Älypuhelimen pakollisuus modernissa yhteiskunnassa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja potero
  • Aloitettu Aloitettu
Harvemmin kaavassa määrätään ikkunoiden materiaalia.

Puhut aivan eri asiasta kuin mikä on ketjun aihe. Aihehan näyttäisi olevan älypuhelimen pakollisuus, mutta sinä puhut vain elämää helpottavista asioista, jotka nykyaikainen general purpose -tietotekniikka (eikä varsinaisesti edes nykyaikaiset älypuhelimet, jotka yhä vähemmän ja vähemmän sopivat tuohon määritelmään) on tuonut tullessaan.
Vielä nykyisin toki pääosin asiat hoituu tarvittaessa ihan pc:lläkin. Mutta Suomessa ainakin älypuhelimia on ihmisillä jo paljon tuota general purpose -tietotekniikkaa enemmän. Jos 96 prosentilla ihmisistä on se älypuhelin, niin yhden hengen talouksista vain 81 prosentilla on käytössä tietokone, kannettava tietokone tai tabletti, ja kokonaisuudessaan 89 prosentilla talouksista.

Omaa jälkikasvua kun katsoin, niin opiskeluissa / työssä käyttävät tietokonetta. Kesäloma-ajaksi menee esim. kaappiin. Älypuhelimella tehdään kaikki mahdollinen.
Myös työelämässä ollaan tekemässä loikkaa pois tietokoneilta älypuhelimiin silloin, kun kyseessä ei nimenomaisesti ole päätetyö. Monet suorittavan työn kirjaukset toimivat kätevästi henk.koht. älylaitteella vrt. tietokone, jolla jokainen vuorollaan pyörähtää vaihtamassa mu korona yms. pöpönsä näppikseen ja hiireen.

Mutta itse en näkisi, että se älypuhelin aivan pakollinen vielä on, ainakaan jos ei ole työelämässä tai opiskelemassa. Kysymys on enemmän siitä, että samaan aikaan kun se helpottaa, on se niin mainstreamia, että yhtäältäpalvelut siirtyvät siihen, toisaalta uusia palveluja kehitetään pelkästään älypuhelimelle.

Minä en näe sitä ongelmana muuten kuin pienille erityisryhmille (vammaiset, kehitysvammaiset, sellaiset vanhukset jotka eivät enää opi tai koordinaatio riitä, jotkut muutkin sairaudet).

Järjestelmätasollakin näyttäisi siltä, että laajojenkin sähkökatkosten aikana mobiiliverkot pelittävät, mitä ilmeisimmin siellä on varavoimaa akustolla tai varavoimalalla tarjolla.

Se, jos asiasta taas itse tekee periaatteellisen ongelman on kokonaan eri asia. Se on valinnanvapautta; mutta en näe, että sellaista valintaa tarvitsisi yritysten tai yhteisöjen erityisemmin tukea. 96% on niin iso osuus, että palvelut voi hyvin suunnitella sen mukaan. Myös viranomaispalvelut silloin, kun lainsäädäntö ei muuta edellytä.

Älypuhelin ei siis kenties juuri nyt ole vielä täysin pakollinen, mutta sen puuttuminen vaikeuttaa elämää, mutta vain hyvin harva tekee valinnan olla ilman. Heidän osaltaan ajattelen, että siihen on oikeus, mutta jokainen kantaa päätöksistään myös vastuun ja seuraukset.
 
Googlettomassa Androidista löytyy moneen lähtöön ( AOSP )

AOSP on vähän masokistinen kokemus kun ei ole Play storea vaan pitäisi latailla semi-randomeista kohteista. Ja Android käytettävyys on kuitenkin aika vahvasti naitettu noihin Googlen palveluihin. Toki tuolla hyvin saa yksityisyyttään parennettua, mutta on se vähän turhan työlästä minulle. Siinä mielessä tietenkin oma vika, mutta helppokäyttöinen sellainen kelpaisi.

Henkilökortti, no ongelma lähinnä se että Suomessa "etäpankki" oli arkipäivää aikoja sitten, eli laajasti pankkitunnukset ja pankit kaappas tunnistus markkinat, yhtä konsti myös se etteivät hyväksyyn itse kuin omat tunnistusmenetelmät. -> kaikki merkittävät joutuivat käyttämään pankkien palvelua -> käyttäjät joutuivat käyttämään pankkien palvelua -> jne.

Pankit vielä tekivät niin että pankit ei laskuttaneet tunnistautujaa, vaan sitä palvelua, joka taasen ei laskuttanut siitä tunnistautujaa. Vanhat pankit saivat vallattua tuon markkinan.

Totta, en niinkään tuota appia näe itseisarvoa kuin sen että voin tunnistautua ns vahvasti eri kohteisiin. Jos olisi joku muu näppärä toimintamalli siihen niin sekin kyllä kelpaisi.

Ihan huomiona, Apple ja Google ovat kaksi täysin eri eläintä mitä tulee siihen yksityisyteen. Koska Apple tekee rahansa pääasiassa laitteilla ja palveluilla, ei myymällä mainoksia, niin ne ovat voineet ottaa täysin eri asenteen yksityisyyteen. Ja ovat tehneet tuosta todella suuren kilpailutekijän Googlea ja Metaa vastaan.
Esimerkkeinä Safari blokkaa (tai ainakin pyrkii blokkaamaan) cross-site trackingiä, iOS antaa mahdollisuuden blokata applikaatioiden suorittaman trackkäyksen, iCloudista löytyy työkalut niin oman IP:n kuin sähköpostin piilottamiseen.

Apple on tässä toki parempi, myös sen takia että ei ole pohjalla Apple ja päällä joku Huawei, Oneplus tai Samsung rakentelemassa omia viritelmiä siihen lisänä. Pitäisi varmaan tarkistaa mitä siellä nykyään, mutta erilaiset käyttäjien sisältöjen skannailut puhelimista on sieltäkin jäänyt mieleen.
 
Se, jos asiasta taas itse tekee periaatteellisen ongelman on kokonaan eri asia. Se on valinnanvapautta; mutta en näe, että sellaista valintaa tarvitsisi yritysten tai yhteisöjen erityisemmin tukea. 96% on niin iso osuus, että palvelut voi hyvin suunnitella sen mukaan. Myös viranomaispalvelut silloin, kun lainsäädäntö ei muuta edellytä.

Älypuhelin ei siis kenties juuri nyt ole vielä täysin pakollinen, mutta sen puuttuminen vaikeuttaa elämää, mutta vain hyvin harva tekee valinnan olla ilman. Heidän osaltaan ajattelen, että siihen on oikeus, mutta jokainen kantaa päätöksistään myös vastuun ja seuraukset.

Sovelletaanko tätä myös kaikkiin muihin vähemmistöihin? Eihän ne ole välttämättömiä valintoja..
 
Suurin ongelma mobiililaitteissa on pidempien tekstien syöttö, ainakaan itse en tosiaankaan nauti mobiililla pidempien kuin parin sanan tekstien tuottamisesta. Vanha Nokialainenkin oli tuossa suhteessa parempi kun oli oikea fyysinen näppäimistö vaikka olikin numpad-tyylinen. Sillä itse kirjoitin paljon nopeammin kuin nykyisillä kosketusnäyttöhelveteillä jotka eivät vaan jotenkin mitenkään sovi minun nakkisormille. Jos saisi helposti kirjoitettua asioita mobiililla niin luultavasti vaihtaisin monet saiat PC:ltä mobiiliin mutta kun tuo kosketusnäyttönäppis vaan on ainakin itselle sellainen hidaste että ei ole tosikaan.
 
Suurin ongelma mobiililaitteissa on pidempien tekstien syöttö, ainakaan itse en tosiaankaan nauti mobiililla pidempien kuin parin sanan tekstien tuottamisesta. Vanha Nokialainenkin oli tuossa suhteessa parempi kun oli oikea fyysinen näppäimistö vaikka olikin numpad-tyylinen. Sillä itse kirjoitin paljon nopeammin kuin nykyisillä kosketusnäyttöhelveteillä jotka eivät vaan jotenkin mitenkään sovi minun nakkisormille. Jos saisi helposti kirjoitettua asioita mobiililla niin luultavasti vaihtaisin monet saiat PC:ltä mobiiliin mutta kun tuo kosketusnäyttönäppis vaan on ainakin itselle sellainen hidaste että ei ole tosikaan.
Puheentunnistus on niin hyvä nykyisin, että välillä tulee saneltua pitkiäkin tekstejä. Siis ompuilla. Androidista en tiedä.
 
Puheentunnistus on niin hyvä nykyisin, että välillä tulee saneltua pitkiäkin tekstejä. Siis ompuilla. Androidista en tiedä.
Ompulla en itse ole kokeillut mutta ainakaan android tai PC ei ymmärrä minua tarpeeksi hyvin että sillä toimeen tulisi. Joku chromecastin haku toimii välttävästi mutta siinä pystyykin käyttämään kohtalaisen paljon heuristiikkaa ja sen perusteella arvailemaan asioita. Englanniksi toki toimisi paljon paremmin mutta kun suurin osa asioista kuitenkin olisi kätevämpi tehdä ihan kotimaisella.

Itse olen puheentunnistusta kokeillut muutaman vuoden välein tietokoneella jo varmaan 20v ajan (sain silloin eräästä tietokoneliikkestä jonkun ostoksen kylkiäisenä puheentunnistussoftan) ja kyllähän englanti noissa toimii nykyään jo lähes täydellisesti mutta suomenkielen kanssa on vielä paljon kehitettävää.
 
Itse yli viiskymppisenä semi-nörttihenkisenä nuo eivät ole ongelmia, mutta joitakin puoliksi ärsyttävän epäloogisia ja hankalia sovelluksia tulee silloin tällöin vastaan.

Töissä tulee vastaan jo nelikymppisissä, että minkäänlaista halua ei enää ole opetella mitään uutta. Vähän vanhemmissa sitten jo niitä, joilla ei ole edellytyksiä oppia enää mitään. Omat vanhemmat alkavat olla tässä sarjassa pikkuhiljaa. Linuxkin saadaan kerran pari vuodessa uudelleenasennuskuntoon, eikä pienintäkään hajua mitä tuli tehtyä, että siihen päästiin.
Hieman oftopiccia, Etkai ole antanut vanhemmillesi rootin tunnuksia ja käyttäjältä oikeudet sudoon poistettu. Omalla mummollani ikää 80v pyörii debian läppärillä ja toimivuus on hänen käyttöönsä huippuluokkaa. EI vielä kertaakaan ole saanut sekaisin, koska oikeudet mitä saa tehdä ovat tiukasti rajattuja. Päivitykset ja ylläpito etänä ssh:n kautta, jos nyt sattuisikin niin käymään että hän saisi debianin sekoitettua, on valmiina automaattinen asennusimage hänen konfiguraatioillaan.
 
Jos haluaa olla hyväksymättä ja jäädä ulos yhteiskunnasta ja sen piiriin kuuluvista kaupallisista ja muista palveluista, sen kun vaan, sehän on oma valinta.
Ellei hyväksy pankkitunnistautumisten appien tai edes itse tunnistautumistapahtuman ehtoja, jää ulos myös kaikista online-virastopalveluista, joista tärkeimpinä mieleen tulee Vero, Kanta (jossa myös koronarokotustodistus) ja joutuu sitten näkemään vähän enemmän vaivaa asioimalla henkilökohtaisesti.
Tämä on kuitenkin täysin vapaaehtoista.
Edelleen, se on vaihtoehto, että ei hyväksy, eikä sitten käytä palvelua.
Tai ei hanki koko älylaitetta.
Silloin toki elämä on hankalampaa ja rajatumpaa. Toisaalta; onhan niitä jopa sellaisia ekstremisteja, jotka ovat valinneet kokonaan sähköttömän elämän. Ei ole pitkä aika kun luin sellaisesta, saaressa asuva omavaraistalouteen pyrkivä pariskunta vailla sähköä, puhelinta ja mukavuuksia.
Meillä on ollut yleisenä periaatteena, että ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa ja ne ovat sitä kaikkein vähiten silloin, kun on kyse julkisen vallan toiminnasta. Julkinen valta ei saa painostaa tai varsinkaan pakottaa käyttämään yksityisyydensuojan murtavaa teknologiaa. Kaikkien ei tietenkään tarvitse välittää omista oikeuksistaan mutta ketään ei saa painostaa luopumaan niistä. Ei oikeuksista luopumalla saa saada etuja.

Ainakin minä vastustan kehitystä, jossa koko yhteiskunta on muuttumassa avovankilaksi, jossa on kuljettava seurantapanta mukana tai normaali arki ei toimi. Kaikesta mobiiliasioinnista jää jälkiä, jotka tallennetaan rekistereihin ja viranomaisilla on tai voi olla pääsy tietoihin.

Esim. teletunnistetietojen tallentaminen puhutti paljon, kun se oli uutta mutta nykyään siitä ei juurikaan keskustella. Mitä dataa puhelimen käytöstä tallennetaan nykyään ja kuinka pitkäksi aikaa? Monelta on ehkä unohtunut, että analogisen puhelinverkon aikaan puheluista ei jäänyt muita jälkiä kuin sykäysten kokonaismäärä keskuksen laskuriin. Viranomaisilla ei ollut mitään tietoa siitä, kuka soitti kenelle ja milloin.

Tai HSL-joukkoliikenne. Ennen liput olivat anonyymillä pahvikortilla mutta pian saadaan lisää yksilötason seurantaa:
Tulevaisuudessa tietoa matkustusoikeudesta ei enää tallenneta HSL-kortille tai HSL-sovellukseen, vaan käyttäjätilillesi taustajärjestelmään. Taustajärjestelmä saa tiedon matkasi alkamisesta ja laskee sille hinnan, kun näytät liikennevälineeseen noustessasi lukijalaitteelle tunnisteen. Tunniste voi olla HSL-kortti tai älypuhelin mutta myös pankki- tai luottokortti tai jokin muu tunniste, jota pidät mukanasi.
Onko tämä välttämätöntä? No ei, pahvikorttijärjestelmä toimi riittävän hyvin.

Kun digitalisaatiota kehitetään, fokuksen pitäisikin olla siinä, että viranomaisilta puhkotaan silmät, tukitaan korvat ja pyyhitään muisti. Ihmisten asiat eivät kuulu viranomaisille nykyään yhtään enempää kuin ennen. Myös yksityisten palveluntuottajien oikeutta kerätä ja käyttää ihmisten tietoja pitäisi rajoittaa tiukasti.

Mutta sen pitäisi olla koko kansakunnan valinta, ja nimenomaan valinta ettei pakota hyväksymään.
Nimenomaan näin.
 
Meillä on ollut yleisenä periaatteena, että ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa ja ne ovat sitä kaikkein vähiten silloin, kun on kyse julkisen vallan toiminnasta. Julkinen valta ei saa painostaa tai varsinkaan pakottaa käyttämään yksityisyydensuojan murtavaa teknologiaa. Kaikkien ei tietenkään tarvitse välittää omista oikeuksistaan mutta ketään ei saa painostaa luopumaan niistä. Ei oikeuksista luopumalla saa saada etuja.

Ainakin minä vastustan kehitystä, jossa koko yhteiskunta on muuttumassa avovankilaksi, jossa on kuljettava seurantapanta mukana tai normaali arki ei toimi. Kaikesta mobiiliasioinnista jää jälkiä, jotka tallennetaan rekistereihin ja viranomaisilla on tai voi olla pääsy tietoihin.

Esim. teletunnistetietojen tallentaminen puhutti paljon, kun se oli uutta mutta nykyään siitä ei juurikaan keskustella. Mitä dataa puhelimen käytöstä tallennetaan nykyään ja kuinka pitkäksi aikaa? Monelta on ehkä unohtunut, että analogisen puhelinverkon aikaan puheluista ei jäänyt muita jälkiä kuin sykäysten kokonaismäärä keskuksen laskuriin. Viranomaisilla ei ollut mitään tietoa siitä, kuka soitti kenelle ja milloin.

Tai HSL-joukkoliikenne. Ennen liput olivat anonyymillä pahvikortilla mutta pian saadaan lisää yksilötason seurantaa:
Tulevaisuudessa tietoa matkustusoikeudesta ei enää tallenneta HSL-kortille tai HSL-sovellukseen, vaan käyttäjätilillesi taustajärjestelmään. Taustajärjestelmä saa tiedon matkasi alkamisesta ja laskee sille hinnan, kun näytät liikennevälineeseen noustessasi lukijalaitteelle tunnisteen. Tunniste voi olla HSL-kortti tai älypuhelin mutta myös pankki- tai luottokortti tai jokin muu tunniste, jota pidät mukanasi.
Onko tämä välttämätöntä? No ei, pahvikorttijärjestelmä toimi riittävän hyvin.

Kun digitalisaatiota kehitetään, fokuksen pitäisikin olla siinä, että viranomaisilta puhkotaan silmät, tukitaan korvat ja pyyhitään muisti. Ihmisten asiat eivät kuulu viranomaisille nykyään yhtään enempää kuin ennen. Myös yksityisten palveluntuottajien oikeutta kerätä ja käyttää ihmisten tietoja pitäisi rajoittaa tiukasti.


Nimenomaan näin.
En tätä itse olisi osannut paremmin kirjoittaa, kiitos tästä. Tietenkin tällaista kehitystä markkinoidaan helppoudella ja kätevyydellä. Valitettavasti tavallista ihmistä ei voisi kiinnostaa yksityisyys pätkän vertaa. Mentaliteetti on ei mitään salattavaa, ei mitään pelättävää.
 
En tätä itse olisi osannut paremmin kirjoittaa, kiitos tästä. Tietenkin tällaista kehitystä markkinoidaan helppoudella ja kätevyydellä. Valitettavasti tavallista ihmistä ei voisi kiinnostaa yksityisyys pätkän vertaa. Mentaliteetti on ei mitään salattavaa, ei mitään pelättävää.
Oma käsitys on, että hälläväliä-asenteen lisäksi moni on pistänyt kaiken jakoon facen kautta ja pitää oikeutettuna edellyttää, että muutkin tekisivät samoin.
 
Meillä on ollut yleisenä periaatteena, että ihmisoikeudet eivät ole kauppatavaraa ja ne ovat sitä kaikkein vähiten silloin, kun on kyse julkisen vallan toiminnasta. Julkinen valta ei saa painostaa tai varsinkaan pakottaa käyttämään yksityisyydensuojan murtavaa teknologiaa. Kaikkien ei tietenkään tarvitse välittää omista oikeuksistaan mutta ketään ei saa painostaa luopumaan niistä. Ei oikeuksista luopumalla saa saada etuja.

Ainakin minä vastustan kehitystä, jossa koko yhteiskunta on muuttumassa avovankilaksi, jossa on kuljettava seurantapanta mukana tai normaali arki ei toimi. Kaikesta mobiiliasioinnista jää jälkiä, jotka tallennetaan rekistereihin ja viranomaisilla on tai voi olla pääsy tietoihin.

Esim. teletunnistetietojen tallentaminen puhutti paljon, kun se oli uutta mutta nykyään siitä ei juurikaan keskustella. Mitä dataa puhelimen käytöstä tallennetaan nykyään ja kuinka pitkäksi aikaa? Monelta on ehkä unohtunut, että analogisen puhelinverkon aikaan puheluista ei jäänyt muita jälkiä kuin sykäysten kokonaismäärä keskuksen laskuriin. Viranomaisilla ei ollut mitään tietoa siitä, kuka soitti kenelle ja milloin.

Tai HSL-joukkoliikenne. Ennen liput olivat anonyymillä pahvikortilla mutta pian saadaan lisää yksilötason seurantaa:
Tulevaisuudessa tietoa matkustusoikeudesta ei enää tallenneta HSL-kortille tai HSL-sovellukseen, vaan käyttäjätilillesi taustajärjestelmään. Taustajärjestelmä saa tiedon matkasi alkamisesta ja laskee sille hinnan, kun näytät liikennevälineeseen noustessasi lukijalaitteelle tunnisteen. Tunniste voi olla HSL-kortti tai älypuhelin mutta myös pankki- tai luottokortti tai jokin muu tunniste, jota pidät mukanasi.
Onko tämä välttämätöntä? No ei, pahvikorttijärjestelmä toimi riittävän hyvin.

Kun digitalisaatiota kehitetään, fokuksen pitäisikin olla siinä, että viranomaisilta puhkotaan silmät, tukitaan korvat ja pyyhitään muisti. Ihmisten asiat eivät kuulu viranomaisille nykyään yhtään enempää kuin ennen. Myös yksityisten palveluntuottajien oikeutta kerätä ja käyttää ihmisten tietoja pitäisi rajoittaa tiukasti.


Nimenomaan näin.
Ei tuossa mitään ihmisoikeuksia loukata, kunhan dataa ei luovuteta valtiolle tai valtiollisille toimijoille.
Kaupalliselle käytöllekin toki on säädöksiä, ja käsittääkseni niiden noudattamista valvotaan (vaikka se kissanhännänvetoa onkin), mutta silloin kysymys ei ole ihmisoikeuksista.


Toki jos löydät sieltä ihmisoikeusloukkauksen, niin ilmoita siitä ihmeessä Suomen tai EU:n tietosuojavaltuutetulle.
 
Oma käsitys on, että hälläväliä-asenteen lisäksi moni on pistänyt kaiken jakoon facen kautta ja pitää oikeutettuna edellyttää, että muutkin tekisivät samoin.
Näimpä se valitettavasti on ja jos et ole facebookissa, tai muissa nykyajan someissa sinua pidetään outona. Itse pidän outona pikemminkin ihmisiä jotka luopuvat omasta yksityisyydestään.
 
Näimpä se valitettavasti on ja jos et ole facebookissa, tai muissa nykyajan someissa sinua pidetään outona. Itse pidän outona pikemminkin ihmisiä jotka luopuvat omasta yksityisyydestään.

Oon melkeen jääny muutamista pippaloista (mm. polttarit) kun en käytä Facebookkia. Tosin oon niin vanha jo että ei paljoo haittaa jos jää jotain välistä. Kyllä jengi välillä ihmettelee kun kertoo että ei käytä mitään sosiaalista mediaa.
 
Kun digitalisaatiota kehitetään, fokuksen pitäisikin olla siinä, että viranomaisilta puhkotaan silmät, tukitaan korvat ja pyyhitään muisti. Ihmisten asiat eivät kuulu viranomaisille nykyään yhtään enempää kuin ennen. Myös yksityisten palveluntuottajien oikeutta kerätä ja käyttää ihmisten tietoja pitäisi rajoittaa tiukasti.

Eli ongelma ei ole se että tuota tietoa kerätään vaan se miten sitä tietoa käytetään. Ja tuo voidaan, ja pitääkin, ratkaista sillä lainsäädännöllä. Eli se että HSL:llä on sitä dataa sun liikkumisesta ei ole ongelma kunhan pääsy siihen on rajattu vain siihen mikä on perusteltua tuon HSL:n järjestelmän kannalta.
 
Oon melkeen jääny muutamista pippaloista (mm. polttarit) kun en käytä Facebookkia. Tosin oon niin vanha jo että ei paljoo haittaa jos jää jotain välistä. Kyllä jengi välillä ihmettelee kun kertoo että ei käytä mitään sosiaalista mediaa.
Mulla on kaveripiiri jonka kanssa tapaamme kerran vuodessa, tämä juttu on ollut meillä jo vuosia ja tiedotetaan somessa myös muita juttuja. Aikaisemmin kaikki oli fb:ssa ja nyt keväällä siirryttiin w- appiin. Pienempi paha ja parempi tavoitettavuus.
 
Mulla on kaveripiiri jonka kanssa tapaamme kerran vuodessa, tämä juttu on ollut meillä jo vuosia ja tiedotetaan somessa myös muita juttuja. Aikaisemmin kaikki oli fb:ssa ja nyt keväällä siirryttiin w- appiin. Pienempi paha ja parempi tavoitettavuus.
Toki se WA on myös Metan ja kerää dataa yhtä lailla + Accenturelle ulkoistettu supportti pääsee lukemaan sekä ryhmä- että yksityisviestit.

On se silti varsin toimiva väline.
 
Ei tuossa mitään ihmisoikeuksia loukata, kunhan dataa ei luovuteta valtiolle tai valtiollisille toimijoille.
Kaupalliselle käytöllekin toki on säädöksiä, ja käsittääkseni niiden noudattamista valvotaan (vaikka se kissanhännänvetoa onkin), mutta silloin kysymys ei ole ihmisoikeuksista.
Viranomainen ei voi poistaa vastuutaan teettämällä likaisen työn ulkopuolisella. Esimerkiksi teletunnistetietojen tallentaminen on viranomaisen toimintaan rinnastuvaa, koska sitä tehdään julkisen vallan määräyksestä. Samoin, julkinen valta velvoittaa tunnistautumispalvelun tarjoajan tallentamaan tiedot tunnistautumistapahtumista. Aina, kun käyt Omaverossa katsomassa tietojasi, siitä jää jälki, toisin kuin paperisen veropäätöksen lukemisesta. Tällaisen henkilöön liittyvän, yksityiskohtaisen tiedon keruu, säilyttäminen ja käyttö on mitä suurimmassa määrin yksityisyydensuoja-asia.

Myös yksityisen sektorin osalta kyse on ihmisoikeusasiasta. EIT on nimittäin katsonut yksityiselämän suojan niin tärkeäksi, että valtioille on asetettu positiivinen velvoite turvata yksityiselämän suojaa myös yksityisten välillä.
 
Viranomainen ei voi poistaa vastuutaan teettämällä likaisen työn ulkopuolisella. Esimerkiksi teletunnistetietojen tallentaminen on viranomaisen toimintaan rinnastuvaa, koska sitä tehdään julkisen vallan määräyksestä. Samoin, julkinen valta velvoittaa tunnistautumispalvelun tarjoajan tallentamaan tiedot tunnistautumistapahtumista. Aina, kun käyt Omaverossa katsomassa tietojasi, siitä jää jälki, toisin kuin paperisen veropäätöksen lukemisesta. Tällaisen henkilöön liittyvän, yksityiskohtaisen tiedon keruu, säilyttäminen ja käyttö on mitä suurimmassa määrin yksityisyydensuoja-asia.

Myös yksityisen sektorin osalta kyse on ihmisoikeusasiasta. EIT on nimittäin katsonut yksityiselämän suojan niin tärkeäksi, että valtioille on asetettu positiivinen velvoite turvata yksityiselämän suojaa myös yksityisten välillä.
Kaikissa antamissasi konkreettisissa esimerkeissä on velvollisuus kerätä ja säilyttää se tieto määräajan. Eikä toisinpäin.
 
Tuo nordean tunnuslukulaite on kyllä loistava keksintö, täydellinen ofline ratkaisu jossa ihan oikeasti mietitty myös tietoturvaa.

Tuo on ihan käyttökelpoinen vehje ja suositeltava hankinta puhelimen hajoamisen varalta varsinkin silloin, jos ei ole useampaa puhelinta. Toisaalta pahvinen tunnuslukulista on sekin erittäin toimiva tapa.

Nordealla muuten verkkopankkiin kirjautuminen toimii edelleen pahvilistalla, vaikka sen lopettamisesta on varoitettu jo vuosia. Verkkokaupoissa tehtyjen maksujen varmistamiseen se ei enää käy. Itse tulee kirjauduttua pahvilistalla edelleen ihan mielenilmauksen vuoksi. Katsotaan, kauanko sitä pystyy vielä jatkamaan. :smoke:

Muualla kuin verkossa maksamiseen pyrin käyttämään käteistä mahdollisimman paljon, monestakin syystä. Tästä oli aikaisempikin ketju olemassa. Suosittelen samaa myös muille ja varsinkin heille, joita huolestuttaa käteisen katoaminen. Tottahan se katoaa jos ei sitä käytetä.


Otsikon aiheeseen, puhelinsovelluksen tuputtaminen joka tarkoitukseen on myös ikävää useammasta syystä. Tärkeimpinä ehkä se, että kohta kaikki on yhden, suhteellisen helposti hajoavan ja tietoverkoista riippuvan laitteen varassa, sekä kylkiäisenä tuleva tiedonkeruu ja yksityisyydensuojan ongelmat. Jälkimmäiseen liittyy myös ylikansallisten, yksityisyyttä kunnioittamattomien jättikorporaatioiden tunkeutuminen elämän kaikille alueille.

On toki joitakin asioita, joissa puhelinsovelluksesta tai online-palvelusta on huomattavaa hyötyä. Esimerkiksi maksullinen pysäköinti, kun rahaa ei tarvitse käydä lisäämässä automaatilla.
 
Tuo on ihan käyttökelpoinen vehje ja suositeltava hankinta puhelimen hajoamisen varalta varsinkin silloin, jos ei ole useampaa puhelinta. Toisaalta pahvinen tunnuslukulista on sekin erittäin toimiva tapa.

Nordealla muuten verkkopankkiin kirjautuminen toimii edelleen pahvilistalla, vaikka sen lopettamisesta on varoitettu jo vuosia. Verkkokaupoissa tehtyjen maksujen varmistamiseen se ei enää käy. Itse tulee kirjauduttua pahvilistalla edelleen ihan mielenilmauksen vuoksi. Katsotaan, kauanko sitä pystyy vielä jatkamaan. :smoke:

Muualla kuin verkossa maksamiseen pyrin käyttämään käteistä mahdollisimman paljon, monestakin syystä. Tästä oli aikaisempikin ketju olemassa. Suosittelen samaa myös muille ja varsinkin heille, joita huolestuttaa käteisen katoaminen. Tottahan se katoaa jos ei sitä käytetä.


Otsikon aiheeseen, puhelinsovelluksen tuputtaminen joka tarkoitukseen on myös ikävää useammasta syystä. Tärkeimpinä ehkä se, että kohta kaikki on yhden, suhteellisen helposti hajoavan ja tietoverkoista riippuvan laitteen varassa, sekä kylkiäisenä tuleva tiedonkeruu ja yksityisyydensuojan ongelmat. Jälkimmäiseen liittyy myös ylikansallisten, yksityisyyttä kunnioittamattomien jättikorporaatioiden tunkeutuminen elämän kaikille alueille.

On toki joitakin asioita, joissa puhelinsovelluksesta tai online-palvelusta on huomattavaa hyötyä. Esimerkiksi maksullinen pysäköinti, kun rahaa ei tarvitse käydä lisäämässä automaatilla.
Pahvilistoista poistumisen syy on EU:n maksupalveludirektiivi PSD2, joka on ollut jo pari vuotta voimassa.
Se ei suoranaisesti kiellä pahvilistoja, mutta pankkien (ja Finanssialan) oman tulkinnan mukaan pahvilistat ei esim. kopioitavuutensa vuoksi todennäköisesti täytä direktiivin vaatimuksia. EU:n mahdolliset sanktiomekanismit on varsin järeitä. Siksi ne on poistuneet / poistumassa; pankit ei halua kantaa riskiä.
 
Niin, että ihan oikeasti mieluummin kantaisit mukana tavallista matkapuhelinta, autonavigaattoria/paperikarttaa, lompakkoa, paperista bussiaikataulua, mp3-soitinta ja sanomalehteä?
En oikein ymmärrä, miten näiden asioiden mukana kantaminen liittyy älypuhelinpakotukseen, mutta vastaan silti.

Tavallista matkapuhelinta: En tiedä mitä tarkoitat "tavallisella", mutta Pinephonen tapainen kännykkäyhteydet omaava taskutietokone on minulle mieluisin valinta.

Paperikarttaa: Kyllä - nuo navigaattorit eivät ikinä toimi muutenkaan kunnolla mihinkään tarkemmin määriteltyyn paikkaan mennessä, ja kaupungista toiseen osaa ajaa ihan tiekylttienkin avulla. Paperikartan avulla osaa suunnistaa myös sellaiseen paikkaan, jonne ei vie tietä tai jolla ei ole osoitetta.

Lompakkoa: Tietysti, miksi ei?

Paperista bussiaikataulua: En tarvitse, koska aikataulut näkee pysäkeiltä.

mp3-soitinta: Taskutietokone toimii mp3-soittimena, jos haluan kuunnella musiikkia.

Sanomalehteä: Kuka sellaista mukanaan kantaa ja miksi?
 
En oikein ymmärrä, miten näiden asioiden mukana kantaminen liittyy älypuhelinpakotukseen, mutta vastaan silti.

Tavallista matkapuhelinta: En tiedä mitä tarkoitat "tavallisella", mutta Pinephonen tapainen kännykkäyhteydet omaava taskutietokone on minulle mieluisin valinta.

Paperikarttaa: Kyllä - nuo navigaattorit eivät ikinä toimi muutenkaan kunnolla mihinkään tarkemmin määriteltyyn paikkaan mennessä, ja kaupungista toiseen osaa ajaa ihan tiekylttienkin avulla. Paperikartan avulla osaa suunnistaa myös sellaiseen paikkaan, jonne ei vie tietä tai jolla ei ole osoitetta.

Lompakkoa: Tietysti, miksi ei?

Paperista bussiaikataulua: En tarvitse, koska aikataulut näkee pysäkeiltä.

mp3-soitinta: Taskutietokone toimii mp3-soittimena, jos haluan kuunnella musiikkia.

Sanomalehteä: Kuka sellaista mukanaan kantaa ja miksi?
Kaikki mainitsemasi on yhdellä laitteella.
- lompakko (mihin sitä tarvitset)
- mikä on taskutietokone? (soitin on jo itsessään kännykässä)
- bussin aikataulut (eivät usein pidä paikkansa) sovellus ilmoittaa myöhästymisistä yms
 
Jos bussit kulkevat niin harvakseltaan, että tuo on ongelma, niin silloin joukkoliikenne ei todennäköisesti ole muutenkaan käyttökelpoinen vaihtoehto kaupungin sisällä liikkumiseen.

Kaukoliikenteen osalta nuo aikataulut sitten yleensä katsotaankin kotona tietokoneelta.

Ja jos täällä ihan oikeasti joutuu ihmisille selittämään, mihin lompakkoa tarvitaan ja mikä on taskutietokone, niin aika kummalliseksi on kyllä mennyt.
 
Jos bussit kulkevat niin harvakseltaan, että tuo on ongelma, niin silloin joukkoliikenne ei todennäköisesti ole muutenkaan käyttökelpoinen vaihtoehto kaupungin sisällä liikkumiseen.

Esim. Tampereen ratikka on täysin käyttökelpoinen tapa liikkua Tampereen sisällä (ainakin omalla kohdalla kun satun asumaan sen varrella).
Iltavuoroväli on 15 minuuttia, yövuoroväli on 30 minuuttia. Joten kun olen lähdössä kotiin niin paljon mielummin odotan sen 25 minuuttia siellä ravintolassa/baarissa/missä ikinä kuin että lähden hengaileen siihen pysäkille.

Ja jos täällä ihan oikeasti joutuu ihmisille selittämään, mihin lompakkoa tarvitaan ja mikä on taskutietokone, niin aika kummalliseksi on kyllä mennyt.

No siis pointti taisi olla että sitä lompakkoa ei enää tarvi, kiitos kännykän. Okei, itsellä on käytössä kännykän kuoreen kiinnittyvä korttikotelo jossa on ajokortti. Sen vielä kun saisi sähköisenä siihen kännykkään.
 
En oikein ymmärrä, miten näiden asioiden mukana kantaminen liittyy älypuhelinpakotukseen, mutta vastaan silti.

Tavallista matkapuhelinta: En tiedä mitä tarkoitat "tavallisella", mutta Pinephonen tapainen kännykkäyhteydet omaava taskutietokone on minulle mieluisin valinta.

Paperikarttaa: Kyllä - nuo navigaattorit eivät ikinä toimi muutenkaan kunnolla mihinkään tarkemmin määriteltyyn paikkaan mennessä, ja kaupungista toiseen osaa ajaa ihan tiekylttienkin avulla. Paperikartan avulla osaa suunnistaa myös sellaiseen paikkaan, jonne ei vie tietä tai jolla ei ole osoitetta.

Lompakkoa: Tietysti, miksi ei?

Paperista bussiaikataulua: En tarvitse, koska aikataulut näkee pysäkeiltä.

mp3-soitinta: Taskutietokone toimii mp3-soittimena, jos haluan kuunnella musiikkia.

Sanomalehteä: Kuka sellaista mukanaan kantaa ja miksi?
Kuulostaa vaivalloiselta elämäntavalta, mistä moni on luopunut jo vuosikymmen sitten, itse varmaan jo symbianaikoina yli 15-v sitten. Ja jota junnut ei enää edes ole opetelleet.
En siis itse oikein ymmärrä, miksi vaivautua tuollaiseen nyt kun ei enää ole pakko, mutta nostan hattua omien periaatteiden pitämisestä. Siinähän periaatteet mitataan, kuinka paljon niiden vuoksi on valmis näkemään ylimääräistä vaivaa.
 
- mikä on taskutietokone?
Se on se kamera, jota nuoriso kutsuu puhelimeksi. Jotkut vanhukset puhuvat kännyköistä ja jossain välissä niitä kai kutsuttiin matkaviestimiksi. Itse olen aina tottunut pitämään sitä ensisijaisesti hyvin rajoitettuna työpöytäsovelluksia käyttävänä tietokoneena, ainakin siitä lähtien kun webin selaus alkoi onnistua ja laitteella oli ihan oikeasti muutakin käyttöä kuin puhelintoiminnallisuus.
 
Se on se kamera, jota nuoriso kutsuu puhelimeksi. Jotkut vanhukset puhuvat kännyköistä ja jossain välissä niitä kai kutsuttiin matkaviestimiksi. Itse olen aina tottunut pitämään sitä ensisijaisesti hyvin rajoitettuna työpöytäsovelluksia käyttävänä tietokoneena, ainakin siitä lähtien kun webin selaus alkoi onnistua ja laitteella oli ihan oikeasti muutakin käyttöä kuin puhelintoiminnallisuus.
Minä kyllä tarkoitan taskutietokoneella ihan oikeaa taskuun mahtuvaa "general purpose" -tietokonetta. Nykyisten kännyköiden kehitys menee sellaiseen suuntaan, että ne eivät enää oikein ole tuon määritelmän mukaisia.
 
No siis pointti taisi olla että sitä lompakkoa ei enää tarvi, kiitos kännykän. Okei, itsellä on käytössä kännykän kuoreen kiinnittyvä korttikotelo jossa on ajokortti. Sen vielä kun saisi sähköisenä siihen kännykkään.
No samalla periaatteellahan ei lompakkoa tarvinnut esimerkiksi 80-luvulla. Riitti kun myttäsi sopivan läjän seteleitä taskuun. Eihän siinä toki ihan kaikki mahdollisesti tarvittava ole mukana, mutta ei ole puhelimessakaan. Jotkut pärjäävät ilman ajokorttia/henkilökorttia, jotkut pärjäävät kantamatta mukanaan esimerkiksi fyysisiä avaimia. Toisille se on hiljainen pakko jota ei puhelin korvaa setelimyttyä enempää.

Ajokortin rinnakkainen aineeton mobiiliversiohan oli jossain vaiheessa käytössä, ja soisi moisen olevan ihan turha ainakin viranomaisasioinnissa muutenkin, jos asiakas kykenee todistamaan henkilöllisyytensä. Vaikka kaikki olisi saatavilla mobiilisovelluksena, en uskaltaisi jättää kantamatta mukana fyysisiä varajärjestelmiä; taas se kirottu lompakko.
 
No samalla periaatteellahan ei lompakkoa tarvinnut esimerkiksi 80-luvulla. Riitti kun myttäsi sopivan läjän seteleitä taskuun. Eihän siinä toki ihan kaikki mahdollisesti tarvittava ole mukana, mutta ei ole puhelimessakaan. Jotkut pärjäävät ilman ajokorttia/henkilökorttia, jotkut pärjäävät kantamatta mukanaan esimerkiksi fyysisiä avaimia. Toisille se on hiljainen pakko jota ei puhelin korvaa setelimyttyä enempää.

Ajokortin rinnakkainen aineeton mobiiliversiohan oli jossain vaiheessa käytössä, ja soisi moisen olevan ihan turha ainakin viranomaisasioinnissa muutenkin, jos asiakas kykenee todistamaan henkilöllisyytensä. Vaikka kaikki olisi saatavilla mobiilisovelluksena, en uskaltaisi jättää kantamatta mukana fyysisiä varajärjestelmiä; taas se kirottu lompakko.
Lähellä kotia tai työpistettä pyöriessä ei tarvitse edes sitä puhelinta tai ajokorttia/henkkaria. Maksut kun hoituu kassalla ainakin Apple watchilla aivan samalla luotettavuudella kuin hoituu pankkikortillakin.
 
Paperikarttaa: Kyllä - nuo navigaattorit eivät ikinä toimi muutenkaan kunnolla mihinkään tarkemmin määriteltyyn paikkaan mennessä, ja kaupungista toiseen osaa ajaa ihan tiekylttienkin avulla. Paperikartan avulla osaa suunnistaa myös sellaiseen paikkaan, jonne ei vie tietä tai jolla ei ole osoitetta.

Saahan sitä joo kikkailla paperikarttojen kanssa, mutta ihan turha väittää että se auton pysäyttäminen ja pahimmillaan hämärässä paperikartan levitys auton sisällä olisi jotenkin näppärää. Ne ei myöskään päivity kun kaupungit uudistuvat.

Minä kyllä tarkoitan taskutietokoneella ihan oikeaa taskuun mahtuvaa "general purpose" -tietokonetta. Nykyisten kännyköiden kehitys menee sellaiseen suuntaan, että ne eivät enää oikein ole tuon määritelmän mukaisia.

Kumpiko noista nyt on featurelistan puolelta kyvykkäämpi, Android/Apple-puhelin vai joku "taskutietokone"?

Pystyykö sillä esim. ottamaan valokuvia ja lähettämään niitä eteenpäin Whatsappissa? Toimiiko siinä Spotify?
 
Paperikarttaa: Kyllä - nuo navigaattorit eivät ikinä toimi muutenkaan kunnolla mihinkään tarkemmin määriteltyyn paikkaan mennessä, ja kaupungista toiseen osaa ajaa ihan tiekylttienkin avulla. Paperikartan avulla osaa suunnistaa myös sellaiseen paikkaan, jonne ei vie tietä tai jolla ei ole osoitetta.

Paitsi että jos on se kännykkä missä on kartat niin kaiken tuon pystyy hoitaan paljon helpommin ja paljon pienemmällä vaivalla kuin jos käyttää paperikarttaa.
 
Pystyykö sillä esim. ottamaan valokuvia ja lähettämään niitä eteenpäin Whatsappissa? Toimiiko siinä Spotify?
Käsittääkseni kyllä, kyllä ja kyllä jos puhutaan sellaisesta laitteesta, joka kömpelösti toisintaa Linuxin työpöytäkäyttöä. Mitenkään kovin käteväähän noiden tekeminen ei esimerkiksi Windows-desktopillakaan ole, saati sitten jollain glorifioidulla Raspilla.
 
Saahan sitä joo kikkailla paperikarttojen kanssa, mutta ihan turha väittää että se auton pysäyttäminen ja pahimmillaan hämärässä paperikartan levitys auton sisällä olisi jotenkin näppärää. Ne ei myöskään päivity kun kaupungit uudistuvat.
Oi niitä aikoja kun ajeli ympäriinsä puhelinluettelon kartta sylissä... Ihan hirveästi en niitä aikoja kaipaa. Navigaattori oli kiva ylellisyys aikanaan mutta kyllä nykyään tulee ihan puhelinta käytettyä navigointiin, sekä tietä pitkin että maastossa.
 
Käsittääkseni kyllä, kyllä ja kyllä jos puhutaan sellaisesta laitteesta, joka kömpelösti toisintaa Linuxin työpöytäkäyttöä. Mitenkään kovin käteväähän noiden tekeminen ei esimerkiksi Windows-desktopillakaan ole, saati sitten jollain glorifioidulla Raspilla.

Niin eli kärjistettynä jotain harrastepohjalta väännettyä alpha-koodia pyöritellään beta-hardiksen päällä. Käyttökokemus on varmasti ihan loistava.
 
Eli ongelma ei ole se että tuota tietoa kerätään vaan se miten sitä tietoa käytetään. Ja tuo voidaan, ja pitääkin, ratkaista sillä lainsäädännöllä. Eli se että HSL:llä on sitä dataa sun liikkumisesta ei ole ongelma kunhan pääsy siihen on rajattu vain siihen mikä on perusteltua tuon HSL:n järjestelmän kannalta.
Onhan tietojen väärinkäyttö jo nyt laitonta mutta silti meillä oli mm. Vastaamo, tiedonurkintajuttuja ja roskiksesta löytyneitä asiakirjoja. Tuolla asenteella lukotkin voitaisiin kieltää, koska asuntomurrot on laittomia.

Ei, lainsäädäntö ei ole riittävä suoja yksityisyydensuojan turvaamiseen. Tietojärjestelmissä tiedot on aivan liian helppo kopioida ja siirtää toisaalle jopa jälkiä jättämättä. Siksi ainoa tapa turvata yksityisyydensuoja on, se että ei kerätä ei-välttämätöntä tietoa ollenkaan ja hävitetään välttämätönkin tieto heti, kun välttämättömyysperuste lakkaa olemasta voimassa.

Ihmisillä on myös oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Omien tietojen käyttöä on voitava valvoa. Tämä on käytännössä mahdotonta, kun eihän älypuhelimen keräämistä ja välittämistä tiedoista ole edes yhtenäistä kirjanpitoa.
 
Onhan tietojen väärinkäyttö jo nyt laitonta mutta silti meillä oli mm. Vastaamo, tiedonurkintajuttuja ja roskiksesta löytyneitä asiakirjoja. Tuolla asenteella lukotkin voitaisiin kieltää, koska asuntomurrot on laittomia.

Ei, lainsäädäntö ei ole riittävä suoja yksityisyydensuojan turvaamiseen. Tietojärjestelmissä tiedot on aivan liian helppo kopioida ja siirtää toisaalle jopa jälkiä jättämättä. Siksi ainoa tapa turvata yksityisyydensuoja on, se että ei kerätä ei-välttämätöntä tietoa ollenkaan ja hävitetään välttämätönkin tieto heti, kun välttämättömyysperuste lakkaa olemasta voimassa.

Ihmisillä on myös oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. Omien tietojen käyttöä on voitava valvoa. Tämä on käytännössä mahdotonta, kun eihän älypuhelimen keräämistä ja välittämistä tiedoista ole edes yhtenäistä kirjanpitoa.

No noinhan se laki nytkin on. Henkilötietoja saa kerätä vain tarpeeseen ja niitä saa säilyttää vain niin kauan kun tuo tarve on olemassa. Ja niitä tietoja saa kerätä vain henkilön suostumuksella.

Lisäksi viimeistään GDPR:n myötä voi myös valvoa niiden omien tietojesi käyttöä. GDPR:n noiden tietojen haltijoiden pitää pyynnöstä kertoa sulle mitä tietoa heillä on sinusta ja mihin sitä he käyttävät.
 
AOSP on vähän masokistinen kokemus kun ei ole Play storea vaan pitäisi latailla semi-randomeista kohteista. Ja Android käytettävyys on kuitenkin aika vahvasti naitettu noihin Googlen palveluihin. Toki tuolla hyvin saa yksityisyyttään parennettua, mutta on se vähän turhan työlästä minulle. Siinä mielessä tietenkin oma vika, mutta helppokäyttöinen sellainen kelpaisi.
Ainakin /e/OS sisältäisi valmiina vaihtoehtoisen sovelluskaupan, enemmän olisin huolissani juurikin noista sovelluksista mitkä tarvitsevat Googlen Safetynettiä ja muita palveluita. Mutta onhan se hyvä että esimerkiksi McDonald's pitää huolta asiakkaidensa turvallisuudesta tarkastamalla puhelimessa olevan valmistajan virallinen "päivitetään jos jaksetaan" Android.
 
Ainakin /e/OS sisältäisi valmiina vaihtoehtoisen sovelluskaupan, enemmän olisin huolissani juurikin noista sovelluksista mitkä tarvitsevat Googlen Safetynettiä ja muita palveluita. Mutta onhan se hyvä että esimerkiksi McDonald's pitää huolta asiakkaidensa turvallisuudesta tarkastamalla puhelimessa olevan valmistajan virallinen "päivitetään jos jaksetaan" Android.

Kiitos linkistä. Ei ole tuo eOS aiemmin tuttu, mutta en olekaan muutamaan vuoteen näitä vaihtoehtoja enää niin seurannut. Voisihan tuota vähän haeskella kokemuksia ja kokeeksi asentaa johonkin puhelimeen, katsoa miltä näyttää. Ihan lupaava tuolta sivuilta.

Olen siis toki samaa mieltä, että mieluummin tuollainen seuraamaton OS ja systeemi, mutta normikäyttäjälle nämä eivät ole kovin helppoja vaihtoehtoja. Ei vain näytä enää olevan yritystäkään kellään (yrityksellä) tuoda kilpailijaa Android/iOS:lle.
 
Kiitos linkistä. Ei ole tuo eOS aiemmin tuttu, mutta en olekaan muutamaan vuoteen näitä vaihtoehtoja enää niin seurannut. Voisihan tuota vähän haeskella kokemuksia ja kokeeksi asentaa johonkin puhelimeen, katsoa miltä näyttää. Ihan lupaava tuolta sivuilta.

Olen siis toki samaa mieltä, että mieluummin tuollainen seuraamaton OS ja systeemi, mutta normikäyttäjälle nämä eivät ole kovin helppoja vaihtoehtoja. Ei vain näytä enää olevan yritystäkään kellään (yrityksellä) tuoda kilpailijaa Android/iOS:lle.
En siinä mielessä oikein ymmärrä Androidin ja IOS:n rinnastusta, että kuitenkin Applelle kuluttaja on ensisijaisesti asiakas, ei samaan aikaan asiakas ja tuote, kuten Googlelle. Datan keruu on muutenkin vähäisempää ja asetuksista sitä saa vielä minimoitua, appien toiminta on Applenkin toimesta kontrolloidumpaa, mutta sitäkin saa rajattua.
Mutta tietysti markkinoiden monimuoitoistuminen ja laajempi alustakilpailu olisi siltikin hyvä asia.
 
En siinä mielessä oikein ymmärrä Androidin ja IOS:n rinnastusta, että kuitenkin Applelle kuluttaja on ensisijaisesti asiakas, ei samaan aikaan asiakas ja tuote, kuten Googlelle. Datan keruu on muutenkin vähäisempää ja asetuksista sitä saa vielä minimoitua, appien toiminta on Applenkin toimesta kontrolloidumpaa, mutta sitäkin saa rajattua.
Mutta tietysti markkinoiden monimuoitoistuminen ja laajempi alustakilpailu olisi siltikin hyvä asia.
Toinen hieman vastaavanlainen systeemi, valitettavasti saa vain pixeleille, itselläni tämä käytössä, ei sisällä valmiiksi mitään softakauppoja, mutta fdroidin asentamalla homma rokkaa
 
En siinä mielessä oikein ymmärrä Androidin ja IOS:n rinnastusta, että kuitenkin Applelle kuluttaja on ensisijaisesti asiakas, ei samaan aikaan asiakas ja tuote, kuten Googlelle. Datan keruu on muutenkin vähäisempää ja asetuksista sitä saa vielä minimoitua, appien toiminta on Applenkin toimesta kontrolloidumpaa, mutta sitäkin saa rajattua.
Mutta tietysti markkinoiden monimuoitoistuminen ja laajempi alustakilpailu olisi siltikin hyvä asia.

Joo, jos haluaa erittäin hyvin toimivan kännykän joka ottaa käyttäjän yksityisyyden todella hyvin huomioon niin aikalailla paras vaihtoehto on hommata iPhone ja sitten opt-outata niistä seurantafeatureista joita ei halua käyttää. Toki Applen palvelujen laatu kärsii siitä mutta lähtökohtaisesti sulla on käyttis joka ei sitten kerää mitään dataa mitä et halua sen kerätä.
Jonka jälkeen jäljelle jää mitä teet sillä käyttiksellä ja mitä softaa siihen asennat. Ja tuossakin iOS pyrkii minimoimaan sen seurannan, tai ainakin tarjoaa käyttäjille vaihtoehdot siihen.
 
Siis ne, joille Google on ongelma (pidän sitä itsekin ongelmana, mutta niin vaan laiskuutta omassa käyttöluurissa on ihan vaan valmistajan stock) sinne saa aina Google palveluttoman ROMin, johon saa sitten ne palvelut takaisinmallinnettuna, tyyliin microG. Samaten Play- storea ei ole sellaisenaan mikään pakko käyttää kun on esim. Aurorastore, ihan sama alusta kyseessä, mutta se kirjautuu randomeilla pilipalitunnareilla sinne, kyseessä ihan sovellus, joka menee mihin tahansa vehkeeseen ja softaan nytkin. F-Droidista silti katselen aina jotain järkevämpiä sovellusvaihtoehtoja, ihan jo syystä, että esim. jokin yksinkertainen sovellus, olkoot laskin, vesivaaka tms niin niitä on varmaan satoja Google Playssa.
Niin joo Playta selatessa desktopilla näkee kyllä yleensä mitä lupia vaatii noin vinkkinä.
Sovellusten asentamiseen olemassa myös muita sovelluksia, jotka kertoo sit prikulleen mitä oikeuksia tulee ja menee, kuten on palomuuria yms.
YT videoihin Newpipe ja selaimeksi Bromite.

e/OS yms yrittää noita paketoida out-of-the-box kokemukseksi, mutta pitkälle pääsee jo sillä, että vaihtaa muutaman sovelluksen ja ottaa ne luvat pois & googlen palveluja hieman pois päältä jos ei huvita uudelleenasennukset. Samoin näillä Magiskeilla yms voi ohittaa ne ns. aitoustarkastukset ja pitäis toimia tiukatkin pankkisoftat, mutta tietoturva on kyllä itsellekin kysymysmerkki siinä kohtaa.

Luurinsa kannattaa valita sen mukaan, miten tuota ns. harrastajasoftatukea on tarjolla, Sampan, OnePlussan ja Xiaomin luurit yleensä parhaiten tuettuna.
Sitten toi hintakeskustelu, 150 eurolla saa eilispäivän huippuluurin käytettynä ja peruskäyttöönkin vähemmän valikoivalle näkyy olevan melko asiallisia laitteita siihen hintaan.

Sitten taas tuohon standardoituun ARM- rautaan (tai kai joku saa päähänsä kantaa x86:takin taskussa, on niitä siihenkin pohjautuvia pikkuvehkeitä), Android emulaattori keksitty. Eikö MS ala tukemaan sitä jossain kohtaa sellaisenaan uusissa W11 tms vai muistanko väärin? (ja varmasti pyörähtänee siis Linuxin puolella)
Spotify- pointtia en ymmärrä, itse en ole ikinä vieläkään käyttänyt kertaakaan koko systeemiä. Erilaiset nettiradiot, YT yms? Mä en keksi vieläkään miksi edes kokeilisin Spotifyta tai mikä siinä on niin hienoa. Sehän on melkoisen rajoittunut purkkapoppia täynnä oleva muutenkin käsittääkseni.
 
Spotify- pointtia en ymmärrä, itse en ole ikinä vieläkään käyttänyt kertaakaan koko systeemiä. Erilaiset nettiradiot, YT yms? Mä en keksi vieläkään miksi edes kokeilisin Spotifyta tai mikä siinä on niin hienoa. Sehän on melkoisen rajoittunut purkkapoppia täynnä oleva muutenkin käsittääkseni.

Tai ainaki näin mulle on kerrottu. Netissä tai jossain. En kyllä oo koskaan koittanu. Enkä koita, koska sehän on ihan susi. Joten en kyllä tajua.
 
Tai ainaki näin mulle on kerrottu. Netissä tai jossain. En kyllä oo koskaan koittanu. Enkä koita, koska sehän on ihan susi. Joten en kyllä tajua.
No kyllä siitä kaverit soittaa musaa ja mitä nähny niin pelkästään purkkapopit/suosituimmat, eli erikoisempaa, vanhempaa musaa ei löydy, saatika remixejä, mainoksia joka välissä, oma palvelunsa, joten vaatii oman rekisteröitymisen, sovelluksen jne.

Kerrotko nyt tyhjän vääntämisen sijasta sitten mitä hyödyllistä ja niin ylivertaista siinä on vrt. muut? Olen varmasti testannu erilaisia softia ja pelejä enemmän kuin suurin osa ihmisistä ihan mielenkiinnosta, mutta ei, Spotifyta en tosiaankaan ole itselleni asentanut, koska miksi? Mikä on se syy tai edes yksi etu vrt. muut?
Yleensä uutta softaa ja palvelua koitetaan siksi, että se tarjoaa jotain, mitä muut. Mitä Spotify tarjoaa? Keskivertosukankuluttajalle toi musiikin netistä laillisesti koneelle? YT:n käyttöliittymä ei miellyttäny tms? Joo, siihen se hyvä. Vähän kuten driverupdated, ask toolbar ja näytönsäästäjäsovellukset.
 
No kyllä siitä kaverit soittaa musaa ja mitä nähny niin pelkästään purkkapopit/suosituimmat, eli erikoisempaa, vanhempaa musaa ei löydy, saatika remixejä, mainoksia joka välissä, oma palvelunsa, joten vaatii oman rekisteröitymisen, sovelluksen jne.

Kerrotko nyt tyhjän vääntämisen sijasta sitten mitä hyödyllistä ja niin ylivertaista siinä on vrt. muut?

Miksi siinä pitäisi olla jotain ylivertaista vrt. muut? Paljon sieltä löytyy "erikoisempaa, vanhempaa"kin musiikkia. Sellaistakin, mitä ei muualta löydy. (edit: ainakin silloin, kun asia viimeksi tuli vastaan, joitain vuosia sitten) Mainoksista pääsee eroon sillä, että maksaa käyttämästään palvelusta. Aivan kuten youtubessakin.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
261 720
Viestejä
4 545 107
Jäsenet
74 837
Uusin jäsen
residentti

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom