Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Rinteen hallitus selvittää mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että laissa rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta.
Tämä viimeistään tekee sijoitusasuntojen ostamisesta täysin kannattamatonta yksityishenkilöille. Näillä hintatasoilla pääoman tuotto siis pari prosenttia ja jatkossa siitä siis vero menisi kahteen kertaan.

Verouudistus tuskin kuitenkaan kohdistuu demukoille tärkeään AY-liikkeeseen, joille vuokra-asuntobisnes säilyy edelleen täysin verovapaana.
 
Tämä viimeistään tekee sijoitusasuntojen ostamisesta täysin kannattamatonta yksityishenkilöille. Näillä hintatasoilla pääoman tuotto siis pari prosenttia ja jatkossa siitä siis vero menisi kahteen kertaan.
Eihän tuo muuta tee kuin aikaistaa veronmaksua - jos siis tuloutettua yhtiölainan lyhennystä ei voi enää vähentää per heti vaan vasta myydessä.
 
Tämä viimeistään tekee sijoitusasuntojen ostamisesta täysin kannattamatonta yksityishenkilöille. Näillä hintatasoilla pääoman tuotto siis pari prosenttia ja jatkossa siitä siis vero menisi kahteen kertaan.

Verouudistus tuskin kuitenkaan kohdistuu demukoille tärkeään AY-liikkeeseen, joille vuokra-asuntobisnes säilyy edelleen täysin verovapaana.
Nykysysteemi vinouttaa ostajien insentiivit aivan sekaisin kun asuntosijoittajan kannalta ostettavan kohteen tärkein ominaisuus on se, että miten taloyhtiön hallitus on päättänyt kirjauttaa yhtiölainan lyhennykset kirjanpidossa.

Pois vaan tuollainen sekoilua aiheuttava lainsäädännöllinen porsaanreikä joka aiheuttaa juuri niitä pahimpia kiinteistökuplia.

Terveisin parin sijoitusasunnon omistaja.
 
Helppohan demareiden on tuokin verovähennys poistaa, kun 99% omista äänestäjistä on eläkeläisiä joilla on asuntolainat maksettu pois kauan aikaa sitten kun korosta vielä oli vähennyskelpoista 100%...
Tällä hetkellä vähennyskelpoista on 25%, ja nollakorkojen aikakaudella hyöty per vuosi on varsin pieni. Tuosta on enää lyhyt matka nollaan prosenttiin. Koska ihmiset ostavat niin hyviä asuntoja kuin mihin heillä on varaa, niin korkovähennyksellä on ollut lähinnä asuntojen hintoja nostava vaikutus.
 
Tämä viimeistään tekee sijoitusasuntojen ostamisesta täysin kannattamatonta yksityishenkilöille. Näillä hintatasoilla pääoman tuotto siis pari prosenttia ja jatkossa siitä siis vero menisi kahteen kertaan.

Verouudistus tuskin kuitenkaan kohdistuu demukoille tärkeään AY-liikkeeseen, joille vuokra-asuntobisnes säilyy edelleen täysin verovapaana.
Eihän tuo muuta tee kuin aikaistaa veronmaksua - jos siis tuloutettua yhtiölainan lyhennystä ei voi enää vähentää per heti vaan vasta myydessä.
Kuten @Zigh sanoi 2x verotusta ei ole, mutta tuo poistaa sen mahdollisuuden että hommaa itsensä tai perheenjäsenen kämppään 2v ennen myyntiä (tai jossain välissä omistusta) ja myy verottomasti ulos. Toki myös tuo heti lankeava verotus mutkistaa tilannetta, eli kun verojen maksua ei voi lykätä niin rahaa pitää löytyä per heti jolloin de facto jokainen uusi kämppä syö rahaa vaikka se olisikin vuokralla - ei kovin houkutteleva sijoituskohde kun 'tili' tehtäisiin todellisuudessa vasta myydessä...
 
Kuten @Zigh sanoi 2x verotusta ei ole, mutta tuo poistaa sen mahdollisuuden että hommaa itsensä tai perheenjäsenen kämppään 2v ennen myyntiä (tai jossain välissä omistusta) ja myy verottomasti ulos. Toki myös tuo heti lankeava verotus mutkistaa tilannetta, eli kun verojen maksua ei voi lykätä niin rahaa pitää löytyä per heti jolloin de facto jokainen uusi kämppä syö rahaa vaikka se olisikin vuokralla - ei kovin houkutteleva sijoituskohde kun 'tili' tehtäisiin todellisuudessa vasta myydessä...

Tosiaan aika moni uudiskohteisiin sijoittanut saa kyllä miettiä kassavirtalaskelmat uusiksi mikäli tuo lyhennysten vähennysoikeus poistetaan. Toivottavasti ei ihan pelkästään tuon varassa ole homma pyörinyt...
 
Pois vaan sijottajien suosiminen, niin saadaan noitten pienten kämppien hinnat takas normaaliksi.
Meinaat että persaukiset ostaisi noita omakseen jos ei tähänkään asti ole siihen pystynyt? Ei tuollainen verotustekninen juttu hinnassa näy kuin korkeintaan kympin-kaksi. Pahimmassa tapauksessa käy niin että veroista lankeavat "extra kulut" maksatatetaan vuokraajalta joten voi olla että vuokrat nouseekin, mutta mikäs siinä :)...
 
Meinaat että persaukiset ostaisi noita omakseen jos ei tähänkään asti ole siihen pystynyt? Ei tuollainen verotustekninen juttu hinnassa näy kuin korkeintaan kympin-kaksi. Pahimmassa tapauksessa käy niin että veroista lankeavat "extra kulut" maksatatetaan vuokraajalta joten voi olla että vuokrat nouseekin, mutta mikäs siinä :)...
Mitkään kulut eivät lankea vuokralaisen maksettavaksi, sillä vapaat vuokramarkkinat ovat kilpailtu business. Se tarkoittaa sitä, että hinnan määrää lyhyellä tähtäimellä kysyntä ja tarjonta, ei tarjontapuolen kustannukset.

Tyyliin 90%:lle vuokranantajista lainsäädännön muutoksesta ei koidu mitään kustannuksia -> heillä ei ole mitään korotuspaineta. Sille jäljelle jäävälle 10%:lle koituu lisäkustannuksia ja he koittava nostaa yksipuolisesti vuokrapyyntöjä -> asukkaat kaikkoavat niille jotka eivät nosta vuokria.

Parhaiten tämä näkyy taloissa, joissa osa vuokranantajista on maksanut yhtiölainat veke ja osa jättänyt maksamatta. Tällöin osalle tulee lisäkuluja, mutta miten he voisivat yhtäkkiä nostaa vuokriaan ilman, että vuokralaiset katoavat kun talon muilta vuokranantajilta saa asunnon halvemmalla?
-
Pitkällä tähtäimellä mahdollinen tuotto-odotusten lasku näkyy sitten sijoitusasuntojen kysynnän laskuna, joka pääomittuu kämppien hintaan. Ja tämä tasa nostaa tietty vuokratuttoja suhteessa tarvitun pääoman määrään palauttaen tasapainotilan.
 
Mitkään kulut eivät lankea vuokralaisen maksettavaksi, sillä vapaat vuokramarkkinat ovat kilpailtu business. Se tarkoittaa sitä, että hinnan määrää lyhyellä tähtäimellä kysyntä ja tarjonta, ei tarjontapuolen kustannukset.

Tyyliin 90%:lle vuokranantajista lainsäädännön muutoksesta ei koidu mitään kustannuksia -> heillä ei ole mitään korotuspaineta. Sille jäljelle jäävälle 10%:lle koituu lisäkustannuksia ja he koittava nostaa yksipuolisesti vuokrapyyntöjä -> asukkaat kaikkoavat niille jotka eivät nosta vuokria.

Parhaiten tämä näkyy taloissa, joissa osa vuokranantajista on maksanut yhtiölainat veke ja osa jättänyt maksamatta. Tällöin osalle tulee lisäkuluja, mutta miten he voisivat yhtäkkiä nostaa vuokriaan ilman, että vuokralaiset katoavat kun talon muilta vuokranantajilta saa asunnon halvemmalla?
-
Pitkällä tähtäimellä mahdollinen tuotto-odotusten lasku näkyy sitten sijoitusasuntojen kysynnän laskuna, joka pääomittuu kämppien hintaan. Ja tämä tasa nostaa tietty vuokratuttoja suhteessa tarvitun pääoman määrään palauttaen tasapainotilan.
Pääsääntöisesti uudisrakennusta ei ole samalla paikalla kuin 60-80-luvulla tehtyjä torppia ja vaikka olisikin niin vanhoissa on sitten remonttikulua yhtiölainana. Toisekseen minne kaikkoat alueelta jossa ei ole vanhoja kämppiä, eli kyllä siinä paikallisesti hyvin suurella todennäköisyydellä maksatetaan kulut vuokraajalta. Kolmanneksi jos olet maksanut lainat niin pääomantuottoprosenttisi on huono, päästäksesi samaan OPO tuottoon kuin velkavivuttaja vuokraa pitäisi pyytää vieläkin enemmän... Ja neljänneksi jos alueella sattuu olemaan joku alhaisimmilla kuluilla niin meinaatko etteikö hän ota hymyssä suin muiden_pyynti-10e kämpistä kun tilanne ylipäänsä on se että porukkaa toivoo/rukoilee että saisi kämpän 50 muun hakijan seasta.
 
No mikset nosta nyt heti sitä vuokraa kun kerran jonossa on kymmeniä tulijoita? Mikä rajoittaa menoa? Se, että oikeasti kysyntää ei sillä korkeammalla vuokralla ehkä olekaan?
 
Nämä teoreettiset mallit kysynnän ja tarjonnan vaikutuksista vuokriin voi tässä maassa unohtaa kun Kela käytännössä määrää sen vuokratason tekemillään tukitasopäätöksillä.
Vain jossain jämälähiöissä.

Uusiin sijoitusasuntoihin ei taida kelatapauksia juuri muuttaa, kun vuokrataso on reilusti korkeampi kuin mihin kelasta irtoaa toimeentulotuen maksusitoomusta.
 
Vain jossain jämälähiöissä.

Uusiin sijoitusasuntoihin ei taida kelatapauksia juuri muuttaa, kun vuokrataso on reilusti korkeampi kuin mihin kelasta irtoaa toimeentulotuen maksusitoomusta.

Yksiasuva saa parhaimmillaan 700 euroa sossutukia pelkkään asumiseen, YH jo reilusti päälle tonnin riippuen lasten lukumäärästä ja ns. etnisestä profiloinnista.

Esimerkiksi Matinkylästä löytyy vastavalmistuneita kerrostaloja, joiden huoneistojen ovissa lukee Forenom. Forenom tunnetaan siitä, että firma vuokraa huoneistot asunnottomille, ex-vangeille ja päihdeongelmaisille, yhteiskunnan maksaessa viulut, jotka voivat olla jopa kolminkertaiset verrattuna markkinavuokriin.
Hätämajoitus tulee Espoolle kalliiksi
 
Yksiasuva saa parhaimmillaan 700 euroa sossutukia pelkkään asumiseen, YH jo reilusti päälle tonnin riippuen lasten lukumäärästä ja ns. etnisestä profiloinnista. Esimerkiksi Matinkylästä löytyy useita uudiskohteita, joiden huoneistojen ovissa lukee Forenom. Forenom puolestaan vuokraa asunnot asunnottomille, ex-vangeille ja päihdeongelmaisille yhteiskunnan maksaessa viulut.
Hätämajoitus tulee Espoolle kalliiksi
Niin, eli puhutaan marginaalisesta määrästä tapauksia, tilanteessa joka ei ole yleisesti tarjolla yksityiselle vuokravälittäjälle (eli esim. minulle) eikä vaikuta minun vuokranpyynteihini mitenkään.

Jätkänsaaressa kaksioiden vuokrat lähtevät n. 1250e/kk:ssa, eikä kelalta todennäköisesti heru maksusitoomusta siihen kun paljon halvemmallakin saman kokoisia asuntoja kaupungista löytyy.
-
Edelleen: Kun minä tarjoan asuntojani vuokralle, niin vuokrapyyntöni ovat niin korkeat, ettei niihin tule tarjokkaiksi kelatapauksia. En myöskään voi pyytää nykyistä enempää vuokraa, riippumatta omien kustannuksieni kehittymisestä, koska jos nostan vuokrapyyntöjä, vuokralaisia ei tule. Miksi tulisi, kun muilta saa halvemmalla?
 
Vain jossain jämälähiöissä.

Uusiin sijoitusasuntoihin ei taida kelatapauksia juuri muuttaa, kun vuokrataso on reilusti korkeampi kuin mihin kelasta irtoaa toimeentulotuen maksusitoomusta.
Kyllä on aika monenkirjavaa väkeä kaikissa uusissa taloissa tänä päivänä. Itseasiassa se muuttovoitto on sitä samaa, ei maakunnissa ole enää nuoria suomalaisia riittävästi jotka muuttaisivat kuolleiden tilalle. Ne maakunnista keskuksiin muuttavatkin tulevat usein sieltä vastaanottokeskuksen puolelta. Siksi nyt rakennetaankin vain yksiöitä ja kaksioita koska ne voidaan viimekädessä aina vuokrata kelalle.
 
Edelleen: Kun minä tarjoan asuntojani vuokralle, niin vuokrapyyntöni ovat niin korkeat, ettei niihin tule tarjokkaiksi kelatapauksia. En myöskään voi pyytää nykyistä enempää vuokraa, riippumatta omien kustannuksieni kehittymisestä, koska jos nostan vuokrapyyntöjä, vuokralaisia ei tule. Miksi tulisi, kun muilta saa halvemmalla?
Minne ne sun vuokralaiset menisi jos vuokrataso yleisesti nousee vaikkapa 5-10% koska verotus? Aivan, ei minnekään vai yhtäkkiäkö ne vaihtaa matinkylästä mellunmäkeen jossa asuaa vastaavissa kämpissä KELAn asukkeja maksamatta itse vuokraa euroakaan, mutta vuokralaisesi pendeloi ties minne töihin ja maksaa omansa - tuskin...
 
Minne ne sun vuokralaiset menisi jos vuokrataso yleisesti nousee vaikkapa 5-10% koska verotus?
Mihin se vuokrataso yhtäkkiä yleisesti nousisi kun aivan marginaaliseen osaan vuokra-asunnoista kohdistuu kustannuspaine?

Yleisemmin: Juuri minun vuokralaisteni ei tarvitse lähteä mihinkään, jotta koko markkinan kysyntä ja tarjonta kohtaavat.

Jos vuokrataso yleisesti pyrkii keulimaan liikaa suhteessa joidenkin maksukykyyn, niin muutama opiskelija, yksin asuva nuori tai seurusteleva hankkiutuukin yksin vuokratuista yksiöstä / kaksiosta kimppakämppään tai muuttaa yhteen aikaisemmassa suhteen vaiheessakuin matalampien vuokrien tapauksessa taphtuisi. Tämä koko markkinoiden keskiarvona tapahtuva reagointi taas vähentää kysyntää yleisesti, joka tasapainottaa hinnannousupainetta.

Edit: ja lisättäköön vielä, että jos asumiskustannuksen ero omistus vs. Vuokra välillä kasvaa liian suureksi, niin yhä useammalla on myös varaa / halua muuttaa omistusasujaksi.

Tunnen useampia hyvätuloisia yksilöitä / pareja, jotka asuvat vuokralla, koska maksavat mielummin 1500€/kk vuokraa kuin ottavat 500k asuntolainaa. Jos vuokrataso suhteessa ostohintoihin nousee, niin muutama heistä vaihtaa asumismuotoa omistusasumeen vähentäen vuokra-asuntojen kysyntää.
 
Viimeksi muokattu:
Meinaat että persaukiset ostaisi noita omakseen jos ei tähänkään asti ole siihen pystynyt? Ei tuollainen verotustekninen juttu hinnassa näy kuin korkeintaan kympin-kaksi. Pahimmassa tapauksessa käy niin että veroista lankeavat "extra kulut" maksatatetaan vuokraajalta joten voi olla että vuokrat nouseekin, mutta mikäs siinä :)...
eikös tämä juuri kannustaisi omistusasumiseen?

Edit: vuokranantajilla onjo ihan järkyttäviä vuokria, kun ei kukaan haluu asuu omistuskämpissä ni pakko maksaa isoo vuokraa.
Me just muutettiin 40neliöisestä kerrostalokaksiosta 86,5neliöiseen omistusrivariin. Asuinkulut nousivat 880e -> 1063e(sisältää vastikkeen)
 
Mihin se vuokrataso yhtäkkiä yleisesti nousisi kun aivan marginaaliseen osaan vuokra-asunnoista kohdistuu kustannuspaine?
99% kämpistä on viimeisen 10 vuoden aikana rakennettu 60-80% yhtiölainalla ja monessa muussa sitten remonttilainaa yhtiöllä joten ei niitä "ei kosketa" minua asuntoja niin paljoa ole, toisekseen muuttaminen turusta alajärvelle vuokratasoa pakoon ei liene monelle vaihtoehto.
eikös tämä juuri kannustaisi omistusasumiseen?

Edit: vuokranantajilla onjo ihan järkyttäviä vuokria, kun ei kukaan haluu asuu omistuskämpissä ni pakko maksaa isoo vuokraa.
Me just muutettiin 40neliöisestä kerrostalokaksiosta 86,5neliöiseen omistusrivariin. Asuinkulut nousivat 880e -> 1063e(sisältää vastikkeen)
Eiköhän nytkin jokainen jolla jollain tasolla rahkeet riittää ja tulevaisuus on ~5v eteenpäin suht selkeä asu omistusasunnossa. Tuo tempaus hintoja pudottaessaan (jota en usko tapahtuvan) pudottaan hintoja niin maltillisesti että jos et asu nytkään omistusasunnossa niin tuskin asut tulevaisuudessakaan...
 
99% kämpistä on viimeisen 10 vuoden aikana rakennettu 60-80% yhtiölainalla ja monessa muussa sitten remonttilainaa yhtiöllä joten ei niitä "ei kosketa" minua asuntoja niin paljoa ole, toisekseen muuttaminen turusta alajärvelle vuokratasoa pakoon ei liene monelle vaihtoehto.
Noiden osuus vuokra-asuntokannata on aivan mitätön. Suurin osa uusista vuokra-asunnoista on institutionaalisia, joihin muutos ei vaikuta mitenkään. Ne kun saavat kuitenkin vähentää kuluina kaikki kustannukset joita asunnoista tulee ennen yritysveron maksamista. Tai maksamatta jättämistä jos kyse on säätiöistä.

Vanhojen kämppien remonttilainat ovat aika harvoin tuloutettuja ja suurin osa kun on jotain mitättömiä muutamien tonnien parvekeremppoja. Niissä muutamissa tapauksissa missä puhutaan putkirempoista lainat ovat luokkaa 20-30k/asunto, eli luokkaa 200-300/v korkomenoja.

Edelleen, et ota mitään kantaa siihen, että miksi ihmiset eivät reagoisi vuokrien nousuun. Riittää, että 1% vuokralaisista reagoi ja se tuo paljon uutta vuokrattavaa markkinoille.

Minusta pitäisi lähteä toisesta suunnasta: Miksi kysyntä ja tarjonta eivät toimisi vuokramarkkinoilla?
 
Noiden osuus vuokra-asuntokannata on aivan mitätön. Suurin osa uusista vuokra-asunnoista on institutionaalisia, joihin muutos ei vaikuta mitenkään. Ne kun saavat kuitenkin vähentää kuluina kaikki kustannukset joita asunnoista tulee ennen yritysveron maksamista. Tai maksamatta jättämistä jos kyse on säätiöistä.?
Instikat rakennuttavat nytkin kämppiä helposti 30% alle mitä yksityiset kämpistä maksavat, eikä se hintatasossa missään näy. Ts. niin paljon revitään rahaa kun joku suostuu maksamaan riippumatta siitä mikä se kustannus todellisuudessa on. Toisekseen mahtaako instikallakaan niitä kuluja olla niin paljoa jos tuota yhtiölainaa ei sielläkään hyväksytä, ei kait ne nyt niin mänttiä lakia säädä että vain yksityiselle tuo on vähennyskevoton mutta yhtiölle ok vähentää? Jos näin niin mikä estää yksityisiä yhtiöittämästä toimintaansa, ei ehkä validi 1 kämpän tapauksessa mutta 3+ lienisi jo järkevää?
 
Viimeksi muokattu:
Juuri tuli kilpailutettua vaimon kanssa asuntolaina. Pk-seudulla asunto. Danskesta saatiin 0,3% marginaali 12kk Euriborilla. OP tarjosi 0,4% marginaalin samaisella euriborilla. Jäätiin Danskelle kuitenkin. Sen verran oli lainaakin maksettu (+ asunnon arvo kohonnut), että vakuudetkin sai pois. Hyvä kokonaisuus mielestäni tuli.
 
Instikat rakennuttavat nytkin kämppiä helposti 30% alle mitä yksityiset kämpistä maksavat, eikä se hintatasossa missään näy. Ts. niin paljon revitään rahaa kun joku suostuu maksamaan riippumatta siitä mikä se kustannus todellisuudessa on. Toisekseen mahtaako instikallakaan niitä kuluja olla niin paljoa jos tuota yhtiölainaa ei sielläkään hyväksytä, ei kait ne nyt niin mänttiä lakia säädä että vain yksityiselle tuo on vähennyskevoton mutta yhtiölle ok vähentää? Jos näin niin mikä estää yksityisiä yhtiöittämästä toimintaansa, ei ehkä validi 1 kämpän tapauksessa mutta 3+ lienisi jo järkevää?
Tuulitakki maksaa 30..34%, yhtiö maksaa 20% (yksi asunto riittää tietenkin jos vain perustat yhtiön), säätiö ja ay-liike 0%. Kunnon Panamameiniki siis jos yhtiömuoto kunnossa. Kun katselee niitä tauluja rakennuttajista silloin kun monttuun nousee taloa niin siellä on kaikki kynnelle kynenevät ay-instanssit ja muut 0%-porukka ollutkin kiitettävästi liikkeellä.
 
Instikat rakennuttavat nytkin kämppiä helposti 30% alle mitä yksityiset kämpistä maksavat, eikä se hintatasossa missään näy. Ts. niin paljon revitään rahaa kun joku suostuu maksamaan riippumatta siitä mikä se kustannus todellisuudessa on. Toisekseen mahtaako instikallakaan niitä kuluja olla niin paljoa jos tuota yhtiölainaa ei sielläkään hyväksytä, ei kait ne nyt niin mänttiä lakia säädä että vain yksityiselle tuo on vähennyskevoton mutta yhtiölle ok vähentää? Jos näin niin mikä estää yksityisiä yhtiöittämästä toimintaansa, ei ehkä validi 1 kämpän tapauksessa mutta 3+ lienisi jo järkevää?
Niin, pointtisi vaan tukee väitettäni: miksi kustannukset vaikuttaisivat vuokrapyynteihin kun ne eivät nytkään vaikuta. Kaikki revitään mikä irti saadaan ja ne muutama hassu prosentti kämpistä jotka ovat yhtiölainallisia uusia eivät sanele vuokramarkkinoiden vuokratasoa.

En tunne institutionaalisten Kojamoiden kirjanpitoa niin, että osaisin sanoa juuta tai jaata siitä, että miten ne merkitsevät taseeseensa ja kirjanpitoonsa kämpät.

En tiedä ovatko niiden kerrostalot AS OY:tä joiden omistus on 100%:sesti yhdellä firmalla, saati että miten ne omistukset on arvostettu taseessa ja miten investoinnit kuoletetaan vuosien saatossa ja miten paljon tasearvojen ylös-/alaskirjauksilla voi pelata yms.

Lähtökohtaisesti arvaisin, että institutionaaliset eivät maksa melkein mitään veroja mistään, koska niin monta venkoilupaikkaa löytyy välistä.

Käsittääkseni lakiuudistus koskee aivan merkityksettömän pientä osaa ihmisistä: Yksityishenkilöitä jotka omistavat sijoitusasuntoja joissa on tuloutettavas yhtiölainaa.

Ymmärtäkseni sijoitusasuntotoiminnan yhtiöittäminen olisi kannattavaa aina, mitä nyt byrokratia pitää hanskata.

Edit: alkaa kyllä mennä threadin aiheen ulkopuolelle. Jos vaikka jätetään tähän ja jatketaan sijoitusthreadissa jos tarvitsee.
 
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/miten-uusi--vaikuttaa-tavallisen-suomalaisen-arkeen-nama-15-asiaa-muuttuvat/7433182#gs.fk66z1hallitusohjelma
Quote:
"
4. Asuntolainojen korkovähennys poistuu
Asuntolainan korkojen verovähennysoikeutta on leikattu jo useana vuonna peräkkäin, ja tuleva hallitus aikoo jatkaa tätä kehitystä. Iltalehden mukaan asuntolainan korkovähennys poistuu kokonaan tämän hallituskauden aikana. Nykyisin asuntolainan koroista saa vähentää verotuksessa 25 prosenttia. Jos on 100  000 euron asuntolaina, jonka korko on yhden prosentin, korkovähennys tuo tänä vuonna 75 euron verohyödyn.
"
Mitä en nyt tiedä miten se vaikuttaa sijoitus asunto lainoihin koska tällä hetkellä se on erikseen ja ei käsitellä asuntolainana verotuksessa. Voiko joku visaas vasta siihen tai onko vastaus että ei tiedetä?
 
Mitä en nyt tiedä miten se vaikuttaa sijoitus asunto lainoihin koska tällä hetkellä se on erikseen ja ei käsitellä asuntolainana verotuksessa. Voiko joku visaas vasta siihen tai onko vastaus ei tiedetä?

Ei vaikuta sijoituslainojen korkovähennyksiin (pääomatuloista), mutta tässä on nyt useampi sivu jauhettu siitä isommasta jutusta eli siitä että yrittävät hankaloittaa tuloutettujen pääomavastikkeiden vähennystä suoraan (koska nyt saa nuo yhtiölainojen lyhennykset vähentää suoraan mikä on tietysti täysin idioottimainen porsaanreikä). Vaikka kuinka asuntosijoittajat koittaa selitellä verotuksen lykkäämisellä niin korkoa korolle efekti on valtava ja tuo pitääkin saada pois. Ei missään muussakaa sijoittamisessa lainan lyhennyksiä vähennetä...
 
Ei vaikuta sijoituslainojen korkovähennyksiin (pääomatuloista), mutta tässä on nyt useampi sivu jauhettu siitä isommasta jutusta eli siitä että yrittävät hankaloittaa tuloutettujen pääomavastikkeiden vähennystä suoraan (koska nyt saa nuo yhtiölainojen lyhennykset vähentää suoraan mikä on tietysti täysin idioottimainen porsaanreikä). Vaikka kuinka asuntosijoittajat koittaa selitellä verotuksen lykkäämisellä niin korkoa korolle efekti on valtava ja tuo pitääkin saada pois. Ei missään muussakaa sijoittamisessa lainan lyhennyksiä vähennetä...
No, vastaavasti myyntihinnan verotus kiristyy, mutta mikäänhän ei pakota myymään itse osakkeita. Voi myydä vaan holding-yhtiön joka omistaa ne. Tjsp.
 
No, vastaavasti myyntihinnan verotus kiristyy, mutta mikäänhän ei pakota myymään itse osakkeita. Voi myydä vaan holding-yhtiön joka omistaa ne. Tjsp.

Pointti on nimenomaan se korkoa korolle mikä tulee tuolle verovelalle. Pääomaveroprosentti on sen verran kova että puhutaan todella isosta summasta, jos mietitään että asuntoa pitäisi vaikka 15 vuotta tai pitempäänkin.

Saati sitten jos on itse asunut siinä sen vaadittavat pari vuotta itse, saa myydä vielä verottomana ja koko vuokralaisen lyhentämän summan saa verottomana käteen..
 
Vanhojen kämppien remonttilainat ovat aika harvoin tuloutettuja ja suurin osa kun on jotain mitättömiä muutamien tonnien parvekeremppoja. Niissä muutamissa tapauksissa missä puhutaan putkirempoista lainat ovat luokkaa 20-30k/asunto, eli luokkaa 200-300/v korkomenoja.

Muutamissa tapauksissa, kun maa täynnä 60-70 luvulla rakennettuja taloja jotka juuri siinä parhaassa putki- ja julkisivuremontti iässä?! Ja kyllä muuten todellakin nykyisin jokainen fiksu taloyhtiö ottaa sijoittajat sen verran huomioon, että rahoitusvastikkeet noissa tuloutetaan.
 
Muutamissa tapauksissa, kun maa täynnä 60-70 luvulla rakennettuja taloja jotka juuri siinä parhaassa putki- ja julkisivuremontti iässä?! Ja kyllä muuten todellakin nykyisin jokainen fiksu taloyhtiö ottaa sijoittajat sen verran huomioon, että rahoitusvastikkeet noissa tuloutetaan.
Taloyhtiöiden normaali toimintatapa taitaa olla rahastoida lainaosuusmaksut, koska omistaja-asiakkaille se on yksi ja sama + kirjanpidollisesti helpompaa, kun ei tarvitse olla varovainen voittojen nollaamisen suhteen.
 
Taloyhtiöiden normaali toimintatapa taitaa olla rahastoida lainaosuusmaksut, koska omistaja-asiakkaille se on yksi ja sama + kirjanpidollisesti helpompaa, kun ei tarvitse olla varovainen voittojen nollaamisen suhteen.

Ainakin täällä Etelä-Suomessa missä itse asustelen ja useiden taloyhtiöiden yhtiökokouksissa olen vieraillut on se normi taloissa joissa myös sijoittajaosakkaita löytyy ollut rahoitusvastikkeiden tuloutus ja kertasuoritusten rahastointi.

Lisäksi ainakin omalta osaltani todella vaikea nähdä noita taloyhtiön remonttilainojen rahoitusvastikkeita minään muuna kuin kuluna. Toki ne voi varmaan myös jonain lisäsijoituksina nähdä, mutta todella mahtava sijoitus kyllä kyseessä jos heität esim. sen 20 000 - 30 000 euroa lisää kehiin ja tuottosi vain laskee. Ja sitten ehkä joku verotus huomio tuon sijoituksen joskus 20-30 vuoden päästä kun asunnon myyt. (Johon mennessä tätäkin on tosin ehditty jo kymmeneen kertaan muuttaa ja säätää.)
 
Viimeksi muokattu:
Kulujahan ne remonttilainat ovat. Ei siitä mihinkään pääse. Mutta uuden asunnon rakentamisen kustannukset eivät ole mitään remonttikuluja, vaan uutena sidottua pääomaa.

-
En ole perehynyt useisiin taloyhtiöihin. Omani ovat jakautuneet 50/50 lainojen rahastoinnin / tulouttamisen suhteen.
 
Kulujahan ne remonttilainat ovat. Ei siitä mihinkään pääse. Mutta uuden asunnon rakentamisen kustannukset eivät ole mitään remonttikuluja, vaan uutena sidottua pääomaa.

-
En ole perehynyt useisiin taloyhtiöihin. Omani ovat jakautuneet 50/50 lainojen rahastoinnin / tulouttamisen suhteen.

Saisivat siis puuttua sitten tuohon eivätkä nuijia kaikkia maan asuntosijoittajia samalla. Ilmeisesti noissa uusissa kohteissa monesti jotain lyhennysvapaita vuosiakin ja tosiaan yhtiölainat pilvissä, joten josko vaikka noista aloittaisi? Luultavasti kuitenkin jos yksityisistä asuntosijoittajista puhutaan korostuvat siinä joukossa vanhemmat ihmiset joilla on ehkä joku 1 tai 2 vuokrakämppää vanhemmassa talossa jossain vaiheessa elämää hankittuna lisätuloja tuomaan.
 
Saisivat siis puuttua sitten tuohon eivätkä nuijia kaikkia maan asuntosijoittajia samalla. Ilmeisesti noissa uusissa kohteissa monesti jotain lyhennysvapaita vuosiakin ja tosiaan yhtiölainat pilvissä, joten josko vaikka noista aloittaisi? Luultavasti kuitenkin jos yksityisistä asuntosijoittajista puhutaan korostuvat siinä joukossa vanhemmat ihmiset joilla on ehkä joku 1, 2 vuokrakämppää jossain vanhemmassa talossa jossain vaiheessa elämää hankittuna lisätuloja tuomaan.
Vuokra-asuntokannasta yksityiset asuntosijoittajat ovat 39%. 19% on institutionaalisia. Jäljelle jäävä 42% on ARA:aa.

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/...vuus kilpailutilanne ja kehittamistarpeet.pdf

-
Mutta ehkä tämä riittää sijoituskämpistä.
 
Jos olette ostamassa vanhempaa (tai miksei uudempaakin) hyväkuntoiseksi väitettyä omakotitaloa, niin seuraava teksti kannattaa yrittää saada kauppakirjaan. Mikäli sonta lentää tuulettimeen viiden vuoden sisällä ostamisesta, niin kyseiset fraasit helpottanevat omaa asemaa huomattavasti:

  • Kiinteistö on hyväkuntoinen, mikä on huomioitu kauppahinnassa merkittävänä korottavana tekijänä.
  • Kiinteistössä ei ole välittömiä tai lähitulevaisuudessa suoritettavaksi suositeltavia merkittäviä korjaustarpeita.
  • Kiinteistössä ei ole eikä ole ollut todettuja tai epäiltyjä kosteusvaurioita, mikrobivaurioita tai sisäilmaongelmia.
EDIT:
Lisäksi mahdollisesti:
  • Kiinteistön riskirakenteet on tarkastettu huolellisesti ja kattavasti, ja tämän perusteella kyseiset riskirakenteet on todettu toimiviksi.
  • Kiinteistö on toteutettu senaikaisten hyvien rakentamistapojen mukaisesti. Senaikaisilla hyvillä rakentamistavoilla tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, mitä suoritteen tekohetkellä voimassa olleissa RT-korteissa ja Suomen Rakennusinsinööriliiton ohjeissa on määritetty.
 
Viimeksi muokattu:
Ihan hyvä jos tuota uusien asuntojen yhtiölainamiinaa puretaan. Kuka omistusasuja uskaltaa tällä hetkellä ostaa tuollaisesta uudesta "pelkkiä yksiöitä ja minikaksioita"-yhtiöstä, kun on pari vuotta peloteltu, että voi joutua vastaamaan jonkin aikaa ylivivutetun sijoittajan yhtiölainaosuuden lyhennyksistä kun lyhennysvapaat loppuu ja kämppiä ei saakaan kaupaksi?

Oikeastaan, kuka pienempi sijoittajakaan uskaltaa ostaa tuollaisesta yhtiöstä mitään? Uudet yksiöt ja kaksiot eivät enää mene kaupaksi, kts. Kivistö, eli selvästi asuntosijoittajat ovat jo poistuneet takavasemmalle joksikin aikaa.

Ja "hallitus selvittää" - ilman takarajavuotta, toisin kuin tuossa ulkomaisten rahastojen verotuksen tapauksessa - tarkoittaa kuitenkin sitä että sijoittajilla on vielä vuosia aikaa valmistautua tuleviin muutoksiin.
 
Oletteko koskaan vaatineet kosteusmittausta asunto-osaketta ostaessa? Itse en kahta kerrostalo-osaketta ostaneena ole tuollaista vaatinut ja olen olettanut, että myyjä ei helpolla tuollaista suostu tekemään. Nordeasta kun sain asuntolaina tarjouksen niin suosittelivat samalla laittamaan seuraavan kohteen ehdoksi, että kosteusmittaukset on tehty.

Tottakai hyvä juttu ostajalle, mutta PK-seudulla jos ei ole vaikeasti myytävä kohde niin vaikea nähdä miksi myyjä suostuisi tuollaista kustantamaan? Kulut myyjälle ja iso riski jos mittauksissa olisikin jotain häikkää ja silloin siitä pitäisi aina kertoa seuraavallekin ostajalle.
 
Tottakai hyvä juttu ostajalle, mutta PK-seudulla jos ei ole vaikeasti myytävä kohde niin vaikea nähdä miksi myyjä suostuisi tuollaista kustantamaan? Kulut myyjälle ja iso riski jos mittauksissa olisikin jotain häikkää ja silloin siitä pitäisi aina kertoa seuraavallekin ostajalle.
Kuulostaa vähän oudolta kuviolta, mutta taloyhtiön tapauksessahan taloyhtiö vastaa korjauksista, jos on kosteusongelmia.
 
Kuulostaa vähän oudolta kuviolta, mutta taloyhtiön tapauksessahan taloyhtiö vastaa korjauksista, jos on kosteusongelmia.
Kyllä, korjaamalla kypyhuoneen "perustasoon". Toisin sanoen yhtiöstä riippuen jos haluaa muutakin kuin persustasoa niin saa sen 5000e kaivaa omaa kuvetta kylppäriremppaan vaikka yhtiö itse korjauskustannukset maksaisikin.
 
Minulta on moista vaadittu ja suostuin. En muista mitä kustannuksista sovittiin, voi olla että jompi kumpi maksoi tai laitettiin littiin. En kokenut ongelmaksi.
 
Oletteko koskaan vaatineet kosteusmittausta asunto-osaketta ostaessa?

Ei tuossa ole mitään outoa enkä itse ainakaan ostaisi vähänkään vanhempaa asuntoa ilman kosteusmittausta. Vaikka taloyhtiö vastaa korjauksesta niin se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että itse voi joutua asumaan siinä asunnossa pitkäänkin ja mahdollisesti kärsimään jostain kosteuden tuomista oireista. Kustannus mittauksella on kuitenkin niin pieni verrattuna koko asunnon kuluihin, että jos on tosissaan ostamassa niin en jättäisi tekemättä. Toki pitää muistaa että pintakosteusmittaus on vain suuntaa antava ja vain rakenteita rikkomalla saa varmempaa tietoa.
 
Meinaat että persaukiset ostaisi noita omakseen jos ei tähänkään asti ole siihen pystynyt? Ei tuollainen verotustekninen juttu hinnassa näy kuin korkeintaan kympin-kaksi. Pahimmassa tapauksessa käy niin että veroista lankeavat "extra kulut" maksatatetaan vuokraajalta joten voi olla että vuokrat nouseekin, mutta mikäs siinä :)...

Jos tuote on niin huono, ettei se mene kaupaksi ilman "verosuunnittelua" silloin vika lienee tuotteessa.

Eipä noiden koirankoppien rakentaminen sijoittajien verosubventiolla ole pitkällä tähtäimellä mitenkään järkevää.
 
Ei tuossa ole mitään outoa enkä itse ainakaan ostaisi vähänkään vanhempaa asuntoa ilman kosteusmittausta. Vaikka taloyhtiö vastaa korjauksesta niin se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että itse voi joutua asumaan siinä asunnossa pitkäänkin ja mahdollisesti kärsimään jostain kosteuden tuomista oireista. Kustannus mittauksella on kuitenkin niin pieni verrattuna koko asunnon kuluihin, että jos on tosissaan ostamassa niin en jättäisi tekemättä. Toki pitää muistaa että pintakosteusmittaus on vain suuntaa antava ja vain rakenteita rikkomalla saa varmempaa tietoa.

Mitähän luokkaa nuo mittaukset kustantaa? Melkein voisi itsekin ostajana olla valmis sen maksamaan jos löytyy kiinnostava kohde. Omassa 2001 talossa oli jo kosteutta kylppärissä ja ei oikein jaksaisi uudestaan asuntoa ostaa jossa on samaa ongelmaa.
 
Mitähän luokkaa nuo mittaukset kustantaa? Melkein voisi itsekin ostajana olla valmis sen maksamaan jos löytyy kiinnostava kohde. Omassa 2001 talossa oli jo kosteutta kylppärissä ja ei oikein jaksaisi uudestaan asuntoa ostaa jossa on samaa ongelmaa.
Meillä maksoi luotettavalta tekijältä noin 400 euroa yhteensä sisältäen kilometrikorvauksen ja raportin. Mittaukset tehtiin kahdessa eri märkätilassa + keittiössä. Kulut meni ostajan ja myyjän kanssa puoliksi eli meille jäi maksettavaa noin 200€.
 
Mitä mieltä olette siitä, että asuntojen kauppahinnat tehtäisiin pörssiarvopaperien tapaan julkisiksi tai ainakin enemmän julkisiksi kuin mitä ne nyt ovat? Esimerkiksi Yhdysvalloissa useimmissa osavaltioissa asuntojen kauppahinnat ovat täysin julkisia. Saattaa jopa ostajan nimi olla mukana tiedoissa.

Mielestäni kauppahintojen pitäminen salaisina lisää hinnoitteluvirheitä ja hintojen hajontaa. Se tavallaan luo ikävää sattumanvaraisuutta hinnanmuodostukseen, kun ostajien pitää arvailla, ovatko pyyntihinnat viimeaikaisten toteutuneiden kauppojen mukaisia. Toki välittäjien tehtävä on huolehtia siitä, että hintapyynnöt ovat kohdallaan, mutta käytännössä systeemi toimii huonosti.

Menikö äkkiä myynnistä poistunut ylihintaiselta vaikuttanut kohde kaupaksi vai otettiinko se vain pois markkinoilta? Ja jos meni kaupaksi, niin oliko todellinen hinta merkittävästi alempi kuin pyynti vai likimain pyynnin verran? Vai peräti enemmän kuin pyynti?

Täältä toki löytyy hintatietoja, mutta hyvin niukasti:
Asuntojen.hintatiedot.fi

Verotiedotkin ovat Suomessa julkisia, mikseivät siis asuntojen kauppahinnatkin voisi olla? Enemmänhän tuossa veroasiassa yksityisyyttä "loukataan".
 
Asuntojen todelliset kauppahinnat eivät ole tulossa julki. Se että ne eivät ole julkisia hyödyttää monia tahoja jotka kyllä pitävät saavuttamastaan edusta kiinni. Mieti jos vain sinä tietäisit osakkeiden pörssikurssit. Muut eläisivät joidenkin epämääräisten hintapyyntöjen, huhujen (kaveri maksoi sitä ja tätä) ja johonkin julkaisupalveluun valikoitujen ja viivästettyjen tietojen valossa. Siitä saisi aika mukavan edun, jolla eläisi leveästi. Ja porukka maksaisi sulle jotta saisi tarkempaa tieto aivan kuten reaaliaikaisista pörssikursseista maksetaan tänä päivänä.
 
Kiinteistövälittäjillä on omat palvelunsa mistä näkyy kattavemmin toteutuneet kauppahinnat. Jokainen voi miettiä mikä etu tuossa on tai ei ole.

Lisätään nyt sen verran, että block.ai kautta saa hinta-arvion tehtyä ilmaiseksi. Antaa vähän osviittaa missä mennään (hintahaarukka). Samoin etuovi.com kautta näkee alueen hintatasoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 390
Viestejä
4 489 665
Jäsenet
74 151
Uusin jäsen
Malik

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom