Asioita joita et ole huomannut

2450mAh on paremmalla prossalla panan tekeleitä ko ne pienemmät, onko 1900mAh tjsp
2450mAh on paremmalla prossalla panan tekeleitä ko ne pienemmät, onko 1900mAh tjsp
Millä tavalla Eneloop 2450 mAh:t ovat paremmalla prossalla kuin Eneloop 1900 mAh:t? Nimessä tietty lukee "pro". Omasta mielestä nuo suurempikapasiteettiset ovat ylihintaisia ja heikompilaatuisia, joiden käyttö on perusteltua vain silloin, jos ehdottomasti pitää saavuttaa yhdellä akkusatsilla joku tietty käyttöaika.

Eneloop 1900 mAh:
-tehty Japanissa
-kapasiteetti uutena 1900-2000 mAh
-pakkaskesto -20 C
-itsepurkautuminen, varausta jäljellä 70 % 5 vuoden käyttämättömyyden jälkeen
-voi ladata täyden syklin 2100 kertaa
-hinta (Multitronic) per käytetty kWh, (13,90 € / 4 kpl) / (1,2 V * 1,9 Ah * 2100 (krt) / 1000) = 0,73 €/kWh

Eneloop 2450 mAh:
-tehty Japanissa
-kapasiteetti uutena 2450-2600 mAh
-pakkaskesto -20 C
-itsepurkautuminen, varausta jäljellä 85 % 1 vuoden käyttämättömyyden jälkeen
-voi ladata täyden syklin 500 kertaa
-hinta (Hobbyhall) per käytetty kWh, (19,90 € / 4 kpl) / (1,2 V * 2,45 Ah * 500 (krt) / 1000) = 3,38 €/kWh


Huomataan, että maksimaalisen kapasiteetin tavoittelu kostautuu suurempana itsepurkautumisena ja alle neljäsosaan romahtaneella lataussyklikestolla. Käyttökustannus per energia on lähes viisinkertainen. Lisäksi oma mutu sanoo, että nuo "täyteen ahdetut" pro-versiot tuskin kestävät yhtä paljon vuosia kuin pienikapaiset, vaikka se 500 latauskertaa ei tulisikaan vastaan. Sisäinen resistanssi kasvanee nopeammin noissa 2450 mAh:ssa kuin pienemmissä. Omat 12-vuotiaat 1900 mAh:t pelittävät edelleen.

Kaikkein vähäisin itsepurkautuminen on uudessa Eneloop 2000 mAh:ssa
-tehty Japanissa
-kapasiteetti uutena vähintään 2000 mAh
-pakkaskesto -20 C
-itsepurkautuminen, varausta jäljellä 70 % 10 vuoden käyttämättömyyden jälkeen
-voi ladata täyden syklin 2100 kertaa



@DroiAn
 
Millä tavalla Eneloop 2450 mAh:t ovat paremmalla prossalla kuin Eneloop 1900 mAh:t? Nimessä tietty lukee "pro". Omasta mielestä nuo suurempikapasiteettiset ovat ylihintaisia ja heikompilaatuisia, joiden käyttö on perusteltua vain silloin, jos ehdottomasti pitää saavuttaa yhdellä akkusatsilla joku tietty käyttöaika.

Eneloop 1900 mAh:
-tehty Japanissa
-kapasiteetti uutena 1900-2000 mAh
-pakkaskesto -20 C
-itsepurkautuminen, varausta jäljellä 70 % 5 vuoden käyttämättömyyden jälkeen
-voi ladata täyden syklin 2100 kertaa
-hinta (Multitronic) per käytetty kWh, (13,90 € / 4 kpl) / (1,2 V * 1,9 Ah * 2100 (krt) / 1000) = 0,73 €/kWh

Eneloop 2450 mAh:
-tehty Japanissa
-kapasiteetti uutena 2450-2600 mAh
-pakkaskesto -20 C
-itsepurkautuminen, varausta jäljellä 85 % 1 vuoden käyttämättömyyden jälkeen
-voi ladata täyden syklin 500 kertaa
-hinta (Hobbyhall) per käytetty kWh, (19,90 € / 4 kpl) / (1,2 V * 2,45 Ah * 500 (krt) / 1000) = 3,38 €/kWh


Huomataan, että maksimaalisen kapasiteetin tavoittelu kostautuu suurempana itsepurkautumisena ja alle neljäsosaan romahtaneella lataussyklikestolla. Käyttökustannus per energia on lähes viisinkertainen. Lisäksi oma mutu sanoo, että nuo "täyteen ahdetut" pro-versiot tuskin kestävät yhtä paljon vuosia kuin pienikapaiset, vaikka se 500 latauskertaa ei tulisikaan vastaan. Sisäinen resistanssi kasvanee nopeammin noissa 2450 mAh:ssa kuin pienemmissä. Omat 12-vuotiaat 1900 mAh:t pelittävät edelleen.

Kaikkein vähäisin itsepurkautuminen on uudessa Eneloop 2000 mAh:ssa
-tehty Japanissa
-kapasiteetti uutena vähintään 2000 mAh
-pakkaskesto -20 C
-itsepurkautuminen, varausta jäljellä 70 % 10 vuoden käyttämättömyyden jälkeen
-voi ladata täyden syklin 2100 kertaa



@DroiAn

No sillä tavalla, kun puhuttiin Ikean Laddoista eikä ne pienempikapasiteettiset ny vaan aina oo panan kennoilla. Muutoin tl;dr.
 
Juu, ja ainakin wanhassa Leathermanissa ristipääruuvari on joku ihme sekasikiö, se tuntuu sopivan kohtalaisesti vähän kaikkiin ristipääruuveihin mutta luonnollisestikaan ei ole mitenkään täydellinen. Hätävarana parin ruuvin pyörittämiseen kuitenkin ihan ok.
 

Liitteet

  • 20221214_120644.jpg
    20221214_120644.jpg
    249,1 KB · Luettu: 190
No sillä tavalla, kun puhuttiin Ikean Laddoista eikä ne pienempikapasiteettiset ny vaan aina oo panan kennoilla. Muutoin tl;dr.
Onko jotain keinoa erottaa valmistaja noissa Ikean pattereissa? En ole tosin itse tainnut ostaa kuin 2450 mAh-pattereita ja sitten AAA:ta. Molemmissa on pysynyt lataus hyvin vaikka ovat olleet pidempään käyttämättä.
 
Onko jotain keinoa erottaa valmistaja noissa Ikean pattereissa? En ole tosin itse tainnut ostaa kuin 2450 mAh-pattereita ja sitten AAA:ta. Molemmissa on pysynyt lataus hyvin vaikka ovat olleet pidempään käyttämättä.

En mä ainakaan tiedä että ois.
 

Ja seuraavaksi kannattaa huomata tämä ketju

 
Mistä päättelet että en lukenut?
Ihan siitä, että aloitat juuri edellisellä sivulla samaa aihetta käsitelleen laajahkon keskustelun uudelleen, ikään kuin irrallisena havaintona. Ja jos tämän tietoisesti -eli olit lukenut tuon keskustelun, on tämä aika erikoista.
Eikö tää lanka on sitä varten että "asioita joita et ole huommannut" Ei mitä muut ovat huomaneet?
Ihan langasta riippumatta on hyvä lukea ainakin ne pari viimeisintä sivua läpi, ettei samaa aihetta toisteta uudelleen ja uudelleen lyhyen ajan sisään. Se ei ole kovin hedelmällistä.
 
Netflixin intron ääniefekti on peräisin House of Cardsin toisen tuotantokauden loppukohtauksesta, missä presidentiksi valittu Frank Underwood hahmolle tunnusomaisesti kopauttaa pöytää.

 
Netflixin intron ääniefekti on peräisin House of Cardsin toisen tuotantokauden loppukohtauksesta, missä presidentiksi valittu Frank Underwood hahmolle tunnusomaisesti kopauttaa pöytää.

Oiskohan kuitenkaan..

" The sound, which was launched in 2015 (Just five years ago!) Netflix VP of Product Todd Yellin revealed that it’s actually called “ta-dum" internally. Yellin is a former filmmaker with an affinity for sound design, and he led the process of creating the ta-dum.

..the “ta-dum" sound we hear today is made up of him knocking his wedding ring against a cabinet in his bedroom, a “slowed anvil sound” and the more musical “blossoming” noise, which is a decades-old recording of a 30-second electric guitar phrase that has been reversed.

Yellin also reveals that him and staff deciding that they didn’t want anything that sounded like a recognizable instrument, which is why the guitar sounds absolutely nothing like a guitar, thus making the sound a lot more unique."
 
Se mitä minä ja useimmat muutkin kutsuvat Enter-näppäimeksi onkin oikeasti Return- eli palautusnäppäin.

Funktio on siis vaihtaa rivi ja palata rivin alkuun. Näppäimen nimi sama kuin kirjoituskoneilla tuossa kohtaa olevalla näppäimellä.

Wikipedia: "Varsinainen enter- eli syöttönäppäin sijaitsee numerosormion oikeassa alanurkassa, ja siinä lukee yleensä enter. Kaikissa näppäimistöissä ei numerosormiota eikä siihen kuuluvaa enter-näppäintä kuitenkaan ole."
 
Oh no, mun näppikses ei lue enter.. Mistä mä nyt enterin sit löydän? Oonko tuomittu elämään ilman enteriä?

1671657331620.png
 
Juu, nyt et voi enteröidä vaan olet pakoitettu elämään enter vapaassa maailmankatsomuksessa.
 
Se mitä minä ja useimmat muutkin kutsuvat Enter-näppäimeksi onkin oikeasti Return- eli palautusnäppäin.

Funktio on siis vaihtaa rivi ja palata rivin alkuun. Näppäimen nimi sama kuin kirjoituskoneilla tuossa kohtaa olevalla näppäimellä.

Wikipedia: "Varsinainen enter- eli syöttönäppäin sijaitsee numerosormion oikeassa alanurkassa, ja siinä lukee yleensä enter. Kaikissa näppäimistöissä ei numerosormiota eikä siihen kuuluvaa enter-näppäintä kuitenkaan ole."
Mulla lukee näppäimistössäkin siinä kohtaa ihan Enter.
 
ATK:n kulta-aikana 80-luvulla puhuttiin Return-näppäimestä, taisi olla C64:n ansiota. Enter on tullut sitten PC:n napattua ylivallan markkinoilla.
 
Ihan vanhoissa sähköisissä kirjoituskoneissa oli CR, eli return näppäin millä palautettiin rivin alkuun. Sitä ennen se oli mekaaninen vipu.
 
Ihan vanhoissa sähköisissä kirjoituskoneissa oli CR, eli return näppäin millä palautettiin rivin alkuun. Sitä ennen se oli mekaaninen vipu.
CR= Carriage Return, siis mekaanisissa kirjoituskoneissa (myöhemmin toki myös sähköisissä).

Ja Wikipediaa:


Originally, the term "carriage return" referred to a mechanism or lever on a typewriter. For machines where the type element was fixed and the paper held in a moving carriage, this lever was on the left attached to the moving carriage, and operated after typing a line of text to cause the carriage to return to the far right so the type element would be aligned to the left side of the paper. The lever would also usually feed the paper to advance to the next line.

Oi niitä aikoja ja mekaanisia kirjoituskoneita :) Meilläkin oli kotona sellainen ja faija sillä jotain paperihommia teki ja hiilipaperilla vai mikä lie kalkkeeripaperi olikaan kaksoiskappaleita. Kovaa sai hakata, jotta sai tuplakappaleet. Sitten jossain välissä tuli oikein sähköinen kirjoituskone, jossa ei tarttenut enää hakata :)
 
Ihan vanhoissa sähköisissä kirjoituskoneissa oli CR, eli return näppäin millä palautettiin rivin alkuun. Sitä ennen se oli mekaaninen vipu.
Ja samaan vipuun vielä integroituna LF kun CR törmäsi rajoittimeen. Hitekkivehkeitä =)
 
Mikäs tuossa on vittumaista?
Minua ainakin häiritsisi tuon keltaisen näppäimen väärä muoto, Joissain pikkuläppärissä oli tuollainen, eikä siihen meinannut osua. Nyt käyttämässäni koneessa normaali on kahden rivin korkuinen näppäin ja sormien muodostama rasvajälki on muodostunut korkeussuunnassa puolessaväliin.

Kyseessä siis näppäin, jonka nimestä en ole varma, mutta jota monet sanovat enteriksi.

E. ja ' * -näppäin on ihan väärällä rivillä. Sen pitäisi olla enterin vasemmassa alanurkassa - ei yläpuolella.
 
Minua ainakin häiritsisi tuon keltaisen näppäimen väärä muoto, Joissain pikkuläppärissä oli tuollainen, eikä siihen meinannut osua. Nyt käyttämässäni koneessa normaali on kahden rivin korkuinen näppäin ja sormien muodostama rasvajälki on muodostunut korkeussuunnassa puolessaväliin.

Kyseessä siis näppäin, jonka nimestä en ole varma, mutta jota monet sanovat enteriksi.

E. ja ' * -näppäin on ihan väärällä rivillä. Sen pitäisi olla enterin vasemmassa alanurkassa - ei yläpuolella.
kannattaa tustua iso ja ansi layoutteihin.
kyllä, tuo on väärä meille ja kärsin samoista ongelmista mutta siihenkin tottuu

 
Kaikenmoista ongelmaa sitä muilla onkin, itellä ei kyl.. Taisin ostaa tän läppärin muuten joskus Dubai Mall:ista.
 
Se onkin Megadeth, ei Megadeath. Joku pari vuotta sitten tämän tajusin...tulipa nyt taas mieleen.
 
kannattaa tustua iso ja ansi layoutteihin.
kyllä, tuo on väärä meille ja kärsin samoista ongelmista mutta siihenkin tottuu

Sieltähän löytyikin heti selitys :thumbsup: Tähän asti olen kuvitellut, että näppäimet ovat siinä järjestyksessä mihin valmistaja on ne sattunut tunkemaan. Jossain miniläppärin skandinäppäimistössä taisi olla tuo vieraampi asettelu, eikä siihen meinannut tottua.
 
Sieltähän löytyikin heti selitys :thumbsup: Tähän asti olen kuvitellut, että näppäimet ovat siinä järjestyksessä mihin valmistaja on ne sattunut tunkemaan. Jossain miniläppärin skandinäppäimistössä taisi olla tuo vieraampi asettelu, eikä siihen meinannut tottua.
Juu, mutta kyllä valmistajat rikkovat tuota järjestystä aina sillointällöin, esimerkiksi tässä näppiksessä jolla juuri nyt kirjoitan on alarivissä spacen oikealla puolella AltGr, PrtScr ja Ctrl, ja tuota printscreeniä tulee muuten vahingossa painettua yllättävän usein...
 
Juu, mutta kyllä valmistajat rikkovat tuota järjestystä aina sillointällöin, esimerkiksi tässä näppiksessä jolla juuri nyt kirjoitan on alarivissä spacen oikealla puolella AltGr, PrtScr ja Ctrl, ja tuota printscreeniä tulee muuten vahingossa painettua yllättävän usein...
Onhan näitä. Jopa joku ylimääräinen fn-nappi tai vaikka power-nappi voi olla missä sattuu näppäinasettelun seassa kiusana.
 
Kimblestä opin tänään kolme uutta asiaa:
- kutosella saa vain yhden ylimääräisen "heiton" (eli tokalla kutosella ei enää saa...)
- omaa nappulaa ei ole pakko siirtää
- "maalipesään" pääsee heittämällä viimeisestä sitä edeltävästä paikasta 1, 2, 3 tai 4. Tämä tarkoittaa että sitä edeltävistä ruuduista ainoat minne voi mennä on tuohon "maalipesää" edeltävään "ruutuun", uudelle kierrokselle, tai pysyä paikallaan. "Maalipesässä" kimpoilusta säännöt sanoo vain että "maalipesässäkin" voi liikkua, mutta oletan että taaksepäin kimpoilua säännöt eivät mahdollista.
 
Kimblestä opin tänään kolme uutta asiaa:
- kutosella saa vain yhden ylimääräisen "heiton" (eli tokalla kutosella ei enää saa...)
- omaa nappulaa ei ole pakko siirtää
- "maalipesään" pääsee heittämällä viimeisestä sitä edeltävästä paikasta 1, 2, 3 tai 4. Tämä tarkoittaa että sitä edeltävistä ruuduista ainoat minne voi mennä on tuohon "maalipesää" edeltävään "ruutuun", uudelle kierrokselle, tai pysyä paikallaan. "Maalipesässä" kimpoilusta säännöt sanoo vain että "maalipesässäkin" voi liikkua, mutta oletan että taaksepäin kimpoilua säännöt eivät mahdollista.

Tuo, että siirron voi jättää tekemättä pitää paikkansa, vaikken itse ole koskaan pelannut niin, vaan aina on siirretty jos se on mahdollista. Mutta näyttää olevan säännöissä että ei ole pakko.

Mutta mistä nämä muut on keksitty, ei tuollaisia sääntöjä ole missään itselleni tullut vastaan? Jos olet lähellä maalialuetta (mutta et viimeisessä ympyrässä), niin tietenkin saat siirtyä suoraan tyhjään maaliympyrään jos nopan luku siihen täsmää.

Ja kyllähän kutosella saa uuden heiton niin pitkään kuin niitä vain tulee.

Säännöt: Säännöt – Kimble
 
Onhan näitä. Jopa joku ylimääräinen fn-nappi tai vaikka power-nappi voi olla missä sattuu näppäinasettelun seassa kiusana.
Ai näin? Tässä Lenovon näkemys, jossa Ctrl-namikan ei tarvitsekaan olla vasemmassa alakulmassa. Kunhan se on jossain.

825e9c5b.jpg


Läppärin bios-asetuksista saa käännettyä Fn- ja Ctrl-näppäinten järjestyksen, jolla ongelma poistuu, mutta onhan tuo silti saatanasta.
Bonuksena heillä on muistaakseni tarjolla myös erillisnäppiksiä tuolla asettelulla. Niinku mitä vittua...
 
Onhan näitä :)

Alla oleva menee postaukseen Dellin poweri asettelusta..


Ja HP:n

 
Enpä ollut huomannut että Sampsa on jossain vaiheessa myynyt periaatteensa :D

Ennen:



Nykyään:
 
Ja kyllähän kutosella saa uuden heiton niin pitkään kuin niitä vain tulee.

Säännöt: Säännöt – Kimble

Tuon linkin takana olevia sääntöjä vaan kirjoitin auki tänne foorumille. Oman tulkintani tehden.

Esim. "Pelaajalla on vuorollaan oikeus kerran painaa kupua ja siirtää nappulaansa. Arpakuution 6 antaa pelaajalle oikeuden yhteen ylimääräiseen kuvun painamiseen."

Paino sanalla "yhteen". Mikä on tuon sanan funktio, jos 6:lla saa vaikka sata ylimääräistä painamista jos vaan saa sata kutosta putkeen?

"Kutosella saa ylimääräisen kuvun painamisen." olisi yksiselitteisempi.

Tulkintakysymys. Yleensä tällaisissa tilanteissa kukin tulkitsee sen mukaan mikä on itselle "edullisinta". Ensin vastustaja saa vain yhden ylimääräisen. Sitten kun itse saa kaksi kutosta putkeen niin sääntötulkinta muuttuukin... Näin se yleensä menee. Aina on joku joka yrittää vetää kotiinpäin. Siksi sääntöjen tulisi olla yksiselitteiset. Harvoin on ainakaan suomalaisten kirjoittamissa tai kääntämissä säännöissä.

Virallisissa säännöissä kuitenkin lukee että kutosella saa aina uuden heiton. Eli se linkki on vain amatöörin sepustustiivistys säännöistä, vasemmalla kädellä hiukan sinne päin.

Kirjaan vain huomioitani, en sitä miten asiat "oikeasti ovat".

Viralliset säännöt: "Pelinappula tulee siirtää maaliruutuun tasaluvulla (ks. Kuva 3)."

Kuva 3:ssa maaliruuduissa on numerot 1, 2, 3 ja 4. Eli 5:lla ja 6:lla niihin ei voi siirtyä, koska 5 ja 6 eivät koskaan ole tasaluku 1-4 kanssa. Kuvassa nappula on myös viimeisessä radan ruudussa ennen maaliruutuja. Joten kyllä se vahvasti vaikuttaa että VAIN tuosta ruudusta voisi virallisten sääntöjen mukaan siirtyä maaliruutuihin. Näin minä sen näen. Varmasti iso osa näkee ja kokee aivan eri lailla.

Mutta mielestäni tuo tekee pelistä paremman. Lisää jännitystä kun johdossa oleva ei satu saamaan oikeita lukemia. Muussa tapauksessahan peli on enimmäkseen kisa siitä kenen saamien silmälukujen summa on isompi...
 
Viimeksi muokattu:
Enpä ollut huomannut että Sampsa on jossain vaiheessa myynyt periaatteensa :D

Ennen:



Nykyään:

Hymyilin ääneen. Ei kukaan jaksaisi pastea tuota juttua kun se on maksumuurin takana? Haluan tietää Sampsan ammattipelaajan urasta.
 
Onhan näitä :)

Alla oleva menee postaukseen Dellin poweri asettelusta..


Ja HP:n

Lainaukset jostain turvaistuimista. No ehkä sopi ketjuun mikä ärsyttää nettisivuilla.

Mutta allaolevia viestejä tuossa tavoiteltiin



HP:n uusissa läppäreissä virtanapin paikka :sfacepalm:

IMG_20210930_140210.jpg
 
Tuon linkin takana olevia sääntöjä vaan kirjoitin auki tänne foorumille. Oman tulkintani tehden.

Esim. "Pelaajalla on vuorollaan oikeus kerran painaa kupua ja siirtää nappulaansa. Arpakuution 6 antaa pelaajalle oikeuden yhteen ylimääräiseen kuvun painamiseen."

Paino sanalla "yhteen". Mikä on tuon sanan funktio, jos 6:lla saa vaikka sata ylimääräistä painamista jos vaan saa sata kutosta putkeen?

"Kutosella saa ylimääräisen kuvun painamisen." olisi yksiselitteisempi.
Yhteenhän ylimääräiseenhän se yksi kutonen oikeuttaa. Ei tietenkään useampaan. Jokainen kutonen oikeuttaa yhteen ylimääräiseen, riippumatta saako niitä kutosia yhden vai 100 peräkkäin. Ei mitään epäselvää. "Yhteen" -sanan funktio on siis se, että yksi kutonen ei oikeuta esim. kahteen ylimääräiseen painamiseen, vaan vain yhteen.
 
Yhteenhän ylimääräiseenhän se yksi kutonen oikeuttaa. Ei tietenkään useampaan. Jokainen kutonen oikeuttaa yhteen ylimääräiseen, riippumatta saako niitä kutosia yhden vai 100 peräkkäin. Ei mitään epäselvää. "Yhteen" -sanan funktio on siis se, että yksi kutonen ei oikeuta esim. kahteen ylimääräiseen painamiseen, vaan vain yhteen.
Kutonen oikeuttaa yhteen ylimääräiseen painallukseen vuorollaan. Näin minä noi kaksi lausetta luen yhteen. Mut kaipa se pitäis olla, että "oikeuttaa uuteen painallukseen", jos niin on tarkoitettu.
Pelaajalla on vuorollaan oikeus kerran painaa kupua ja siirtää nappulaansa. Arpakuution 6 antaa pelaajalle oikeuden yhteen ylimääräiseen kuvun painamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Kutonen oikeuttaa yhteen ylimääräiseen painallukseen vuorollaan. Näin minä noi kaksi lausetta luen yhteen. Mut kaipa se pitäis olla, että "oikeuttaa uuteen painallukseen", jos niin on tarkoitettu.
Yksi, ehkä vähän kääntäen aiheeseen, on se että kaikenmailman pelien ohjeet eivät ole tavikselle yksiselitteisiä, pitäisi olla korkeampia äidinkielen tuntemus.
 
Tänään huomasin että suomalaiset pitävät naalia lintuna.

Kielitoimiston sanakirja:

pesiä = 1) linnuista: tehdä pesä, munia, ja hoitaa poikaset siinä. 2) muista eläimistä: tehdä pesä ja asua siinä.

Lähes kaikissa uutisissa, jotka kertovat naalin lisääntyneen tänä vuonna Lapissa, ei käytetä lisääntyä-verbiä vaan pesiä-verbiä.

Metsästystutkinnossa pesiä-verbiä kuitenkin käytetään oikein: "Missä naali pesii? a) onkalossa b) luolastossa c) hongan kolossa"

Tuolla ei siis viitata lisääntymiseen vaan asumiseen. Jos viitattaisiin lisääntymiseen niin kysymys olisi muodossa "Minne naali pesii?"...

Olisikin noloa jos metsästystutkinnon kysymyksissä olisi virheellinen ilmaus. Yleltä tai muulta vastaavalta se ei ole lainkaan noloa.

Tuli mieleen että media käyttää mieluummin pesiä-verbiä, koska muuten lukija/kuulija saattaisi luulla että lisääntyä-verbillä viitataan siihen, että naaleja on tullut rajan yli Suomeen, eli niiden lukumäärä Suomessa on lisääntynyt. Kaukaa haettua, mutta mahdollista.

Englannin kielen verbiä "to nest" voi käyttää myös munivista nisäkkäistä, joita on mm. nokkasiili ja neljä muuta lajia.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään huomasin että suomalaiset pitävät naalia lintuna.

Kielitoimiston sanakirja:

pesiä = 1) linnuista: tehdä pesä, munia, ja hoitaa poikaset siinä. 2) muista eläimistä: tehdä pesä ja asua siinä.

Lähes kaikissa uutisissa, jotka kertovat naalin lisääntyneen tänä vuonna Lapissa, ei käytetä lisääntyä-verbiä vaan pesiä-verbiä.

Metsästystutkinnossa pesiä-verbiä kuitenkin käytetään oikein: "Missä naali pesii? a) onkalossa b) luolastossa c) hongan kolossa"

Tuolla ei siis viitata lisääntymiseen vaan asumiseen. Jos viitattaisiin lisääntymiseen niin kysymys olisi muodossa "Minne naali pesii?"...

Olisikin noloa jos metsästystutkinnon kysymyksissä olisi virheellinen ilmaus. Yleltä tai muulta vastaavalta se ei ole lainkaan noloa.

Penskana asuttiin semmosella alueella missä kaikki teiden nimet olivat lintualkuisia.. Taivaanvuohentie tuotti suurta hämmennystä.

Voisi sopia myös hyvin metsästystutkintoon, "millä kaliiberilla taivaanvuohia saa metsästää" tms
 
Tänään huomasin että suomalaiset pitävät naalia lintuna.

Kielitoimiston sanakirja:

pesiä = 1) linnuista: tehdä pesä, munia, ja hoitaa poikaset siinä. 2) muista eläimistä: tehdä pesä ja asua siinä.

Lähes kaikissa uutisissa, jotka kertovat naalin lisääntyneen tänä vuonna Lapissa, ei käytetä lisääntyä-verbiä vaan pesiä-verbiä.

Metsästystutkinnossa pesiä-verbiä kuitenkin käytetään oikein: "Missä naali pesii? a) onkalossa b) luolastossa c) hongan kolossa"

Tuolla ei siis viitata lisääntymiseen vaan asumiseen. Jos viitattaisiin lisääntymiseen niin kysymys olisi muodossa "Minne naali pesii?"...

Olisikin noloa jos metsästystutkinnon kysymyksissä olisi virheellinen ilmaus. Yleltä tai muulta vastaavalta se ei ole lainkaan noloa.

Tuli mieleen että media käyttää mieluummin pesiä-verbiä, koska muuten lukija/kuulija saattaisi luulla että lisääntyä-verbillä viitataan siihen, että naaleja on tullut rajan yli Suomeen, eli niiden lukumäärä Suomessa on lisääntynyt. Kaukaa haettua, mutta mahdollista.

Englannin kielen verbiä "to nest" voi käyttää myös munivista nisäkkäistä, joita on mm. nokkasiili ja neljä muuta lajia.
En muistanut tarkasti mutta Wikipedia varmisti muistikuvan että naalit eivät normaalisti pesi missään mutta kiima-aikana muodostaa reviirin ja pesäonkaloston johon sitten poikaset syntyvät. Mutta ongelma on siinä että tuo kiimasta poikasten lähtöön on puoli vuotta tai yli niin tuo väliaikainen pesä merkitys hämärtyy.
 
Penskana asuttiin semmosella alueella missä kaikki teiden nimet olivat lintualkuisia.. Taivaanvuohentie tuotti suurta hämmennystä.

Voisi sopia myös hyvin metsästystutkintoon, "millä kaliiberilla taivaanvuohia saa metsästää" tms
Itsekin penskana asuin alueella jossa oli paljon lintuihin viittaavia kadunnimiä, siellä ei tuota taivaanvuohea ollut mutta joku linnun nimi sielläkin oli joka vaikutti pikemminkin nisäkkäältä. Muistan kun mietin tuota joskus aikanaan. En tosin muista mikä se linnun nimi oli mutta noita tosiaan on muutamia joista voisi erehtyä luulemaan ihan toisenlaiseksi eläimeksi.

Tulipahan taas tänäänkin opittua uutta, piti oikein googlettaa tuo taivaanvuohi kun en ollut ikinä ennen moista kuullutkaan ja nyt tiedän millainen lintu se on :D
 
Taivaanvuohen syöksyessään tuottava väpättävä ääni on jäänyt lapsuudesta mieleen. Samoin kivitaskun säksätys.
Ketjun aiheeseen liittyen asia, joka meikäläistä hämmästytti oli huomata miten vähän täällä kaupungissa linnut kiinnostavat ihmisiä. Naapurustossa ruokitaan oravia, joten olen huomannut että ihmiset eivät sekoita oravaa esimerkiksi rusakkoon, joita myös näkyy paljon. Sen sijaan varista ja harakkaa hyvin harva osaa nimetä oikein.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 344
Viestejä
4 547 781
Jäsenet
74 974
Uusin jäsen
Internaut

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom