Tämän takia ennen olikin niitä huoltamoita vähän väliä teiden varsilla. Ja sitten hintatietoisimmille niitä pysähdyspaikkoja joista ainakin monella täällläpäin oli oikein penkit, pöytä, jonkinlainen katos ja paremmissa vielä hyysä.
Poistaa se myös kosteutta autosta, jolloin sisusta ei homehdu niin helposti eivätkä lasit mene huuruun kostealla kelillä.
Juu tai viimeistään kesällä. Kyllä se vaan niin paljon nopeammin tuulilasi aukeaa sisältä huurteesta kun laittaa ilmastoinnin päälle. Lämmitys ei sinänsä itsessään poista kosteutta kun taas ilmastointi poistaa.
Mitä helvettiä?
Että nyt ilman ilmastointia olevat autot on vieläpä homeisiaki. Ei kukaan ole kieltäny ilmastoinnin mukavuutta, mutta että..
No kyllähän se lämmitys sitä ilman suhteellista kosteutta tehokkaammin vähentää kuin jäähdytys, mutta onhan se kesäkaudella suhteellisen perseestä on vääntää lämppäri päälle.
Mutta kun suhteellinen kosteus muuttuu niin veden määrä sisällä ei muutu miksikään, joten sen takia pitäisi katsoa absoluuttista kosteutta. ja kastepistettä jos halutaan että lasit eivät huurru. Lämmitys ei poista vettä. Jäähdytyksessä jos patterin lämpötila on alle kastepisteen niin vesihöyry saadaan kondensoitumaan jolloin kosteutta poistuu. Tämän yleensä huomaa kesällä siitä kun auton alta valuu vettä jos on pidetty ilmastointia päällä.
joo, tietysti, mutta käytännössä autossa vain sillä suhteellisella kosteudella on merkitystä.
Mutta monesti on nopeampi laskea ilman absoluuttista kosteutta ilmastointilaitteella (ja sitä kautta suhteellista) kuin nostaa auton sisälämpötilaa niin että suhteellinen kosteus laskee.
Joo usein näkee kun joku vetää lounaaksi kilon verran pelkkää lihaa tai lihajalosteita naamaan. En tiedä oliko tuo 90-luvulla kuinka tyypillistä, mutta ei liha ainakaan liian kallista näytä nykyään olevan.
Kyllä minua ainakin välillä vtuttaa käydä kaupassa, kun kaikkea on niin sootanasti ja joutuu ihmettelemään mikä niistä 20 oliivöljystä on sitten paras ja mikä hinta/laatusuhteeltaan paras. Ketä sekin sitten palvelee, mutta oikeasti hyödyllisiä asioita kuten järkeviä pakkauskokoja ei vaan löydy.
En ole tähän mennessä vielä omistanut ilmastoitua autoa vaikka kortti on ollut 24 vuotta, niin ei sitä tule juuri muiden autoillakaan ajaessa käytettyä. Firman pakullakin ajan yleensä helteellä ikkunat auki, letkeämpää niin.
Voihan kuumassa autossa istuminen tietysti joskus olla hieman epämukavaa, mutta autoiluun liittyy imo niin paljon muita epämukavampia asioita kuten liikennevaloissa odottaminen, jonoissa matelu ja yleensäkin vain ajamisen tylsyys, ettei jollain ilmastoinnilla ole hirveästi merkitystä.
Ilmastointi, kuten myös muut mukavuustekijät ovat sellaisia, joilla nimenomaan saadaan siitä ajamisesta miellyttävämpää myös niissä ruuhkatilanteissa jne. Hyvällä, modernilla autolla ajaminen on jo itsessään nautinnollista, toisin kuin tällaisillä ilmastoimattomilla, vanhoilla, epäergonomisilla "firman pakuilla", joissa istumonen totta kai alkaa vituttamaan nopeasti.
Vitutti ajaa firman vanhalla connectilla missä ei ollut mitään mukavuuksia. Kesällä paahtavan kuuma ajaa perse ja munat hiessä (työhousut jalassa joutuu olemaan, kiltti ei täytä suojausvaatimiksia) ja talvella kylmä kuin perkele kun ei lämmennyt tarpeeksi ja laseja sai raapia auki. Nyt kun on uudempi transit missä on ilmastointi, webasto ja lämmitettävä tuulilasi niin ajaminen vituttaa huomattavasti vähemmän. Ajoasentoakin saa säädettyä sen verran että ei ole nilkka kipeänä kokoajan.
Ei kun firman pakussa nimenomaan oli se ilmastointi ja olen tietysti muutenkin ajanut myös ilmastoiduilla autoilla
Tarkoitin että autoilu on imo ylipäätään aika ikävää hommaa etenkin kaupungissa, eikä se muutu hirveästi mukavammaksi vaikka alla olisi ilmastoitu ja hyvä auto oman romukasan sijaan, kun sitä autoa on kuitenkin itse ajettava. Kulkeehan moni julkisilla ja fillarillakin.
Ymmärsin kyllä. Käytin tätä "firman pakua" vain yleisenä gwneerisenä esimerkkinä epämiellyttävästä autosta.Ei kun firman pakussa nimenomaan oli se ilmastointi ja olen tietysti muutenkin ajanut myös ilmastoiduilla autoilla
Ikävyys on suhteellista. Bussilla kulkemiseen verrattuna paskakin oma auto on kuitenkin mukavuudeltaan ihan eri luokkaa, loppu on hifistelyä.
Ainakin itse olen huomannut, että kuumassa autossa väsyy nopeammin kuin ilmastoidussa autossa. Tätä ei välttämättä huomaa lyhyessä ajossa, mutta pitkillä ajomatkoilla olen huomannut, että on ihan eri tavalla skarppina kuin kuumassa autossa ajaessa.
Muistan joskus 2000 luvun vaihteessa kun meillä oli 56k modeemi. Kavereilla oli Baana ISDN, joka normisti 64k ja sitten kahdella kaistalla 128k. Naapuri ei sitten pystynyt pelaamaan Diabloa yhdellä, kun lagas kuulema liikaa ja veti jatkuvalla syötöllä kahdella kaistalla. Oli vanhemmat vähän rouheana, kun tuli lasku. Tuossa sopparissa se yksi kaista kuului hintaan ja toisesta kaistasta maksettiin paikallispuhelimaksu.
Latasin joskus 90-luvulla system shock 2:n ihan tavalliselta webbisivulta, suora latauslinkki ilman mitään p2p-softaa. Aikaa meni mutta tuli sitä sitten pelattuakin, toisin kuin kymmeniä ihan rahalla ostettuja pelejä nykyään.En ymmärrä miten aikoinaan jaksoi ladata yksittäisiä kappaleita tai jopa pelejä jostain hämäräsivustolta hitaalla 56k modeemilla. 90 luvun lopussa ei ollut vielä torrentteja, joten materiaalit etsittiin ihan normi nettisivuilta, joissa oli joko waretuslinkit valmiina tai ohjaus palvelimelle. Siitä sitten valitaan yksitellen MP3 kappaleet paskimmalla laadulla lataukseen yön ylitse, ja aamuyöstä käydään laittamaan latailut poikki, jotta ei ehdi menemään kalliin hinnan puolelle. Välillä lataukset tai nettipelailut unohtui päälle pidemmäksi aikaa, jonka jälkeen taivasteltiin 2000 markan puhelinlaskuja
Hauskana yksityiskohtana monet MP3 kappaleet oli nimetty väärin tai merkitty väärien artistien nimeen mm. The Kovenant ja Arcturuksen kappaleita oli laitettu NIN ja Rammsteinin nimiin.
Näin se tosiaan toimi. Ala-aste ikäiselle oli suorastaan uskomatonta ajatella, että netistä löytyy "ilmaiseksi" kaikki mahdolliset pelit, musiikit ja jopa elokuviakin. NES emulaattori ja Rommeja tuli latailtua ahkerasti, erityisesti Nesticle -emulaattori on jäänyt mieleen koomisen ulkoasunsa puolesta. Netistä löytyi lisäksi hurjasti ilmaispelejä, joita ei saanut mistään muualta mm. suomalaiset TK (Tapan Kaikki), Alien Phobia ja Duck mr Duck -pelisarjat. South Park pikkupelejä tuli myös latailtua ahkerasti vuosituhannes vaihteessa, joista monet olivat aika tykkiäkin tavaraa mm. South Park Arcade 1-3. Liero ja Molez olivat myös kovaa kamaa moninpelinä samalta näppäimistöltä, tosin näitä taidettiin levittää enemmän diskettien kuin netin kautta.
Jotku pärjää ilman sisävessaa ja juoksevaa vettä. Se ei silti tarkoita, ettäkö ne eivät olisi elämäntasoa parantavia asioita. Sama ilmastoinnin kanssa, sekä autossa että kodissa.En ole tähän mennessä vielä omistanut ilmastoitua autoa vaikka kortti on ollut 24 vuotta, niin ei sitä tule juuri muiden autoillakaan ajaessa käytettyä. Firman pakullakin ajan yleensä helteellä ikkunat auki, letkeämpää niin.
Tuohon aikaan oli kyllä loistavia pikkupelejä, noiden mainitsemiesi lisäksi tulee heti ensimmäisenä mieleen esimerkiksi Rally-Sport, Slicks'n'Slide, Mine Bombers ja Skijump joita tuli tahkottua kohtalaisen paljon aikanaan.
Koska ei ollut parempaakaan saatavilla , ainakaan järjelliseen hintaan, ja tuo tuntuo ihan normaalilta silloin.
Näin se oli, koska parempaa ei ollut saatavilla tai nykyajan mahdollisuuksista ei pystynyt edes kuvittelemaan. Lataukset muuten hajosivat, jos joku erehtyi soittamaan lankapuhelimeen, joten puhelimet piti irrottaa pistorasiasta ennen latausten aloitusta. Kännyköitä ei vielä ollut yleisessä käytössä, ja ne olivat kohtalaisen kalliita tavallisten ihmisten kukkaroille, puhumattakaan puhelinlaskuista. Vuosituhannen vaihteen jälkeen tuli tarjolle erilaisia download managereja, jotka saivat otettua talteen kesken jääneet lataukset. Toisaalta tällöin oli jo torrentteja useimpien käytössä mm. DC++ ja Kazaa.
Kännyköistä tuli mainstreamia noin vuosina 1996-1997. Vuoden 1997 lopussa Suomessa oli reilut 2 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Vuonna 1998 tuli melkein miljoona lisää vielä...
Suurin osa näistä oli kalliita bisnespuhelimia. Ringoja ei lasketa, kukaan itseään kunnioittava henkilö ei sellaista hankkinut! Vasta GSRM puhelimet alkoivat räjäyttää pottia, jolloin myös nuorien parissa alkoi näkyä kännyköitä. Tämä alkoi tapahtui suunnilleen vuosituhannen vaihteessa. Hintapisteenä voidaan pitää alle 1000 markan puhelinmalleja. GSM puhelimista Nokia 5110 (eli halko) OVH hinta tippui alle tonniin vuonna 1999, jonka myötä tämän myynti lähti hurjaan vauhtiin.
Ringot perustui NMT-tekniikkaan ja tulivat myyntiin 1995. GSM räjäytti pankin käytännössä vuodesta 1996 lähtien, kiihtyen vuosina 1997 ja 1998, nimenomaan tavallisten suomalaisten keskuudessa.
Niin työssä käyvillä aikuisille. Kansan syvät rivit saavutettiin vasta sitten, kun GSM puhelin löytyi myös köyhien ja nuorison hyppysistä, ja verkon kattavuus riitti laajemmallekin kuin isojen kaupunkien keskustaan.
Tekoäly tietää kertoa, että vuonna 1997 GSM-verkon kattavuus oli laaja, kattoi suurimman osan maasta ja vuonna 1998 käytännössä koko maan.
Itse hankin oman kännykän joskus alkuvuodesta 1997. Silloin ainakin Etelä-Suomessa tuntui GSM-verkko olevan kohtalaisen hyvä, toki katvepaikkoja löytyi vielä 2005 pääkaupunkiseudultakin mutta ne olivat aika pieniä länttejä ja toisella operaattorilla saattoikin olla kuuluvuutta juuri siinä paikassa missä toisella ei ollut. Itselläni oli tuolloin sekä oma puhelin että työpuhelin, eri operaattorien liittymillä ja jos työkeikalla tuli ongelmia kuuluvuuden kanssa niin soitin toisella puhelimella. Faija hankki kännykän samaan aikaan kuin minäkin mutta mutsille kännykkä tuli vasta pari vuotta myöhemmin, muistaakseni 1999 loppupuoliskolla, hän kun ei oikeastaan tarvinnut kännykkää mihinkään mutta tuolloin sain silloiselta työpaikaltani käytettyjä puhelimia ilmaiseksi.
Vaikka lainat olivat kalliita niin matkustaminen oli halpaa ja tuolloin kotikaupungin lentokentältä pääsi viikon-parin äkkilähdöille nimelliseen hintaan. Kreikka ja Turkki tulivat tutuiksi eikä ketään moittinut päästökuormista mitä lennoista syntyi.
Mä en muista että olisi koskaan ollut mitään isoja ongelmia kuuluvuuden kanssa. Siis noihin aikoihin. Isommat ongelmat on liittyneet datan käyttöön tässä paljon myöhemmin.
Oliko TELE vai Radiolinjan liittymä? Radiolinja sai heti alkuun lempinimen Rätinälinja huonosta puheenlaadusta ja puheluiden pätkimisestä johtuen. Kuuluvuus oli varsin kehno tai olematon haja-asutusalueilla.
mutta esim. kellään omista kavereistani tai sukulaisista ei ollut.Mitään pahoja katveita ei tosiaan ollut mutta sellaisia että tyyliin sadan metrin matkalla ei jollakin kadulla jompikumpi liittymä kuulunut tai puhelut pätkivät. Noita katvealueita oli muutamia ainakin Itä-Helsingissä ja jossain Espoon Lippajärven nurkilla mutta alueilla asuvat valitsivat liittymänsä sen mukaan. Ja kyllähän tuo kuuluvuus parani hurjaa vauhtia noihin aikoihin. Eri asia oli esim jossain Suomussalmella missä tuli parina kesänä oltua, siellä sai etsiä kuuluvuutta enemmältikin kun ei ollut vielä verkot sielläpäin ihan yhtä kattavia kuin etelässä.
