Täällä on taas aika paljon
"väärää tietoa" nestejäähdytyksestä.
@Keketin tossa jo vähän yritti sitä oikoakin. Vaikka nämä AIO:t ovatkin yksinkertaisia plug & play jäähyjä niin ne ovat silti nestejäähyjä ja nestejäähdytyksen periaatteet pätevät niihin siinä missä monimutkaisempaan custom looppiinkin. Vesijäähdytyksen idea on hyvin yksinkertainen:
1. Lämpökuorma jota mitataan watteina (prossulta, näyttikseltä yms) siirretään mahdollisen lämmönlevittäjän ja blokin avulla nesteeseen joka on yleensä pääosin vettä.
2. Kiertävä neste joka sitoo lämpökuormaa kiertää jonkinlaisen jäähdyttimen (tunnetaan myös nimellä radi joka tulee englannin kielen sanasta radiator = jäähdytin) kautta.
3. Jäähdyttimessä olevat putket ja lamellit auttavat haihduttamaan nesteen lämpötilaa ilmavirran avulla. Mitä enemmän jäähdytyspinta-alaa ja syvyyttä sekä lamellien tiheyttä sen parempi jäähdytysteho painevaatimuksien kustannuksella.
Tuossa se pähkinänkuoressa. Nestejäähyssä prossua (tai näyttistä tai mitä vaan) ei jäähdytä tuuletin eikä jäähdytin vaan se neste. Nestejäähyssä pyritään jäähdyttämään nimenomaan sitä nestettä koska mitä matalampi nesteen lämpötila, sitä parempi jäähdytysteho valituille komponenteille saadaan aikaan. Tuulettimia käytetään haihduttamaan jäähdyttimen (radi) läpi kulkevaa lämpöä eli siis jäähdyttimessä kulkevaa nestettä. Radit ovat aika raskaita esteitä ilmankululle ja toimivat sen takia paremmin painetta tuottavien tuuletinten avulla. Jos tuuletin ei kykene siirtämään ilmaa radin läpi niin sen jäähdytysteho huononee selvästi.
Vettä käytetään näissä jäähdyttimissä koska vesi on parempi lämmönsiirtäjä kuin ilma. Tähän taas pätee yksi lainalaisuus: neste ei jäähdytä mitään jos se seisoo vaan silloin se toimii eristeenä. Tästä syystä niin custom loop kuin AIO:kin vaatii toimivaa ja riittävän tehokasta pumppua.
Näistä faktoista päästään sitten siihen mitä Keketin yritti jo sanoa.
Nestejäähdytyksessä on tärkeintä se nesteen lämpö. Jos nesteen lämpö nousee liikaa niin jäähdytysteho huononee. Millään muulla ei ole väliä. Jäähdytettävät komponentit käyvät AINA nestettä kuumempana. Se kuuluu asiaan. Lisäksi on muita tekijöitä kuten kontakti sirun ja lämmönlevittäjän ja/tai blokin kanssa, radin läpi kulkevan ilman tulolämpö (lämpimällä ilmalla ei jäähdytetä yhtä hyvin kuin viileällä ilmalla), radituuletinten paineentuotto ja rpm, jäähdytettävälle komponentille syötetyn virran määrä ja noin n muutakin asiaa.
Jotta saat nestejäähystä parhaan mahdollisen tehon, pyrit pitämään siinä liikkuvan nesteen lämmön mahdollisimman pienenä.
Tuuletinten kierrosten nostaminen ei vaikuta vittuakaan prossun lämpöihin vaan nesteen lämpöön. Nestettä ei voi jäähdyttää etukäteen koska prossu ei etukäteen siirrä siihen lämpökuormaa vaan vasta rasituksessa. Nestejäähyjen ominaisuus on että ne saavuttavat maksimijäähdytystehonsa hieman hitaammin kuin ilmajäähyt. Nestejäähyjen etuna on se että niillä voidaan siirtää lämpö suoraan pois kotelosta sen sijaan että prossun ja näyttiksen tuottama lämpökuorma lämmittää kotelon sisäilmaa jota sitten puhalletaan yleensä yhdellä tuulettimella ulos.