttajiin ja profetia alkaa toteuttaa itseään. Näin se on mennyt joka kerta eikä sitä koskaan ole osattu odottaa.

En halua olla mikään tuomiopäivän pasuuna, en minäkään sitä ihan heti odota. Mutta mahdollista se on.

 

[yberkurko]

Näin on aina uskottu ennen romahdusta. Aina markkinatalous on muuttunut ja romahdus mahdoton koska joku on erilailla kuin ennen.

Oikeasti se vaatii vaan tarpeeksi ison mustan joutsenen ja sijoittajien paniikin josta syntyy ketjureaktio. Ja se paniikki leviää siitä ensin firmoihin, kuluttajiin ja profetia alkaa toteuttaa itseään. Näin se on mennyt joka kerta eikä sitä koskaan ole osattu odottaa.

En halua olla mikään tuomiopäivän pasuuna, en minäkään sitä ihan heti odota. Mutta mahdollista se on.

Mitä tuossa katselin niin sitten 1930 luvun ei ole tainut kertaakaan pudota juuri yli 50% edes aikakausiensa pahimmissa romahduksissa. Eli pitäisin melko epätodennäköisenä, että nykyään syntyisi niin laajamittaista paniikkia, kun sitä ei ole tapahtunut sittemmin. Tietenkin 50% pudotuskin on kokonaistalouden kannalta melkoinen katastrofin merkki. Velka on aina riski, mutta riski tuo isomman voiton mahdollisuudet.

Asuntoihin tosin tämä liittyy melko etäisesti.

 

[Julle-]

Mitä tuossa katselin niin sitten 1930 luvun ei ole tainut kertaakaan pudota juuri yli 50% edes aikakausiensa pahimmissa romahduksissa. Eli pitäisin melko epätodennäköisenä, että nykyään syntyisi niin laajamittaista paniikkia, kun sitä ei ole tapahtunut sittemmin. Tietenkin 50% pudotuskin on kokonaistalouden kannalta melkoinen katastrofin merkki. Velka on aina riski, mutta riski tuo isomman voiton mahdollisuudet.

Asuntoihin tosin tämä liittyy melko etäisesti.

Riskin suhteen kannattaa muistaa, että markkinoilla on aikaa vuosisatoja odottaa tappioiden kuittautumista, yksittäisellä ihmisellä ei. Keskimäärin meillä lienee noin 30 vuotta ns. tehokasta sijoitusaikaa, elleivät vanhemmat sattuneet tuuppaamaan lapsilisiä Seligsoniin heti syntymästä. Tuossa kun menee ajoitus pieleen, niin se on voi voi.

 

[miloytyn]

Keskustelu näyttää keskittyvät lähinnä osakkeisiin, mutta nykyisellä korkotasolla tienaat täysin riskittömillä talletuksillakin enemmän kuin mitä maksat korkoa asuntolainasta. Joten niitä käyttämällä tuo sijoituspääoman sulaminen ei ole mahdollista kuin ehkä teoreettisesti. Tuossa tapauksessa varsinkin tuo laina todennäköisesti ei ole niitä suurimpia ongelmia.

 

[Blondie]

Ihan asiallista keskustelu tuo sijoittaminenkin asuntolainan yhteydessä. Ei ole epätavallista että ottaa vaikka pariksi vuodeksi lyhennysvapaata ja sijoittaa ne kuukausierät jonka jälkeen on näillä koroilla jo tuottanut hyvät rahat.

 

[Markqq]

Pidetään peukkuja. Olisihan se vähän hassua myyjältä jättää hyväksymättä kun on jo kerran tarjonnut samoilla ehdoilla vastatarjousta.

Ja tarjous hyväksyttiin. Tämä kohde ei ole pelkästään itseäni ajatellen, vaan tulevaisuudessa myös sijoituskohde. Kyseessä siis v. 2013 rivitaloasunto, saunallinen 35,5m² (+ 5m² lämmin varasto, n. 15m² piha ja autokatospaikka). Maalämpötalo + vesikiertoinen lattialämmitys. Vastikkeet ja muut elinkustannukset edulliset

E: Tähän tulikin vielä mieleen, että mitä lainanlyhennystapaa porukka suosii? Itse olen tykännyt tasalyhennyksestä. Makselen alkuun korkoja enemmän ja loppua kohti ne sitten pienenee. 95 000€ laina ja 25v maksuaika. Pienet ovat maksuerät, mutta säännöllisesti säästöistä voi sitten lyhentää.

 

[Cube]

Ja tarjous hyväksyttiin. Tämä kohde ei ole pelkästään itseäni ajatellen, vaan tulevaisuudessa myös sijoituskohde. Kyseessä siis v. 2013 rivitaloasunto, saunallinen 35,5m² (+ 5m² lämmin varasto, n. 15m² piha ja autokatospaikka). Maalämpötalo + vesikiertoinen lattialämmitys. Vastikkeet ja muut elinkustannukset edulliset

E: Tähän tulikin vielä mieleen, että mitä lainanlyhennystapaa porukka suosii? Itse olen tykännyt tasalyhennyksestä. Makselen alkuun korkoja enemmän ja loppua kohti ne sitten pienenee. 95 000€ laina ja 25v maksuaika. Pienet ovat maksuerät, mutta säännöllisesti säästöistä voi sitten lyhentää.

Nonni, onneksi olkoon uudesta asunnosta!

 

[vrds]

Oma asunnon (virallinen) ensiosto näyttää taas lykkääntyvän tai ehkä jäävän koskaan tekemättä. Hirveän säätämisen ja selvittelyn jälkeen kaiken piti olla kunosssa ja oli sitova ostotarjous (jossa ehtona että pankki myöntää lainan). Sitten selvittelin talouspuolta jossa kaikki lienee lopulta kunnossa, mutta isännöitsijä ei ilmeisesti suostu kirjoittamaan todistusta, koska on vastuullinen ja ei tiedä riittävästi. Kerroin tuon pankkiin tänään, niin feidasivat, mikä on ymmärtävää ja oikein. Hankala tehdä kauppoja sekä papereita jos vakuudesta ei ole sitä tärkeintä dokumenttia. Siinä taisi peruuntua ostotarjouksen sitovuus samalla (ja hyvä niin), koska emme koskaan allekirjoittaneet ns. Sitovaa ostotarjousta, vaikka sellaista tarjottiin. Ensi viikolla piti tehdä kaupat. Nyt on sitten varainsiirtoveroa ja kuluja varten rahat. Ihmetyttää vaan mikä tässä oli syynä, koska kuvittelisin omistajan/sijoittajan haluavan myydä asuntonsa. Samoiten olisi ollut helpot rahat välittäjälle myös.

 

[jefreitteri]

Sitten selvittelin talouspuolta jossa kaikki lienee lopulta kunnossa, mutta isännöitsijä ei ilmeisesti suostu kirjoittamaan todistusta

Todistusta mistä? Avaatko hieman mihin kauppa siis kaatui?

 

[vrds]

Todistusta mistä? Avaatko hieman mihin kauppa siis kaatui?

Isännöitsijän todistusta. Kauppa kaatui ettei todistusta saatu toimitettua itselle tai pankkiin. Epäilen syyksi, ettei isännöitsijällä ollut riittävästi tietoa taloudellista tilasta ja ei halunnut ottaa vastuuta mahdollisista virheellisistä tiedoista.

 

[zepi]

Oma asunnon (virallinen) ensiosto näyttää taas lykkääntyvän tai ehkä jäävän koskaan tekemättä. Hirveän säätämisen ja selvittelyn jälkeen kaiken piti olla kunosssa ja oli sitova ostotarjous (jossa ehtona että pankki myöntää lainan). Sitten selvittelin talouspuolta jossa kaikki lienee lopulta kunnossa, mutta isännöitsijä ei ilmeisesti suostu kirjoittamaan todistusta, koska on vastuullinen ja ei tiedä riittävästi. Kerroin tuon pankkiin tänään, niin feidasivat, mikä on ymmärtävää ja oikein. Hankala tehdä kauppoja sekä papereita jos vakuudesta ei ole sitä tärkeintä dokumenttia. Siinä taisi peruuntua ostotarjouksen sitovuus samalla (ja hyvä niin), koska emme koskaan allekirjoittaneet ns. Sitovaa ostotarjousta, vaikka sellaista tarjottiin. Ensi viikolla piti tehdä kaupat. Nyt on sitten varainsiirtoveroa ja kuluja varten rahat. Ihmetyttää vaan mikä tässä oli syynä, koska kuvittelisin omistajan/sijoittajan haluavan myydä asuntonsa. Samoiten olisi ollut helpot rahat välittäjälle myös.

Isännöitsijä on taloyhtiön operatiivinen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja on vastuussa (ainakin periaatteessa) siitä, että yritys toimii laillisesti.

Jos jotain talousräknäyksiä ja lainojen jyvityksiä osakkeille ei ole tehty, ei hän voi allekirjoittaa vastuullisena isännöitsijätodistusta jossa lukee lainasummaksi nolla, jos se ei sitä ole.

Jos asunto on oikeasti se minkä haluat, niin jäisin itse ainakin kytikselle ja odottaisin sitä, että jyvitykset on tehty. Tosin kannattaa jatkaa muualta etsimistä, sillä voi olla, että jyvityksen jälkeen velaton hinta nousee paljonkin.

Sinänsä Isännöitsijällä pitäisi kyllä olla tieto yrityksen veloista, jolloin hänen pitäisi pystyä antamaan muutaman prosentin tarkkuudella arvio jyvitettävästä summasta, mutta onhan yhtiölainan nosto voinut tapahtua ennen hänen aikaansa...

 

[vrds]

Isännöitsijä on taloyhtiön operatiivinen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja on vastuussa (ainakin periaatteessa) siitä, että yritys toimii laillisesti.

Jos jotain talousräknäyksiä ja lainojen jyvityksiä osakkeille ei ole tehty, ei hän voi allekirjoittaa vastuullisena isännöitsijätodistusta jossa lukee lainasummaksi nolla, jos se ei sitä ole.

Jos asunto on oikeasti se minkä haluat, niin jäisin itse ainakin kytikselle ja odottaisin sitä, että jyvitykset on tehty. Tosin kannattaa jatkaa muualta etsimistä, sillä voi olla, että jyvityksen jälkeen velaton hinta nousee paljonkin.

Näin itsekin asiaa mietin. Kun en saanut välittäjältä kuin vähän ympäripyöreää ("yhtiölainaa ei ole") ja kirjallisena vastausta emailiin, niin soitin pari kertaa isännöitsijälle. Ei tietenkään saa antaa tarkkoja tietoja, mutta rivien välisistä oli tulkittavissa jotain tuon suuntaista mitä kirjoitit. Sanoi myös ettei tietenkään saa sanoa mitään, mikä vaikeuttaisi myyntiä.

 

[edup]

Siis mitäs helvettiä? Sen isännöitsijän on se lakisääteisesti annettava, ei se yksinkertaisesti saa olla sitä antamatta. Vähän nyt haiskahtaa koko homma, ettei nyt myyjä olisi saanut parempaa tarjousta ja yrittää sumuttaa?

 

[vrds]

En usko että on toista tarjousta. Vahvempana pidän sitä että taloudellinen tila ei ole selvä (vaikka todennäkösesti kaikki kunnossa), niin on vaikea tehdä sitä todistusta ilman mahdollista lainaosuutta (kun ei ole mitään kirjanpitoa, välitilinpäätöstä rakennusvaiheen päätyttyä tai rakennusaikaista kirjanpitoa).

Tai voi sen tehdä, mutta itse pyysin kauppakirjaa niin, että asunto-osakkeet myydään ilman niihin kohdistuvaa rakennusaikaista velkaa. Tässä varmaan pelattiin aikaa, mutta pankki veti kytkimestä ja hyvä niin. Eli kaupat tehty (tai siis sovittu), mutta ilmoitetut tiedot ei ihan pidä paikkaansa. En tiedä, hämärä case kaikkinensa. Mutta ainakin tuli lueskeltua ja opiskeltua paljon asuntokaupasta ja uudiskohteiden erikoisuuksista.

Jos homma kaatui vain hitauteen/saamattomuuteen ja kaikki onkin kunnossa velan osalta, seuraava tarjous on sama, mutta niin että myyjä lupautuu maksamaan oman varainsiirtoveron. Sen verran meni aikaa tässä ja tuli tehtyä järjestelyjä turhaan.

 

[mustajoki]

@vrds eikö alle 40v ensiasunnon ostaja ole vapautettu varainsiirtoverosta?

 

[vrds]

@vrds eikö alle 40v ensiasunnon ostaja ole vapautettu varainsiirtoverosta?

On, mutta olen sopivasti yli ja muutenkin perinyt "ensiasunnon". Vahva tunne että annan tämän asunnon nyt olla, vaikka asiat selviäisi.

 

[Stargate2017]

Keskustelu näyttää keskittyvät lähinnä osakkeisiin, mutta nykyisellä korkotasolla tienaat täysin riskittömillä talletuksillakin enemmän kuin mitä maksat korkoa asuntolainasta. Joten niitä käyttämällä tuo sijoituspääoman sulaminen ei ole mahdollista kuin ehkä teoreettisesti. Tuossa tapauksessa varsinkin tuo laina todennäköisesti ei ole niitä suurimpia ongelmia.

Sijoituksiin kun menit minun "ongelma" on mm. tämä. Asunnot on takuuna sijoitus asunto lainolle.

Jotta voisin myydä asunon ilman että pankki vaatii että aha maksaa pois lainaa ärsyttävästi niin pitäis maksaa niin paljon lainaa pois että asuntoa joka myytiin ei tarvitaa takuuna lainalle.

Tosin en tiedä missä se raja menee oikein minulle pitäisi kysyä pankilta sitä. Yksi superedullinen asunot pikkukaupungista arvo noin 40 k minulla ei ole takuuna mutta muuta asunnot on takuuna sijoitusasunto lainolle (mukaanlukien putkiremppa sijoitusasunto kohteelle).

Maksa pois laina ja ei houkutus tuhlata rahaa tadaa.

 

[Unihiekkamyrsky]

Olen lukenut jostakin että vanhoissa taloissa joissa on paljon alkuperäiskuntoisia kylppäreitä, saatetaan päättää korjata ne kaikki kerralla. Tai muuten vain lukee että 'taloyhtiö korjaa perustasoon'.

Ekassa tapauksessahan on selvä että kulut jaetaan neliömäärällä. Selkää.

Mutta entäs sitten tuo 'taloyhtiö korjaa perustasoon'. Missä tilanteessa? Kenen rahoilla? Jos ostan asunnon vaikka 1981 rakennetusta talosta jossa on orkkis kylppäri, niin voinko teettää kylppärirempan muiden kustannuksella? Vai mitä ihmettä tuo korjaa perustasoon meinaa? Kun jos yhteisvastuuta ei ole niin eikö korjaukset mene aina asunnon omistajan pussista?

Vai onko tässä joku sellainen että jos joku paskoo paikat ja omistaja on varaton niin silloin haltuunoton jälkeen menee taloyhtiön pussista?

 

[Mikkos]

Olen lukenut jostakin että vanhoissa taloissa joissa on paljon alkuperäiskuntoisia kylppäreitä, saatetaan päättää korjata ne kaikki kerralla. Tai muuten vain lukee että 'taloyhtiö korjaa perustasoon'.

Ekassa tapauksessahan on selvä että kulut jaetaan neliömäärällä. Selkää.

Mutta entäs sitten tuo 'taloyhtiö korjaa perustasoon'. Missä tilanteessa? Kenen rahoilla? Jos ostan asunnon vaikka 1981 rakennetusta talosta jossa on orkkis kylppäri, niin voinko teettää kylppärirempan muiden kustannuksella? Vai mitä ihmettä tuo korjaa perustasoon meinaa? Kun jos yhteisvastuuta ei ole niin eikö korjaukset mene aina asunnon omistajan pussista?

Vai onko tässä joku sellainen että jos joku paskoo paikat ja omistaja on varaton niin silloin haltuunoton jälkeen menee taloyhtiön pussista?

"Perustaso" on yleensä halvin mahdollinen taso, mutta hallitus sen määrittelee. Huonossa tapauksessa perustaso ei ole kuin muovimatto ja vinyyliseinät. Hyvässä tapauksessa laatoitus jne. Eli Turha yleensä haaveilla että taloyhtiön kustannuksella saat kylppäriin kultaa ja kimallusta vaan ihan perusperus basicin kylppärin missä joka ikinen asia maksaa extraa jos jotain haluaa.

 

[svk]

Olen lukenut jostakin että vanhoissa taloissa joissa on paljon alkuperäiskuntoisia kylppäreitä, saatetaan päättää korjata ne kaikki kerralla. Tai muuten vain lukee että 'taloyhtiö korjaa perustasoon'.

Ekassa tapauksessahan on selvä että kulut jaetaan neliömäärällä. Selkää.

Mutta entäs sitten tuo 'taloyhtiö korjaa perustasoon'. Missä tilanteessa? Kenen rahoilla? Jos ostan asunnon vaikka 1981 rakennetusta talosta jossa on orkkis kylppäri, niin voinko teettää kylppärirempan muiden kustannuksella? Vai mitä ihmettä tuo korjaa perustasoon meinaa? Kun jos yhteisvastuuta ei ole niin eikö korjaukset mene aina asunnon omistajan pussista?

Vai onko tässä joku sellainen että jos joku paskoo paikat ja omistaja on varaton niin silloin haltuunoton jälkeen menee taloyhtiön pussista?

taloyhtiö korjaa perustasoon kuulostaa lähinnä siltä, että yhtiö nakittaa jonkun toimijan restaroimaan kylpyhuoneet hinnat alkaen laatoilla jne. mitä ne hommassa vaihtaakaan ja sitten lisätään muutamia kymppejä rahoitusvastiketta hoitovastikkeen päälle. Tollanen koko taloyhtiön kattava kylppäriremppaprojekti on mun taloyhtiössä parhaillaan käynnissä ja oma kylppäri on ollut melkein vuoden jo ollut olemassa restaroinnin jäljiltä, jonka yhteydessä asennettiin lattialämmitys, mikä puuttui ennen sitä. Olisin toki halutessani saanut vaikka mitä laattaa ja suihkut patterit jne. vaihdettua samalla, jos olisin maksanut lisää.

 

[Unihiekkamyrsky]

"Perustaso" on yleensä halvin mahdollinen taso, mutta hallitus sen määrittelee. Huonossa tapauksessa perustaso ei ole kuin muovimatto ja vinyyliseinät. Hyvässä tapauksessa laatoitus jne. Eli Turha yleensä haaveilla että taloyhtiön kustannuksella saat kylppäriin kultaa ja kimallusta vaan ihan perusperus basicin kylppärin missä joka ikinen asia maksaa extraa jos jotain haluaa.

Vaatiiko tämä perustasokin kosteusvaurion taikka jonkun muun pakon?

Kun mietin vaan siis edelleen että kun kylppäriremppahan maksaa sen 10k€ vähintään, niin eikö sellaisia tehdä vain kun on ihan pakko pakko, ja silloinkin itse joutuu maksamaan? Vai onko jollekkin tullut kylppäriremppa kuin manulle illallinen?

Netistä kun kuuklailee löytyy lähinnä asiaa että "matin ja maijan kylppäristä löytyi kosteusvaurio. Isännöitsijä ilmoitti että taloyhtiö korvaa"...

 

[svk]

Vaatiiko tämä perustasokin kosteusvaurion taikka jonkun muun pakon?

Kun mietin vaan siis edelleen että kun kylppäriremppahan maksaa sen 10k€ vähintään, niin eikö sellaisia tehdä vain kun on ihan pakko pakko, ja silloinkin itse joutuu maksamaan? Vai onko jollekkin tullut kylppäriremppa kuin manulle illallinen?

Netistä kun kuuklailee löytyy lähinnä asiaa että "matin ja maijan kylppäristä löytyi kosteusvaurio. Isännöitsijä ilmoitti että taloyhtiö korvaa"...

Tapauskohtaisesti taloyhtiön vakuutus saattaa kattaa jotkin vahingot liittyen kosteusvaurioihin, mutta ei taida päteä tapauksiin, jossa kylppäri restaroidaan, koska se on yksinkertaisesti nähnyt jo tarpeeksi elämää.

 

[code.666.]

Tapauskohtaisesti taloyhtiön vakuutus saattaa kattaa jotkin vahingot liittyen kosteusvaurioihin, mutta ei taida päteä tapauksiin, jossa kylppäri restaroidaan, koska se on yksinkertaisesti nähnyt jo tarpeeksi elämää.

Yleensä taloyhtiö korvaa kuivauksen ja kosteusvauriosta koituvat kustannukset ja mahdollisesti vedeneristyksen, ja asukas sitten loput, mutta tämäkin on taloyhtiökohtainen asia. 10k€ ei vielä kyllä putkiremppaa+kylppäriä tehdä.

 

[Oravamedian käpy]

Kuinka suurella summalla kannattaa vakuuttaa asunnon seinät ja pinnat, kun kyseessä on vanha taloyhtiö? Taloyhtiön vakuutus tietääkseni korvaa kosteusvauriot, tulipalot, rakenteet yms. Vakuutusyhtiö arpoi vakuutusarvoksi 150 euroa per neliö.

 

[Juha_H]

Morjensta,

Valtiovarainministeriön työryhmä esitti lokakuun alussa, että suomalaisten velkaantumista hillittäisiin panemalla velanotolle katto. Työryhmä on esittänyt, että kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa sen vuotuisten bruttotulojen verran. Suomalaisten keskipalkka on Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 3 465 euroa, joten jos velkakatto olisi voimassa, keskituloinen saisi asuntolainaa enimmillään noin 187 000 euroa.

Se ei riitä kovin suureen asuntoon Helsingissä. Todellisuudessa lainan ei tarvitsekaan riittää. Asunnon ostajalta edellytetään myös omaa rahoitusta. Vähintään omia säästöjä tai muita reaalivakuuksia pitää olla 15 prosenttia ja ensiasunnon ostajalla 5 prosenttia ostettavan asunnon hinnasta. Tästä määrää lainakatto. Käytännössä omaa rahaa tai muita reaalivakuuksia tarvitaan kuitenkin 30 prosenttia. Tämä johtuu siitä, että pankit kelpuuttavat lainan vakuudeksi noin 70 prosenttia ostettavan asunnon arvosta.

Mielestäni työryhmän ehdotus on hyvä, koska osa meistä Suomalaisista on liian velkaisia. Itsellänikin on asuntolainaa vielä 157 KEUR, joka tuntuu poskettoman suurelle summalle.

Tässä lisää aiheesta:

Politiikkaradio | Kasvavien velkojen kasvot ja riskit
Suomalaiset ovat velkaantuneet sellaista tahtia, että nyt on pakko tehdä jotain: työryhmä ehdottaa 170 000 euron velkakattoa keskituloiselle

P.s. Alla keskustelua myös negatiivisten korkojen aiheuttamasta hinnannoususta erityisesti Pääkaupunkiseudulla.

Keskuspankkien markkinoille pumppaamat rahavirrat ovat päätyneet paljolti rikkaille sijoittajille. Kärsijöitä ovat uudet sijoittajat ja ensiasunnon ostajat. Yli vuosikymmenen kestänyt löysä rahapolitiikka on luonut tilanteen, joka on monella tapaa haastava. Ongelmaa ei samalla tapaa olisi, jos palkkainflaatio olisi alkanut noususuhdanteen aikana, mutta näin ei ole tapahtunut.

Näyttää siltä, että keskuspankkien markkinoille pumppaamat uskomattoman suuret rahavirrat ovat päätyneet paljolti rikkaille sijoittajille, joilla on vaikeuksia löytää tuottavia sijoituskohteita. Alhaiset markkinakorot ja korkeat hinnat näkyvät nyt myös kiinteistömarkkinoilla.

Tilanteen ongelmallisuutta on helppo ajatella nuoren ensiasunnon ostajan silmin. Koska keskuspankit ovat työntäneet rahaa markkinoille jo vuosia, velkavipua käyttäneet kiinteistösijoittajat ja suuria asuntolainoja ottaneet yksityishenkilöt ovat repineet kaupunkien keskustojen asuntojen hinnat pilviin. Eivät ainoastaan Hongkongissa ja New Yorkissa, vaan myös muissa suurissa kaupungeissa.

Nuorelle ensiasunnon ostajalle tilanne on hankala. Jotta saisi lainan, pitäisi säästää kasaan noin 20 prosenttia koko ajan nousevasta asunnon hinnasta, jos ajatellaan lainan olevan siitä 80 prosenttia. Negatiivisen koron aikana säästäminen on kuitenkin hankalaa – kuin vastavirtaan uimista.

Jos nuori jotenkin onnistuisi ottamaan asuntovelkaa koko asuntonsa hinnalle, riski on suuri, sillä asuntojen hinnat ovat pilvissä. Valtavassa, vuosikymmenen jatkuneessa velkasyklissä voittajia ovatkin ne, jotka ehtivät ottaa velkaa ennen muita. Heidän asuntojensa arvot ovat nousseet, kun muut ovat lisänneet velankäyttöä ja ostaneet asuntoja koko ajan kalliimmalla ja kalliimmalla.

Yhdysvaltain keskuspankin tutkijoiden viime vuonna julkaisemassa tutkimuksessa havaittiin, että USA:ssa nuorten 21–37-vuotiaiden aikuisten varallisuus on vain murto-osa vanhempien sukupolvien varallisuudesta.

Kiinnostavaa oli, että nuorten aikuisten suhteellinen osuus varallisuudesta on tippunut lähes puoleen viimeisen 25 vuoden aikana. Uutiskanava CBS raportoi keväällä, että 22 prosenttia 23–37 vuotiaista asuu USA:ssa vanhempiensa luona. Vuonna 2001 luku oli vain 12 prosenttia. He eivät asu kotona huvin vuoksi, vaan tilanteen pakottamana.

Osakemarkkinoilla tilanne on osin sama. Voittajia on ne, jotka velkasyklin alussa ostivat osakkeita ja pääsivät nauttimaan nousevista kursseista. Kursseja ovat nostaneet myöhemmin markkinoille uskaltautuneet sijoittajat, jotka ovat käyttäneet osin velkaa. Toisaalta syynä ovat yritykset, jotka ovat ottaneet velkaa ostaakseen omia osakkeitaan.

Uudelle sijoittajalle ongelma on nyt sama kuin asunnon ensiostajalle. Hinnat ovat korkealla ja riski markkinoille tulemisessa on suuri. Mitä matalammiksi korot ovat laskeneet, sitä korkeammalle eri sijoituskohteiden hinnat ovat nousseet ja sitä suuremmaksi varallisuuskuilu sukupolvien välillä on kasvanut. Olisikohan jo aika lopettaa keskuspankkipolitiikka, joka ruokkii ylenmääräistä velanottoa?

No niin, kuuntelusuositus nollakorkojen vaikutuksista meidän kaikkien talouteen

Mikä maksaa? | Miksi raha ei kelpaa?

 

[svk]

Suomalaisten keskipalkka on Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 3 465 euroa, joten jos velkakatto olisi voimassa, keskituloinen saisi asuntolainaa enimmillään noin 187 000 euroa.

Se ei riitä kovin suureen asuntoon Helsingissä.

Ei keskustan tuntumassa, mutta kyllä toi muualla riittäisi yksinään 70-80 neliöiseen kämppään, mitä oikotieltä lunttasin.

 

[Tellervo]

Juuri näin. Jos rahaa ei riitä kattohuoneistoon Espalta, asunto täytyy ostaa muualta. Samalla tavalla, jos rahat ei riitä asuntoon Helsingissä, asunto täytyy ostaa muualta.

 

[zepi]

Juuri näin. Jos rahaa ei riitä kattohuoneistoon Espalta, asunto täytyy ostaa muualta. Samalla tavalla, jos rahat ei riitä asuntoon Helsingissä, asunto täytyy ostaa muualta.

Voi asua myös vuokralla. Itsekin teen niin.

 

[Bertta]

Sehän riippuu ihan maksukyvystä. Jos sinulla on vaikka sijoituksia toiset 157 KEUR, ei tuo velka tunnu missään. Sijoitusten tuotto on pitkällä aikavälillä moninkertainen asuntolainan korkoon nähden joten monesti lainaa ei kannatakaan lyhentää. Samaisella Aktia-pankilla on asiaa hyvin avattu:
https://www.aktia.fi/fi/saasta-ja-sijoita/saastaminen-laina-aikana

Itse kävin viime viikolla taas pankissa keskustelemassa asuntolainasta isompaan ~300 000 euron asuntoon. Käytiin läpi tuloja ja omaisuutta jonka jälkeen pankin edustajakin neuvoi ettei kannata alkaa myymään (6-numeroista) summaa sijoituksiani vaan ennemmin otetaan maksullinen valtion takaus ja laina-ajaksi 25 vuotta. Loput tulot sitten kannattaa sijoittaa. Itse otan halpaa (sijoitus)lainaa (1% korolla) niin paljon kuin suinkin mahdollista ja kaikki kiinni uusiin sijoituksiin. Pitkällä tähtäimellä tämä on voittava taktiikka.

Nyt kun olen käynyt läpi lähes kaikki asuntolainaa myöntävät pankit on sanottava että myöntämisperusteissa on suuria eroja. Näin yrittäjänä osa pankeista haluaa firmani tilinpäätöstiedot usean vuoden ajalta kun taas Aktian virkailijaa ei moiset kiinnostaneet lainkaan ja hän käytti kokonaiset 10 sekuntia minun ja vaimon palkkakorttien läpikäyntiin. Tämän jälkeen tulikin jo lainatarjous 0,40% marginaalilla.

On tuossa strategiassa aika kovia riskejä. Euroopassa on elvytetty keskuspankin toimesta jo viisivuotta tuloksetta. Sijoitusten arvot saattavat tippua hyvin nopeasti jos juuri alkavan laman aikana taphtuu jotain yllättävää talousjärjestelmässä.

 

[rusina666]

Vai onko jollekkin tullut kylppäriremppa kuin manulle illallinen?

Netistä kun kuuklailee löytyy lähinnä asiaa että "matin ja maijan kylppäristä löytyi kosteusvaurio. Isännöitsijä ilmoitti että taloyhtiö korvaa"...

Yläkerran naapurin seinän takaa meni vesisäiliö rikki: Sain koko kämppään uudet lattiat + uuden kylppärin taloyhtiön vakuutuksen kautta(+keittiötäkin uudistettiin). Ilmoittivat minulle budjetin eri materiaalien suhteen ja liikkeet mistä pitäisi hankkia. Annetut budjetit kyllä pistivät hymyilemään. Toisaalta oli nihkeää olla evakossa pari kuukautta, mutta toisaalta asunto uudistui ja arvo kasvoi selvästi.

 

[mustajoki]

Bruttotulot on aika huono mittari lainansietokyvylle veroprogression ja vaihtelevien tulonsiirtojen takia, vaikka pääomatulot ja varallisuus unohdettaisiinkin.

Mites muuten: jos tuollainen katto tulee, saavuttaako autoetu yhtäkkiä uutta suosiota - se kun lisää bruttotuloja (vaikka käytännössä voikin itse asiassa vähentää lainanmaksukykyä)...

 

[Bertta]

J
Ehkä tässä(kin) riskinotossa on kyse siitä miten asiat näkee - onko kuppi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä. Itse olen jo ottanut elämäni suurimman riskin ulostautuessani äitini kohdusta, pieni velka ei paljoa paina. Lisäksi en usko että perheemme aikuiset jäävät työttömiksi vaikka tulisi vuoden 2008 kaltainen kuoppa taloudessa. Kukin tyylillään, jos ei pysty yöllä nukkumaan asuntolainan vuoksi sitä varmaan kannattaa lyhentää ripeään tahtiin.

Itsekin olen mukana aika suurella panoksella markkinoilla, mutta en elä sellaisessa harhassa, että kyse olisi varmasta onnistumisesta.

Riski on aito. Koko globaali talousjärjestelmä on nyt monella tavalla tilassa, jota ei ole kohdattu koskaan aiemmin. Kukaan ei tiedä mitä tulee tapahtumaan. Oma riskinottoni perustuu siihen, että mahdolliset menetykset kirpaisevat kovaa, mutta pärjään vaikka kaikki menisi.

Mitään varmaa tuloautomaattia sijoittamisessa ei ole.

 

[Taneli-]

Voi asua myös vuokralla. Itsekin teen niin.

Toisaalta kun ollaan "Asunnon ostaminen ja asuntolaina" ketjussa niin voisi olettaa että suurin osa vähintäänkin suunnittelee sitä asunnon hankintaa. Mutta tottahan tuokin, todella moni (varsinkin ulkomaalainen) asuu vuokralla Helsingissä nykyisin.

 

[jinx1980]

Kuinka suurella summalla kannattaa vakuuttaa asunnon seinät ja pinnat, kun kyseessä on vanha taloyhtiö? Taloyhtiön vakuutus tietääkseni korvaa kosteusvauriot, tulipalot, rakenteet yms. Vakuutusyhtiö arpoi vakuutusarvoksi 150 euroa per neliö.

Periaatteessa yhtiön kiinteistövakuutus ei korvaa kuin kiinteitärakenteita ja sitten onkin vähän epäselvää että mikä on kiinteää ja mikä ei. Periaatteessa mikään ulko- ja sisäseinän ulkopuolinen ei ole kiinteää eli keittiön, kylppärin ja makkarin kaapistot eikä lattiapinnoitekaan (laminaatti, parketti, muovimatto) kuulu ko. kategoriaan. Tähän päälle sitten vielä kaikki omat oikeat tavarat.

150e/m^2 eli 100m^2 -> 15ke voisi nipin napin riittää omille tavaroille ja niillekin todennäköisesti heikosti. Pienen yksiön hyvä sänky vie jo 30% kiintiöstä yksinään, mukaan uusin pelikone niin quota on jo täynnä. Mitään noita mainittuja pintoja ei ko. rahalla tee. Kyllä tuo mielestäni pitäisi olla ainakin 4-5x per neliö jos mukaan lasketaan nuo kaapistot/lattiat.

 

[SweeneyTodd]

Kuinka suurella summalla kannattaa vakuuttaa asunnon seinät ja pinnat, kun kyseessä on vanha taloyhtiö? Taloyhtiön vakuutus tietääkseni korvaa kosteusvauriot, tulipalot, rakenteet yms. Vakuutusyhtiö arpoi vakuutusarvoksi 150 euroa per neliö.

Korjaus tuohon, että taloyhtiön vakuutusyhtiö korvaa esim. kosteusvaurioissa rakenteet, mutta pintamateriaalit menee omasta vakuutuksesta.
Kotivakuutus korvaa myös seinien ja pintojen lisäksi sitten ne huonekalut ja elektroniikan yms. Eli vähän senkin mukaan kannattaa miettiä ja laskea. Että jos on 100 000€:n arvosta elektroniikkaa kämpässä, niin ihan kiva olisi niidenkin olla vakuutettuna.

 

[zepi]

Toisaalta kun ollaan "Asunnon ostaminen ja asuntolaina" ketjussa niin voisi olettaa että suurin osa vähintäänkin suunnittelee sitä asunnon hankintaa. Mutta tottahan tuokin, todella moni (varsinkin ulkomaalainen) asuu vuokralla Helsingissä nykyisin.

Kyse on kuitenkin halusta ja toiveesta, ei mistään elämälle välttämättömästä pakosta.

Samalla tavalla se asunnon sijaintikin on toive / mielihalu ja jokaisen pitää arvioida itse, että kumpi on on tärkeämpi halu. Osa muuttaa mielummin epämieluisalle alueelle, mutta toiset jäävät vuokralle keskustaan.

Oikeaa vastasta ei ole.

 

[yberkurko]

Kyse on kuitenkin halusta ja toiveesta, ei mistään elämälle välttämättömästä pakosta.

Ei varmaan, mutta useimmissa tapauksissa taloudellisesti järkevämpää on omistusasuminen, kun se vuokranantajakin haluaa oman siivunsa välistä. Toki, mikäli on satoja tuhansia, vaikka sijoituksissa ja joutuisi ne kotiuttamaan hankkiakseen arvoasunnon helsingin keskustasta, voi olla edullisempaa vuokrata, kun tuotot kattanevat suuren osan vuokrasta. Vuokrahinnat kun eivät näytä nousevan samassa suhteessa kuin asunnon hinta. Nelinkertainen asunnon arvo voi tarkoittaa vaikka vain kaksinkertaista vuokraa.

 

[rusina666]

Periaatteessa yhtiön kiinteistövakuutus ei korvaa kuin kiinteitärakenteita ja sitten onkin vähän epäselvää että mikä on kiinteää ja mikä ei. Periaatteessa mikään ulko- ja sisäseinän ulkopuolinen ei ole kiinteää eli keittiön, kylppärin ja makkarin kaapistot eikä lattiapinnoitekaan (laminaatti, parketti, muovimatto) kuulu ko. kategoriaan. Tähän päälle sitten vielä kaikki omat oikeat tavarat.

Minulla taloyhtiön vakuutus kattoi lattiat, pesuhuoneen materiaalit kaikkineen ja keittiön kaappeja. Antoivat melko reilun budjetin (esim. en yksinkertaisesti löytänyt niin kallista laminaatti-vaihtoehtoa, että lattiaan budjetoitu summa olisi täyttynyt).

Irtaimisto ei vahingoittunut. Kuvittelisin, että taloyhtiö olisi ollut korvausvastuussa joka tapauksessa, koska vesivahingon aiheutti laite johon asukkailla ei ole pääsyä?

 

[jinx1980]

Minulla taloyhtiön vakuutus kattoi lattiat, pesuhuoneen materiaalit kaikkineen ja keittiön kaappeja. Antoivat melko reilun budjetin (esim. en yksinkertaisesti löytänyt niin kallista laminaatti-vaihtoehtoa, että lattiaan budjetoitu summa olisi täyttynyt).

Irtaimisto ei vahingoittunut. Kuvittelisin, että taloyhtiö olisi ollut korvausvastuussa joka tapauksessa, koska vesivahingon aiheutti laite johon asukkailla ei ole pääsyä?

Juu noin ymmärsin sun aikaisemmasta viestistä. Minulla meni taas kiinteä vaatekaapisto kotivakuutuksesta ja samalla korvasivat palasen sisäseinää vaikka ainakin se sisäseinä olisi kuulunut kiinteistövakuutukseen (sanoivat että korvaavat vaikka ei tarttisi kun korjasin sen niin halvalla)...

Eli se että joku korvaa jotain jossain tietyssä tilanteessa ei välttämättä tarkoita että se korvataan jossain muussa tilanteessa. Taloyhtiö olisi varmaan vastuuvakuutuksen kautta joutunut tapauksessasi maksumieheksi ja arvaan että kiinteistövakuutukseen kuului myös vastuuvakuutus, joten tilanne näytti siltä että tuo olisi korvattu kiinteistövakuutuksesta mutta käytännössä lienee mennyt vastuuvakuutuksesta (ja kun tuo on vakuutusbundle niin omavastuukin maksetaan kaiketi vain kerran)... Uskoisin kuitenkin että olisit saanut tuon tarvittaessa menemään myös omaan kotivakuutukseesi.

EDIT: sitten kun laitetaankin skenaario jossa yläkerran luottotiedoton pummi nukkuu suihkuun niin voipi olla että ainoa maksaja kalusteille onkin nimenomaan se oma kotivakuutus, koska pummilta et koskaan tulisi saamaan euroakaan ja kiinteistövakuutuksen piiriin ei se lattian pintamatsku kuulu...

 

[Firnen]

En nyt tiedä onko tämä oikea ketju, mutta liittyy jotenkin aiheeseen.

Lähiperheessä on surullisen yleinen tapaus, eli hometalo. Kauppoja tehdessä ja kuntotarkastuksessa ei haivaittu mitään merkkejä homeesta tai muusta vastaavasta. Seuraavana syksynä taas hajut tuli esiin ja kalliiden tutkimuksien kautta selvisi että alapohjassa/rakenteissa laajat vauriot.

Nyt on ollut menossa pitkä ja helvetin kallis oikeustaistelu talosta myyjien kanssa. Naapureilta paljastunut että hajua ollut jo pitkään, mutta sitä piiloteltu. Myyjillä on "periksi ei anneta milloinkaan" mentaliteetti ja taitaa kummankin osapuolen talous olla ikuisesti mennyttä oikeus paskan jälkeen ja ainoana tyytyväisenä osapuolena ovat asianajajat.



Nyt olen kiinnittänyt huomiota "omakoti"-lehdessä oleviin mainoksiin ja ISOIHIN artikkeleihin otsonoinnista. Osassa sanotaan että päästään homeesta kokonaan eroon (ei pidä paikkaansa), mutta osassa sanotaan suoraan että käsittelyllä saadaan peitettyä homeen hajua nimenomaan asunnon myyntiä ajatelle mainostaen että kun hajut on poissa niin talon arvo on paljon enemmän..


Millä helvetillä tuollainen mainonta ja markkinointi voi olla edes laillista?

 

[Mooses]

Yläkerran naapurin seinän takaa meni vesisäiliö rikki: Sain koko kämppään uudet lattiat + uuden kylppärin taloyhtiön vakuutuksen kautta(+keittiötäkin uudistettiin). Ilmoittivat minulle budjetin eri materiaalien suhteen ja liikkeet mistä pitäisi hankkia. Annetut budjetit kyllä pistivät hymyilemään. Toisaalta oli nihkeää olla evakossa pari kuukautta, mutta toisaalta asunto uudistui ja arvo kasvoi selvästi.

Ai arvo kasvoi selvästi kosteusvaurion takia? Mitä olen muutamia muuten hyviä kohteita katsellut, niin ihmiset pelkää ihan helvetisti tommosia korjattuja kosteusvauriokohteita ja niistä laskee pyynnit 15% alle muiden vastaavien tason, ennen kuin sitten joku "rohkea" eli järkevä ostaa. Ja pitää tietysti valtavat kuvakollaasit ja raportit olla siitä korjausprosessista, että uskotaan kaiken olevan hyvin.