Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Mun mielestä danskella maksaa peruspankkipalvelut, nordean asuntolaina-asiakkaalla ei (kunhan käyttää mobiilipankkia)
 
Miten arvostatte kerrostalon kerroksen merkityksen jos talossa ei hissiä? Jos aikoo asua talossa vuosikausia, ei rappusten rampaaminen ylös liene kovin luksusta. Alakerroksissa rappukäytävä meluisampi?
 
Miten arvostatte kerrostalon kerroksen merkityksen jos talossa ei hissiä? Jos aikoo asua talossa vuosikausia, ei rappusten rampaaminen ylös liene kovin luksusta. Alakerroksissa rappukäytävä meluisampi?

Myytiin sellainen syksyllä, 3krs talo jossa ylikerros ja ei hissiä. Kolmoseen vielä menee mutta siitä ylöspäin voi alkaa roskapussien vienti hidastua. Olis mennyt heti kaupaksi tulevasta julkisivuremontista huolimatta vanhemmalle pariskunnalle mutta tuo hissittömyys ei sopinut heille.

Alakerrosten ohi menee enempi ihmisiä mutta en osaa melusta sanoa. Väliovea voi kaivata.
 
Miten arvostatte kerrostalon kerroksen merkityksen jos talossa ei hissiä? Jos aikoo asua talossa vuosikausia, ei rappusten rampaaminen ylös liene kovin luksusta. Alakerroksissa rappukäytävä meluisampi?

Samaa mieltä kuin edellä vastannut, eli riippuu elämäntilanteesta. Yksin tai DINK-taloudessa kerroksella on merkitystä lähinnä vanhempana, kun kävely ei suju hyvin. Lapsiperheessä, jossa on lapsia, jotka eivät vielä kävele, kerrokset voivat aiheuttaa lisähaasteita. Erityisesti siinä vaiheessa, kun jälkikasvu ja kauppakassit pitäisi saada kotiin. Lähtökohtaisesti hissittömät talot ovat onneksi matalia, koska jostain muistelisin, että yli 3-kerroksisiin taloihin täytyy asentaa hissi.

Makuasioitahan nuo ovat, koska olen itse asunut parissa edellämainitussa elämäntilanteessa hissittömissä kerrostaloissa (enkä kertaakaan alimmassa kerroksessa), enkä ole kokenut sitä erityisen haastavaksi.

Hissittömässä talossa enemmän painanee se, että onko riskiä, että hissi jälkiasennetaan johonkin huonoon kohtaan.
 
Miten arvostatte kerrostalon kerroksen merkityksen jos talossa ei hissiä? Jos aikoo asua talossa vuosikausia, ei rappusten rampaaminen ylös liene kovin luksusta. Alakerroksissa rappukäytävä meluisampi?
Mulla oli aiemmin asunto hissittömän talon neljännessä kerroksessa, joka oli myös ylin kerros. Oli hieman haasteita saada sitä myytyä. Portaita kiivetessä tuntui aina itsestänikin, että ainakin yksi kerros on liikaa. Välittäjä sanoi välillä, että alempana asunto olisi jo mennyt kaupaksi.

Nykyään asun myös hissittömässä talossa, mutta kerrosta alempana. Hissittömyys ei häiritse ollenkaan.
 
Mulla oli aiemmin asunto hissittömän talon neljännessä kerroksessa, joka oli myös ylin kerros. Oli hieman haasteita saada sitä myytyä. Portaita kiivetessä tuntui aina itsestänikin, että ainakin yksi kerros on liikaa. Välittäjä sanoi välillä, että alempana asunto olisi jo mennyt kaupaksi.

Nykyään asun myös hissittömässä talossa, mutta kerrosta alempana. Hissittömyys ei häiritse ollenkaan.
Asuin kolmannessa kerroksessa hissittömässä talossa, yleensä ei haitannut, mutta aika usein on painavaa kannettavaa aina isoista ruokaostoksista lähtien ja kyllä tuo pidemmän päälle alkoi olla aika ikävää. Tuolta kun muutettiin niin muutettiin ekaan kerrokseen(hissikin löytyi) ja meni n 4kk ja jalkaa leikattiin ja olisin ainakin kuukauden ollut käytännössä kämpässä vankina tuossa hissittömässä talossa. Tasamaalla pääsi vielä kepeillä jotenkin, mutta portaat olivat täysi mahdottomuus. Nyt neljäs kerros hissitalossa ja hissittömään en aio enää muuttaa, vaikka iso osa ajasta meneekin ihan ok ja nyt neljänteenkin käytän lähes aina portaita, niin ne kerrat kun hissiä oikeasti tarvitsee ovat niin ikäviä ilamn hissiä, että en siihen enää lähde.
 
Itse kyllästyin jo hissillisen kerrostalon kanssa siihen kun tavaroita piti raahata parkkipaikalta sinne hissille. Eikä se parkkipaikka ollut kuin 50m päässä eli lähes niin vieressä kuin kerrostalossa voi olla. Ilman hissiä olisi mennyt hermo ensimmäisen kuukauden aikana ellei asunto olisi ollut katutasossa. Nyt oma autopaikka onkin sen 10m päässä eli lähes lain vaatiman minimimatkan päässä ulko-ovesta enkä tuota vaihtaisi hissirumbaan ihan pienin perusteluin.
 
Miten arvostatte kerrostalon kerroksen merkityksen jos talossa ei hissiä? Jos aikoo asua talossa vuosikausia, ei rappusten rampaaminen ylös liene kovin luksusta. Alakerroksissa rappukäytävä meluisampi?

Tulevaa myyntiä ajatellen varmaan sulkee käytännössä kaikki 60+ vuotiaat ostajat pois, luultavasti jo suurimman osan 50+ vuotiaistakin jos meinaavat pidemmäksi aikaa hankkia asuntoa. Samaten pikkulapsiperheet tai sellaiseksi aikovat ei tule ostamaan 3. kerroksen kämppää hissittömästä talosta. Suuri osa muistakin lapsiperheistä kiertänee sellaiset kaukaa, koska jos ruokaa kannetaan vaikka perus nelihenkiselle perheelle selkä vääränä kaupasta, niin hissittömyys on kyllä iso ei siinä kohdassa. Ja itse asiassa varmaan tosi monet muutkin jättää väliin, koska hissillisiä vaihtoehtoja on olemassa ja se on kuitenkin aika iso mukavuustekijä.

Henkilökohtaisesti en itse tuollaista kämppää hankkisi vaikka asuisin yksinkin. Vaikka pystynkin portaat kävelemään ongelmitta, on se kuitenkin pidemmän päälle todella tuskastuttavaa jos on mitään laukkua/reppua isompaa tai hankalampaa kannettavaa mukana (kuten vaikka ne kauppakassit)...

Rappukäytävien meluisuuteen vaikuttaa moni asia, mm. se meneekö kulkuväylä ovesi ohi vai onko rappuset ihan oven vieressä ja kämppä sitten jossain vähän pidemmällä nurkan takana. Samaten varastojen sisäänkäynnit jne vaikuttaa meluisuuteen. Useimmissa taloissa missä olen asunut/käynyt alakerroksen kämppien sisäänkäynnit on sijainneet vähän sivulla niistä kulkuväylistä juurikin meluhaittojen minimoimiseksi. Maatasolla yleensä aina on jonkin verran enemmän mekkalaa kuin ylemmissä kerroksissa, mutta se häiritseekö se on aika tapauskohtaista.
 
Tulevaa myyntiä ajatellen varmaan sulkee käytännössä kaikki 60+ vuotiaat ostajat pois, luultavasti jo suurimman osan 50+ vuotiaistakin jos meinaavat pidemmäksi aikaa hankkia asuntoa. Samaten pikkulapsiperheet tai sellaiseksi aikovat ei tule ostamaan 3. kerroksen kämppää hissittömästä talosta. Suuri osa muistakin lapsiperheistä kiertänee sellaiset kaukaa, koska jos ruokaa kannetaan vaikka perus nelihenkiselle perheelle selkä vääränä kaupasta, niin hissittömyys on kyllä iso ei siinä kohdassa. Ja itse asiassa varmaan tosi monet muutkin jättää väliin, koska hissillisiä vaihtoehtoja on olemassa ja se on kuitenkin aika iso mukavuustekijä.
Monen mielestä portaiden kävely on ihan hyvää arkiliikuntaa, eli vaikka hissittömyys rajoittaa ostajakuntaa, ei se ole ainakaan suositulla asuinalueella mikään suuri haitta (paitsi jos asunto on korkealla).
 
Korkoputkesta pääsee kyllä eroon koska vain. Rahalla viimeistään ja se on se järjestelypalkkio. Me vaihdettiin Nordeasta vuosi sitten Danskeen. Meillä on asuntolaina kahdessa osassa, toinen osa on valtiontakauksella ja korkosuojalla (vaikkakin se olematon) oleva ASP-laina ja toinen osa on lisälaina. Otettiin lisälainaan korkosuoja jonka neuvottelin Dansken kanssa lattialle 0,4%. Tähän toki sitten neuvottelin pienemmän marginaalin päälle (kyllä, marginaali tulee aina korkoputkessä päälle, muissa suojissa voi sisältyä). Näiden lisäksi neuvottelin muutakin, esim. tietenkin pankin vaihto ym. kaikki kuluitta ja pankkiasiointikulut vuodeksi 0€ (lähinnä siis perus kuukausittaiset kulut, Nordealla asiakastasosta riippuen muutenkin nolla).
 
Offtopicia, mutta että mitäh? :confused:
En tiedä, mutta olisiko joku palomääräys tms.? Mutta onhan kaikkialla kyllä parkkipaikkoja ihan kiinni seinässä uusissakin rakennuksissa? Tosin en tiedä onko asuinrakennus jotenkin eri kun liikerakennus?
 
En tiedä, mutta olisiko joku palomääräys tms.? Mutta onhan kaikkialla kyllä parkkipaikkoja ihan kiinni seinässä uusissakin rakennuksissa? Tosin en tiedä onko asuinrakennus jotenkin eri kun liikerakennus?
Sitä juuri meinasin, että tuskin tuollaista määräystä on olemassa kun aika monessa uudessakin talossa on autokatoksessa ulko-ovi. Vai onko tuollainen sitten kerrostaloille, eli rappukäytävän edessä pitää olla tietty varoetäisyys - se ehkä kävisi jo järkeen.
 
Rakenteiden täytyy olla erikseen palosuojattuja ja -turvaluokitettuja jos ne sijoitetaan määrättyä varoetäisyyttä lähemmäs.
Rakennuttaja siis säästää rahaa jos autopaikat sijoitetaan esim. tuonne kymmeneen metriin.
 
Mulla oli kanssa noin 3-4v sitten Nordealta korkosuojaus, se oli osittain vaatimus heiltä kun eron jälkeen otin kämpän omiin nimiiin. Hyvä asiakas siis pankille, koska oli pakko saada lainaa.

Lainaa oli jotain ehkä 170t eur ja siitä sai maksaa muistaakseni 600-700e että sai purettua korkosuojan. Takaisinmaksu oli muistaakseni 5-6kk. Kirjoitin sen silloin tähän ketjuun, muistaakseni.

Ongelma oli siinä, että vaikka olisin vaihtanut toiseen pankkiin tuo summa olisi pitänyt maksaa. Eli muiden kilpailutus voi auttaa tiputtamaan marginaalia, mutta ison summan voi joutua maksamaan että saa vaihdettua pankkia. Suojahan on 3 tai 5v muistaakseni voimassa, joten voi olla että se on sulla kohta ummessa ja lopetus on halvempaa?
 
Monen mielestä portaiden kävely on ihan hyvää arkiliikuntaa, eli vaikka hissittömyys rajoittaa ostajakuntaa, ei se ole ainakaan suositulla asuinalueella mikään suuri haitta (paitsi jos asunto on korkealla).

Joo, kaikki toki aina riippuu kaikesta. Portaiden kävely on hyvää arkiliikuntaa, en ole muuta väittänytkään, mutta jos niitä kerroksia pitää kivuta enemmän kuin yksi, niin kyllä se varmasti alkaa ostajaehdokkaita karsimaan. Asialla sinänsä on tulevaisuudessa varmaan entistäkin enemmän merkitystä kun kansakunta ikääntyy kiihtyvällä tahdilla. Etenkään vanhuuden päiviksi hissittömästä talosta ei kyllä kämppää varmaan monikaan hanki...
 
Rakenteiden täytyy olla erikseen palosuojattuja ja -turvaluokitettuja jos ne sijoitetaan määrättyä varoetäisyyttä lähemmäs.
Rakennuttaja siis säästää rahaa jos autopaikat sijoitetaan esim. tuonne kymmeneen metriin.
Tätä juuri ajoin takaa omalla kommentilla.
 
Mulla oli kanssa noin 3-4v sitten Nordealta korkosuojaus, se oli osittain vaatimus heiltä kun eron jälkeen otin kämpän omiin nimiiin. Hyvä asiakas siis pankille, koska oli pakko saada lainaa.

Lainaa oli jotain ehkä 170t eur ja siitä sai maksaa muistaakseni 600-700e että sai purettua korkosuojan. Takaisinmaksu oli muistaakseni 5-6kk. Kirjoitin sen silloin tähän ketjuun, muistaakseni.

Ongelma oli siinä, että vaikka olisin vaihtanut toiseen pankkiin tuo summa olisi pitänyt maksaa. Eli muiden kilpailutus voi auttaa tiputtamaan marginaalia, mutta ison summan voi joutua maksamaan että saa vaihdettua pankkia. Suojahan on 3 tai 5v muistaakseni voimassa, joten voi olla että se on sulla kohta ummessa ja lopetus on halvempaa?
Nyt kannattaa muistaa, että korkosuojaus on vain yleinen nimitys erilaisille suojaustavoille. Jos on sopinut kiinteästä korosta, siitä ei pääse eroon kuin rahalla. Korkokatto myöskin yleensä aina rahallinen kustannus mikäli eroon haluaa. Korkoputkiluontoinen suoja on lähes aina maksuton peruuttaa viimeistään pääset eroon kun vaihdat pankkia. Kiinteistä koroista / kattokoroista ei pääse ilman kustannuksia pankkia vaihtamalla. Neuvottelutaidot toki voi vaikuttaa pankissa pysyessä.
 
Monen mielestä portaiden kävely on ihan hyvää arkiliikuntaa, eli vaikka hissittömyys rajoittaa ostajakuntaa, ei se ole ainakaan suositulla asuinalueella mikään suuri haitta (paitsi jos asunto on korkealla).
Riippuu myös asunnosta. Perheasunto johon ei ole hissiä on kyllä aika hankala lastenvaunujen ja kauppakassien kanssa kulkevalle pikkulapsiperheelle. Niitä isolla budjetilla liikkuvia lapsettomia dink-pareja, jotka ostavat useamman makuuhuoneen edustuskämppää on lopulta aika vähän.

Sen sijaan joku kolmannen kerroksen sinkkuyksiö on varmasti aika ongelmaton tapaus kalliossa.
 
Viime viikon olen kilpailuttanut vanhaa asuntolainaani ja uudesta mahdollisesta pankista saisi tällä hetkellä 2% korkokaton 10 vuodeksi hintaan 3000€. Omasta mielestä 3000€ siitä, että korot pysyy alle kahden ei olisi paha. Mitä muut mieltä?
 
Viime viikon olen kilpailuttanut vanhaa asuntolainaani ja uudesta mahdollisesta pankista saisi tällä hetkellä 2% korkokaton 10 vuodeksi hintaan 3000€. Omasta mielestä 3000€ siitä, että korot pysyy alle kahden ei olisi paha. Mitä muut mieltä?

Se on yksi tapa saada mielenrauha. Kannattaa tarkistaa myös vaikuttaako tuo alimpaan korkoon, eli joudutko käytännössä maksamaan nyt enemmän siksi että sinulla on korkokatto (esim. hatusta heitettynä maksaisit normaalisti vaikka 0.4%, mutta koska sinulla on korkokatto päälle tuleekin 0.5% eli maksat vähintään 0.9% ja max 2%).

Jos hyviä puolia etsii tuossa ei tarvitse sitä omaa selkärankaa paljoa olla koska tietää varmasti että ne korot eivät 10v sisällä tule nousemaan (itselle) päälle 2%.

Mikäli elämäntilanne kuitenkin sallii kannattaa miettiä paljonko vaikuttaisi esim. seuraava potentiaalinen toimi:

Siirrät nyt tuon 3000€ ns. ylimääräistä lainanhoitotilillesi ja korotat maksamaasi summaa esim. 20% kuukaudessa (hatusta vedettynä jos esim. maksat normaalisti 500€/kk nostatkin summan 600€) jolloin sinulla on käytännössä 5v kuluttua puskurissa jo 9000€ ylimääräistä (laskien tuolla esimerkillä) minkä voit lyhentää lainaa heti jos esim. korot alkavat nousemaan.

Tärkeintä tuossa minun esimerkissäni on se että muistaa ettei ota niitä rahoja etelänmatkoihin tai turhia välivuosia maksuun "koska korko on nyt alhaalla ja 25v maksuaikaa" tms. tekosyitä.
 
Korkokattoa ei kannata ottaa pankista, koska pystyt myös itse suojautumaan korkojen nousun varalta. Avaat esim. Nordnetiin tilin (jos ei vielä ole) ja laitat sinne joka kuukausi rahaa kustannustehokkaisiin rahastoihin/ETF:iin seuraavan kaavan mukaan: 6 % asuntolainan korko - nykyisen lainan korko. Eli jos nykyinen korkosi olisi vaikka 1 %, laitat säästöön sen verran, mitä menisi 5 prosentin lyhennyskorolla. Tällä tavalla kerrytät hyvää puskurirahastoa, jossa pääset hyötymään korkoa korolle -efektistä. Korot ei tosiaan nouse yli tuon 2 prosentin seuraavan 10 v. aikana kuten Taneli- sanoi, joten tällä tavalla saat kerrytettyä kivan potin. Jos korot näyttää lähtevänkin sitten nousuun, voit maksaa lainaa pois noilla säästetyillä rahoilla (+ sillä kolmella tonnilla, joka säästyi, kun et ostanut korkokattoa). Aika kova korkonousu pitäisi tulla, jotta pankin suojaus olisi kannattava tähän verrattuna.
 
Asuntolainaa jäljellä vielä 136 000 €. Laina nyt Nordealla marginaalilla 0,55%.
Danske ei pystynyt tiputtamaan kuin 0,50%. 300€ nostokuluilla.
Kuitenkin päivittäisasiointi on maksuton Nordeassa, joten laina ei ainakaan Danskelle siirry.
Täytyy vielä OPlta kysyä tarjousta. Varmaan tarjoavat myös 0,50%.
Pk-seutu ja laina omissa nimissä.. nettotulot n. 2400€ kk
Jännä että porukka saa täällä jotain 0,35% marginaaleja..
 
Viimeksi muokattu:
Jännä että porukka saa täällä jotain 0,35% marginaaleja..

Mieti asiaa kääntäen, jos lainasi olisikin 636 000€ ja olisitte tuore pariskunta lainan ottajina jonka yhteiset tulot tuolla 6000-8000€ paikkeilla niin kyllähän pankin kannattaisi tarjota alhainen marginaali. Parhaassa tapauksessa (pankille) eroa tulisi kun suuri osa lainasta maksettu, väkisin myytäisiin pankin toimesta ja jäisitte vielä hieman velkaa...

Nyt velka (laina) on pieni, riski myös aika mitätön joten se että olet hyvä ja turvallinen asiakas (näin asiakkaana miettien) onkin huono asia. Voit toki myös kysyä saisiko marginaalia alaspäin jos ottaisit tuohon päälle 500k lainan tämä asunto ja ehkä vanhempien perintöhuvila Helsingin keskustasta panttina ja tarkoituksena hankkia toinen kämppä naapuristasi... en yllättyisi ollenkaan jos marginaali tulisi rapisten alaspäin :)
 
Muistakaahan nyt että kun ihmettelette toistenne marginaaleja, niin nämähän ovat monen asian summa. Marginaali riippuu virkailijasta, pärstäkertoimestasi, kohteen sijainnista, arvosta, vakuuksista, käsirahasta, omasta historiastasi jne. Kohteen sijainnilla varsinkin on suurin merkitys, koska pankki arvioi myös kohteen sijannin perusteella riskiään.
 
Muistakaahan nyt että kun ihmettelette toistenne marginaaleja, niin nämähän ovat monen asian summa. Marginaali riippuu virkailijasta, pärstäkertoimestasi, kohteen sijainnista, arvosta, vakuuksista, käsirahasta, omasta historiastasi jne. Kohteen sijainnilla varsinkin on suurin merkitys, koska pankki arvioi myös kohteen sijannin perusteella riskiään.
Suurin tekijä tässä marginaalipelissä on se, saako pankki myytyä lainan eteenpäin covered bond pooliin. Nyt se markkina vetää. Näillä marginaalitasoilla niissä marginaaleissa ei ole mitään riskipreemiota käytännössä. Eli lainat ovat näin halpoja koska ne myydään eteenpäin. Pankin riski on nolla sen lainan pooliin siirron jälkeen ja pankki hoitaa vain lainaa asiakkaan suuntaan pientä provikkaa vastaan.
Jos politiikka/markkinatilanne muuttuu ja covered bond markkina ei vedä enää, tarjottavat marginaalit nousevat prosentin paremmalle puolelle saman tien.
 
Viime viikon olen kilpailuttanut vanhaa asuntolainaani ja uudesta mahdollisesta pankista saisi tällä hetkellä 2% korkokaton 10 vuodeksi hintaan 3000€. Omasta mielestä 3000€ siitä, että korot pysyy alle kahden ei olisi paha. Mitä muut mieltä?

Jotta hintaa voisi millään tavalla arvioida, pitäisi tietää myös lainan määrä. Vaikkapa 100k€ lainaan hinta kuulostaa jo aika kovalta jos vaikkapa vaihtoehtona lyhentäisit lainaa samantien 3k€:lla ja säästäisit 10 vuoden korot tuosta summasta.
 
Sitä juuri meinasin, että tuskin tuollaista määräystä on olemassa kun aika monessa uudessakin talossa on autokatoksessa ulko-ovi. Vai onko tuollainen sitten kerrostaloille, eli rappukäytävän edessä pitää olla tietty varoetäisyys - se ehkä kävisi jo järkeen.

Ei ole. Omakin auto on varmaan 5m kerrostalon ulko-ovesta (etuovi) ja lähimmät ovat 2.5m päässä.

Ihan sopiva matka kyllä, kun aikaisemman kerrostalon parkkipaikat olivat 100m päässä omasta kämpästä :)
 
Rakenteiden täytyy olla erikseen palosuojattuja ja -turvaluokitettuja jos ne sijoitetaan määrättyä varoetäisyyttä lähemmäs.
Rakennuttaja siis säästää rahaa jos autopaikat sijoitetaan esim. tuonne kymmeneen metriin.

Meinas mennä ohi...

Eikai betonisen kerrostalon seinää nyt tarvi mitenkään erikseen palosuojata?

Joku puinen rivitalo voi sitten olla toinen juttu.
 
Asuntolainaa kilpailuttamassa ja tänään nordea iski 150k lainalle 0,6% marginaalin +0,5% 12kk euribor. Luoton kokonaiskorko 1,1% ja todellinen vuosikorko 0,9%. Handelsbanken taasen antaisi 0,65%+0,0% 12kk euribor. Todellisen vuosikoron jäädessä 0,73%. Onko näin ettei nordean euribor laske alle 0,5%?
 
Asuntolainaa kilpailuttamassa ja tänään nordea iski 150k lainalle 0,6% marginaalin +0,5% 12kk euribor. Luoton kokonaiskorko 1,1% ja todellinen vuosikorko 0,9%. Handelsbanken taasen antaisi 0,65%+0,0% 12kk euribor. Todellisen vuosikoron jäädessä 0,73%. Onko näin ettei nordean euribor laske alle 0,5%?
Siis euribor on tällä hetkellä negatiivinen eli efektiivisesti 0% ja jos marginaali on 0.6% niin lainan kulut on se 0.6% + hilut mitä pankki veloittaa per / kk, mikä toi 0.5% tuossa on? Ei se ainekaan euribor ole, joku korkoputki tms? Nordea ei päätä myöskään euriborin määrää, eikä mikään muukaan yksittäinen pankki, euribor on siis viitekorko joka muuttuu koko euroopan taloustilanteen mukaan.
 
Viimeksi muokattu:
Siis euribor on tällä hetkellä negatiivinen eli efektiivisesti 0% ja jos marginaali on 0.6% niin lainan kulut on se 0.6% + hilut mitä pankki veloittaa per / kk, mikä toi 0.5% tuossa on? Ei se ainekaan euribor ole, joku korkoputki tms? Nordea ei päätä myöskään euriborin määrää, eikä mikään muukaan yksittäinen pankki, euribor on siis viitekorko joka muuttuu koko euroopan taloustilanteen mukaan.

Joo. Taisi ollakkin korkosuojaus. Hieman hämäävästi kirjoitettu lainatarjoukseen.
Marginaali ja viitekorko 0,6% + EURIBOR 12 kk 0,500%. Luoton kokonaiskorko 1,1% (31.05.2019)
Korkosuojaus Ehdotuksemme koron nousulta suojautumiseen on 7 vuoden Korkoputki. Korkoputken lattiataso 0,500% varmistaa lainan viitekoron vähimmäistason

Korkokatto | Suojaa asuntolainasi korot
 
Joo. Taisi ollakkin korkosuojaus. Hieman hämäävästi kirjoitettu lainatarjoukseen.
Marginaali ja viitekorko 0,6% + EURIBOR 12 kk 0,500%. Luoton kokonaiskorko 1,1% (31.05.2019)
Korkosuojaus Ehdotuksemme koron nousulta suojautumiseen on 7 vuoden Korkoputki. Korkoputken lattiataso 0,500% varmistaa lainan viitekoron vähimmäistason

Korkokatto | Suojaa asuntolainasi korot
Pyydä tarjous ilman korkoputkea.
 
  • Tykkää
Reactions: eba
Toki itse kun Nordealta lainaa pyysin, he heittivät tarjoukseen tuon mukaan sanoivat, että jos sitä ei ota, on hinta sama. En siis ole vielä lainaa kuitenkaan ottanut, joten en tiedä miten yskivät jos sitä ei ota.
 
Onko kukaan törmännyt siihen että osa pankeista ei anna tarjousta ja osa antaa?
 
Toki itse kun Nordealta lainaa pyysin, he heittivät tarjoukseen tuon mukaan sanoivat, että jos sitä ei ota, on hinta sama. En siis ole vielä lainaa kuitenkaan ottanut, joten en tiedä miten yskivät jos sitä ei ota.
Ei ainakaan omalla kohdalla muuttanut tarjousta mihinkään suuntaan kun jätin korkoputken pois. 0,35% 295k lainalle PK-seudulla.
 
Kyllä,asunnon oston vähä yli kk sitten ja lainatarjouksen laitoin 4 eri pankkiin.
Kaksi ei ikinä vastannut mitään,OP viivytteli yli viikon ja Danske hoiti homman kotiin 4 päivässä.

Ei varmaan vaikea arvata mihin yli 30v OPn asiakkaana olleena siirryin
 
Todennäköisesti noita 0,3-0,5% marginaaleja ei saa juurikaan pääkaupunkiseudun tai muutaman muun kasvukeskuksen ulkopuolelle. Lainan määrän pitää lisäksi olla varsin suuri ja kohteen pankille sopiva.
Vaihdoin just Danskesta S-pankkiin. S-pankki tarjosi marginaaliksi 0.41/12kk. Lainaa on jäljellä 90 000e, asunto sijaitsee helsingissä ja sen arvo on jotain 160k-170k. Piti ottaa 20 vuoden laina, mutta se olikin laitettu 25 vuoden lainaksi. No sama se, en jaksanut lähteä siitä narisemaan. Ai niin, tulot on nettona n.2200e.
 
Helsinki varmaan erottuu vielä ihan omana alueenaan, riski on pankkien mielestä siellä vähäisin.
Pankit myyvät lainat eteenpäin, joten riskit ja korkotaso määräytyy sen mukaan miten covered bond markkina imee näitä lainoja. Tällä menettelyllä ei ole siis mitään tekemistä perinteisen talletuspankkitoiminan kanssa, jossa pankit itse miettivät näitä riskejä lainatessaan rahaa ulos talletuksia vastaan.
 
Onko kukaan törmännyt siihen että osa pankeista ei anna tarjousta ja osa antaa?

Täällä. Kohde on tosin rempattava ja hiukkasen omituinen, mutta laina on pieni 50k€ ja takaukset kunnossa. Silti oli haasteita,ja kattavampi remppasuunnitelma, alustavat aikataulut ja tarkempaa setvimistä halusivat. Marginaali varmaan tais olla tasan 1, mutta tuolla lainalla ja takaisinmaksu-ajatuksella ihan sama.
OP.
...ja niin siis Danske, Säästöpankki ja Nordea ei lähtenyt, tai ehkä olisivat jos samat liturgiat olisi heille laittanut kuin OP:lle...
 
Onko kukaan törmännyt siihen että osa pankeista ei anna tarjousta ja osa antaa?
Viisi vuotta sitten minulla oli uhka kahden asunnon loukulle, tosin melko teoreettinen (jos en olisi saanut vanhaa asuntoa myytyä, kaksio pääkaupunkiseudulla). Danske katsoi, että lainakuorma olisi ollut liian iso. Nordea sen sijaan suostui myöntämään lainaa, tosin jouduin ottamaan turhan korkosuojauksen.
 
Lainan määrä tarve oli reilusti alle 100k. Pankki (Nordea) edellytti yhtiölainan yhdistämistä asuntolainaan, muuten eivät voi antaa edes lainatarjousta. Nettotulot yli 3000 euroa kuukaudessa PK-seudulla.
 
Täällä Danskesta saatu laina 273 000e(avokin kanssa) joku kuukaus sitte ja marginaali saatiin kilpailutettua 0.4%. Kämpän hinta oli vähän vajaa 300k. Asunto sijaitsee PK-seudulla
 
Viimeksi muokattu:
IL paljastaa: Kaikki Rinteen hallituksen veropäätöksistä – tuloverotusta kevennetään vain 200 miljoonalla eurolla, asuntolainojen korkojen vähennysoikeus poistuu

Asuntolainan korkojen verovähennys poistuu kokonaan

Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljelle jäänyt verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana.

Rinteen hallitus selvittää mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että laissa rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta.

Osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin.

Hallitus selvittää vuoteen 2022 mennessä mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.

Toivottavasti tämäkin jumittuu byrokratian rattaisiin eikä realisoidu vielä
 
IL paljastaa: Kaikki Rinteen hallituksen veropäätöksistä – tuloverotusta kevennetään vain 200 miljoonalla eurolla, asuntolainojen korkojen vähennysoikeus poistuu

Asuntolainan korkojen verovähennys poistuu kokonaan

Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljelle jäänyt verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana.

Rinteen hallitus selvittää mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että laissa rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta.

Osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin.

Hallitus selvittää vuoteen 2022 mennessä mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.

Toivottavasti tämäkin jumittuu byrokratian rattaisiin eikä realisoidu vielä
Minusta nuo ovat ihan hyviä linjauksia, vaikka joitakin kiinteistösijoittajia varmaan harmittaa.
 
Minusta nuo ovat ihan hyviä linjauksia, vaikka joitakin kiinteistösijoittajia varmaan harmittaa.

Paitsi että tää ei vaikuta kovin suoraan asuntosijoittajiin, koska korkovähennyksen saa vain perheen vakituiseksi asunnoksi hankittavan kohteen ostoon tai peruskorjaukseen... paitsi toki jos tän ansiosta entistä useampi on pakotettu asumaan vuokralla entistä pidempään niin sehän on vaan more profit sijoittajille.

Kyllä ne kämpät varmaan tulevaisuudessakin kaupaksi menee, mutta vähemmän jää vaan asuntovelalliselle rahaa käteen.
 
Helppohan demareiden on tuokin verovähennys poistaa, kun 99% omista äänestäjistä on eläkeläisiä joilla on asuntolainat maksettu pois kauan aikaa sitten kun korosta vielä oli vähennyskelpoista 100%...
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 278
Viestejä
4 486 107
Jäsenet
74 132
Uusin jäsen
Jaakko0000000

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom