Asioita joita et ole huomannut

No tähän tarttis jonku lähteen kyllä nyt. Toisella puolella maata on aamu 9 ja samaan aikaan keskellä yötä vastakkaisella puolella kello on myös 9 aamulla? Vai ymmärsinkö nyt ihan väärin parin kaljan jälkeen tuon lauseen?
Ei Kiina nyt puolen maapallon levyinen ole. Mutta wikipedian mukaan neljälle, lähes viidelle aikavyöhykkeelle levittäytyy ja:
The time in China follows a single standard time offset of UTC+08:00 (eight hours ahead of Coordinated Universal Time), even though the country spans almost five geographical time zones.
Ja tuo aika menee Pekingin mukaa. Kun kello on 9 aamulla Pekingissä, se on myös 9 aamulla Kiinan läntisimmässä pisteessä, vaikka maantieteellisisesti se onkin vain klo 4 tai 5.
 
Tähän jatkoksi se, että vaikka Kiina levittäytyy monelle aikavyöhykkeelle, on siellä käytössä vain yksi kellonaika koko maalle.
Joo, ihmettelin pitkään että onpa kiinalaiset hassuja kun eivät käytä useampaa aikavyöhykettä. Vähän aikaa sitten huomasin (eli liittyy ketjun aiheeseen) kuitenkin, että itse asiassa kiinalaisten tapa sopii paljon paremmin moderniin elämään, jos vertaa vaikka USA:aan. Jos kello keksittäisiin nyt, niin veikkaisin, että USA:ssa otettaisiin käyttöön vain yksi aikavyöhyke: ei ole mitään valtakunnallista syytä tai sääntöä, jonka mukaan "Walmartin täytyy mennä kiinni klo 10 illalla" tai "koulujen pitää alkaa ysiltä aamulla" tms. Eli ihan hyvin voitaisiin oppia elämään siten, että esim. Kaliforniassa aloitetaan työpäivä klo 12 päivällä jne. Tästä olisi se hyöty, että esim. etäkokousten, valtakunnallisten urheilulähetysten yms. alkamisaikoja ei tarvitse ilmoittaa aikavyöhykkeittäin.

Periaattessa tietysti koko maailma voisi siirtyä käyttämään yhteistä aikaa, esim. UTC:tä. Toisaalta on kuitenkin ehkä selkeämpää, että päivämäärä vaihtuu öisin tai ainakin silloin, kun ihmiset eivät ole aktiivisimmillaan.
 
Kun viimeksi yritettiin saada kesäajan poistamisesta jotain aikaan piti jokaisen eu maan päättää aikansa. Mun mielipide on että järkevintä olisi että koko eu siirtyisi keskieuroopan aikavyöhykkeeseen.

Pahiten väärässä ajassa olisi espanjan kanarian saaret, mutta ne ovat jo nyt tuossa väärässä ajassa
 
Mailojen nimitysten moninaisuuden olen huomannut. Nyt alan myös käsittää, miten puupäinen käsite "mailapelit" on. Jokin idea on niputtaa yhteen mailaa käyttävät joukkuepotkupallopelit, nehän ovat lähinnä saman pelin variaatioita ja hieman eroavat mailattomista varsinaisista potkupalloista. Tenniksen ja baseballin saati snookerin ja golfin liittäminen samaan on nyt vaan outoa. Sama kuin loisi käsitteen urheilulajeille, joissa käytetään kenkiä. Tai paitaa tai lakkia.
 
Sama koskee muitakin lajiryhmiä urheilussa.

Moottoriurheilua, sille tosin on sana englannissa. Mutta yhtä paljon eroavat toisistaan kuin mailapelit.

E-urheilu, siinä ehkä ollaan vähän lähempänä toisiaan kuin maila- tai moottoriurheilussa, mutta ei paljoa.
 
Sama koskee muitakin lajiryhmiä urheilussa.

Moottoriurheilua, sille tosin on sana englannissa. Mutta yhtä paljon eroavat toisistaan kuin mailapelit.

E-urheilu, siinä ehkä ollaan vähän lähempänä toisiaan kuin maila- tai moottoriurheilussa, mutta ei paljoa.
Noin urheilijan näkökulmasta kyllä motocross eroaa yhtä ratkaisevasti tractor pulling-lajeista tai formulasarjoista kuin vaikka biljardipelit joukkuelätkimisistä ja verkon yli -tyylisistä kaksin- ja nelinpeleistä.

Silti pysyn näkemyksessäni, että mailapeli on erityisen pölhö lokerointitapa. Moottoriurheilu, hevosurheilu ja ehkä jopa talviurheilu ovat järkevämmällä, relevantimmalla yhteisellä nimittäjällä muodostettuja käsitteitä kuin mailapeli.
 
Pallopelejä olen kuullut enemmän käytettävän tähän lokerointiin kuin mailapelejä. Tämä termi pitää sisällään joukkuelajit lätkästä vesipalloon.
 
Pallopelejä olen kuullut enemmän käytettävän tähän lokerointiin kuin mailapelejä. Tämä termi pitää sisällään joukkuelajit lätkästä vesipalloon.
Se onkin selkeämpi käsite. Vielä kun huomataan tämä tärkeä joukkueottelulajin määritelmä eli lokeroidaan heti yksilökilpailut ja kaksintaistelut pois.
 
Mailojen nimitysten moninaisuuden olen huomannut. Nyt alan myös käsittää, miten puupäinen käsite "mailapelit" on. Jokin idea on niputtaa yhteen mailaa käyttävät joukkuepotkupallopelit, nehän ovat lähinnä saman pelin variaatioita ja hieman eroavat mailattomista varsinaisista potkupalloista. Tenniksen ja baseballin saati snookerin ja golfin liittäminen samaan on nyt vaan outoa. Sama kuin loisi käsitteen urheilulajeille, joissa käytetään kenkiä. Tai paitaa tai lakkia.
Onhan se outoa niputtaa kaikki mailapelit yhteen, mutta toisaalta mailapelejä yhdistää tyypillisesti ei-mailapelejä korkeampi aloituskynnys mailankäytön tuoman motorisen lisähaasteen vuoksi. Golf ja jalkapallo ovat ehkä ne ääripäät.
 
Vielä 70- luvuln lopulla naiset eivät päässeet yksin ravintolaan. Tanssiravintolaan piti olla herraseuraa.

Vielä 1960- ja 1970-luvuilla naiset eivät päässeet yksin ravintolaan ilman miespuolista seuraa. Se ei tosin perustunut lakiin, vaan oli ravintoloiden yleinen käytäntö. Vuonna 1970 yksinäinen nainen saatettiin päästää ravintolaan syömään, mutta niin kutsuttuihin tanssiravintoloihin pääsy oli edelleen kielletty, jos herraseuraa ei ollut. Muutos tapahtui vasta noin vuoden 1977 aikoihin.
 
En muista oliko lakiin asti kirjattuna, mutta noihin aikoihin ei saanut itse vaihtaa pöytää alkoholijuoman kanssa.
 
En muista oliko lakiin asti kirjattuna, mutta noihin aikoihin ei saanut itse vaihtaa pöytää alkoholijuoman kanssa.

Moinen laki, asetus tai mikälie oli kyl voimassa paljon myöhemminkin.
 
Mailapeleihin kun lasketaan kaikenmaailman mailapelit, jääkiekko(stick), tennis(racket), kriketti(bat), snooker(cue) etc.
Itse ajattelin mailapeleillä esim. mailapeliturnauksissa pelattuja: tennistä, sulkista ja squashia (nämä muistaakseni), en kaikkia urheilulajeja, joissa käytetään kättäpidempää. Käsittääkseni tämä on suomenkielessä yleisin tulkinta
 
Lainaan aivan toisen ketjun vanhaa, alkuvuodelta olevaa postausta.
lasten numerot, laskenta kymppiin
ja muistan että kymppi oli "ykskytk" :)

Yllä olevasta viestistä tuli mieleeni aikaisempia pohdintojani suomenkielen lukusanoista. Ajattelin aluksi postata ajatukseni tuonne museosanastoa-ketjuun, mutta ehkäpä tämä voi olla oikeampi lanka tälle havainnolle ja mietinnöille.

Huomioni liittyy siihen, että lukujen muodostamisissa 10-sarja poikkeaa muista kymmensarjoista.

10 = kymmenen
20 = kaksikymmentä (=kaksi*kymmentä)
30 = kolmekymmentä (=kolme*kymmentä)
Kymmenluvut jatkuvat näin

Kun kymmenlukuihin lisätään lukuja:
11 = yksitoista (=yksi lisättynä toiselle [kymmenelle])
12 = kaksitoista (=kaksi lisättynä toiselle [kymmenelle])
21 = kaksikymmentäyksi (=2*10+1).
Jos käyttäisimme tässä samaa logiikkaa, kuin 10-sarjassa, niin luku 21 voisi olla myös yksikolmatta (=yksi lisättynä kolmannelle [kymmenelle])
22 = kaksikymmentäkaksi (2*10+2). Voisi olla myös kaksikolmatta.
31 = kolmekymmentäyksi voisi olla yksineljättä
32 = voisi olla kaksineljättä
jne...

Vastaavasti, jos 10-sarja noudattelisi 20-sarjan ja siitä suurempien lukujen muodotustapaa, niin
11 voisi olla kymmentäyksi
12 voisi olla kymmentäkaksi
jne...
 
Sanoisin ihan lonkalta etta joka kielessa lukusanat alle 20 luvuissa ovat epasaannollisia koska ovat todella usein kaytettyja ja ihmille on taipumus sovittaa usein kaytetyt sanat paremmin suuhnu sopiviksi.
 
Lainaan aivan toisen ketjun vanhaa, alkuvuodelta olevaa postausta.


Yllä olevasta viestistä tuli mieleeni aikaisempia pohdintojani suomenkielen lukusanoista. Ajattelin aluksi postata ajatukseni tuonne museosanastoa-ketjuun, mutta ehkäpä tämä voi olla oikeampi lanka tälle havainnolle ja mietinnöille.

Huomioni liittyy siihen, että lukujen muodostamisissa 10-sarja poikkeaa muista kymmensarjoista.

10 = kymmenen
20 = kaksikymmentä (=kaksi*kymmentä)
30 = kolmekymmentä (=kolme*kymmentä)
Kymmenluvut jatkuvat näin

Kun kymmenlukuihin lisätään lukuja:
11 = yksitoista (=yksi lisättynä toiselle [kymmenelle])
12 = kaksitoista (=kaksi lisättynä toiselle [kymmenelle])
21 = kaksikymmentäyksi (=2*10+1).
Jos käyttäisimme tässä samaa logiikkaa, kuin 10-sarjassa, niin luku 21 voisi olla myös yksikolmatta (=yksi lisättynä kolmannelle [kymmenelle])
22 = kaksikymmentäkaksi (2*10+2). Voisi olla myös kaksikolmatta.
31 = kolmekymmentäyksi voisi olla yksineljättä
32 = voisi olla kaksineljättä
jne...

Vastaavasti, jos 10-sarja noudattelisi 20-sarjan ja siitä suurempien lukujen muodotustapaa, niin
11 voisi olla kymmentäyksi
12 voisi olla kymmentäkaksi
jne...
Joisakin vanhoissa kirjoituksissahan esiintyy tuota "kaksi kolmatta" -tyylistä muotoa eli joskus aikanaan ilmeisesti noita muotoja jopa käytettiin.
 
Joisakin vanhoissa kirjoituksissahan esiintyy tuota "kaksi kolmatta" -tyylistä muotoa eli joskus aikanaan ilmeisesti noita muotoja jopa käytettiin.

Nimenomaan näin, vanha muoto sanoa 22 on "kaksi kolmatta" ja 46 oli "kuusi viidettä". Tuo muoto on säilynyt vain luvuissa 11-19 eli 15 on "viisi toista", nykyään tietysti yhdyssanana. Eli nuo ovat olleet ihan yhtä johdonmukaisia kuin muutkin luvut, mutta muissa on sitten tyyli vaihtunut (syytä en muista mistään lukeneeni).
 
Vastaavasti, jos 10-sarja noudattelisi 20-sarjan ja siitä suurempien lukujen muodotustapaa, niin
11 voisi olla kymmentäyksi
12 voisi olla kymmentäkaksi
jne...

Samalla muodostustavalla nuo voisivat kai olla myös
10 - yksikymmentä (=1*10)
11 - yksikymmentäyksi (=1*10+1)
12 - yksikymmentäkaksi (=1*10+2)
jne.
 
En tiedä onko asia mikä olisi semmoinen minkä olisi voinut huomata, mutta astronautit jenkeissä on käytännössä valtion virkamiehiä ja palkat ihan perustasoa.

Uusilla astronauteilla muutamien lähteiden mukaan palkka saattaa vastata roskakuskin ansioita.

Jotenkin kuvittelin että puol miljoonaa vuodessa vähintään palkat noilla koulutustasoilla ja vaatimuksilla.
 
En tiedä onko asia mikä olisi semmoinen minkä olisi voinut huomata, mutta astronautit jenkeissä on käytännössä valtion virkamiehiä ja palkat ihan perustasoa.

Uusilla astronauteilla muutamien lähteiden mukaan palkka saattaa vastata roskakuskin ansioita.

Jotenkin kuvittelin että puol miljoonaa vuodessa vähintään palkat noilla koulutustasoilla ja vaatimuksilla.
Se kuuluisa "näköalapaikka" houkuttelee osaajia :lol:
 
En tiedä onko asia mikä olisi semmoinen minkä olisi voinut huomata, mutta astronautit jenkeissä on käytännössä valtion virkamiehiä ja palkat ihan perustasoa.

Uusilla astronauteilla muutamien lähteiden mukaan palkka saattaa vastata roskakuskin ansioita.

Jotenkin kuvittelin että puol miljoonaa vuodessa vähintään palkat noilla koulutustasoilla ja vaatimuksilla.
Nasan mukaan:


Salaries for civilian Astronaut Candidates are based upon the Federal Government's General Schedule pay scale for grades GS-13 through GS-14. The grade is determined in accordance with each individual's academic achievements and experience. Currently a GS-13 starts at $104,898 per year and a GS-14 can earn up to $161,141 per year. Eri asia sit vielä saako tohon jotain "bonuksia" päälle mitä muut ei saa.
 
Nasan mukaan:


Salaries for civilian Astronaut Candidates are based upon the Federal Government's General Schedule pay scale for grades GS-13 through GS-14. The grade is determined in accordance with each individual's academic achievements and experience. Currently a GS-13 starts at $104,898 per year and a GS-14 can earn up to $161,141 per year. Eri asia sit vielä saako tohon jotain "bonuksia" päälle mitä muut ei saa.
Luulis nyt vähintään päivärahat saavan, jos avaruusasemalle keikkaa pukkaa :P
 
Obaman kirjaa lueskellessani yllätyin myös kuinka ”vähän” senaattori sai palkkaa. Samaa tasoa kuina yllä.
 
Sitten tulee ranska...

99 = 4 x 20 + 10 + 9 (quatre-vingt-dix-neuf)
Myönnetään että ranskalaisilla on tässäkin asiassa kaikista oudoin tapa, mutta tuo sama jäänne kantaluvusta 20 on käytössä tanskan kielessä. 80 on tietysti "firs" (4*20) ja 90 "halvfems"(5*20 - (1/2)*20). Toki myös ykköset sanotaan ennen kymmeniä saksalaistyyliin, mutta se nyt vielä on pienempi erikoisuus eivätkä ole siinä yksin(tai kaksin saksankielisten kanssa), kun hollantilaisetkin tekevät samaa.

Huomioni liittyy siihen, että lukujen muodostamisissa 10-sarja poikkeaa muista kymmensarjoista.
Tähän liittyy toinen huomio, että nuo ovatkin ne ainoat "epäsäännölliset" lukusanat. Vieläpä ei käytetä erikseen omia hatusta vedettyjä nimiä luvuille 11 ja 12, vaan ne menevät saman logiikan mukaan kuin 13-19. Jos vielä 11-19 seuraisivat samaa logiikkaa kuin 20-99, tai vaihtoehtoisesti 11-99 seuraisivat kaikki samaa vanhaa tapaa, olisi lukusanasto suorastaan keinotekoisen sopimattoman säännönmukainen.

Joka tapauksessa asiaa tarkemmin tuntematta minun on pakko päätellä, että laajalti eri kielissä, ainakin länsimaisissa, on pyritty kielten modernisoituessa yhdenmukaistamaan lukusanastoa(siis sen muodostumislogiikkaa, ei itse sanajuuria) joko jonkin laajan (matemaatikkojen, insinöörien, opettajien?) organisaation lobbaamana tai kielitoimistojen/virastojen omasta aktiivisuudesta. Tässä lienee pyritty siihen, että 1-19 saavat olla ihan rauhassa ja loput olisivat säännöllisiä, viittaukset muuhun kantalukuun kuin 10 pois jne.
 
Viimeksi muokattu:
Johnny Deppillä ja Amber Heardillä oli taannoin paljon palstatilaa saaneita erimielisyyksiä. Yksi Deppin kuuluisimmista leffarepliikeistä on sattumoisin "But you have heard of me.".
 
Jännästi mutta ehkäpä odotetusti arkikieli on muuttunut siten, että sana "tekniikka" ja etenkin "teknologia" mielletään tarkoittavan ensisijaisesti ohjelmistoihin ja kuluttajaelektroniikkaan liittyvää. "Tekniikan ihmelapsi" ei välttämättä enää osaa ruuvailla autoja.

Somefirmojakin usein kutsutaan teknologiafirmoiksi, mikä näin insinöörin silmissä on hiukan huvittavaakin. Varmaan jossain Volkswagenilla tai Airbusilla (jotka eivät arkikielessä ole teknologiayrityksiä) tekeminen on astetta "teknologisempaa" ja tieteellisempää kuin vaikka Twitterillä. :)
 
Ajattelin että otampa suklaata ja pepsiä. Nii eekö saatana ollut fasu palat mintun makuisia. Vitustako minä kaikki koodit pussin kyljessä tiijän. Saatana ala lukemaan sisällys luetteloa kaupassa.
20230713_200637.jpg

Siirretty oikeaan ketjuun.
 
Jenkit juhlii Kolumbusta monilla tavoin ja meilläki koulussa opetettiin että Kolumbus löysi Amerikan, mut herra ei kaiketi koskaan Amerikan mantereelle eksynyt (eikä tietty olis ollu ees eka, vaikka ois eksyny) vaan Bahamalle (ja ehkä vissii etelä-amerikkaan myöhemmin).
 
Viimeksi muokattu:
Hero-kanavalta tulee just nyt yksi noista Clint Eastwoodin italolänkkäreistä. En muista milloin olisiin viimeksi jonkun näistä nähnyt, mutta maisemien, tunnelman ja osittain toiminnan kuvaamisen suhteen tulee mieleen eka Red Dead Redemption. En ole tutkinut mutta luulisin että tekijätkin tunnustavat vaikutteet jos jossain haastattelussa on noussut esille. Ja ehkä vähän juonikin, tossahan Eastwood taitaa seikkailla puolelta toiselle ihan sen mukaan mikä itselle sopii.

For a few dollars more siis menossa, jos nyt oikein muistan nää alkuperäiset nimet.
 
Jenkit juhlii Kolumbusta monilla tavoin ja meilläki koulussa opetettiin että Kolumbus löysi Amerikan, mut herra ei kaiketi koskaan Amerikan mantereelle eksynyt (eikä tietty olis ollu ees eka, vaikka ois eksyny) vaan Bahamalle (ja ehkä vissii etelä-amerikkaan myöhemmin).

- Kolumbus kävi muillakin saarilla kuin Bahamalla esim. Kuuba. Eli samalla logiikalla jos Amerikan aluperäisasukas olisi melonut kanootillaan Iso=Britanniaan, niin hän ei olisi ”löytänyt” Eurooppaa vain ainoastaan jonkun saaren.

- Ei liene mitään kiistaa siitä, että Kolumbus ei olisi käynyt mantereella kolmannella matkallaan.
 
Taas jälleen kerran tämä kuuluisi "Tyhmät ihmiset"-ketjuun.
Oikein hävettää myöntää, että tajusin vasta tänään Korkeasaaren olevan oikeasti saari :facepalm:

En ole siis koskaan käynyt ja aina luullut, että se on vaan sen eläinpuiston nimi.
Olikohan IL vai IS oli tänään juttua siitä ja siinä oli ilmakuva paikasta...
Mäpä tästä menen nurkkaan häpeämään
 
Taas jälleen kerran tämä kuuluisi "Tyhmät ihmiset"-ketjuun.
Oikein hävettää myöntää, että tajusin vasta tänään Korkeasaaren olevan oikeasti saari :facepalm:

En ole siis koskaan käynyt ja aina luullut, että se on vaan sen eläinpuiston nimi.
Olikohan IL vai IS oli tänään juttua siitä ja siinä oli ilmakuva paikasta...
Mäpä tästä menen nurkkaan häpeämään
Saari kyllä, mutta sinne pääsee myös siltaa pitkin. Legensaarisinta toki on mennä vesibussilla Hakaniemestä.
 
Taas jälleen kerran tämä kuuluisi "Tyhmät ihmiset"-ketjuun.
Oikein hävettää myöntää, että tajusin vasta tänään Korkeasaaren olevan oikeasti saari :facepalm:

En ole siis koskaan käynyt ja aina luullut, että se on vaan sen eläinpuiston nimi.
Olikohan IL vai IS oli tänään juttua siitä ja siinä oli ilmakuva paikasta...
Mäpä tästä menen nurkkaan häpeämään
Huvittavintahan tässä on se että joskus niinkin yksinkertainen asia kuten tämä ei ole tiedossa :rofl: Varmaan on monia muitakin lähes vastaavia juttuja mitä ei vaan ole tajunnut vaikka olisikin ihan yksinkertainen asia :thumbsup:
 
Huvittavintahan tässä on se että joskus niinkin yksinkertainen asia kuten tämä ei ole tiedossa :rofl: Varmaan on monia muitakin lähes vastaavia juttuja mitä ei vaan ole tajunnut vaikka olisikin ihan yksinkertainen asia :thumbsup:
No, Helsingissä nyt on miljoona paikkaa, jonka nimessä on "saari", niiden paikkojen silti olematta saaria (ainakaan enää). Jätkäsaari, Salmisaari, Munkkisaari, Hernesaari, Hanasaari, Sompasaari, Kyläsaari, Siltasaari, Verkkosaari jne. Että ei se nyt niin yksinkertaista ole, jos ei jotain oikeaa saarta olekaan mieltänyt saareksi.
 
No kyllä nyt ainakin Sompasaari ja Hanasaari ihan selkeitä saaria ovat edelleen…
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 264
Viestejä
4 488 186
Jäsenet
74 190
Uusin jäsen
puririri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom