Minun mielestä saaren määritelmä on, että sitä ympäröi joka puolelta vesialue ja yhteys mantereeseen on korkeintaan silta tai useampi.
Nimi on peräisin alueella sijainneesta täyttömaan alle jääneestä saaresta.Minun mielestä saaren määritelmä on, että sitä ympäröi joka puolelta vesialue ja yhteys mantereeseen on korkeintaan silta tai useampi.
Ei istu minun käsitykseen saaresta kumpikaan. Määritelmäni voi olla tosin vääräkin.
Jep, muttei nuo ole enää "ihan selkeitä saaria edelleen". Niin kuin nuo kaikki saari-nimiset on joskus olleet saaria, muttei ole enää. Se tässä nyt oli pointtina, että tuolla on paljon saari-nimisiä paikkoja jotka eivät (enää) ole saaria, ettei se nyt kovin ihmeellistä ole jos joku ei ole tajunnut, että joku saari onkin vieläkin ihan oikea saari. Vieläkö pitää vääntää rautalangasta tätä pointtia?
No pari siltaa tuossa Sompasaaressa ainakin minun mielestä onMinun mielestä saaren määritelmä on, että sitä ympäröi joka puolelta vesialue ja yhteys mantereeseen on korkeintaan silta tai useampi.
Ei istu minun käsitykseen saaresta kumpikaan. Määritelmäni voi olla tosin vääräkin.
sama juttu Hanasaaren kanssa. Katsokaa satelliittikuvista sitäkin..No pari siltaa tuossa Sompasaaressa ainakin minun mielestä on
Ei taida. Jos leikitään tällä määritelmällä, Lempäälän rautatieasema on saaressa.
Hanasaareen on silta Karhusaaresta ja Lauttasaaresta. Mun mielestä ihan selvä saari…Hienointahan Sompasaaren silloissa on että ne ja tuo koko kanava on ihan uusi juttu, koko sen ajan kun alue oli vielä satamaa tuota ei ollut vaan koko alue oli täytetty.
...Eli Sompasaari oli ennen saari, sitten täytettiin, ja nyt se on taas uudestaan saari
edit: 2 saarta, oikeastaan, Sompasaari + Nihti.
(Hanasaaren kohdalta en kyllä ymmärrä, kyllä se oman tietämyksen ja satellittikuvan vilkaisunkin perusteella on ihan täysin täytettyä maata. Jätkäsaaresta ehkä kyse kuitenkin? Ruoholahden kanavan ansiosta se tosiaan on myös saari edelleen, ainakin tällä "vettä + silta välissä"-määritelmällä. Yleinen saaren määritelmä ei taida laskea kanavaa riittäväksi erotukseksi mantereesta )
Ah, eri Hanasaaresta puhe siis
Ei kai niitä muita ole?Ah, eri Hanasaaresta puhe siis
On, tässä Sompasaaren vieressä, mistä löytyy esim Hanasaaren voimalaitos.
Hanasaari – Wikipedia tämä taas itselle tulee ensisijaisesti mieleen Hanasaaresta puhuttaessa. En edes tiennyt tuosta Espoon versiosta.
maps.app.goo.gl
Eikä se nyt muutenkaan "löytänyt" Amerikoita. Siellähän asui miljoonatolkulla väkeä ja oli asunut jo kauan. Yhtä hämärä historia on Australian "löytämisellä", paikalliset asukkaat olivat löytäneet sen jo kymmeniä tuhansia vuosia aikaisemmin.
Alkaa mennä filosofian puolelle, mutta jos puhutaan sivistyneestä sivilisaatiosta versus alkukantaiset yhteisöt, niin kaipa voi ajatella, että jälkimmäiset "löydettiin" ja samoin maa, jota ne asutti. Löydetäänhän näitä yhteisöjä jopa vieläkin välillä jostain Papua-Uusi-Guinean viidakoista.
Tietysti voi näin ajatella, mutta jätin aiemmin jatkamatta koska se ei enää vastaisi otsikon aihetta. Kuitenkin viikingithän olivat tällä määritelmällä "löytäneet" nämä paikat jo aiemmin ja matkustaneet niin että päät kolisivat. Eivät siis toki samaa paikkaa mutta Pohjois-Amerikan.
Meidän tämä nykyinen sivistys on suoraa jatkumoa 1400-luvun Euroopalle, joten meidän näkökulmasta voi ihan hyvin sanoa, että Amerikka löydettiin tuolloin. Ja sana "me" tarkoittaa tässä tapauksessa kaikkia meitä, jotka olemme suoraa tai epäsuoraa jatkumoa tuolle 1400-luvun Euroopan sivistykselle tai olleet tiiviissä tekemisissä sen kanssa, eli melkein koko maailma.
Tästä tuli otsikon kuvauksen tapainen havahtuminen. Ihmiset elävät monenlaisissa aikakäsityksissä, joita ei nykyaikaan tottunut oikein hahmota tai muista.
Useampaan kertaan on tullut huomattua että esimerkiksi rautatieaseman, läheisen koulun sekä vaikkapa Terveystalon viisarikellot eivät ole aina edes +/- 2min sisällä. Eli ihan tavallista edelleen että kellot joita ei synkronoida radio/digikorjaimella heittelee edelleen vaikka kuinka.
Joo, tällaista joskus huomaa eikä ihmetyksen aiheeni olekaan se, että kellot ovat joskus viturallaan. Outo havainto on, että sitä pidetään oletusarvona, lähtökohtana ja normaalina. Tai toisinpäin ajatellaan epätodennäköiseksi se, että kaksi kelloa olisivat edes minuutin tarkkuudella samassa ajassa - vaikka toinen on puhelimen kello!
Lienee jokseenkin yleinen harhakäsitys, että modernit kellot olisivat jotenkin erityisen tarkkoja, vaikka todellisuudessa heittoa kellojen välillä voi olla jopa useampi minuutti vuodessa.. tai onhan se sinänsä historiallisesti erinomainen tarkkuus, muttei noilla sekunnit pysy synkassa. Ehkä seurausta siitä, että on totuttu katsomaan kelloja, jotka saa referenssiaikansa jostain atomikellosta (puhelimet, tietokoneet..).
Ei digitaalinäytössä mitään vikaa, mutta kelloina tykkään edelleen käyttää viisariversiota, vaikka onkin älykello. Siitä on helpompi jotenkin hahmottaa ajankulku kuin digitaalisesta vaikka ranteessakin oli vuosikausia digikello. Yritin pitää jonkin aikaa älyranneketta jossa jossa oli digitaalinäyttö niin en vaan oikein tottunu siihen enää. Sen takia epähuomiossa sain parkkisakonkin kun veivasin parkkikiekon väärin kun jotenkin meni numerot päässä sekasin.
En tiedä onko se yleinen uskomus. Kyllähän ihmisillä toisaalta on usein subjektiivinen kokemus siitä, että esimerkiksi auton kello ei oikein pysy ajassa. Sitä en osaa sanoa, moniko on huomannut että kelloradio pysyy ajassa tai ettei se johdu itse kellon ylimaallisesta tarkkuudesta.
Analogisen kellon hienous on juuri se, että ei tarvitse suorittaa päässälaskentaa. Itse en ole siinä erityisen hyvä.
Itse vierastan mekaanisia kelloja, paitsi ulkonäön suhteen. Epätarkkuus on aivan liian suurta minulle. Kellon tulee kertoa minulle aika, eikä toisinpäin. Mistäpä saisi kalliilta sveitsiläiseltä mekaaniselta kellolta näyttävän kvartsikellon...
No ehkäpä sitä pidetään oletuksena ja normaalina, koska se on?
Omegalta nyt ainakin
Ei se ole. Maailmassa on eittämättä paljon ihan väärässä ajassa olevia kelloja ja jopa hajonneita ja pysähtyneitä kelloja. Tämä on yleisellä elämänkokemuksella itsestäänselvää ja syyt lukuisia sekä ymmärrettäviä.
Ainakin nykyaikana nuo koulujen ja laitosten kellot pysyvät todella hyvin ajassa koska ne ottavat synkronointinsa esimeksiksi GPS-signaalista, yleisradiolähetteestä, DCF77-lähetteestä (se Saksan lähettämä aikasignaali) tai jopa netistä NTP-serveriltä. GPS ja NTP taitavat olla nykyään ne yleisimmät. Toki joissakin keskuskellojärjestelmissä ei ole ollenkaan mitään ulkoista synkronointia eli ne saattavat vaellella syystä tai toisesta pikkuhiljaa.
Ja tämähän lienee myös heikosti tunnettu fakta. Siis sekä se, että on olemassa verkon taajuutta hyödyntäviä kelloja, että verkon taajuuden säätäminen siten, että se pysyisi eri mittaisilla aikajaksoilla keskimäärin tasan 50 hertsissä, jotta tämä toimii kunnolla.
Olet varmaan kiitollinen että vaimosi yritää antaa sinut että et ole aina myöhässä.
Toki. Olen lisäksi niin reilu että annan muijan kuvitella, että säännöllinen lähes myöhästymisemme joka paikasta johtuu minusta.
Ihmisethän vanhenee eri tahtia biologisesti/fyysisesti, eli kyllä ihmisten sisäinen kello tosiaan käy eri tahtia tavallaan.
