Watit arvasin puhtaalla mutulla kuten kaiken muunkin, mutta pohjasin toiveeni 7nm viivaleveyden tuomaan suhde-etuun. Dioissa on vilkkunut 1.35x perf boost ja 2x energiatehokkuus, näillä pitäisi päästä alle polariksen TDP vaikka kellot olisi kovemmat ja shadereita runsaammin.
Nämä prosessivalmistajien markkinointiluvut on tyypillisesti tällaisiä "ota toinen kahdesta", ei "saat molemmat yhtä aikaa". Eli pitämällä kellot ennallaan saat 2x energiatehokkuuden. Tai vaihtoehtoisesti voit nostaa kelloa 1.35x pitäen tehonkulutuksen ennallaan. (jolloin 1.35x energiatehokkuus) TAI sitten vaihtoehto voi jopa olla että voit nostaa kelloa 1.35x pitäen energiatehokkuuden vakiona(lisäten sähkönkultuusta 1.35x)
Ja se "7nm" prosessi tarkoittaa myös n. 2.5-kertaista transistoritiheyttä "14nm" prosessiin nähden. Samankoiselle piirille mahtuu melkein 2.5x enemmän logiikkaa.
Jos sinne piirille laitetaan 2.5 kertaa enemmän tavaraa joka käy 1.35x kellotaajuudella 2x energiatehokkuudella, lopputulos onkin 2.5 * 1.35 /2 = 1.7 -kertainen sähkönkulutus.
Ja jos sinne piirille laitetaan 2.5x enemmän tavaraa joka käy samalla kellotaajuudella 2x energiatehokkuudella, lopputulos on 1.25-kertainen sähkönkulutus.
Rinnakkaisen laskennan piirien kuten näyttisten energiatiheys pyrkii siis KASVAMAAN valmistustekniikoiden kehittyessä, koska transistorit pienenevät nopeammin kuin energiatehokkuus kasvaa.
(CPUissa tilannetta muuttaa se, että niillä lasketaan asioita, jotka rinnakkaistuvat heikosti(jolloin lisäytimistä on rajallisesti hyötyä), eikä yksittäisiä ytimiä voida järkevästi kasvattaa, ja CPUilla ongelmaksi muodostuu lähinnä paikallinen lämpiäminen kriittisissä kohdissa piiriä, muttei niin paljoa koko piirin kokonaislämmönkulutus.)
Käytännössä tämä siis tarkoittaa sitä, että tuota mainostettua "1.35x mahdollista nopeuslisää" ei pystytä oikeasti realisoimaan jotta virrankulutus ja lämmöntuotto pysyy järkevänä; Uutta isompaa piiriä on käytännössä pakko ajaa pienemmällä jännitteellä, kellotaajuuslisän jäädessä selvästi pienemmäksi.
4096 shaderia toki toiveajattelua, eikä välttämättä AMD:n tavoite jos tehoa saadaan muutenkin ulos, näiden piirien kun pitäisi olla pienemmästä päästä.
4096 shaderia ei todellakaan ole mitään toiveajattelua JOS shaderit pohjaa vielä GCNään, kun transistoribudjetti on efektiivisesti 2.5-kertainen.
Hypoteettinen "7nm" prosessista valmistettu die shrink polariksesta laajennettuna 64 ytimeen(4096 shader-linjaa) sekä 64 ROPiin olisi selvästi pienempi kuin nykyinen polaris 10.
Mutta käytännössä shaderit kehittyy, ja niistä tulee sekä isompia että suorituskykyisempiä (kehittyi ja suureni jo Vegaan).
Ja JOS ne shaderit on selvästi erilaisia ja linjaa kohden selvästi nopeampia kuin GCN-pohjaiset, sitten niiden määrä voi olla selvästi vähäisempikin, esimerkiksi luokkaa 3072.
Kellot lähti siltä pohjalta, että AMD sanonut pyrkivänsä saamaan selvästi lisää kellotaajuutta. 7nm prosessilla lienee mahdollista, vaikka prosessin ongelmien takia varmasti tulee myös niitä kakkosluokan piirejä tarjolle mitkä ei koviin kelloihin kykene, puhumattakaan niistä jotka ei toimi ollenkaan.
Kellojen nostaminen on sen energiatehokkuuden kannalta se huonoin tapa lisätä suorituskykyä massiivisesti rinnakkaisilla workloadeilla. Kellotaajuuden lisäämiseksi pitää jännitettä nostaa selvästi, ja jännitteen vaikutus energiankulutukseen menee toiseen potenssiin. Tai toisinpäin:
Tai vaikka uusi prosessi antaisi enemmän kellotaajuutta samalla jännitteellä, saman sähkö- ja lämpöbudjetin saa käytettyä paljon tehokkaammin kun kellotaajuuslisän sijasta pitääkin kellot melko ennallaan ja laskeekin jännitettä ja näin parantaa energiatehokkuutta, ja ottaa sen suorituskyvyn suuremmasta määrästä rinnakkaisia laskentayksiköitä (minkä se uusi valmistustekniikka mahdollistaa, kun kaikki pienenenee selvästi).
IMO olisi tyhmää olla tekemättä sellaisia kortteja, jotka ei pysty syömään Nvidian ylempää keskiluokkaa, kun AMD:llä ei ole mitään tarjota high-endiin tällä hetkellä, eikä Vegan 7nm refreshiä ole sinne suunnattu. Leikatulla piirillä (uuden prosessin tuottamien huonompien piirien takia) sitten keskiluokkaa haltuun ja pienemmillä piireillä alemmat segmentit.
Vaikka piirin arkkitehtuuripalaset olisi kaikki valmiina, uuden piirin kanssa menee silti käytännössä pari vuotta suunnittelun aloittamista markkinoilletuomiseen.
Kesällä 2017 (kun nuo yksikkömäärät on viimeistään pitänyt ensimmäisiin Navi-piireihin päättää), AMD ei tiennyt, millainen piiri nVidialla tulee kesällä 2019 olemaan markkinoilla.
Toki kaikki on toiveajattelua, mutta jos parhaimmillaan Navi pystyy kilpailemaan vain Polariksen, GTX 1060 ja ehkä GTX 2060 kanssa, niin näyttää todella pahalta.
öö, ei kai
kukaan (paitsi muutama kaheli AMD-vihaaja/nVidia-fanboy, mutta ne voidaan ignorata) mitään tällaista odota.
Ei siinä, tuo olisi ihanteellinen skenaario, vaikkakin epäilen vahvasti, että ne tekis vegan varpaille astuvia piirejä, kun ovat juuri siirtämässä niitä samaselle viivanleveydelle.
Onko mitään lähdettä heittää?
