Älypuhelimen pakollisuus modernissa yhteiskunnassa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja potero
  • Aloitettu Aloitettu
No kenelle on ja kenelle ei. hyvillä laitteilla häviämättömän ja häviöllisesti pakatun eron kuulee selvästi.

Eron kuulee selvästi jos sulla on tarkat korvat, tiedät mitä etsiä ja teet jotain A-B-X vertailua hiljaisessa huoneessa hyvillä kuulokkeilla.

Mutta kun katsotaan miten >99,9% kansasta kuuntelee musiikkia niin ei ole mitään väliä että onko siellä FLAC vai 320 AAC. Oikeastaan todella harva edes noista "audiofiileistä" huomaisi jos joku keppostelija kävisi korvaamaan heidän alkuperäiset FLAC dekoodatuilla 320 AAC:eillä.
Joten streamauspalvelujen osalta kyseessä on käytännössä puhtaasti markkinointikikka.

Tuo "pakattu audio on kuraa" asenne on käytännössä jäänne siltä ajalta kun se pakattu audio tarkoitti 128 MP3:ia, ei >256 AAC:tä.
 
  • Tykkää
Reactions: hmb
Eron kuulee selvästi jos sulla on tarkat korvat, tiedät mitä etsiä ja teet jotain A-B-X vertailua hiljaisessa huoneessa hyvillä kuulokkeilla.

Mutta kun katsotaan miten >99,9% kansasta kuuntelee musiikkia niin ei ole mitään väliä että onko siellä FLAC vai 320 AAC. Oikeastaan todella harva edes noista "audiofiileistä" huomaisi jos joku keppostelija kävisi korvaamaan heidän alkuperäiset FLAC dekoodatuilla 320 AAC:eillä.
Joten streamauspalvelujen osalta kyseessä on käytännössä puhtaasti markkinointikikka.

Tuo "pakattu audio on kuraa" asenne on käytännössä jäänne siltä ajalta kun se pakattu audio tarkoitti 128 MP3:ia, ei >256 AAC:tä.
Ei sitä tosiaan millä tahansa vehkeillä kuule. Mutta laadukkaat kuulokkeet tai kaiuttimista esim. Genelecin studiomonitorit, jotka mun käsittääkseni on tecciläistenkin parissa varsin suosittuja, on jo niin erottelukykyisiä, että osalla ihmisistä korva alkaa erottamaan.
Jos omilla vehkeillä ja omilla korvilla eroa ei kuule, niin ei tietysti ole mitään syytä ottaa asiaa palvelua valitessaan erityisemmin huomioonkaan.

Tuolla esimerkiksi on sokkotesti tarjolla.
 
Ei sitä tosiaan millä tahansa vehkeillä kuule. Mutta laadukkaat kuulokkeet tai kaiuttimista esim. Genelecin studiomonitorit, jotka mun käsittääkseni on tecciläistenkin parissa varsin suosittuja, on jo niin erottelukykyisiä, että osalla ihmisistä korva alkaa erottamaan.
Jos omilla vehkeillä ja omilla korvilla eroa ei kuule, niin ei tietysti ole mitään syytä ottaa asiaa palvelua valitessaan erityisemmin huomioonkaan.

Tuolla esimerkiksi on sokkotesti tarjolla.

Joo, kuten sanoin, erottaa siinä "laboratoriotestissä". Mutta sitten kun mennään siihen oikean maailman musiikin kuunteluun missä et kuuntele lyhyitä pätkiä biiseistä vuoronperään ja yritä erotella niitä toisistaan laadun perusteella vaan pelkästään kuuntelet sitä musiikkia musiikkina niin niillä eroilla ei ole mitään vaikutusta siihen käytännön kokemukseen.
 
Siis puhutteko te nyt esim Spotifyn ja Tidalin äänen eroista? Koska sen huomaamiseenhan ei tarvitse mitään kultakorvia tai ”geneleccejä”, hyvät kaiuttimet/kuulokkeet ja musiikkiharrastuneisuutta ehkä kyllä.

Siihen en ota kantaa johtuuko erot pakkausalgoritmista, digimasteroinnista, alkuperäisestä lähteestä vai mistä.
 
Tässä näin ihan niin jo tämän ketjun perusteella alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, että oikeastaan älypuhelimen lisääntyvä välttämättömyys ei ole niinkään ongelma, vaan ongelma on foliohattuilu ja siihen liittyvä epäluottamus yhteiskuntaa, yrityksiä, markkinoita ja erityisesti Googlea kohtaan:
Ei syynä ole epäluottamus vaan sen toteaminen, että viranomaiset loukkaavat ihmisoikeutta, yksityisyydensuojaa, jos älypuhelimen käytöllä saa jotain etua viraomaisasioinnissa. Käytännössä älypuhelimeen liittyy niin monitahoista ja vaikeasti hahmotettavaa tiedonkeruuta, että ei siihen pitäisi voida ketään painostaa.

Toinen tekijä sitten on nämä yritysten keräämät tiedot. Voiko viranomaiset saada näitä tietoja käyttöönsä jollain edellytyksillä, nyt tai tulevaisuudessa. Silloin viranomaiset de-facto teettävät likaisen työn (ts. tiedonkeruun) yrityksillä ja poimivat vain valmiit hedelmät. Se ei ole yhtään hyväksyttävämpää kuin se, että viranomaiset olisivat itse keränneet tiedot. Yritysten keräämät tiedot pitää siis suojata luotettavasti ja pysyvästi viranomaisten näpeiltä.

Eipä nuo asetukset taida poistaa läheskään kaikkea seurantaa. Esim. tekstiviestit menee Googlelle kun käytössä on niiden tekstiviestisovellus, näppäimistön painallukset myös kun käytössä on Gboard jne.
Ei ole todellista! Siis onko kyse Androidin tavallisesta Messages-appista vai jostain paremmasta Google-versiosta?

Pointtiasi vahvistaa, että tuota tietoahan pankilla ei edes ole - ellei se ole S-Pankki. Ei Nordea tiedä Prismassa käynnistäni muuta kuin sen, että vaikkapa eilen ostin kello 18.36 65 eurolla ja 30 sentillä jotain.
Summista voi päätellä jotain mutta aikaleimat sitovat maksun aikaan ja paikkaan. Tiedetään että olit tietyssä Prismassa eilen klo 18.36. Arki ei ehkä suuremmin kiinnosta ketään mutta esim. lomamatkoilta jää yksityiskohtainen matkakertomus tilitietoihin. Jos mukana kulkee älypuhelin, mitä tietoja se tallentaa matkasta?

Entäpä jos säännölliset, bensan hinnan kanssa korreloivat esso/shell-tapahtumat katkeavat pariksi kuukaudeksi ja tilalle tulee HSL/VR-tapahtumia sekä isohko tilisiirto oikeusministeriölle? Tai arkimaksujen oheen ilmaantuu isoja maksuja lääkäriasemalle ja apteekkiin?

Meidän perheen kohdalla (ja monen muun) se ei ainakaan ole salakuuntelua, kun olemme itse antaneet luvan kuunnella. Eihän älykaiuttimien ja kaukosäätimien, puhelimien, tietokoneiden yms. ääniohjaukset ja -toiminnot eikö sanelu muuten toimisi ollenkaan.
Mahtaako kaikki teidän vieraatkin olla tästä kuuntelusta perillä?
 
Mahtaako kaikki teidän vieraatkin olla tästä kuuntelusta perillä?
En tiedä kaikista vieraista, mutta siinäpä yksi HomePod mini on ihan näkyvillä keittiön pöydällä. Vaikea ajatella, että häiritsisi, kun monella ystävistä kuitenkin on Amazonin Alexaa, Googlea tai Xiaomia, ne lienevät hieman omppuja uteliaampia puljuja.
Eikä tuo nyt muutenkaan ole sen kummempi asia kuin puheohjaus puhelimessa ja televisiossa.

Ja toki myös on kameravalvonnat (niistä on lain vaatima tarra), mutta niitä ei ole sisätiloissa. Ei nääs tarvita kissa-/koirakameraa, kun ei ole eläimiä.
 
En tiedä kaikista vieraista, mutta siinäpä yksi HomePod mini on ihan näkyvillä keittiön pöydällä. Vaikea ajatella, että häiritsisi, kun monella ystävistä kuitenkin on Amazonin Alexaa, Googlea tai Xiaomia, ne lienevät hieman omppuja uteliaampia puljuja.
Eikä tuo nyt muutenkaan ole sen kummempi asia kuin puheohjaus puhelimessa ja televisiossa.
Eihän puheohjaus tarvitse välttämättä muuta kuin paikallisen tulkinnan. Sitä en itsekään pidä mitenkään olennaisena loukkauksena. Eri asia sitten on, jos puheohjaukseen liittyy puheen tulkintaa etänä. Silloin huoneesta on periaatteessa mikki auki "jonnekin", ja sellaisesta pitäisi kaikille läsnäolijoille kertoa. Minusta ei riitä, että pöydällä on joku podi näkösällä.

Onko Googlen ja Applen puheassistenteilla jatkuvasti linja auki?
 
Eihän puheohjaus tarvitse välttämättä muuta kuin paikallisen tulkinnan. Sitä en itsekään pidä mitenkään olennaisena loukkauksena. Eri asia sitten on, jos puheohjaukseen liittyy puheen tulkintaa etänä. Silloin huoneesta on periaatteessa mikki auki "jonnekin", ja sellaisesta pitäisi kaikille läsnäolijoille kertoa. Minusta ei riitä, että pöydällä on joku podi näkösällä.

Onko Googlen ja Applen puheassistenteilla jatkuvasti linja auki?
Ja Amazonin Alexalla. Eiköhän näillä kaikilla ole. Sehän niiden idea on. Ja tietysti se tulkinta tehdään pilvessä.
Mutta aidosti, omassa setämiesikäluokan tuttavaperheissä näitä on jo lähes kaikilla kotonaan. No big deal.
Ja onhan jengillä Android-telkkareitakin kuuntelemassa, samat ominaisuudet niissä on kuin kaiuttimissa ja samalla tavalla se käy pilvessä tulkittavana.
 
Viimeksi muokattu:
Ei ole todellista! Siis onko kyse Androidin tavallisesta Messages-appista vai jostain paremmasta Google-versiosta?
Kyllä, siitä Android tavallisesta Messages appista. Suurimmassa osassa android puhelimista on oletuksena Googlen tekstiviestisovellus, samoin myös kontaktit, itse puhelusovellus, näppäimistö, ja välillä muutakin. Ehkä joillain valmistajilla kuten Samsungilla on omansa.

Tuossa muutama päivä sitten poistin puhelimesta kaikki Googlen sovellukset, kuten aiemmin tässä ketjussa mainitsin suunnittelevani. Kaikkiin noihin edellä mainittuihin löytyi korvaaja F-droidista, mutta koska ei ole enää google play serviceitä ja play kauppaa niin joitain sovelluksia ei enää saa. Mutta päätin että tuo on uhraus jonka voin tehdä.

Noiden poistaminen oli lopulta yllättävän helppoa ADB:llä
 
Onko Googlen ja Applen puheassistenteilla jatkuvasti linja auki?

Ei, ne kuuntelee lokaalisti sitä aktivaatiolausetta (olettaen että se on enabloitu) kuten "Hey Siri" ja sitten kun se on aktivoitu niin se lähettää sen jälkeen tulevan pyynnön pilveen.

Applen ero Googleen (ja Amazoniin) verrattuna on se että Applen kohdalla nuo Siri pyynnöt ovat anonyymejä, eli Applella ei ole kykyä yhdistää sitä tiettyä Siriltä kysyttyä asiaa sinuun käyttäjänä. Google ja Amazon taaskin pystyvät tekemään tuon yhdistämisen.
 
Kyllä, siitä Android tavallisesta Messages appista. Suurimmassa osassa android puhelimista on oletuksena Googlen tekstiviestisovellus, samoin myös kontaktit, itse puhelusovellus, näppäimistö, ja välillä muutakin. Ehkä joillain valmistajilla kuten Samsungilla on omansa.

Tuossa muutama päivä sitten poistin puhelimesta kaikki Googlen sovellukset, kuten aiemmin tässä ketjussa mainitsin suunnittelevani. Kaikkiin noihin edellä mainittuihin löytyi korvaaja F-droidista, mutta koska ei ole enää google play serviceitä ja play kauppaa niin joitain sovelluksia ei enää saa. Mutta päätin että tuo on uhraus jonka voin tehdä.

Noiden poistaminen oli lopulta yllättävän helppoa ADB:llä

Aurora Store toimii hyvin sovellusten lataamiseen Googlen kaupasta eikä vaadi Googlen palveluita. Joudut tietysti luottamaan sitten siihen, mutta se on avointa lähdekoodia ja saatavissa F-droidista.
 
Aurora Store toimii hyvin sovellusten lataamiseen Googlen kaupasta eikä vaadi Googlen palveluita. Joudut tietysti luottamaan sitten siihen, mutta se on avointa lähdekoodia ja saatavissa F-droidista.
Sanoisin jopa paremmin, sillä asennettaessa ja päivitettäessä näkyy esim. käyttöoikeuksien muutokset yms. Esim. jonkun päivityksen jälkeen joku softa haluaakin yhtäkkiä pääsyn yhteystietoihin ja nettiin -> ei kiitos.

Asentajana itselläni käytössä AppManager puhelimen vakion sijaan, se ei tosin taida vaikuttaa.
 
Sanoisin jopa paremmin, sillä asennettaessa ja päivitettäessä näkyy esim. käyttöoikeuksien muutokset yms. Esim. jonkun päivityksen jälkeen joku softa haluaakin yhtäkkiä pääsyn yhteystietoihin ja nettiin -> ei kiitos.

Yhteystietoihin pääsy on Androidissa runtime permissio joten se pitää aina eksplisiittisesti hyväksyä käyttäjän toimesta.
Nettiyhteys taaskin install permissio (kerta se ei ole yksityisyyden kannalta niin suuri riski).
 
Yhteystietoihin pääsy on Androidissa runtime permissio joten se pitää aina eksplisiittisesti hyväksyä käyttäjän toimesta.
Nettiyhteys taaskin install permissio (kerta se ei ole yksityisyyden kannalta niin suuri riski).
Juuh. Tosin tuosta jälkimmäisestä voidaan olla montaa mieltä, onko riski vai ei. Mun mielestä millään vatupassilla tai laskimella ei ole pienintäkään asiaa tai tarvetta nettiin.
 
Ei, ne kuuntelee lokaalisti sitä aktivaatiolausetta (olettaen että se on enabloitu) kuten "Hey Siri" ja sitten kun se on aktivoitu niin se lähettää sen jälkeen tulevan pyynnön pilveen.

Applen ero Googleen (ja Amazoniin) verrattuna on se että Applen kohdalla nuo Siri pyynnöt ovat anonyymejä, eli Applella ei ole kykyä yhdistää sitä tiettyä Siriltä kysyttyä asiaa sinuun käyttäjänä. Google ja Amazon taaskin pystyvät tekemään tuon yhdistämisen.
Joo muutoinhan nuo vastaisi, kun kysyt vaikka perheemjäseneltä jotain. Asiakkaan kannalta tosin tietenkin on piilossa se, kuunteleeko ne kaiken, ja aktivointi saa prosessoimaan virran ja toimimaan sen mukaan.
Vai herääkö ne kuuntelemaan aktivoinnista.
Jälkimmäinen on taloudellisempaa.
Ensimmäinen tuottaisi parempaa ja laadukkaampaa toimintaa, kaikkea kuunnellessa kaikesta voisi oppia, samoin voisi oppia ennakoimaan, jolloin toiminto, haku tms. tapahtuisi nopeammin.
 
Meidän perheen kohdalla (ja monen muun) se ei ainakaan ole salakuuntelua, kun olemme itse antaneet luvan kuunnella. Eihän älykaiuttimien ja kaukosäätimien, puhelimien, tietokoneiden yms. ääniohjaukset ja -toiminnot eikö sanelu muuten toimisi ollenkaan.
Ilmoitetaanko asiasta/kysytäänkö lupa myös kaikilta vierailijoilta?
 
Juuh. Tosin tuosta jälkimmäisestä voidaan olla montaa mieltä, onko riski vai ei. Mun mielestä millään vatupassilla tai laskimella ei ole pienintäkään asiaa tai tarvetta nettiin.

No usein jo se että on mainosrahoitteinen appis vaatii tuon nettiyhteyden. Ja kun se appis on siellä omassa hiekkalaatikossaan niin ei se pääse vuotamaan mitään yksityistä dataa pihalle. Ok, jos se ottaa yhteyden johonkin niin vastaanottava osapuoli näkee sun IP-osoitteen mutta sillä ei ole mitään tapaa sitoa sitä IP-osoitettta henkilöön.
 
Digitalisointi helpottaa ja nopeuttaa monia asioita, mutta kaiken laskeminen niiden varaan on vähä-älyisyyttä. Ihan kuluvalta viikolta elävän elämän esimerkki, yksi kauppa joutui sulkemaan ovensa kun kassajärjestelmässä oli tekninen vika. Kaikki kassatoiminnot oli laitettu teknisen laitteen varaan ja kun siihen tuli vika, niin ei kyetty rahastamaan asiakkaita, joten kauppa kiinni.

Sama koskee ihan kaikkea. Jos jotkut asiat laitetaan pelkästään jonkin teknisen laitteen taakse, niin ne ovat sitten täysin pois pelistä jos tämä tekninen laite katoaa tai hajoaa. Sellainen kehitys ei ole eteenpäin menemistä, vaikka monet heikkolahjaiset aina yrittävät vedota argumenttiin ”mutta kun maailma muuttuu”. Tuohonkin pitää muistaa aina vastakommentti: Maailma ei sinänsä muutu yhtään mihinkään, vaan ne on ihmiset jotka muuttavat asioita. Ja kun päätökset tekevät ihmiset, niin on ihan odotettavissakin, että kaikki muutokset eivät ole hyviä. Osa jopa haitallisia.
 
No usein jo se että on mainosrahoitteinen appis vaatii tuon nettiyhteyden. Ja kun se appis on siellä omassa hiekkalaatikossaan niin ei se pääse vuotamaan mitään yksityistä dataa pihalle. Ok, jos se ottaa yhteyden johonkin niin vastaanottava osapuoli näkee sun IP-osoitteen mutta sillä ei ole mitään tapaa sitoa sitä IP-osoitettta henkilöön.
Sen takia moisia roska-appeja ei pitäis käyttää lähtökohtaisestikaan, edes Insularin kautta. Niitä on kyllä muitakin.
 
Sen takia moisia roska-appeja ei pitäis käyttää lähtökohtaisestikaan, edes Insularin kautta. Niitä on kyllä muitakin.

On varovaisuutta ja sitten on vainoharhaisuutta ja sanoisin että tässä aletaan menemään jälkimmäisen puolelle. Se siellä Androidin luonnollisessa hiekkalaatikossa oleva appis ei pysty tekeen pahoja vaikka sillä olisikin pääsy sinne internettiin. Se että se voi jotenkin serverin kautta kirjata sun IP:n anonyymisti on toki mahdollisuus mutta jos näet tuon ongelmana niin sitten joko hankit VPN:n tai peli on menetetty joka kerta kun käytät sitä nettiselainta.
 
On varovaisuutta ja sitten on vainoharhaisuutta ja sanoisin että tässä aletaan menemään jälkimmäisen puolelle. Se siellä Androidin luonnollisessa hiekkalaatikossa oleva appis ei pysty tekeen pahoja vaikka sillä olisikin pääsy sinne internettiin. Se että se voi jotenkin serverin kautta kirjata sun IP:n anonyymisti on toki mahdollisuus mutta jos näet tuon ongelmana niin sitten joko hankit VPN:n tai peli on menetetty joka kerta kun käytät sitä nettiselainta.
Miksi sen ohjelman tarvitsee ylipäätään päästä verkkoon? Ei sen tarvitse. Kuluttaa jo akkua, kaistaa blaablaa. Ei kyse ole edes vainoharhaisuudesta vaan lähtökohdasta.
Sehän on sama, että jos lainaa autoaan joskus kavereilleen niin jakaisi kaikille varmuuden vuoksi avaimet, tuskin ne omin luvin lähtis ajelemaan. Mutta tarviiko niitä avaimia muilla ollakaan jos kyse on siitä, että sinä voit ajaa omaa autoasi?

Ja mikä ongelma on vaan käyttää appeja, jotka ei moista tee? Niitä kun on. Kyse ei ollu mistään nettiselaimesta tai nettiapeista vaan tosiaan vaikkapa laskimesta, vatupassista jne. Selaimena muuten Bromite.

Ymmärrän, että kehittäjät ei ehkä tykkää tuosta näkökannasta, mutta noh, on niitä muitakin kehittäjiä ja appeja, niin avoimia ja vapaita kuin kaupallisia, jotka eivät moisia vaadi.
 
Miksi sen ohjelman tarvitsee ylipäätään päästä verkkoon? Ei sen tarvitse. Kuluttaa jo akkua, kaistaa blaablaa. Ei kyse ole edes vainoharhaisuudesta vaan lähtökohdasta.
Sehän on sama, että jos lainaa autoaan joskus kavereilleen niin jakaisi kaikille varmuuden vuoksi avaimet, tuskin ne omin luvin lähtis ajelemaan. Mutta tarviiko niitä avaimia muilla ollakaan jos kyse on siitä, että sinä voit ajaa omaa autoasi?

Ja mikä ongelma on vaan käyttää appeja, jotka ei moista tee? Niitä kun on. Kyse ei ollu mistään nettiselaimesta tai nettiapeista vaan tosiaan vaikkapa laskimesta, vatupassista jne. Selaimena muuten Bromite.

Ymmärrän, että kehittäjät ei ehkä tykkää tuosta näkökannasta, mutta noh, on niitä muitakin kehittäjiä ja appeja, niin avoimia ja vapaita kuin kaupallisia, jotka eivät moisia vaadi.

No kuten totesin, se yleisin syy siihen että tuollaiset appikset haluaa pääsyn verkkoon on että se appiksen kehittäjä haluaa jotain vaivansa palkaksi. Eli näyttää niitä mainoksia. Kapitalistisessa yhteiskunnassa katsos kun tässä eletään.

Ja toki voi aina etsiä vaihtoehtoja. Pointtina nyt vain se että jos rankkaa ne appikset pois pelkästään sen takia että ne haluaa sen internet-yhteyden puhutaan kyllä astetta ankarammasta nipottamisesta ja/tai vainoharhaisuudesta siinä käyttäjän puolella.
 
Digitalisointi helpottaa ja nopeuttaa monia asioita, mutta kaiken laskeminen niiden varaan on vähä-älyisyyttä. Ihan kuluvalta viikolta elävän elämän esimerkki, yksi kauppa joutui sulkemaan ovensa kun kassajärjestelmässä oli tekninen vika. Kaikki kassatoiminnot oli laitettu teknisen laitteen varaan ja kun siihen tuli vika, niin ei kyetty rahastamaan asiakkaita, joten kauppa kiinni.

No eiköhän tuo pidä paikkansa ihan kaikkien kauppojen kohdalla. Mikä olisi vaihtoehto? Myyjä käy katsomassa tuotteiden hinnat hyllyiltä, laskee ostokset taskulaskimella, rahastaa käteisellä, ja sitten ihmetellään seuraavat pari viikkoa sekaisin olevia varastosaldoja ja kirjanpitoa?
 
No kuten totesin, se yleisin syy siihen että tuollaiset appikset haluaa pääsyn verkkoon on että se appiksen kehittäjä haluaa jotain vaivansa palkaksi. Eli näyttää niitä mainoksia. Kapitalistisessa yhteiskunnassa katsos kun tässä eletään.

Ja toki voi aina etsiä vaihtoehtoja. Pointtina nyt vain se että jos rankkaa ne appikset pois pelkästään sen takia että ne haluaa sen internet-yhteyden puhutaan kyllä astetta ankarammasta nipottamisesta ja/tai vainoharhaisuudesta siinä käyttäjän puolella.
Ja kuitenkin niitä avoimen lähdekoodin ohjelmia on, jotka kunnioittaa yksityisyyttä, kuten myös maksullisia, jotka ei sen jälkeen vaadi yhteyttä tai lähetä tietoja (olettaisin näin) Onhan toi Play Store sellanen roskapönttö kyllä, että jos tarvitsen jotain, niin en todellakaan aloita selaamista sieltä.
Olen nirso joo, en mä sitä kiistä, mutta miksen olisi kun parempia vaihtoehtoja on, kuten nuo kaksi yllä mainittua softatyyppiä. Sitäpaitsi sen roskapöntön selaaminen on muutenkin vähän naurettavaa kun jos haet nyt vaikka sitä vatupassia tai jotain laskinta tai yksikkömuunninta niin se appien määrä on loputon.

No eiköhän tuo pidä paikkansa ihan kaikkien kauppojen kohdalla. Mikä olisi vaihtoehto? Myyjä käy katsomassa tuotteiden hinnat hyllyiltä, laskee ostokset taskulaskimella, rahastaa käteisellä, ja sitten ihmetellään seuraavat pari viikkoa sekaisin olevia varastosaldoja ja kirjanpitoa?

Eiköhän kyse ollu siitä, että varalla pitää olla järjestelmä. Ja järjestelmä ei saa olla riippuvainen internetyhteydestä. Kassakoneet, tietokanta, viivakoodin luku jne ei vaadi nettiyhteyksiä. Vai ihanko kuvailemallasi tavalla toimittiin ennen internetin yleistymistä?
Ja parempi kai se on erityisolosuhteissa sitten niin, että invertaation joutuu tekemään, mutta ihmiset saa tavaransa ja kauppa rahansa, kuin, että laitetaan lappu luukulle.
 
Eiköhän kyse ollu siitä, että varalla pitää olla järjestelmä. Ja järjestelmä ei saa olla riippuvainen internetyhteydestä. Kassakoneet, tietokanta, viivakoodin luku jne ei vaadi nettiyhteyksiä. Vai ihanko kuvailemallasi tavalla toimittiin ennen internetin yleistymistä?
Ennen vanhaan kaupat piti varasto-kirjanpitoakaan hyvin karkeasti. Sitten 70-80 luvulla tuli ns. lajikoodit, jossa kassaan yksilöihin tuoteryhmät.
Vasta myöhemmin tuli viivakoodit, jolloin varastokirjanpidosta tuli tarkka, ja tilausjärjestelmiä saatiin tietokoneistettua ja lopulta automatisoitua. Nykyisin osa tuotteista tilataan jopa 6-8 kuukautta etukäteen (esim. joulusesonkia varten).

Ennen vanhaan sähkökatkostilanteissa siis myytiin joko käteisellä, tilille tai tutuille ”ylös vihkoon” laittamalla, koska se ei oikeastaan haitannut mitään, ei siis sotkenut varastokirjanpitoa.
Ja parempi kai se on erityisolosuhteissa sitten niin, että invertaation joutuu tekemään, mutta ihmiset saa tavaransa ja kauppa rahansa, kuin, että laitetaan lappu luukulle.
Parempi kelle? Asiakkaalle tietysti, mitta kaupalle se invertaario voisi tulla huomattavasti kalliimmaksi, kuin mitä myyntikate katkon aikana. Se ei ole pikkuhomma.

Muutenkin oletus on varmasti aina, että katkot on hyvin lyhyitä. Eikä vaikka kolme päivää…

Lisäksi eihän tämä koske kaikkia kauppoja, sillä kaikkien järjestelmät eivät nykyäänkään ole pilvipohjaisia, vaan osalla toimii lokaalisti.

OT: Itse en 80-lukua tässä kaipaa. Vaikka muistan edelleen ulkoa silloisen paikallisen ruokakaupan tilimme numeron. Kauppojen valikoimat oli silloin kapeat. Ja hevi-puoli talvisin paljon heikompaa kuin nykyisin. Perunatkin kannatti syksyisin säilöä omaan kellariin, kun siellä laatu pysyi kauppojen tarjontaa parempana.
 
Viimeksi muokattu:
Ja kuitenkin niitä avoimen lähdekoodin ohjelmia on, jotka kunnioittaa yksityisyyttä, kuten myös maksullisia, jotka ei sen jälkeen vaadi yhteyttä tai lähetä tietoja (olettaisin näin) Onhan toi Play Store sellanen roskapönttö kyllä, että jos tarvitsen jotain, niin en todellakaan aloita selaamista sieltä.
Olen nirso joo, en mä sitä kiistä, mutta miksen olisi kun parempia vaihtoehtoja on, kuten nuo kaksi yllä mainittua softatyyppiä. Sitäpaitsi sen roskapöntön selaaminen on muutenkin vähän naurettavaa kun jos haet nyt vaikka sitä vatupassia tai jotain laskinta tai yksikkömuunninta niin se appien määrä on loputon.

No yhtälailla nuo kunnioittaa sitä yksityisyyttä. Kuten todettua, se ainoa asia mikä potentiaalisesti voi näkyä ulospäin on se IP-osoite ja sen näkyminen on nyt niin peruskauraa että jos tuota pelkää niin sitten se ainoa vaihtoehto on käyttää VPN:ää. Jolloin taaskin on ihan sama näkeekö se appis sen IP:n vai ei.

Ja toki jos tykkää selata jotain ties mitä open source softa repoja tai mitä tahansa niin mikäs siinä, huvinsa kullakin. Mutta ihan yksityisyyden kannalta tuo ei ole tarpeellista. Kun lataa sieltä Play Storesta sen appiksen ja sitten lukee ne promptit mitä se appis haluaa niin sillä pärjää hyvin.
 
No kuten totesin, se yleisin syy siihen että tuollaiset appikset haluaa pääsyn verkkoon on että se appiksen kehittäjä haluaa jotain vaivansa palkaksi. Eli näyttää niitä mainoksia. Kapitalistisessa yhteiskunnassa katsos kun tässä eletään.

Ja toki voi aina etsiä vaihtoehtoja. Pointtina nyt vain se että jos rankkaa ne appikset pois pelkästään sen takia että ne haluaa sen internet-yhteyden puhutaan kyllä astetta ankarammasta nipottamisesta ja/tai vainoharhaisuudesta siinä käyttäjän puolella.
Nettiyhteys kuitenkin on tekijä, joka mahdollistaa vakavammankin yksityisyydensuojan loukkaamisen. Jos app vain kerää tietoa ja prosessoi sitä paikallisesti, ei siinä mitään olennaista loukkausta tapahdu. Sen sijaan nettiyhtyden yli voi välittää ihan mitä hyvänsä. Vatupassi varmaan tarvitsee pääsyn sensoreihin, joten se voi lähettää sensoridataa eteenpäin. Laskin voi lähettää kaikki sinun laskemat laskut maailmalle.

Tämä huoli ei ole mitenkään aiheeton, jos Googlen oma näppäimistökin lähettää näppäilyt Googlelle. Tarvitseeko nettipankissa tai vahvassa tunnistautumisessa näppäimistöä?

Mitä metadataa appilla on käytettävissä hiekkalaatikostaan? Voiko se esim. saada selville muutakin puhelinta yksilöivää tietoa kuin IP-osoitteen - ja eikö IPv6 ole jo itsessään yksikäsitteinen?
 
No yhtälailla nuo kunnioittaa sitä yksityisyyttä. Kuten todettua, se ainoa asia mikä potentiaalisesti voi näkyä ulospäin on se IP-osoite ja sen näkyminen on nyt niin peruskauraa että jos tuota pelkää niin sitten se ainoa vaihtoehto on käyttää VPN:ää. Jolloin taaskin on ihan sama näkeekö se appis sen IP:n vai ei.

Ja toki jos tykkää selata jotain ties mitä open source softa repoja tai mitä tahansa niin mikäs siinä, huvinsa kullakin. Mutta ihan yksityisyyden kannalta tuo ei ole tarpeellista. Kun lataa sieltä Play Storesta sen appiksen ja sitten lukee ne promptit mitä se appis haluaa niin sillä pärjää hyvin.
Tänään se on IP osoite, mitä se on huomenna? Lisäkseen jo itsessään se akun kulutus, internetyhteyden vaatimus jne. Ei se IP osoite ole ongelma vaan tosiaan se nettiyhteys itsessään, varsinkin akullisessa mobiililaitteessa.

Kuten todettua, Play Storessahan ei olekaan kuin ziljoona appia samasta asiasta. Selaat siis tarvittaessa sen 100 appia läpi, joista osa muuten vaatii paljon paljon enemmän kuin jonkun IP osoitteen näkymisen ja joka on myös välillä täynnä ihan yksiselitteisesti haittaohjelmia ja spywarea vaiko sitten hieman pienemmästä ja selkeämmästä valikoimasta, joissa näitä ei ole ja jossa on selvästi ne sovelluksen vaatimat kaikki oikeudet eritelty ilman, että niitä pitää kaivaa ja katella työpöytäselaimella jne.

Toki kaikkea ei open sourcena löydy, olkoot esimerkkinä nyt vaikkapa pankkisoftat. Samoin Ghost Commander (joka on open sourcea) on rikki ainakin SMB pluginin toimivuuden osalta F-Droidissa, sekin piti ottaa Play Storesta.

Tämä huoli ei ole mitenkään aiheeton, jos Googlen oma näppäimistökin lähettää näppäilyt Googlelle. Tarvitseeko nettipankissa tai vahvassa tunnistautumisessa näppäimistöä?

Itselläni ainakin OpenBoard käytössä ja kyllähän tuota luonnollisesti tarvitsee, vaikka sormenjäljelläkin voi tunnistautua, mutta ei maksaa käsittääkseni ainakaan OP:lla. Ja tiedostan, että sormenjälki voi hyvinkin olla maailmalla tai mitä todennäköisemmin on.
 
No eiköhän tuo pidä paikkansa ihan kaikkien kauppojen kohdalla. Mikä olisi vaihtoehto? Myyjä käy katsomassa tuotteiden hinnat hyllyiltä, laskee ostokset taskulaskimella, rahastaa käteisellä, ja sitten ihmetellään seuraavat pari viikkoa sekaisin olevia varastosaldoja ja kirjanpitoa?
Eiköhän kyse ollu siitä, että varalla pitää olla järjestelmä. Ja järjestelmä ei saa olla riippuvainen internetyhteydestä. Kassakoneet, tietokanta, viivakoodin luku jne ei vaadi nettiyhteyksiä. Vai ihanko kuvailemallasi tavalla toimittiin ennen internetin yleistymistä?
Juuri tämä on se perustavanlaatuinen ongelma - tehdään haavoittuvia järjestelmiä joiden suunnittelu ei mitenkään mahdollista tai helpota osittaisenkaan varajärjestelmän olemassaoloa. Siispä varajärjestelmä jää tekemättä. Tämä perustellaan lutuisesti sillä, että ei me kuitenkaan millään ruutupaperilla ja helmitaululla pärjättäisi. Premissinä se, että turhaa redundanssia ja sitäpaitsi tietäähän jokainen tiktokkaaja, että ainoa backuppi mille tahansa on se ruutuvihko.
 
Tänään se on IP osoite, mitä se on huomenna? Lisäkseen jo itsessään se akun kulutus, internetyhteyden vaatimus jne. Ei se IP osoite ole ongelma vaan tosiaan se nettiyhteys itsessään, varsinkin akullisessa mobiililaitteessa.

Kuten todettua, Play Storessahan ei olekaan kuin ziljoona appia samasta asiasta. Selaat siis tarvittaessa sen 100 appia läpi, joista osa muuten vaatii paljon paljon enemmän kuin jonkun IP osoitteen näkymisen ja joka on myös välillä täynnä ihan yksiselitteisesti haittaohjelmia ja spywarea vaiko sitten hieman pienemmästä ja selkeämmästä valikoimasta, joissa näitä ei ole ja jossa on selvästi ne sovelluksen vaatimat kaikki oikeudet eritelty ilman, että niitä pitää kaivaa ja katella työpöytäselaimella jne.

Toki kaikkea ei open sourcena löydy, olkoot esimerkkinä nyt vaikkapa pankkisoftat. Samoin Ghost Commander (joka on open sourcea) on rikki ainakin SMB pluginin toimivuuden osalta F-Droidissa, sekin piti ottaa Play Storesta.

No voit palata siihen huoleesi sitten kun se on jotain muuta kuin se IP osoite. Mutta nyt se ei ole mitään muuta. Akunkeston osalta tuo on kyllä täysin non-issue. Tai no, jos sä jatkuvasti pidät sitä vatupassia päällä niin sitten ehkä. Tosin silloinkin sen mahdollisen pienen nettiliikenteen käyttämä virta verrattuna siihen näyttöön on kyllä aivan minimaalinen.

Että joo, varovainen voi toki olla mutta tässä kyllä lipsutaan helposti sinne vainoharhaisuuden puolelle. Tai siihen että on harrastus jota yrittää sitten perustella järkisyillä. Mutta sen sijaan kannattaa vain todeta että se on harrastus.
 
Juuri tämä on se perustavanlaatuinen ongelma - tehdään haavoittuvia järjestelmiä joiden suunnittelu ei mitenkään mahdollista tai helpota osittaisenkaan varajärjestelmän olemassaoloa. Siispä varajärjestelmä jää tekemättä. Tämä perustellaan lutuisesti sillä, että ei me kuitenkaan millään ruutupaperilla ja helmitaululla pärjättäisi. Premissinä se, että turhaa redundanssia ja sitäpaitsi tietäähän jokainen tiktokkaaja, että ainoa backuppi mille tahansa on se ruutuvihko.
En vieläkään ymmärrä miten näiden suunnittelijat on päätyneet tuohon. Varmistaminen ei tässä tapauksessa tarkoita järjestelmän tuplaamista vrt. kaksi moottoria lentokoneessa tms vaan ainoastaan sitä, että se paikallisen kaupan tietokanta tai ne kaupankäynnin mahdollistavat osat olis fyysisesti siellä takahuoneessa (tietokoneella) sen lisäksi, että se on pilvessä.
On eri asia rakentaa maailmanloppua varten kaikki mahdolliset varajärjestelmät kuin jokin kohtalaisen itsenäisen toiminnan ylläpito minimaalisella panostuksella.

Internetin kaatuminen ei kuitenkaan ole mikään kaukaa haettu skenaario ja sitä tapahtuukin vähä väliä kun esim. kaivuri osuu kaapeleihin yms. Samoin mobiiliyhteyksissä voi olla häiriöitä, erityisesti jos kapasiteetti täyttyy, joten ainakin isoissa tapahtumissa luulisi olevan itsestäänselvää, että pitäis voida maksaa muulla kuin kortilla.
Ylimitoitettua olis se, että korttikoneesta lähtee johto kilometrin päähän tai toisella taajuudella toteutettu oma verkko johonkin kauemmas, jossa kapasiteettia riittää tai voi liittyä verkkoon langallisesti. Ei se, että hyväksyy käteisen. Okei, festarikojuesimerkki oli vähän huono, mutta sama toimisi kaupassa, kyllähän sen tietokantansa saa pikkuservulle sinne takahuoneeseen, ei tarvitse ruveta vetämään omia verkkoja saatika kaivamaan ruutuvihkoja, eikä pitää tietokantoja nauhalla varmistettuna tai mitään erityisiä analogisia järjestelmiä vuosikymmenten takaa.

Ihan samalla tavalla kuin haluan, että tiedostoni on käytettävissä koska tahansa, milloinkas se oli covidin aikaan kun oliko Google Docs vai mikä kaatunut ja joka lehdessä ja radiossa voivottelua. Ihan oikeasti, että jotain omia muistiinpanoja ei viitsi pitää omalla koneella?

No voit palata siihen huoleesi sitten kun se on jotain muuta kuin se IP osoite. Mutta nyt se ei ole mitään muuta. Akunkeston osalta tuo on kyllä täysin non-issue. Tai no, jos sä jatkuvasti pidät sitä vatupassia päällä niin sitten ehkä. Tosin silloinkin sen mahdollisen pienen nettiliikenteen käyttämä virta verrattuna siihen näyttöön on kyllä aivan minimaalinen.

Että joo, varovainen voi toki olla mutta tässä kyllä lipsutaan helposti sinne vainoharhaisuuden puolelle. Tai siihen että on harrastus jota yrittää sitten perustella järkisyillä. Mutta sen sijaan kannattaa vain todeta että se on harrastus.

No aika monessa tapauksessa toi huoleni on käyny toteen. Jo yli 10 vuotta sitten Google halusi peräti tekijänoikeuden kaiken heidän sovelluksilla näpyttelemäänsä, Amazonille menee tosiaan kaikki puheesi ja vähän tuoreammasta, mikäs se kiinalainen suosikkipeli, varmaan Tencentin tekeleitä kun käyttöoikeuksiin tuli yhtäkkiä, että kattoo kaiken mitä koneelta löytyy ja mitä ajetaan keskusmuistissa parhaillaan ja lähettää kaiken eteenpäin.
Lopulta siitä sitten nousi haloo, mutta ei sekään ihan niin aloittanut vaan ensin sitä käyttäjäbasea.

Okei, akkupointti menee vänkäämiseksi, mutta kuitenkin. Nimenomaan se radioliikenne kuitenkin on se, mikä sitä akkua syö ja paljon, riippuen tietysti kuinka kauan sitä dataa siirretään.

Menee tuo osaltaan harrastuksenkin puolelle, eiköhän se ole käyny selväksi kun lähdetään korvaamaan Gappsia ja pohjaa yms, en mä sitä, mutta jos pysytään nyt vaikka siinä yksinkertaisen ohjelman esimerkissä, kuten yksikkömuunnin, vatupassi yms niin en mä ymmärrä miksi kenenkään kannattaa valita se sovellus, joka vaatii netin vs se, joka ei vaadi mikäli toiminnallisuudessa ei ole huomattavia eroja suuntaan tai toiseen. Eikä tuollaisilla oikein voi olla.
 
Viimeksi muokattu:
Menee tuo osaltaan harrastuksenkin puolelle, eiköhän se ole käyny selväksi kun lähdetään korvaamaan Gappsia ja pohjaa yms, en mä sitä, mutta jos pysytään nyt vaikka siinä yksinkertaisen ohjelman esimerkissä, kuten yksikkömuunnin, vatupassi yms niin en mä ymmärrä miksi kenenkään kannattaa valita se sovellus, joka vaatii netin vs se, joka ei vaadi mikäli toiminnallisuudessa ei ole huomattavia eroja suuntaan tai toiseen. Eikä tuollaisilla oikein voi olla.
Ihmiselämän valintojen yksi syviä päämotivaattoreita, samoin aivojen toiminnallisuutta, on pyrkimys energiankulutuksen minimointiin: siis laiskuus. Siksi valtaosa ihmisistä käyttää sitä oletussovellusta ja vaihtaa ainoastaan, mikäli käyttöliittymä on heille liian työläs tai ärsyttävä, tai mikäli ominaisuudet ei riitä tarpeisiin.
 
Juuri tämä on se perustavanlaatuinen ongelma - tehdään haavoittuvia järjestelmiä joiden suunnittelu ei mitenkään mahdollista tai helpota osittaisenkaan varajärjestelmän olemassaoloa. Siispä varajärjestelmä jää tekemättä. Tämä perustellaan lutuisesti sillä, että ei me kuitenkaan millään ruutupaperilla ja helmitaululla pärjättäisi. Premissinä se, että turhaa redundanssia ja sitäpaitsi tietäähän jokainen tiktokkaaja, että ainoa backuppi mille tahansa on se ruutuvihko.
Kaiken lisäksi tätä tehdään marginaalisten ja toissijaisten hyötyjen tavoittelemiseksi. Kaupan ydinprosessi on kerätä asiakkailta kassalla rahat ja kaikki muu palvelee tätä. Tähän riittää se, että kassalla on hintatiedot. Joku eksakti, reaaliaikainen varastokirjanpito on utopiaa eikä mitenkään kriittistä ydinprosessin kannalta. Melko tarkka, melko ajantasainen on ihan riittävän hyvä.

Älypuhelimeen pohjaavien järjestelmien osalta on syytä pohtia, miten asiat hoidetaan, kun mobiiliverkko on nurin useamman päivän, tai jos 30% puhelimista on pois pelistä, jonkin viruksen takia.
 
Ihmiselämän valintojen yksi syviä päämotivaattoreita, samoin aivojen toiminnallisuutta, on pyrkimys energiankulutuksen minimointiin: siis laiskuus. Siksi valtaosa ihmisistä käyttää sitä oletussovellusta ja vaihtaa ainoastaan, mikäli käyttöliittymä on heille liian työläs tai ärsyttävä, tai mikäli ominaisuudet ei riitä tarpeisiin.
Siksi onkin erityisen paha ongelma, jos laitteessa oletuksena olevat ohjelmat ja niiden asetukset johtavat laajaan tiedonkeruuseen. Moniko edes tietää, että vakoilevan Google-näppäimistön voi korvata toisella?

Kun tätä katsotaan viranomaisasioinnin kannalta, onkin syytä lähteä siitä, että käyttäjä ei tee laitteen oletuksille mitään erityistä. Laitetta käyttöönotettaessa painetaan aina "Yes, tottakai, eteenpäin". Olisi osoitettava, että oletuksena tehtävä tiedonkeruu olisi välttämätöntä viranomaisasioinnin kannalta, jos viranomainen tällaisen härpättimen käyttöä edellyttää tai siihen painostaa.
 
Siksi onkin erityisen paha ongelma, jos laitteessa oletuksena olevat ohjelmat ja niiden asetukset johtavat laajaan tiedonkeruuseen. Moniko edes tietää, että vakoilevan Google-näppäimistön voi korvata toisella?

Kun tätä katsotaan viranomaisasioinnin kannalta, onkin syytä lähteä siitä, että käyttäjä ei tee laitteen oletuksille mitään erityistä. Laitetta käyttöönotettaessa painetaan aina "Yes, tottakai, eteenpäin". Olisi osoitettava, että oletuksena tehtävä tiedonkeruu olisi välttämätöntä viranomaisasioinnin kannalta, jos viranomainen tällaisen härpättimen käyttöä edellyttää tai siihen painostaa.
Ollu mielessä joku tommonen out-of-the-box turvallisempi vaihtoehto juuri asiointia varten, mutta todellisuudessahan niitäkin on, eikä ne mitään suosiota nauti, jos on edes ihmisten tietoisuudessa. Kenties jokin erillinen laite, jota markkinoida juuri vain ja ainoastaan asiointipäätteenä, joka pysyy kotona.
 
Kaiken lisäksi tätä tehdään marginaalisten ja toissijaisten hyötyjen tavoittelemiseksi. Kaupan ydinprosessi on kerätä asiakkailta kassalla rahat ja kaikki muu palvelee tätä. Tähän riittää se, että kassalla on hintatiedot. Joku eksakti, reaaliaikainen varastokirjanpito on utopiaa eikä mitenkään kriittistä ydinprosessin kannalta. Melko tarkka, melko ajantasainen on ihan riittävän hyvä.

Älypuhelimeen pohjaavien järjestelmien osalta on syytä pohtia, miten asiat hoidetaan, kun mobiiliverkko on nurin useamman päivän, tai jos 30% puhelimista on pois pelistä, jonkin viruksen takia.
Ei ole utopiaa. Se on jo nykyisin varsin tarkkaa ja reaaliaikaista. Lienet myös huomannut, että vaikkapa Keskolla on nykyisin monessa kaupassa automatisoidut hintamerkinnät hyllyissä (wlanin yli e-Inkillä), ja seuraava loikka on tekoälypohjaisen asiakaskiinnostukseen ja supply chainia hallintaan liittyvän dynaamisen hinnoittelun tuominen kauppaan.

Yksi alan huippu-startuppeja, harvinaisia suomalaisia yksisarvisia, joka sekä Suomessa että maailmalla aihetta kehittää, on Relex. Se ottaa huomioon jopa kaupan yksikköä ympäröivät liikennevirrat, säät yms. kaiken mahdollisen tarjolla olevan avoimen datan sekä kaiken järkevällä hinnalla olemassa olevan ostettavan datan, ja tietysti kaupan oman asiakastaan koskevan datan, millä se sitten auttaa automatisoimaan ja optimoimaan tilauksia, hyllytystä, henkilökunta- ja työvuorosuunnittelua yms., sekä tietysti kampanjoita, tarjouksia ja hinnoittelua, esim. dynaamisesti hinnan pudotus ennen kuin vanhenemispäivö lähestyy, kenties tulevaisuudessa hinnan nosto jos kysyntä kasvaa.
Logistiikan osalta isojen automarkettien osalta jo nykyisin jopa sitä, milloin mikäkin lasti halutaan kaupan lastauslaituriin purettavaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Ihmiselämän valintojen yksi syviä päämotivaattoreita, samoin aivojen toiminnallisuutta, on pyrkimys energiankulutuksen minimointiin: siis laiskuus. Siksi valtaosa ihmisistä käyttää sitä oletussovellusta ja vaihtaa ainoastaan, mikäli käyttöliittymä on heille liian työläs tai ärsyttävä, tai mikäli ominaisuudet ei riitä tarpeisiin.
Pitää paikkansa. Tämä ei kuitenkaan ole perustelu sille, miksi asioiden tulisi olla vituillaan vaan selitys sille, miksi ne ovat päässeet menemään vituiksi.
 
Ei ole utopiaa. Se on nykyisin varsin tarkkaa. Lienet myös huomannut, että vaikkapa Keskolla on nykyisin monessa kaupassa automatisoidut hintamerkinnät hyllyissä (wlanin yli e-Inkillä), ja seuraava loikka on tekoälypohjaisen asiakaskiinnostukseen ja supply chainia hallintaan liittyvän dynaamisen hinnoittelun tuominen kauppaan.

Yksi alan huippu-startuppeja, harvinaisia suomalaisia yksisarvisia, joka sekä Suomessa että maailmalla aihetta kehittää, on Relex. Se ottaa huomioon jopa kaupan yksikköä ympäröivät liikennevirrat, säät yms. kaiken mahdollisen tarjolla olevan avoimen datan sekä kaiken järkevällä hinnalla olemassa olevan ostettavan datan, ja tietysti kaupan oman asiakastaan koskevan datan, millä se sitten auttaa automatisoimaan ja optimoimaan tilauksia, hyllytystä, henkilökunta- ja työvuorosuunnittelua yms., sekä tietysti kampanjoita, tarjouksia ja hinnoittelua, esim. dynaamisesti hinnan pudotus ennen kuin vanhenemispäivö lähestyy, kenties tulevaisuudessa hinnan nosto jos kysyntä kasvaa.
Logistiikan osalta isojen automarkettien osalta jo nykyisin jopa sitä, milloin mikäkin lasti halutaan kaupan lastauslaituriin purettavaksi.
Tottakai myyntiä tukevia prosesseja on syytä kehittää ja optimoida mutta lapsi menee pesuveden mukana, jos monimutkaiset tukiprosessit johtavat siihen, että kaupan ydinprosessi kassalla ei toimi jonkin häiriön seurauksena. Vaikka kaupasta menisi sähköt ja kauppaa tehtäisiin kynttilänvalossa, niin asiakkaat pitää pystyä rahastamaan kassalla. Ei se ole vain kaupan etu, vaan asiakkaallekin voi olla tärkeää saada kaupasta leipää ja maitoa, kun ne on loppu.
 
Tästä nyt kyllä paistaa läpi että sulla on joku periaatteelinen kanta Googlea vastaan, mikä on ok ja siitä kyllä saisi varmasti järkevää keskustelua
Google/Alphabet , Yandex tai Tencent se ei ole pointti mikä firma.

Jos palvelun tuottaminen/toteuttaminen ei ehdottomasti vaadi Googlea, niin miksi asiakaalta sitä sitten vaaditaan.

Jos joku yhteisö jakaa infoa internetissä, niin miksi ne valitsee esim Facobookin/Metan palvelun ja niihin rekisteröitymisen, tai Googlen palvelut ja niihin reksiteritymisen, tai Yandex jne.

Siis miksi vaikeuttaa saatavuutta keinotekoisesti. Huomattava että noilla firmoilla ei sinänsä ole mitään velvollisuutta tarjota kaikille palvelua ja voivat estää yksilöltä palvelun käytön.

Ja toki erikoinen lähestymis tapa että työantaja voisi velvoittaa työntekijän hyväksyyn Googlen ehdot, jos kyseinen työantaja ei ole Google. Entäs jos toinen työantaja vaatii hyväksyyn Yandexin ehdot. Tai Metan ehdot, entäs sitten jos Nuo firmat etä hyväksy ko työntekijää, onko se irtisanomisperuste ?

Mutta sitten sä yrität sen päälle rakentaa jotain fiktiivista kuvaa että se että markkinat keskittyvät Applen ja Googlen ekosysteemeihin aiheuttaisi jonkun käytännön ongelman ihmisten elämään.

Mutta ei, se ei aiheuta tuollaista ongelmaa. Yrityksillä tai julkishallinnolla ei ole mitään käytännön ongelmia tuon kanssa koska ne käyttävät joko Applea tai Googlea tai molempia. Ok, siinä vaiheessa kun Windows Phone haudattiin niin se varmasti aiheutti ongelman. Mutta koska nuo yritykset ja julkishallinnot nojaavat isoihin vakiintuneisiin toimittajiin niin niillä ei ole mitään ongelmaa sen suhteen että hommat toimii vain Googlen Androidilla tai Applella. Koska ne on ne mitä ne kuitenkin käyttävät.
On se ongelma, yritykset yhteisöt voi käyttää muitakin, mutta silloin ongelma on se että "välttämättämättömyys" palveluiden tuottajat vaativat Googlen tai Applen. Ja se Google versio ei ole aina vaihtoehto.

Firmoilla on tarpeita joita ei täytetä marketin puhelintarjonnalla, ja Huawei esimerkin olisi luullut herättävän laajeminkin sen että massa tuotteetkaat eivät välttämättä ole Google yhteensopivia.

Jutussa oli pyäsköinti, perus pysäklintipalveluiden tuottaminen ei tarvi mobiilissa googlea. Toki jos haluaa sitä jaella, olla massoille helpostisaavutettavissa niin pitää täyttää Googlen ehdot ja olla saatavilla Googlen kaupasta. Google kuitenkin salliin muunkin jakelun, joten se ei ole selitys vain Googlessa pysemisessä.


Ja edelleen Googlen palvelut on vain osalla suuria markkinoita oletus, ei edes kaikilla markkinoilla tuettu.

Eli ongelma ei ole se että tuota tietoa kerätään vaan se miten sitä tietoa käytetään. Ja tuo voidaan, ja pitääkin, ratkaista sillä lainsäädännöllä. Eli se että HSL:llä on sitä dataa sun liikkumisesta ei ole ongelma kunhan pääsy siihen on rajattu vain siihen mikä on perusteltua tuon HSL:n järjestelmän kannalta.

No jaa, tavallaan.
Sanonta, se mikä kerran netiin laitettu, niin sitä ei sieltä pois saa. Sama sopii myös pilvitietokantaan, se mikä kerran sinne laitettu, niin sitä ei pois saa.

Jos ollaan otsikossa, niin erottaisin kaksi asiaa, älypuhelimen tarpeellisuus nyky yhteiskunnassa ja teitojekeräämisen.

Tässä näin ihan niin jo tämän ketjun perusteella alkaa pikkuhiljaa näyttämään siltä, että oikeastaan älypuhelimen lisääntyvä välttämättömyys ei ole niinkään ongelma, vaan ongelma on foliohattuilu ja siihen liittyvä epäluottamus yhteiskuntaa, yrityksiä, markkinoita ja erityisesti Googlea kohtaan: se tekee osalle ihmisistä älypuhelimen käytöstä vähintäänkin epämiellyttävää, mutta ainakin hankalaa (pitää asennella kaiken maailman alternatiiveja) tai jopa mahdotonta.

Älypuhelin on arinomainen väline helpottamaan elämään, yksi alkupään käyttäjiä oli henkilöt oli erityis ryhmät, joille älypuhelin helpotti huomttavasti palveluiden saatavuutta ja käytettävyyttä.

Yksityisyys, tieturva ym on tulleet ketjuun sen takia, että palveluntarjoajat ovat ujuttaneet huomaamatta ja kritiikittä tarpeetonta tietojen keräämistä samassa yhteydessä.

Yksi ongelma on se että palvelun käyttöön vaaditaan tiettyn tyyppinen laite, mutta se ei välttämätä riitä, tarvitaan sen lisäksi jokin tietty palvelu. Eli vaikeutetaan palveluiden saatavuutta. Pitkälle toki pääsee jos on Google tili, Google Android laite, Yotube rili, Meta konsernin palvelut, FB, Insta, WhatsApp, Twitter tili. Tuolla paketilla voi nähdä satunnaisen ravintolan aukioloajat. Pöydän varaaminen vaatii sitten jonkun tilin lisää.


Ravintolan aukioloajat, menu, varaus, ne palvelut voi tarjota ilman mitään noista, varaus on ainoa jossa perusteltua talentaa jotain tietoja.

Edit:
Föli, LInkki, Nysse, HSL jne. Kyllä ne pystyy palvelun tuottamaan ilman että pitää tallentaa yksittäisen matkustajan liikkumiset.

Aivan voi toki sanoa että se on vapaahetoista, kävelköön jos ei ehdot kelpaa, tai ostakoon kolikoilla anonyymin lipun, jälkimmäinen tehdään vaihe vaiheella vaikeamman saavutettavaksi ja kalliimmaksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tottakai myyntiä tukevia prosesseja on syytä kehittää ja optimoida mutta lapsi menee pesuveden mukana, jos monimutkaiset tukiprosessit johtavat siihen, että kaupan ydinprosessi kassalla ei toimi jonkin häiriön seurauksena. Vaikka kaupasta menisi sähköt ja kauppaa tehtäisiin kynttilänvalossa, niin asiakkaat pitää pystyä rahastamaan kassalla. Ei se ole vain kaupan etu, vaan asiakkaallekin voi olla tärkeää saada kaupasta leipää ja maitoa, kun ne on loppu.
Toki. Mutta eiköhän tämä ole vähän paisuttelua: downtimet on hyvin poikkeuksellisia ja useimmiten hyvin lyhytaikaisia (ja harvinaisuudessaan niistä saakin sitten lukea lehdistä). Yleisesti ottaen kaupalla on upsit/varavirrat ja järjestelmien taustalla on varayhteydet, ja varapalvelimet.
Ja vaikka kauppa on meillä keskittynyttä, useimmiten tarjolla on muitakin kuin yksi kauppa ja/tai yhden ketjun kauppa.

Osa suomalaisen ruokaturvallisuuden huippua on oikeasti myös kaupan tietojärjestelmät. Esim. joitain vuosia sitten kun kävi pahin, eli mahdollisesti vaarallinen elintarvike oli päässyt markkinoille, saatiin valtaosa ostaneista tavoitettua, kun tietosuojavaltuutettu antoi keskusliikkeelle luvan ajaa korttidata ja ostosdata ristiin: Löytyi siis a) käteisellä ostaneet kanta-asiakaskorttia käyttäneet, kortilla ostaneet kanta-asiakaskorttia käyttäneet ja erityisesti c) kortilla ostaneet, ei juuri sillä kertaa mutta joskus aiemmin, kanta-asiakaskorttia käyttäneet. Ja näihin sitten otettiin henkilökohtaisesti yhteyttä.

Ja tottakai asia oli silloin esillä myös ihan television pääuutisissa, radiossa, lehdissä yms. laajasti. Tämän varaan jäi kuitenkin vain käteisellä ostaneet, jotka ei olleet käyttäneet kanta-asiakaskorttia.
 
Tottakai myyntiä tukevia prosesseja on syytä kehittää ja optimoida mutta lapsi menee pesuveden mukana, jos monimutkaiset tukiprosessit johtavat siihen, että kaupan ydinprosessi kassalla ei toimi jonkin häiriön seurauksena. Vaikka kaupasta menisi sähköt ja kauppaa tehtäisiin kynttilänvalossa, niin asiakkaat pitää pystyä rahastamaan kassalla. Ei se ole vain kaupan etu, vaan asiakkaallekin voi olla tärkeää saada kaupasta leipää ja maitoa, kun ne on loppu.
Kaupan kannattaa pitää ennemmin kauppa kiinni, kun palvella "käsin". siinä välissä on sitten ne toimet millä pyritään kasvattaan sitä prosentti että palvelut pelaa digitaalisesti, varautua erilaisiin uhkakuviin, mutta jos joudutaan palveleen käsin niin sitten ollaan jos Ukrainassa sotatoimialueella.

Tässä toki voi mainita muutaman vuoden takaan erään lääketukun "pienet" haasteet.

Tuossa kai vähän sivuttiin sitä käyttäjätietojen keräämistä, jos ja kun kerätään sitä yksilöivää käyttäjätietoa ja sitä hyödynnetään yksilölliseen palveluun, niin siinä kyllä se käyttäjä häviää. tai sopii sen sanonta että casino voittaa aina.



Ketjussa mainittiin puheavustajat, esimerkki siitä että joo ovat hyviä, mutta palvelun voi toteuttaa paikallisesti, ilman että dataa siirretään pilveen.


Edit:
Yksi esimerkki pilvestä, joku kaukoidän "äly" lamppu, pistorasia sun firman pilvi kaatu, niin käyttäjät eivät pystyneet ohjaamaan valojaan.
 
Viimeksi muokattu:
Google/Alphabet , Yandex tai Tencent se ei ole pointti mikä firma.

Jos palvelun tuottaminen/toteuttaminen ei ehdottomasti vaadi Googlea, niin miksi asiakaalta sitä sitten vaaditaan.

Jos joku yhteisö jakaa infoa internetissä, niin miksi ne valitsee esim Facobookin/Metan palvelun ja niihin rekisteröitymisen, tai Googlen palvelut ja niihin reksiteritymisen, tai Yandex jne.

Siis miksi vaikeuttaa saatavuutta keinotekoisesti. Huomattava että noilla firmoilla ei sinänsä ole mitään velvollisuutta tarjota kaikille palvelua ja voivat estää yksilöltä palvelun käytön.

Ja toki erikoinen lähestymis tapa että työantaja voisi velvoittaa työntekijän hyväksyyn Googlen ehdot, jos kyseinen työantaja ei ole Google. Entäs jos toinen työantaja vaatii hyväksyyn Yandexin ehdot. Tai Metan ehdot, entäs sitten jos Nuo firmat etä hyväksy ko työntekijää, onko se irtisanomisperuste ?


On se ongelma, yritykset yhteisöt voi käyttää muitakin, mutta silloin ongelma on se että "välttämättämättömyys" palveluiden tuottajat vaativat Googlen tai Applen. Ja se Google versio ei ole aina vaihtoehto.

Firmoilla on tarpeita joita ei täytetä marketin puhelintarjonnalla, ja Huawei esimerkin olisi luullut herättävän laajeminkin sen että massa tuotteetkaat eivät välttämättä ole Google yhteensopivia.

Jutussa oli pyäsköinti, perus pysäklintipalveluiden tuottaminen ei tarvi mobiilissa googlea. Toki jos haluaa sitä jaella, olla massoille helpostisaavutettavissa niin pitää täyttää Googlen ehdot ja olla saatavilla Googlen kaupasta. Google kuitenkin salliin muunkin jakelun, joten se ei ole selitys vain Googlessa pysemisessä.


Ja edelleen Googlen palvelut on vain osalla suuria markkinoita oletus, ei edes kaikilla markkinoilla tuettu.



No jaa, tavallaan.
Sanonta, se mikä kerran netiin laitettu, niin sitä ei sieltä pois saa. Sama sopii myös pilvitietokantaan, se mikä kerran sinne laitettu, niin sitä ei pois saa.

Jos ollaan otsikossa, niin erottaisin kaksi asiaa, älypuhelimen tarpeellisuus nyky yhteiskunnassa ja teitojekeräämisen.



Älypuhelin on arinomainen väline helpottamaan elämään, yksi alkupään käyttäjiä oli henkilöt oli erityis ryhmät, joille älypuhelin helpotti huomttavasti palveluiden saatavuutta ja käytettävyyttä.

Yksityisyys, tieturva ym on tulleet ketjuun sen takia, että palveluntarjoajat ovat ujuttaneet huomaamatta ja kritiikittä tarpeetonta tietojen keräämistä samassa yhteydessä.

Yksi ongelma on se että palvelun käyttöön vaaditaan tiettyn tyyppinen laite, mutta se ei välttämätä riitä, tarvitaan sen lisäksi jokin tietty palvelu. Eli vaikeutetaan palveluiden saatavuutta. Pitkälle toki pääsee jos on Google tili, Google Android laite, Yotube rili, Meta konsernin palvelut, FB, Insta, WhatsApp, Twitter tili. Tuolla paketilla voi nähdä satunnaisen ravintolan aukioloajat. Pöydän varaaminen vaatii sitten jonkun tilin lisää.


Ravintolan aukioloajat, menu, varaus, ne palvelut voi tarjota ilman mitään noista, varaus on ainoa jossa perusteltua talentaa jotain tietoja.

Edit:
Föli, LInkki, Nysse, HSL jne. Kyllä ne pystyy palvelun tuottamaan ilman että pitää tallentaa yksittäisen matkustajan liikkumiset.

Aivan voi toki sanoa että se on vapaahetoista, kävelköön jos ei ehdot kelpaa, tai ostakoon kolikoilla anonyymin lipun, jälkimmäinen tehdään vaihe vaiheella vaikeamman saavutettavaksi ja kalliimmaksi.
Ravintoloiden osalta ennen oli hankalampaa, tietoa ei ollut välttämättä missään paitsi ovessa, vaan piti tietää ravintolan nimi, etsiä sen puhelinnumero puhelinluettelosta, soittaa sinne (kenties monta kertaa jos oli varattua tai eivät vastanneet, tai olleet auki) ja sitten yrittää varata pöytä.
Onhan se toki ihan kamala kehitys, kun nyt parhaimmillaan sen pöydän voi napata nettivarausjärjestelmästä itselleen sekunneissa tai woltata ruoan kotiovelle.

Julkisen liikenteen osalta on varsin hyvä ja perusteltua, että saadaan dataa siitä, mihin, milloin ja millaisilla reiteillä ihmiset liikkuu. Siltä pohjalta voidaan sitten kehittää ja optimoida linjoja ja kaluston määrää. Fiksusti käytettynä sen avulla voidaan sekä parantaa palvelua (vuorovälit, kaluston määrä), vähentää hukkaa sekä myös mahdollistaa palvelun tuottamisen asiakkaalle ja veronmaksajalle edullisemmin.
Toki en osaa sanoa, käytetäänkö tuotettua tietoa optimointiin. Mutta toivottavasti.
 
Viimeksi muokattu:
Ketjussa mainittiin puheavustajat, esimerkki siitä että joo ovat hyviä, mutta palvelun voi toteuttaa paikallisesti, ilman että dataa siirretään pilveen.
Jotkut yksinkertaiset toiminnot, kuten valot päälle / valot pois kenties voisi.
Mutta itse esim. kysyn joskus bussiaikataulua, päivän kalenterini tilaa, parempi puolisko saattaa ruokaa laittaessaan hakea sieltä reseptejä jne., niihin kaikkiin tarvitaan kyllä sitä pilveä.
 
Viimeksi muokattu:
Ravintoloiden osalta ennen oli hankalampaa, tietoa ei ollut välttämättä missään, vaan piti tietää ravintolan nimi, etsiä sen puhelinnumero puhelinluettelosta, soittaa sinne (kenties monta kertaa jos oli varattua tai eivät vastanneet) ja sitten yrittää varata pöytä.
Onhan se toki ihan kamala kehitys, kun nyt parhaimmillaan sen pöydän voi napata nettivarausjärjestelmästä itselleen sekunneissa.
Sen jälkeen aukioloajat, listat, pöytävaraukset pysty tekemään ja näkemään netissä, älypuhelimalla, tai jopa selaimella varustetulla peruspuhelimella.
Mitään pakottavaa tarvetta ei ole tullut siihen että tänäpäivänä pitäisi olla " Google tili, Google Android laite, Yotube rili, Meta konsernin palvelut, FB, Insta, WhatsApp, Twitter tili " + mahdollisesti varausta verten luoda joku muu tili.

Soittaminen alkaa tuntua aika käytettävältä. Siitä toki jää jälki operaattorille, ja jos näyttää numeroa niin ravintolalle.

Julkisen liikenteen osalta on varsin hyvä ja perusteltua, että saadaan dataa siitä, mihin, milloin ja millaisilla reiteillä ihmiset liikkuu. ..
Tuo toki se tyypillinen selitys kaikessa tallentamisessa.
Erottaisin kaksi asiaa, sen että seurataan ja tallennetaan yksittäisen tunnistettavan matkustajan matkat vs suunnitellaan, mitoitetaan , optimoidaan reittejä. Esimerkit vieläpä julkisen puolen palveluita.

Saman henkinen selitys oli eräällä mobiilipelifirmalla kun ostetun pelin pelaajasta kerättiin tietoa hyvin yksityiskohtaisesti sen pelin pelaamisesta, toki se oli asiakaslähtöistä.

Jotkut yksinkertaiset toiminnot, kuten valot päälle / valot pois kenties voisi.
Mutta itse kysyn joskus bussiaikataulua, päivän kalenterini tilaa, parempi puolisko saattaa ruokaa laittaessaan hakea sieltä reseptejä jne., niihin kaikkiin tarvitaan kyllä sitä pilveä.
Jos käyttäjä haluaa hakea jostain palvelusta jotain tietoa puheavustuksella, niin toki se joutuu sen tehtävän suorittaa käyttäjän pyynnöstä, se nyt ei ole pointti.
 
Julkisen liikenteen osalta on varsin hyvä ja perusteltua, että saadaan dataa siitä, mihin, milloin ja millaisilla reiteillä ihmiset liikkuu. Siltä pohjalta voidaan sitten kehittää ja optimoida linjoja ja kaluston määrää. Fiksusti käytettynä sen avulla voidaan sekä parantaa palvelua (vuorovälit, kaluston määrä), vähentää hukkaa sekä myös mahdollistaa palvelun tuottamisen asiakkaalle ja veronmaksajalle edullisemmin.
Toki en osaa sanoa, käytetäänkö tuotettua tietoa optimointiin. Mutta toivottavasti.

Selitätkö nyt vähän tarkemmin, että mitä lisäarvoa kehitykseen ja optimointiin tuo se, että tiedetään kuka liikkui versus että joku liikkui?
 
Sen jälkeen aukioloajat, listat, pöytävaraukset pysty tekemään ja näkemään netissä, älypuhelimalla, tai jopa selaimella varustetulla peruspuhelimella.
Mitään pakottavaa tarvetta ei ole tullut siihen että tänäpäivänä pitäisi olla " Google tili, Google Android laite, Yotube rili, Meta konsernin palvelut, FB, Insta, WhatsApp, Twitter tili " + mahdollisesti varausta verten luoda joku muu tili.

Soittaminen alkaa tuntua aika käytettävältä. Siitä toki jää jälki operaattorille, ja jos näyttää numeroa niin ravintolalle.


Tuo toki se tyypillinen selitys kaikessa tallentamisessa.
Erottaisin kaksi asiaa, sen että seurataan ja tallennetaan yksittäisen tunnistettavan matkustajan matkat vs suunnitellaan, mitoitetaan , optimoidaan reittejä. Esimerkit vieläpä julkisen puolen palveluita.

Saman henkinen selitys oli eräällä mobiilipelifirmalla kun ostetun pelin pelaajasta kerättiin tietoa hyvin yksityiskohtaisesti sen pelin pelaamisesta, toki se oli asiakaslähtöistä.


Jos käyttäjä haluaa hakea jostain palvelusta jotain tietoa puheavustuksella, niin toki se joutuu sen tehtävän suorittaa käyttäjän pyynnöstä, se nyt ei ole pointti.
Joo, ymmärrän, että sun näkökulma on yksityisyydessä. Mun näkökulma on helppoudessa.
Edelleen ajattelen, että se data mitä näissä itsestäni annan on osa sitä hintaa, minkä kuluttajana palvelusta maksan.
Ilmaispalvelussa se on ainoa hinta. Muissa se on vain yksi siihen hintaan vaikuttava tekijä.
 
Selitätkö nyt vähän tarkemmin, että mitä lisäarvoa kehitykseen ja optimointiin tuo se, että tiedetään kuka liikkui versus että joku liikkui?
Nopeasti ajatellen (jos sellaista dataa edes kerätään) sillä voisi kenties saada tehokkaasti selville, tarvitaanko vaikkapa jollain bussilinjalla johonkin kellonaikaan usein niiaavaa matalalattiaversiota vai riittääkö tavallinen bussi.
Kai noita esimerkkejä löytyisi paljon muitakin, jos hetken pysähtyisi miettimään.
 
Nopeasti ajatellen (jos sellaista dataa edes kerätään) sillä voisi kenties saada tehokkaasti selville, tarvitaanko vaikkapa jollain bussilinjalla johonkin kellonaikaan usein niiaavaa matalalattiaversiota vai riittääkö tavallinen bussi.
Kai noita esimerkkejä löytyisi paljon muitakin, jos hetken pysähtyisi miettimään.

Niin, varmaan jos tuo olisi pakollinen tieto ja ihmiset sen luotettavasti syöttäisi (vielä parempi: miksei yhdistettäisi terveydenhuollon dataa tähän samaan järjestelmään!). Toisaalta varmaan melko paljon tehokkaammin ja varmemmin tuon saisi selville jollain mekanismilla, mikä tunnistaa ne pyörätuolit fyysisesti. Tai yksinkertaisesti mittaamalla että mistä painikkeesta bussia on pysäytetty. Kuulostaa kohtalaisen turhalta "lisä"arvolta kuitenkin. Hieman kyseenalaiselta kuulostaa myös, että esimerkkejä löytyisi paljon muitakin, tai edes yhtään sellaista, mistä olisi sellaista lisäarvoa, mitä ei muuten saisi toteutettua paljon järkevämminkin. Mutta voin olla väärässä, vaikka hetkeksi miettimään pysähdyinkin. Voi olla kyse vain huonosta mielikuvituksesta.
 
Niin, varmaan jos tuo olisi pakollinen tieto ja ihmiset sen luotettavasti syöttäisi (vielä parempi: miksei yhdistettäisi terveydenhuollon dataa tähän samaan järjestelmään!). Toisaalta varmaan melko paljon tehokkaammin ja varmemmin tuon saisi selville jollain mekanismilla, mikä tunnistaa ne pyörätuolit fyysisesti. Tai yksinkertaisesti mittaamalla että mistä painikkeesta bussia on pysäytetty. Kuulostaa kohtalaisen turhalta "lisä"arvolta kuitenkin. Hieman kyseenalaiselta kuulostaa myös, että esimerkkejä löytyisi paljon muitakin, tai edes yhtään sellaista, mistä olisi sellaista lisäarvoa, mitä ei muuten saisi toteutettua paljon järkevämminkin. Mutta voin olla väärässä, vaikka hetkeksi miettimään pysähdyinkin. Voi olla kyse vain huonosta mielikuvituksesta.
Tällä en tarkoita nyt henkilökohtaisesti sinua. Mutta muutosvastarinnalle on tyypillistä, että pidetään kaikkia uusia juttuja turhina tai että ei niistä kuitenkaan ole hyötyä… jne.
Arjessa palveluissa tasapainoillaan sen tehokkaan tuotannon, kerättävän datan arvon, sekä yksityisyyden suojan rajapinnoilla. Lähes kaikella datalla kuitenkin olisi joku arvo, mutta kaikkea ei silti joko lakien ja asetusten mukaan saa tai vaikka saisi, sitten edes kyetä keräämään, jalostamaan ja hyödyntämään.

Joidenkin muutosten kohdalla toki on puhdas säästö syynä, kuten VR lähijunat. Siellä myyntikanavien karsimisen ajuri oli puhtaasti taloudellinen. Kaukoliikenteen osalta muutakin, kun siellä siirryttiin (jo ajat sitten) dynaamiseen hinnoitteluun.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 584
Viestejä
4 747 240
Jäsenet
77 349
Uusin jäsen
SamK

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom