Asioita joita et ole huomannut

[Ihmes]

Melkeen olis tehnyt mieli laittaa tyhmät ihmiset -ketjuun, mutta...

Kirosin kun faijalta lainatussa pikkuräikkä+hylsysetissä ei ollut mukana adapteria, millä olis saanut kuusiokolokannallisia irtopäitä siihen räikkään. Hetken siinä pyörittyä tajusin sitten miksi sillä oli siinä millikoon hylsysarjassa mukana 1/4" hylsy...

 

[Trans-Late]

No kyllä nyt ainakin Sompasaari ja Hanasaari ihan selkeitä saaria ovat edelleen…

Minun mielestä saaren määritelmä on, että sitä ympäröi joka puolelta vesialue ja yhteys mantereeseen on korkeintaan silta tai useampi.

Ei istu minun käsitykseen saaresta kumpikaan. Määritelmäni voi olla tosin vääräkin.

 

[Poppamies]

Minun mielestä saaren määritelmä on, että sitä ympäröi joka puolelta vesialue ja yhteys mantereeseen on korkeintaan silta tai useampi.

Ei istu minun käsitykseen saaresta kumpikaan. Määritelmäni voi olla tosin vääräkin.

Nimi on peräisin alueella sijainneesta täyttömaan alle jääneestä saaresta.

 

[Trans-Late]

Nimi on peräisin alueella sijainneesta täyttömaan alle jääneestä saaresta.

Jep, muttei nuo ole enää "ihan selkeitä saaria edelleen". Niin kuin nuo kaikki saari-nimiset on joskus olleet saaria, muttei ole enää. Se tässä nyt oli pointtina, että tuolla on paljon saari-nimisiä paikkoja jotka eivät (enää) ole saaria, ettei se nyt kovin ihmeellistä ole jos joku ei ole tajunnut, että joku saari onkin vieläkin ihan oikea saari. Vieläkö pitää vääntää rautalangasta tätä pointtia?

 

[ROG]

Minun mielestä saaren määritelmä on, että sitä ympäröi joka puolelta vesialue ja yhteys mantereeseen on korkeintaan silta tai useampi.

Ei istu minun käsitykseen saaresta kumpikaan. Määritelmäni voi olla tosin vääräkin.

No pari siltaa tuossa Sompasaaressa ainakin minun mielestä on

 

[Honzo]

No kyllä nyt ainakin Sompasaari ja Hanasaari ihan selkeitä saaria ovat edelleen

No pari siltaa tuossa Sompasaaressa ainakin minun mielestä on

sama juttu Hanasaaren kanssa. Katsokaa satelliittikuvista sitäkin..

 

[mcduck]

Hienointahan Sompasaaren silloissa on että ne ja tuo koko kanava on ihan uusi juttu, koko sen ajan kun alue oli vielä satamaa tuota ei ollut vaan koko alue oli täytetty.

...Eli Sompasaari oli ennen saari, sitten täytettiin, ja nyt se on taas uudestaan saari

edit: 2 saarta, oikeastaan, Sompasaari + Nihti.

(Hanasaaren kohdalta en kyllä ymmärrä, kyllä se oman tietämyksen ja satellittikuvan vilkaisunkin perusteella on ihan täysin täytettyä maata. Jätkäsaaresta ehkä kyse kuitenkin? Ruoholahden kanavan ansiosta se tosiaan on myös saari edelleen, ainakin tällä "vettä + silta välissä"-määritelmällä. Yleinen saaren määritelmä ei taida laskea kanavaa riittäväksi erotukseksi mantereesta )

 

[Tonnin Seteli]

Yleinen saaren määritelmä ei taida laskea kanavaa riittäväksi erotukseksi mantereesta )

Ei taida. Jos leikitään tällä määritelmällä, Lempäälän rautatieasema on saaressa.

 

[Simo Sisu]

Netistä löytyy vanhoja karttoja Helsingistä kaikille asiasta kiinnostuneille. Kartoista näkee, että Helsinkiä on täytetty aika paljon ja moni entinen saari on tosiaan nykyään vain paikannimi.

Vanhat kartat
Helsinki ennen

 

[mcduck]

Tässä vielä vanhempi kartta, johon on piirretty nykyiset rantaviivat päälle:

http://informaatiomuotoilu.fi/wp-content/uploads/2014/01/helsinki1770_nykyinen_rantaviiva.jpg

Vähän on vuosien varrella täytetty merta muutenkin kuin vain saarien yhdistämiseen

 

[Honzo]

Hienointahan Sompasaaren silloissa on että ne ja tuo koko kanava on ihan uusi juttu, koko sen ajan kun alue oli vielä satamaa tuota ei ollut vaan koko alue oli täytetty.

...Eli Sompasaari oli ennen saari, sitten täytettiin, ja nyt se on taas uudestaan saari

edit: 2 saarta, oikeastaan, Sompasaari + Nihti.

(Hanasaaren kohdalta en kyllä ymmärrä, kyllä se oman tietämyksen ja satellittikuvan vilkaisunkin perusteella on ihan täysin täytettyä maata. Jätkäsaaresta ehkä kyse kuitenkin? Ruoholahden kanavan ansiosta se tosiaan on myös saari edelleen, ainakin tällä "vettä + silta välissä"-määritelmällä. Yleinen saaren määritelmä ei taida laskea kanavaa riittäväksi erotukseksi mantereesta )

Hanasaareen on silta Karhusaaresta ja Lauttasaaresta. Mun mielestä ihan selvä saari…

 

[mcduck]

Hanasaareen on silta Karhusaaresta ja Lauttasaaresta. Mun mielestä ihan selvä saari…

Ah, eri Hanasaaresta puhe siis

 

[Honzo]

Ah, eri Hanasaaresta puhe siis

Ei kai niitä muita ole?

Hanasaari (Espoo) – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Antw]

Tässä taidetaan nyt puhua kahdesta eri Hanasaaresta.

 

[mcduck]

Ei kai niitä muita ole?

On, tässä Sompasaaren vieressä, mistä löytyy esim Hanasaaren voimalaitos.

 

[Antw]

Ei kai niitä muita ole?

Hanasaari (Espoo) – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

Hanasaari – Wikipedia tämä taas itselle tulee ensisijaisesti mieleen Hanasaaresta puhuttaessa. En edes tiennyt tuosta Espoon versiosta.

 

[Honzo]

Hups. Enpä ole tajunnutkaan… ton mun meinaaman Hanasaaren läpi kun tulee ajettua harva se päivä, niin en muuta osannut edes ajatella. Ja eihän toi edes ole Helsinkiä

Google Maps

Find local businesses, view maps and get driving directions in Google Maps.

maps.app.goo.gl

 

[Myrkky]

Itsellä kesti hiton monta vuotta tajuta että asun saaressa, vaika näitä seutuja kulkenut lähes koko ikäni. Tosin eipä kovin moni paikallinenkaan näytä tietävän vaikka se ihan kartassa lukee ja näkyy, tai ainakin vanhoissa kartoissa. Kävi paikan tuntemattomuus selväksi kun puolituntemattossa seurassa joku kysyi missä asun, niin vastaus käsittää niin monta paikkaa ettei tottakaan. Ilman siltoja tarvisin veneen tai lossin.
En asu hesassa kuitenkaan.

 

[perato]

Aikanaan Oulun yhen tehtaan historiaa tutkiessani tuli törmättyä useaan jos toiseen karttaan Oulusta ja ymmärrettyä kuinka tuoreita monet sillat ovat ja kuinka monet paikat on ollut lähinnä saaria jonne on just kulettu veneellä ja lossilla. Pikisaareenkin muistaakseni tuli silta samaan aikaan ku voimalaitos valmistui toisen maailmansodan jälkeen. Toivoniemeä ei ollut olemassakaan.

 

[ympyr]

Paikkatietoikkuna ja sen historialliset ilmakuvat on mukavaa ajanvietettä. Oppii uutta itselle mukamas tutuista alueista ja huomaa tosiaan kuinka nopeasti maailma on muuttunut.

Paikkatietoikkuna

Karttatasot -->Ilma-ja Ortokuvat-->Historialliset ilmakuvat

 

[mcduck]

Hah, vastaavasti varmaan jonkun tuhannen kertaa ajanut samaa Tapiolan ja Lauttasaaren väliä ikinä edes kiinittämättä huomiota että siinäkin on Hanasaari, vaikka sekä Koivusaari että Karhusaari on kyllä tuttuja

 

[pertsavk]

Jenkit juhlii Kolumbusta monilla tavoin ja meilläki koulussa opetettiin että Kolumbus löysi Amerikan, mut herra ei kaiketi koskaan Amerikan mantereelle eksynyt (eikä tietty olis ollu ees eka, vaikka ois eksyny) vaan Bahamalle (ja ehkä vissii etelä-amerikkaan myöhemmin).

Eikä se nyt muutenkaan "löytänyt" Amerikoita. Siellähän asui miljoonatolkulla väkeä ja oli asunut jo kauan. Yhtä hämärä historia on Australian "löytämisellä", paikalliset asukkaat olivat löytäneet sen jo kymmeniä tuhansia vuosia aikaisemmin.

 

[Erkki_erikeepperi]

Eikä se nyt muutenkaan "löytänyt" Amerikoita. Siellähän asui miljoonatolkulla väkeä ja oli asunut jo kauan. Yhtä hämärä historia on Australian "löytämisellä", paikalliset asukkaat olivat löytäneet sen jo kymmeniä tuhansia vuosia aikaisemmin.

Alkaa mennä filosofian puolelle, mutta jos puhutaan sivistyneestä sivilisaatiosta versus alkukantaiset yhteisöt, niin kaipa voi ajatella, että jälkimmäiset "löydettiin" ja samoin maa, jota ne asutti. Löydetäänhän näitä yhteisöjä jopa vieläkin välillä jostain Papua-Uusi-Guinean viidakoista.

 

[Tonnin Seteli]

Alkaa mennä filosofian puolelle, mutta jos puhutaan sivistyneestä sivilisaatiosta versus alkukantaiset yhteisöt, niin kaipa voi ajatella, että jälkimmäiset "löydettiin". Löydetäänhän niitä jopa vieläkin välillä jostain Papua-Uusi-Guinean viidakoista.

Tietysti voi näin ajatella, mutta jätin aiemmin jatkamatta koska se ei enää vastaisi otsikon aihetta. Kuitenkin viikingithän olivat tällä määritelmällä "löytäneet" nämä paikat jo aiemmin ja matkustaneet niin että päät kolisivat. Eivät siis toki samaa paikkaa mutta Pohjois-Amerikan.

 

[Erkki_erikeepperi]

Tietysti voi näin ajatella, mutta jätin aiemmin jatkamatta koska se ei enää vastaisi otsikon aihetta. Kuitenkin viikingithän olivat tällä määritelmällä "löytäneet" nämä paikat jo aiemmin ja matkustaneet niin että päät kolisivat. Eivät siis toki samaa paikkaa mutta Pohjois-Amerikan.

Meidän tämä nykyinen sivistys on suoraa jatkumoa 1400-luvun Euroopalle, joten meidän näkökulmasta voi ihan hyvin sanoa, että Amerikka löydettiin tuolloin. Ja sana "me" tarkoittaa tässä tapauksessa kaikkia meitä, jotka olemme suoraa tai epäsuoraa jatkumoa tuolle 1400-luvun Euroopan sivistykselle tai olleet tiiviissä tekemisissä sen kanssa, eli melkein koko maailma.

USA:n intiaanit yms. voidaan jättää laskuista, vaikka eipä nekään nykyistä elämäntapaansa ole omiltaan perineet vaan Euroopasta pääasiassa. Jopa siis niiden näkökulmasta sivistys tuli esi-isille Euroopasta ja Amerikka siis "löydettiin".

 

[PornReindeer]

Löytämis-verbiä vähän "ylitulkitaan" näissä, kuitenkin se tapahtuu löytäjän näkökulmasta.

Kyllähän kaikenlaista voi löytää (myös "ensimmäisenä"), vaikka joku/jokin muu asian tuntee jo. Löydetään uusi metsärottaoravalaji, mutta paikalliset alkuperäiskansat ovat syöneet niitä jo vuosituhansia. Löydät mökin lähimetsästä lähteen jota ei ole merkitty karttoihin, mutta sata vuotta sitten lähipirtin emäntä juotti lehmät siinä joka päivä jne.

Kuten Erkki sanoi niin tässä tapauksessa puhutaan silloisen Euroopan näkökulmasta. Vähän kuin tuolloin Kolumbuksen aikaan loppuhenkosilla oleva keskiaika, täällä siitä tulee mieleen ritarit ja linnat, mutta eihän sama ajankohta ollut muualla "keskiaikaa" vaikka voidaankin puhua Yuan dynastian olleen keskiajalla kun ajallisesti osuu noihin vuosiin

 

[Tonnin Seteli]

Mitkä on tsäänssit että sun ja sairaalan kellot on minutilleen samassa ajassa?

Tästä tuli otsikon kuvauksen tapainen havahtuminen. Ihmiset elävät monenlaisissa aikakäsityksissä, joita ei nykyaikaan tottunut oikein hahmota tai muista.

Itse pidän lähtökohtana sitä, että kello näyttää normaalin arjen tarkkuudella oikein, eli mielellään digikellossa(tai tarkan näköisessä tarkaksi aiotussa kellotaulussa) tulee olla myös sekunnit oikein. Tämä siis siitä huolimatta että esimerkiksi työssäni ei ole päivittäisiä minuutintarkkoja aikatauluja ja vuorokausirytmini on lähinnä hippityylinen aina kun mahdollista. En toki vaadi mahdottomia halvalta seinäkellolta, jota ei saa läheskään samaan tarkkuuteen, vaan siinä riittää yritys oikeasta minuutista jos sekuntiosoitin puuttuu. Tavalliset kuluttajaseinäkellot ovat sisustusrekvisiittaa, eivät mittavälineitä.

Muistan kun vielä 90-luvulla oli ihan normaalia ruuvailla seinäkelloihin(joita kuitenkin käytettiin pääasiallisena ajan kulun tarkkailutapana) aikaa vähän sinne päin ja kellonsiirtoja tehtiin tyylillä "noin tunti eteenpäin" katsomatta aikaa mistään. Joo, tokihan niitä tarkennettiin vaikka uutislähetyksen mukaan sikäli kun jaksettiin. Harvassa talossa oli silti kaikki kellot edes parin minuutin sisällä toisistaan. Monella oli rannekelloa, yleensä tosin niin helvetin huono että se minuutteja näyttävä veltto kulli oli ehkä hirveällä vetkaamisella saatavissa oikeaan kohtaan tai sitten ei.

Historia kertoo, että mekaanisten kellojen alkuaikoina - ja itse asiassa pitkään - oli olemassa pelkällä tuntiosoittimella varustettuja kelloja, koska tarkkaa aikaa kaipasi lähinnä merenkulkija. Entä nykyään? Enemmistö varmaankin katsoo eniten puhelimen kelloa, jotkut mahdollisesti auton tai pöytäkoneen tai jonkin muun laitteiston, erilaisiin työympäristöihin tai muihin elämän käytäntöihin perustuen. Joku elämäntapaintiaani rannekelloa tai ties mitä kaappikelloa. Puhelimen aika on yleensä oikein jo hyvin vanhana käytäntönä, muissakin mainituissa tapauksissa yhä useammin.

Mutta se itse rantti, joka tuli mieleen ylle lainaamastani. Tämä ajatus siitä, että oletuksena vuonna 2023 ihmiset ja jopa organisaatiot käyttäisivät sinnepäin random aikaan asetettuja kelloja, aiheutti minussa pieniä kasetin väänteitä.

Isompaa teipin solmuuntumista päässä sattui joskus pandemia-aikana kun sisustussyistä vaimon aloitteesta isompaa seinäkelloa asentaessani tämä muistutti, että "laita se sitten taas pari minuuttia edelle etten myöhästy joka paikasta". Tajusin että minua on huomaamattani harhaan johdettu tahallaan väärään aikaan säädetyllä kellolla. Mansplainasin varmaan tätä viestiä pitkällisemmin. Vosu ei lähtenyt, joten tuskin tavaton monisanaisuuteni pääsi pahasti yli normaalin burgerointini.

En ole ihan varma, onko kummallisempaa asettaa kello tahallaan edistämään ja uskoa sillä pysyvänsä paremmin aikataulussa vai muuten vaan käyttää mitä sattuu sinnepäin aikaa näyttäviä kelloja ja teeskennellä että se olisi normaalia. Yhtä kaikki todella outoja tapoja.

 

[ympyr]

Olen ilmeisesti vanhanaikainen mutta tykkään edelleen vanhasta viisarikellosta enemmän kuin digitaalinäytöstä. Siitä vaan on luontevampi katsoa aikaa. Sekunnintarkkaa arkea en ole osannut kaivata.

Meinasin ostaa itselleni mekaanisen rannekellon syntymäpäivälahjaksi. Tämä polarin urheilukello on tuntunut hankinnasta lähtien lähinnä turhalta lelulta.

 

[KeljuK]

Mutta se itse rantti, joka tuli mieleen ylle lainaamastani. Tämä ajatus siitä, että oletuksena vuonna 2023 ihmiset ja jopa organisaatiot käyttäisivät sinnepäin random aikaan asetettuja kelloja, aiheutti minussa pieniä kasetin väänteitä.

Useampaan kertaan on tullut huomattua että esimerkiksi rautatieaseman, läheisen koulun sekä vaikkapa Terveystalon viisarikellot eivät ole aina edes +/- 2min sisällä. Eli ihan tavallista edelleen että kellot joita ei synkronoida radio/digikorjaimella heittelee edelleen vaikka kuinka.

 

[Tonnin Seteli]

Useampaan kertaan on tullut huomattua että esimerkiksi rautatieaseman, läheisen koulun sekä vaikkapa Terveystalon viisarikellot eivät ole aina edes +/- 2min sisällä. Eli ihan tavallista edelleen että kellot joita ei synkronoida radio/digikorjaimella heittelee edelleen vaikka kuinka.

Joo, tällaista joskus huomaa eikä ihmetyksen aiheeni olekaan se, että kellot ovat joskus viturallaan. Outo havainto on, että sitä pidetään oletusarvona, lähtökohtana ja normaalina. Tai toisinpäin ajatellaan epätodennäköiseksi se, että kaksi kelloa olisivat edes minuutin tarkkuudella samassa ajassa - vaikka toinen on puhelimen kello!

 

[Proscribo]

Eli ihan tavallista edelleen että kellot joita ei synkronoida radio/digikorjaimella heittelee edelleen vaikka kuinka.

Lienee jokseenkin yleinen harhakäsitys, että modernit kellot olisivat jotenkin erityisen tarkkoja, vaikka todellisuudessa heittoa kellojen välillä voi olla jopa useampi minuutti vuodessa.. tai onhan se sinänsä historiallisesti erinomainen tarkkuus, muttei noilla sekunnit pysy synkassa. Ehkä seurausta siitä, että on totuttu katsomaan kelloja, jotka saa referenssiaikansa jostain atomikellosta (puhelimet, tietokoneet..).

 

[Mikkos]

Olen ilmeisesti vanhanaikainen mutta tykkään edelleen vanhasta viisarikellosta enemmän kuin digitaalinäytöstä. Siitä vaan on luontevampi katsoa aikaa. Sekunnintarkkaa arkea en ole osannut kaivata.

Meinasin ostaa itselleni mekaanisen rannekellon syntymäpäivälahjaksi. Tämä polarin urheilukello on tuntunut hankinnasta lähtien lähinnä turhalta lelulta.

Ei digitaalinäytössä mitään vikaa, mutta kelloina tykkään edelleen käyttää viisariversiota, vaikka onkin älykello. Siitä on helpompi jotenkin hahmottaa ajankulku kuin digitaalisesta vaikka ranteessakin oli vuosikausia digikello. Yritin pitää jonkin aikaa älyranneketta jossa jossa oli digitaalinäyttö niin en vaan oikein tottunu siihen enää. Sen takia epähuomiossa sain parkkisakonkin kun veivasin parkkikiekon väärin kun jotenkin meni numerot päässä sekasin.
Analogiviisareista hahmottaa nopeammin paljonko kello on ja paljonko johonkin on aikaa (esim. monelta juna lähtee).

 

[Josef]

Analogiviisareista hahmottaa nopeammin paljonko kello on ja paljonko johonkin on aikaa

No tämä.

 

[Antw]

Itselle taas digitaalinen esitysmuoto huomattavasti selkeämpi, koskee niin kelloja kuin auton nopeusmittareita. Jotenkin vieraantunut analogisista esitysmuodoista. Tykkään, että näkee yhdellä vilkaisulla heti numerontarkan ajan/nopeuden, eikä "sinnepäin".

 

[Tonnin Seteli]

Lienee jokseenkin yleinen harhakäsitys, että modernit kellot olisivat jotenkin erityisen tarkkoja, vaikka todellisuudessa heittoa kellojen välillä voi olla jopa useampi minuutti vuodessa.. tai onhan se sinänsä historiallisesti erinomainen tarkkuus, muttei noilla sekunnit pysy synkassa. Ehkä seurausta siitä, että on totuttu katsomaan kelloja, jotka saa referenssiaikansa jostain atomikellosta (puhelimet, tietokoneet..).

En tiedä onko se yleinen uskomus. Kyllähän ihmisillä toisaalta on usein subjektiivinen kokemus siitä, että esimerkiksi auton kello ei oikein pysy ajassa. Sitä en osaa sanoa, moniko on huomannut että kelloradio pysyy ajassa tai ettei se johdu itse kellon ylimaallisesta tarkkuudesta.

 

[juhei]

Oli täällä jossain varmaan jo kelloista ja ajasta, mutta yhtenäisaika alkoi tulla käyttöön vasta 1800-luvun lopulla rautatieden yleistymisen myötä. Sitä ennen jokaisella paikkakunnalla oli oma "paikallisaikansa", eli mitä kirkontornin kellotaulu näytti. Junien piti kulkea aikataulujen mukaan niin tämä ei enää onnistunutkaan.
Aikaisemmin mainittu tarkan ajan tarve merenkulussa taisi liittyä navigointiin ja oman sijannin laskemiseen.

Jos aika fysikaalisena käsitteenä kiinnostaa, niin suosittelen lukemaan Ajan luonne -kirjan, kirjoittajana italialainen fyysikko.
Tässä hesarin arvio kirjasta, sen verran vanha että luulisi kirjastoista löytyvän aika helposti Aika käyttäytyy aivan eri tavalla kuin luulisi, kertoo italialainen kvanttifyysikko

 

[munse]

Ei digitaalinäytössä mitään vikaa, mutta kelloina tykkään edelleen käyttää viisariversiota, vaikka onkin älykello. Siitä on helpompi jotenkin hahmottaa ajankulku kuin digitaalisesta vaikka ranteessakin oli vuosikausia digikello. Yritin pitää jonkin aikaa älyranneketta jossa jossa oli digitaalinäyttö niin en vaan oikein tottunu siihen enää. Sen takia epähuomiossa sain parkkisakonkin kun veivasin parkkikiekon väärin kun jotenkin meni numerot päässä sekasin.
Analogiviisareista hahmottaa nopeammin paljonko kello on ja paljonko johonkin on aikaa (esim. monelta juna lähtee).

Analogisen kellon hienous on juuri se, että ei tarvitse suorittaa päässälaskentaa. Itse en ole siinä erityisen hyvä.

Meinasin ostaa itselleni mekaanisen rannekellon syntymäpäivälahjaksi.

Itse vierastan mekaanisia kelloja, paitsi ulkonäön suhteen. Epätarkkuus on aivan liian suurta minulle. Kellon tulee kertoa minulle aika, eikä toisinpäin. Mistäpä saisi kalliilta sveitsiläiseltä mekaaniselta kellolta näyttävän kvartsikellon...

 

[Erkki_erikeepperi]

Joo, tällaista joskus huomaa eikä ihmetyksen aiheeni olekaan se, että kellot ovat joskus viturallaan. Outo havainto on, että sitä pidetään oletusarvona, lähtökohtana ja normaalina. Tai toisinpäin ajatellaan epätodennäköiseksi se, että kaksi kelloa olisivat edes minuutin tarkkuudella samassa ajassa - vaikka toinen on puhelimen kello!

No ehkäpä sitä pidetään oletuksena ja normaalina, koska se on?

Täsmällisen ajan tietäminen ei nykypäivänä ole kovin vaikeaa, mutta ei tietenkään voida olettaa, että kaikki kellot on aina oikeassa ajassa, koska ei ne ole. Syystä ja toisesta, teknisistä ja inhimillisistä, kellot ei aina tai pääasiassa näytä täsmälleen oikeaa aikaa.

 

[MrB]

Mistäpä saisi kalliilta sveitsiläiseltä mekaaniselta kellolta näyttävän kvartsikellon...

Omegalta nyt ainakin

 

[Lumimies]

Ikänäön iskiessä digitaalinen on helpompi kuin viisarit. Itse en ainankaan näe heti herättyä viisareita kunnolla vähään aikaan, sama jos silmät tarpeeksi väsyneet. Digitaalisen näkee helpommin. Korostuu varsinkin älykellojen näyttöjen kanssa. Hyvin huomaa kun nyt on näyttötauluna viisarit sekä digitaaliset numerot.
Muuten itselle aivan sama kumpaa tyyliä on käytössä ja ei ole huomannut isompaa eroa noilla. Digitaalinen on ehkä karvan nopeampi katsoa.

 

[Tonnin Seteli]

No ehkäpä sitä pidetään oletuksena ja normaalina, koska se on?

Täsmällisen ajan tietäminen ei nykypäivänä ole kovin vaikeaa, mutta ei tietenkään voida olettaa, että kaikki kellot on aina oikeassa ajassa, koska ei ne ole. Syystä ja toisesta, teknisistä ja inhimillisistä, kellot ei aina tai pääasiassa näytä täsmälleen oikeaa aikaa.

Ei se ole. Maailmassa on eittämättä paljon ihan väärässä ajassa olevia kelloja ja jopa hajonneita ja pysähtyneitä kelloja. Tämä on yleisellä elämänkokemuksella itsestäänselvää ja syyt lukuisia sekä ymmärrettäviä.

Tämä juttu lähti siis tilanteesta jossa vertailukohtana oli puhelimen kello ja sairaalassa merkitty kuolinaika, ja toinen käyttäjä implikoi etteivät ne kovin todennäköisesti olleet ajassa samalla minuutilla. Sekä mielestäni että nykyään yleisen normin mukaan se oletus on että olivat. Toki sairaalassa voi olla sekä ajassa pidettäviä että sinnepäin näyttäviä kelloja, vaikka jälkimmäiset työpaikalla eivät kovin korkeaa ammattiylpeyttä tai hyvin hoidettua organisaatiota ilmaise. Lisäksi alkuperäinen tarinan kertoja mainitsi vain, että sairaalassa merkitty kuolinaika. Tällainen aika voi olla katsottu vaikka siitä puhelimesta. Niinikään kuolema on voitu kirjata todellisen kuolinhetken(jonka määrittely taas on muuttuva sopimuskysymys) jälkeen, mutta sehän ei ole tämän liiankin pitkäksi rönsyilleen havaintoni kannalta oleellista. Paranormaaliketjun tarinankerronnan kannalta olisi.

 

[KeljuK]

Ei se ole. Maailmassa on eittämättä paljon ihan väärässä ajassa olevia kelloja..

Tuli mieleen että onko noiden virastojen, koulujen, asemien jne. viisarikellojen kanssa se että ne on verkkovirrassa jonka taajuus heiluu siellä n. 50hz tienoilla ja ... ne sen takia pitäs täsmätä "vähän väliä" mutta sitä ei tehdä koska se ei ole niin merkityksellistä. Nykydigikellothan pitää sen ajan noin oikeasti. Mut laitoskellot tuppaa heittelemään, eli kait tälle joku tekninen selityskin on. Vai onko se vain rattaiden falskausta/toleranssia sittenkin, että sähkötaajuus sun muut on väärä ajatus.

 

[juhei]

Menee nyt ehkä turhan filosofikseksi ja tieteelliseksi pohdiskeluksi, mutta tarkasti tieteen näkökulmasta ei ole olemassa mitään yhteistä aikaa. Jokaisella atomilla, ja mitä niitä sitä pienempiä rakennuspalikoita onkaan, on kaikilla oma aikansa joka eroaa muiden ajasta. Ero on vaan niin pieni että sitä eroa ei huomaa kun puhutaan maapallolla asuvien ihmisten mittakaavassa. En väitä että ihan täysin oikein tämän muistin mutta tuo yllä linkkaamani Rovellin kirja käsittelee myös tätä, ja tarjoaa varmaan paremman selityksen.

 

[Hyrava]

Tuli mieleen että onko noiden virastojen, koulujen, asemien jne. viisarikellojen kanssa se että ne on verkkovirrassa jonka taajuus heiluu siellä n. 50hz tienoilla ja ... ne sen takia pitäs täsmätä "vähän väliä" mutta sitä ei tehdä koska se ei ole niin merkityksellistä. Nykydigikellothan pitää sen ajan noin oikeasti. Mut laitoskellot tuppaa heittelemään, eli kait tälle joku tekninen selityskin on. Vai onko se vain rattaiden falskausta/toleranssia sittenkin, että sähkötaajuus sun muut on väärä ajatus.

Ainakin nykyaikana nuo koulujen ja laitosten kellot pysyvät todella hyvin ajassa koska ne ottavat synkronointinsa esimeksiksi GPS-signaalista, yleisradiolähetteestä, DCF77-lähetteestä (se Saksan lähettämä aikasignaali) tai jopa netistä NTP-serveriltä. GPS ja NTP taitavat olla nykyään ne yleisimmät. Toki joissakin keskuskellojärjestelmissä ei ole ollenkaan mitään ulkoista synkronointia eli ne saattavat vaellella syystä tai toisesta pikkuhiljaa.

Ja 50Hz verkkojännitettä referenssinä käyttävät kellotkin pysyvät vuosikausia alle minuutin sisällä oikeasta. Halvat kellokiteet (kuten tietokoneissa, varsinkin nykyään) heittävät yllättävän paljon, ei nyky-PC:n kello ilman NTP:tä juurikaan ajassa pysyisi. Aikanaan duunissa naureskelin että 6000e pro-laitteen kello heitti jopa useita minuutteja kuukaudessa ilman ulkoista tahdistusta mutta joku 2e "Tiimari"-digirannekello pysyi ajassa muutaman minuutin tarkkuudella koko pariston käyttöiän.

 

[KeljuK]

Ainakin nykyaikana nuo koulujen ja laitosten kellot pysyvät todella hyvin ajassa

No se mun utelu oli että miksi ne ei ole ajassa. Onko viisarikellojen rattaat syy siihen. Mutkun eivät ole- siis ajassa. Pikku kävelyretki sen todistaa- eli huojuuko siellä rattaat sen verta ettei vaan pysy.

Ja tää alkaa mennä toki hassutteluksi, mutta miks viranomaisten viisarikellot näyttää mitä sattuu. Joku konkreettinen syy siihen toki on.

 

[Tonnin Seteli]

Tuli mieleen että onko noiden virastojen, koulujen, asemien jne. viisarikellojen kanssa se että ne on verkkovirrassa jonka taajuus heiluu siellä n. 50hz tienoilla

Ja 50Hz verkkojännitettä referenssinä käyttävät kellotkin pysyvät vuosikausia alle minuutin sisällä oikeasta.

Ja tämähän lienee myös heikosti tunnettu fakta. Siis sekä se, että on olemassa verkon taajuutta hyödyntäviä kelloja, että verkon taajuuden säätäminen siten, että se pysyisi eri mittaisilla aikajaksoilla keskimäärin tasan 50 hertsissä, jotta tämä toimii kunnolla.

 

[ZarekX]

Tästä tuli otsikon kuvauksen tapainen havahtuminen. Ihmiset elävät monenlaisissa aikakäsityksissä, joita ei nykyaikaan tottunut oikein hahmota tai muista.

Itse pidän lähtökohtana sitä, että kello näyttää normaalin arjen tarkkuudella oikein, eli mielellään digikellossa(tai tarkan näköisessä tarkaksi aiotussa kellotaulussa) tulee olla myös sekunnit oikein. Tämä siis siitä huolimatta että esimerkiksi työssäni ei ole päivittäisiä minuutintarkkoja aikatauluja ja vuorokausirytmini on lähinnä hippityylinen aina kun mahdollista. En toki vaadi mahdottomia halvalta seinäkellolta, jota ei saa läheskään samaan tarkkuuteen, vaan siinä riittää yritys oikeasta minuutista jos sekuntiosoitin puuttuu. Tavalliset kuluttajaseinäkellot ovat sisustusrekvisiittaa, eivät mittavälineitä.

Muistan kun vielä 90-luvulla oli ihan normaalia ruuvailla seinäkelloihin(joita kuitenkin käytettiin pääasiallisena ajan kulun tarkkailutapana) aikaa vähän sinne päin ja kellonsiirtoja tehtiin tyylillä "noin tunti eteenpäin" katsomatta aikaa mistään. Joo, tokihan niitä tarkennettiin vaikka uutislähetyksen mukaan sikäli kun jaksettiin. Harvassa talossa oli silti kaikki kellot edes parin minuutin sisällä toisistaan. Monella oli rannekelloa, yleensä tosin niin helvetin huono että se minuutteja näyttävä veltto kulli oli ehkä hirveällä vetkaamisella saatavissa oikeaan kohtaan tai sitten ei.

Historia kertoo, että mekaanisten kellojen alkuaikoina - ja itse asiassa pitkään - oli olemassa pelkällä tuntiosoittimella varustettuja kelloja, koska tarkkaa aikaa kaipasi lähinnä merenkulkija. Entä nykyään? Enemmistö varmaankin katsoo eniten puhelimen kelloa, jotkut mahdollisesti auton tai pöytäkoneen tai jonkin muun laitteiston, erilaisiin työympäristöihin tai muihin elämän käytäntöihin perustuen. Joku elämäntapaintiaani rannekelloa tai ties mitä kaappikelloa. Puhelimen aika on yleensä oikein jo hyvin vanhana käytäntönä, muissakin mainituissa tapauksissa yhä useammin.

Mutta se itse rantti, joka tuli mieleen ylle lainaamastani. Tämä ajatus siitä, että oletuksena vuonna 2023 ihmiset ja jopa organisaatiot käyttäisivät sinnepäin random aikaan asetettuja kelloja, aiheutti minussa pieniä kasetin väänteitä.

Isompaa teipin solmuuntumista päässä sattui joskus pandemia-aikana kun sisustussyistä vaimon aloitteesta isompaa seinäkelloa asentaessani tämä muistutti, että "laita se sitten taas pari minuuttia edelle etten myöhästy joka paikasta". Tajusin että minua on huomaamattani harhaan johdettu tahallaan väärään aikaan säädetyllä kellolla. Mansplainasin varmaan tätä viestiä pitkällisemmin. Vosu ei lähtenyt, joten tuskin tavaton monisanaisuuteni pääsi pahasti yli normaalin burgerointini.

En ole ihan varma, onko kummallisempaa asettaa kello tahallaan edistämään ja uskoa sillä pysyvänsä paremmin aikataulussa vai muuten vaan käyttää mitä sattuu sinnepäin aikaa näyttäviä kelloja ja teeskennellä että se olisi normaalia. Yhtä kaikki todella outoja tapoja.

Olet varmaan kiitollinen että vaimosi yritää antaa sinut että et ole aina myöhässä.

 

[Tonnin Seteli]

Olet varmaan kiitollinen että vaimosi yritää antaa sinut että et ole aina myöhässä.

Toki. Olen lisäksi niin reilu että annan muijan kuvitella, että säännöllinen lähes myöhästymisemme joka paikasta johtuu minusta.

 

[munse]

Hiljaiseloa pitkään elänyt mutta nyt uudessa nousussa oleva "nollarin" suomirock/pop-tähti Olavi Uusivirta täyttääkin vasta nyt 40 vuotta. Luulin, että kaveri on jo lähemmäs 50.

Ei kyllä olisi uskonut, että nämäkin sanat ovat vain 21-22-vuotiaan käsialaa (Irrallaan, 2005), kun nykyajan viiveihin sun muihin vertaa.

Himasta duuniin ja duunista himaan
Mä hampaita pestäkseni kai elän
Ja viinaa en koskaan maun vuoksi
Ole oppinut juomaan
Vaikka Euroopassa ollaan

En tyyppiä fanita, mutta täytynee myöntää, että lahjakas on/oli.

 

[Trotor]

Kun olin nuori, niin sfnet nyysseissä käytiin kiivasta keskustelua ruoan energiasisällön merkintätavasta. Eli siis pitäisikö ne merkitä kaloreina (kilokaloreina, kcal) vai jouleina (megajouleina). Fysiikkaa opiskelleet ovat luonnollisesti SI järjestelmän mukaisen, yhtenäisen megajoulen kannalla.

Mutta et välttämättä tiennytkään, että kilokaloreilla on ruoan määrän näppituntumaan sopivaa käyttöä: 1 cal on se määrä energiaa, joka tarvitaan lämmittämään yksi gramma vettä yhdellä asteella. Tuosta saa suoraan johdettua, että 1kcal = 1kg vettä, yksi aste. Ihminen on näissä laskennoissa käytönnössä vettä ja eristettä joten onkin kohtuullisen helppo laskea paljonko tietyssä lämpötilassa pullea setämies kuluttaa energiaa.

Ehkä ne käytännön laskut on olleet lähinnä sitä, että sotilasmuonittaja laskee minimiannokset 70kiloisille tykinruoalle.

p.s. Ilmeisesti kalorimetri, jolla ruoan energiasisältöä mitataan on jonkinnäköinen polttohärveli.