Alan Wake II (PC, PS5, XBOX X/S) (27.10.2023)

[Tietojenkäsittelijä]

Itselle tämä peli sopi erittäin hyvin ja olin tunnelmassa täysillä mukana. Tunnelma, tietynlainen vaihtelevuus ja ennalta-arvaamattomat hetket on tässä sitä parasta. Ammuskelut on vähän saman toistoa eikä mielestäni pelin kiinnostavinta antia (lukuunottamatta jotain yksittäisiä kohtauksia), mutta silti pelin tunnelmaan kuuluvaa. Ainakin Alanin kuiskivat varjot. Räiskintäpelit ei oikeastaan kiinnosta, mutta välillä oli mukava kiväärillä ammuskella kauempaa. Lähietäisyydeltä taistelu on kömpelömpää. Edellä mainituista syistä olen pelannut vain story-vaikeustasolla, muita ei ole kiinnostanut kokeilla.

Jos tältä peliltä odottaa lähinnä räiskintää, niin voi joutua pettymään. Kyllä tässä saa kävellä ja juosta paljon, mutta itseä se ei häirinnyt. Enemmänkin päinvastoin. Tässä saa melko lineaarisen juonen ohella myös vapautta liikkua. Saisi olla vielä suurempi maailma, jossa seikkailla. Tuleviin peleihin voisi toivoa polkupyörää, sähköpotkulautaa tai mopoa kulkuneuvoiksi.

Ymmärrän kritiikin Mindplacesta. Se voisi olla syvempi ja kehittyneempi, mutta luultavasti siihen on joku raja tarkoituksella vedetty. Ehkä tämä oli vain kokeilua ja tulevaisuudessa nähdään vastaavaa entistä parempana.

Ykkönen tuntui sellaiselta helpolta tasohyppelypeliltä kakkoseen verrattuna. Pelasin ykkösen vasta kakkosen jälkeen. Ykkösen sai juosta läpi ilman mitään älyllisiä haasteita. Myönnettäköön, että kakkosessa ei oma äly riittänyt kaikkiin haasteisiin, vaan jouduin aika monesti turhaan juoksemaan paikasta toiseen etsien ratkaisua. Jotenkin pidän kakkosessa siitä, kuinka rajoittuneeksi hahmojen liikkeet on tehty, eikä mitään ninjahyppelyitä tarvi tehdä.

 

[Jarnis]

Mind place tuntui sellaiselta hienolta idealta joka sitten paljastui matopurkiksi kun sitä yritettiin tosissaan toteuttaa, ja lopputuloksena sitten jouduttiin yksinkertaistamaan jotta homma pysyy kasassa. Tuo on juuri sellainen feature joka parin sivun selityksellä suunnitteludokkarissa kuullostaa loistavalta mutta sitten kun jonkun pitäisi toteuttaa se, mukaan lukien jokainen mahdollinen corner case kun käyttäjä mälvää asioita, tulee devaajalle hikipisarat otsalle...

 

[swttii]

Mind place tuntui sellaiselta hienolta idealta joka sitten paljastui matopurkiksi kun sitä yritettiin tosissaan toteuttaa, ja lopputuloksena sitten jouduttiin yksinkertaistamaan jotta homma pysyy kasassa. Tuo on juuri sellainen feature joka parin sivun selityksellä suunnitteludokkarissa kuullostaa loistavalta mutta sitten kun jonkun pitäisi toteuttaa se, mukaan lukien jokainen mahdollinen corner case kun käyttäjä mälvää asioita, tulee devaajalle hikipisarat otsalle...

Luulen samaa että toi on aluks ollut vaikeempi ja sit todettu että osa jengistä turhautuu liikaa, pakko helpottaa. Sit siitä tulee tommonen helppo joka vesittää alkuperäisen idean.

 

[terotin]

Olen jumittanut puolisen vuotta tässä Coffee Worldin jälkimainingeissa, kun ei tahdo löytyä motivaatiota ja rauhallista hetkeä.

Viimeisimpänä pahana on ollut

Spoileri

kaksi pahaa sutta

, joiden kanssa on mennyt hermot ties kuinka monesti. Vaan kun ottaa rauhallisesti, niiden tekoäly onkin lopulta näin typerä:

Spoileri

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

 

[P c L A Y E R]

AW1 taistelu se vasta ihan hirveetä kuraa olikin... Kävi välillä kyrpimäön ihan huolella, koska tietyt kohdat oli ihan raastavan vaikeita. Lisäksi sitä oli ihan helvetisti liikaa. Samaa tylsää toistoa koko helvetin pelin ajan. AW1:n oli omaan makuun juuri semmonen ylipitkä tylsähkö putkjuoksu, joka olisi saanut olla selvästi lyhyempi.

2 paransi peliään ihan helvetisti joka osa-alueella. Taistelu oli helpompaa ja immersiivisemmän tuntuista. Lisäksi oli sentään vähän erilaisia vihuja, että ei ollut ihan identtistä grindaamista alusta loppuun. Lisäksi skillit/pointsit toi vähän vaihtelua ja progression tuntua.

Kiteytettynä AW1: Aivot narikkaan ja juokse eteenpäin. Tarina hyvä/ /ok, mutta lineaarinen putki. Liikaa helvetin tylsää ja rasittavaa taistelua. Mitään tutkittavaa ei juuri ole. Gameplay ei kehity yhtään ei yhtään koko pelissä. Samaa alusta maaliin.

AW2: Maailma todella upea ja tutkittavaa riittää. Voi liikkua paljon vapaammin ja välillä pitää jopa oikeasti miettiä minne menee ja mitä tekee. Salaisuuksia yms. kivaa löydettävää paljon enemmän kun 1:ssä. Kaksi hahmoa joiden tarinat nivoutuu mielenkiintoisesti toisiinsa. Taistelu immersiivinepää ja huomattavasti vähemmän raivostuttavat kun ykkösessä, vaikka ei tämä edelleenkään mikään räiskintäpeli ole. Skills pointsit tuo kivaa progressiota. Mindplace aika turha tuollaisenaan, mutta menettelee. Pelissä on upeita paikkoja ja kohtauksia ja vaihtelevuutta miljoona kertaa enemmän kun AW1:ssä.

En vaan käsitä, miten kukaan voi pitää AW1:sitä parempana, kun ihan objektiivisestikin AW2 tekee niin monta asiaa paljon paremmin. Onhan nuo aivan eli kaliiberin pelit.

 

[Mane]

AW1 taistelu se vasta ihan hirveetä kuraa olikin... Kävi välillä kyrpimäön ihan huolella, koska tietyt kohdat oli ihan raastavan vaikeita. Lisäksi sitä oli ihan helvetisti liikaa. Samaa tylsää toistoa koko helvetin pelin ajan. AW1:n oli omaan makuun juuri semmonen ylipitkä tylsähkö putkjuoksu, joka olisi saanut olla selvästi lyhyempi.

2 paransi peliään ihan helvetisti joka osa-alueella. Taistelu oli helpompaa ja immersiivisemmän tuntuista. Lisäksi oli sentään vähän erilaisia vihuja, että ei ollut ihan identtistä grindaamista alusta loppuun. Lisäksi skillit/pointsit toi vähän vaihtelua ja progression tuntua.

Kiteytettynä AW1: Aivot narikkaan ja juokse eteenpäin. Tarina hyvä/ /ok, mutta lineaarinen putki. Liikaa helvetin tylsää ja rasittavaa taistelua. Mitään tutkittavaa ei juuri ole. Gameplay ei kehity yhtään ei yhtään koko pelissä. Samaa alusta maaliin.

AW2: Maailma todella upea ja tutkittavaa riittää. Voi liikkua paljon vapaammin ja välillä pitää jopa oikeasti miettiä minne menee ja mitä tekee. Salaisuuksia yms. kivaa löydettävää paljon enemmän kun 1:ssä. Kaksi hahmoa joiden tarinat nivoutuu mielenkiintoisesti toisiinsa. Taistelu immersiivinepää ja huomattavasti vähemmän raivostuttavat kun ykkösessä, vaikka ei tämä edelleenkään mikään räiskintäpeli ole. Skills pointsit tuo kivaa progressiota. Mindplace aika turha tuollaisenaan, mutta menettelee. Pelissä on upeita paikkoja ja kohtauksia ja vaihtelevuutta miljoona kertaa enemmän kun AW1:ssä.

En vaan käsitä, miten kukaan voi pitää AW1:sitä parempana, kun ihan objektiivisestikin AW2 tekee niin monta asiaa paljon paremmin. Onhan nuo aivan eli kaliiberin pelit.

Niin. Ja pelien julkaisun välillä 13 vuotta. Mun mielestä aw1 edustaa 2010 julkaistuna oikein hyvin aikansa tuotetta. Vaikeimmalla tasolla tuo aw1 oli paikotellen aika vaikea, mutta ei kyllä mielestäni siitä alemmilla.

 

[myrskyviitta]

Kuten yllä mainittu niin tuo AW1 edustaa vallan mainiosti sen ajan peliä joka kyllä pitää vieläkin kutinsa. Ja väittäisin että jos todella menee mielenkiinnolla pelaamaan niin tulee varmasti nauttimaan siitä. Collectors editionin mukana tullut kirja + xbox livestä katsottavissa ollut tv sarja ehosti immersiota pelin mailmaan. Tämähän oli käytännössä ensimmäinen varteenotettava tv-sarjamainen pelikokemus. Puhumattakaan viittaukset sarjoihin kuten Twin peaks jotka oli jo tuolloin fanien mieleen. Voidaan jopa puhua käänteentekevästä pelistä joka teki kovan vaikutuksen moneen pelaajaan. Tottakai tälläinen kokemus jättää jäljen, loogisesti myös koska jatko-osa ei välttämättä onnistunut suuresta budjetistaan ja tuotantoarvoistaan huolimatta tekemään samanlaista pläjäystä mitä aikaisempi niin ajatellaan että se vanhempi parempi.

En vaan käsitä, miten kukaan voi pitää AW1:sitä parempana, kun ihan objektiivisestikin AW2 tekee niin monta asiaa paljon paremmin.

AW2:ssa ei ole objektiivisesti parempaa kuin grafiikat. Ja tietenkään se että on paremmat grafiikat ei tee parempaa peliä. Kyseessä on myös eri genreä edustavista peleistä joten noissa pelillisissä mekaanikoissa on eroja, myöskin sen suhteen mitkä on ns. ajan hermoilla olemista eli trendikästä. AW1 on huomattavasti nopeatempoisempi, kun taas AW2 laahaa enemmän. Argumentteja voi antaa kummankin puolesta ja vastaan. Kyse on loppujen lopuksi makuasioista. Esimerkkinä ymmärrän täysin jos ei AW1 lineaarisempi kulku miellytä, toisaalta ymmärrän myös jos ei AW2 backtracking ja open zone tyylinen lähestymistapa miellytä. Itseasiassa jos jotain täytyy nostaa esille niin nuo keräiltävät on hyvä esimerkki. AW1ssä ne jarruttaa pelin immersioineen "oho termostaatti, mua jahtaa musta tornado btw", mutta AW2 joka huomattavasti hitaampi peli nämä keräiltävät uppoutuu siihen normaaliin etenemiseen ihan hyvin etkä edes huomaa suorittaneesi jotain "collectible" tehtävää.

 

[DaimlerStool]

Pitää tähän aiheeseen antaa omat kaksi senttiäni. AW1 tuli pelattua n. viikon sisällä läpi (pelasin sen 2023). AW2 fyysinen PS5 versio tuli tuossa alkuvuodesta postiluukusta ja olen nyt pelannut sitä ehkä 10 tuntia yhteensä..? Hetki sitten pelasin sen Night Springs ep1, kun sattui tulemaan vastaan niin se oli kyllä 1/5, aivan järkyttävän tervaista ja muka-hauska (Ymmärsin kyllä, että tehty kieli poskella, mutta senkin voi ilmeisesti toteuttaa kehnosti). Nyt en ole koskenut peliin melkein kuukauteen. Yleinen fiilis pelistä on, että se on raskas, enkä tarkoita nyt välttämättä tunnelmaa.

Itsekin ihan hämmästyin miten en voi muka tykätä tästä kuin hullu puurosta, sillä ennen varsinaista pelaamista olin kyllä odottanut kovasti ja iloinnut kansainvälisestä fanituksesta, Ahma olutta maisteltu jne. kuitenkaan spoilaamatta peliä itseltäni.

Pitää yrittää koittaa jaksaa taas käynnistää peli jossain vaiheessa ja katsoa paraneeko meno.

 

[villef5]

Hetki sitten pelasin sen Night Springs ep1, kun sattui tulemaan vastaan niin se oli kyllä 1/5, aivan järkyttävän tervaista ja muka-hauska (Ymmärsin kyllä, että tehty kieli poskella, mutta senkin voi ilmeisesti toteuttaa kehnosti).

Kovana Alan Wake ja Remedy fanina voin sanoa että noi Night Springs DLC:n kaks ekaa jaksoa olivat todella halvalla tehtyjä sisällöttömiä ns. "asset-flippejä" mutta EP3 onneksi pelastaa koko DLC:n ja sisältää ihan alkuperäistä ja uutta sisältöä ja tuo tärkeitä seikkoja koko remedyverseen.

 

[terotin]

AW1 peli/tarina kulki jokseenkin loogisesti eteenpäin. Ja jaksonjen välivideot oli palkinto jota osasi odottaa.

AW2 poukkoilee liikaa. Kun istut pelaamaan, et tiedä onko luvassa toimintaa, kauhua vai tutkiskelua. Sagan metsäosuudet ei innosta, ovat lähinnä ahdistavia. (Miksi tarpoo metsässä paikkoihin joihin pääsee autolla?) Alanin ensimmäinen osuus oli huomattavasti mielekkäämpiä.

Yritän pelata niin, etten itse vaihda hahmoja, vaan annan pelin viedä.

 

[Lare]

Päätarina ei oikein napannut. Monimutkaiset kentät, salapoliisitehtävät ja kankea taistelu tympivät ajoittain ja monesti oli helpotus päästä eteenpäin. Sagan osuus Mind Placea lukuun ottamatta oli parasta, mutta Alan Waken jotkut osuudet tuntuivat tuskaisilta.

Pelasin nyt lisäosat läpi ja ei nekään kyllä oikein vakuuttanut. Night Springs oli lyhyttä pelleilyä jo aiemmin tutuissa paikoissa. Tiesin sen jo etukäteen ja pelaaminen oli paikoin ihan viihdyttävää. Lake Housea kohtaan oli kovemmat odotukset ja luulin sen tuovan useita tunteja lisää pelattavaa. Sepäs menikin 45 minuutissa läpi, mikä oli iso pettymys. Loppukaan ei ollut kovin ihmeellinen. Siinä ja siinä, oliko Season Pass edes 10€ arvoinen.