95E10 vs 98E05

[Poppamies]

Talouden kolmesta autosta kahteen menee 98 E5 bensaa ihan suositusten mukaan, kyseessä Bemarin S62 ja B58 moottorit.
Kolmannessa autossa, Bemari sekin, moottorina B48 ja siihen taas laitettu aina 95 E10.

Oli järkevää tai ei.

Täällä b48 ja tuntuu että 88kmh todellista nopeutta käy vähän nihkeästi suurimmalla vaihteella, jotain 1600 rpm. Tankkaan seuraavaksi 98 ja testaan...

 

[mailman]

Täällä b48 ja tuntuu että 88kmh todellista nopeutta käy vähän nihkeästi suurimmalla vaihteella, jotain 1600 rpm. Tankkaan seuraavaksi 98 ja testaan...

Täällä ei kyllä ongelmia. Ja siis toki olen 98 testannut tuohon myös, mutta en mitään eroa kyllä tuntunut löytävän.

 

[Poppamies]

Täällä ei kyllä ongelmia. Ja siis toki olen 98 testannut tuohon myös, mutta en mitään eroa kyllä tuntunut löytävän.

Veikkaan että kireimmässä versiossa alkaa olla eroa ja pakko olla 98. Itellä vaan 330e eli 184 HP tjsp.

 

[mailman]

Veikkaan että kireimmässä versiossa alkaa olla eroa ja pakko olla 98. Itellä vaan 330e eli 184 HP tjsp.

Ehkäpä juu, meillä tuolla koneella on F48 x20i. Siinä about samat kaakit kuin sulla.
Mutta testaa toki, ja pistele kommenttia auttoiko.

 

[Tonnin Seteli]

Etanolia kulkeutuu männänrenkaiden ohi öljyn joukkoon pilaamaan sen voiteluominaisuuksia.

Pitää paikkansa. Eri juttu on, onko sillä käytännön merkitystä. Ero lienee selvä jos vertaillaan samaa perusmoottoria käytettynä E85-polttoaineella ja tavallisella bensalla. Toisaalta jos verrataan enintään 5 ja enintään 10 prosenttia etanolia sisältäviä lähes tavallisia bensoja, onko erolla merkitystä? On paljon muitakin öljyn huonontumisnopeuteen vaikuttavia seikkoja.

 

[oriental]

Itsellä oli 1.2 fiat punto, joku 55-60hp kone, mielestäni siinäkin huomasi 98:lla, että laiskasta muuttui hieman vähemmän laiskaksi, esim motarille samassa kohtaa liittyen loivaan ylämäkeen suunnilleen samanlaisessa kelissä/lämpötilassa toisella oli kiihdytyskaistan lopussa 80km/h talla pohjassa ja toisella 90km/h, tietysti voi olla monta muuttujaa jne.

nykyinen Kia rio 1.4 109 hepan vaparilla kulkee mielestäni selvästi paremmin 98:lla kuin 95:llä, koneen äänikin on vähän erilainen ja tuolla oli sen verta vähän ajettu (45k km) kun sen ostin, että tuskin on mikään väljyys tms syynä. Välillä olen 95:sta tankannut huvikseen ja kyllä se vaan erilailla kiihtyy/kulkee.

tuskin niitä heppoja paljoa tulee lisää jos ollenkaan, mutta vääntöä ja tai "jotain".

ehkä se tulee pienissä autoissa helpommin ilmi, nämähän esim kiihtyy selvästi paremmin jos ajaa yksin vs on 1 matkustaja kyydissä. Vaikka Rio onkin teho/paino suhteelta jo melko ok

 

[ympyr]

Silloin aikanaan kun 95-bensa muuttui e10 kamaksi niin aloin tankkaamaan vanhaan toyotan rotiskoon 98-laatua ja olin huomaavinaan eroa kaasuun vastaamisessa. Ei suuren suurta, mutta erilaiselta se tuntui. Idioottivarma 4a-fe mylly kyseessä.

 

[Teknokooma]

Pitää paikkansa. Eri juttu on, onko sillä käytännön merkitystä. Ero lienee selvä jos vertaillaan samaa perusmoottoria käytettynä E85-polttoaineella ja tavallisella bensalla. Toisaalta jos verrataan enintään 5 ja enintään 10 prosenttia etanolia sisältäviä lähes tavallisia bensoja, onko erolla merkitystä? On paljon muitakin öljyn huonontumisnopeuteen vaikuttavia seikkoja.

Niin, ajattelisin niin että mieluummin vähemmän etanolia jos pystyy valitsemaan. Varsinkin jos jakohihna ui öljyssä..

Mitä tuohon oktaanilukuun tulee niin olen ikäni harrastanut vanhoja heikkotehoisia autoja, joissa ei todellakaan ole nakutuksentunnistinta, eikä sen mukaan säätyvää sytytystä. Sytytys säädetään korvakuulolla, nakutuksen kuulee selvästi heikosti äänieristetystä konehuoneesta. Periaatteessa niillä voisi ajaa 95:llä, mutta sillä ne kilistävät herkemmin ja syttyä pitää säätää tuntuvasti myöhäisemmälle. Myöhäinen sytytys tuntuu heti väännössä kun on niin pienistä newtoneista kyse että kaikki pääsevät jatkuvasti käyttöön.

Uudessa tehokkaammassa automaattisesti säätyvässä autossa ei ajeta lähellekään niin isoa osaa ajasta kaikki pelissä, joten eroa on vaikeampi huomata. Mutta modernissa pienitehoisessa koneessa eron varmasti huomaa, kuten joku tuossa kirjoittikin.

 

[Tonnin Seteli]

Mutta modernissa pienitehoisessa koneessa eron varmasti huomaa, kuten joku tuossa kirjoittikin.

Joo, olin yksi niistä. Tosin en kykene tunnistamaan eroa kiihtyvyydessä, vaan havaintoni ovat epämääräisempiä.

Varsinkin jos jakohihna ui öljyssä..

Totta. Tosin itse siinä tapauksessa keskittyisin enemmän vaihtamaan auton mahdollisimman nopeasti pois ja miettisin vähemmän polttoaineen valintaa.

 

[Rakentajamies]

Eiköhän peruspetterille nämä "erot" ovat lähinnä placebota.

 

[Tonnin Seteli]

Eiköhän peruspetterille nämä "erot" ovat lähinnä placebota.

Ihan varmasti ovat. Samoin peruskuluttaja ei turhan paskan ostelun, osarien ja tammikuun pitkän visalaskun lomassa huomaa rahallista eroa siinä, kumpaa bensaa tankkaa. Kumpikaan näistä itsestäänselvyyksissä ei kuitenkaan ole tässä keskustelussa oleellista. Yhtä varmasti joku hervantalainen ei kännissä huomaa mitään eroa 600w ja 800w mikroaaltouunin välillä, vaikka niillä oikeasti olisi tasan 200 watin ero ja sama välittyisi lämmitystehoon. Entäs sitten? Siellä se silti on.

Itse käytän pääsääntöisesti halvempaa polttoainetta koska molemmat ovat kelvollisia enkä näe asialla olevan omissa ajokeissa mitään merkitystä ja vain siksi. Tai siis lisäksi toki sen takia, että perusoppimäärän mukaan kulutusero on pienempi kuin hintaero, mutta tämä jäisi taka-alalle jos olisi jokin painava syy.

Jos joku ostaa auton, jossa on 60 tai 100 kilowatin moottori, on varsin ymmärrettävää ettei hän ole niin motorsport-henkinen että haluaisi maksaa ekstraa polttoaineesta parin prosentin suorituskykyeron vuoksi. Jos itse olisin kovin innokas ajamaan arkiajoa kovaa kiihtyvyydestä nautiskellen, ostaisin varmaankin samalla budjetilla vähän vanhemman ja tehokkaamman auton.

 

[Sp3]

Ihan varmasti ovat. Samoin peruskuluttaja ei turhan paskan ostelun, osarien ja tammikuun pitkän visalaskun lomassa huomaa rahallista eroa siinä, kumpaa bensaa tankkaa. Kumpikaan näistä itsestäänselvyyksissä ei kuitenkaan ole tässä keskustelussa oleellista. Yhtä varmasti joku hervantalainen ei kännissä huomaa mitään eroa 600w ja 800w mikroaaltouunin välillä, vaikka niillä oikeasti olisi tasan 200 watin ero ja sama välittyisi lämmitystehoon. Entäs sitten? Siellä se silti on.

Itse käytän pääsääntöisesti halvempaa polttoainetta koska molemmat ovat kelvollisia enkä näe asialla olevan omissa ajokeissa mitään merkitystä ja vain siksi. Tai siis lisäksi toki sen takia, että perusoppimäärän mukaan kulutusero on pienempi kuin hintaero, mutta tämä jäisi taka-alalle jos olisi jokin painava syy.

Jos joku ostaa auton, jossa on 60 tai 100 kilowatin moottori, on varsin ymmärrettävää ettei hän ole niin motorsport-henkinen että haluaisi maksaa ekstraa polttoaineesta parin prosentin suorituskykyeron vuoksi. Jos itse olisin kovin innokas ajamaan arkiajoa kovaa kiihtyvyydestä nautiskellen, ostaisin varmaankin samalla budjetilla vähän vanhemman ja tehokkaamman auton.

Jep, ja jokanen voi mennä ostamaan sen 1.6L 2000vm. vectran vaikka, ja ajaa sillä vuosi E10 työmatkaa tutuissa mäissä jne. Ja huomata eron yllättävissäkin asioissa, kuten jo ilosemmassa äänimaailmassa, samalla kun totee että hitto tähän menee tätä loputonta jyrkkää mäkeä ilosemmalla temmolla
Se ero on selvä! eikä vain 3% siellä alaväännössä. Sen täytyy olla enemmän, ainakin kyseisessä koneessa, ja TSI:stä puhuttu.
Johtuuko et jossain koneissa se etanoli on iso kirosana ja jossain ei??

Ainakin 1.6 Ecotecissa käy niin selvästä terveemmin ja luonnollisemmkn E5:llä, et E10 ei siihen kuulu! Eikä marginaali ero.

Jätetään placebot lääketieteelle, saati jos niitä arvioi jonkun muun kokijan puolesta.

 

[Tonnin Seteli]

Jep, ja jokanen voi mennä ostamaan sen 1.6L 2000vm. vectran vaikka, ja ajaa sillä vuosi E10 työmatkaa tutuissa mäissä jne. Ja huomata eron yllättävissäkin asioissa, kuten jo ilosemmassa äänimaailmassa, samalla kun totee että hitto tähän menee tätä loputonta jyrkkää mäkeä ilosemmalla temmolla
Se ero on selvä! eikä vain 3% siellä alaväännössä. Sen täytyy olla enemmän, ainakin kyseisessä koneessa, ja TSI:stä puhuttu.
Johtuuko et jossain koneissa se etanoli on iso kirosana ja jossain ei??

Ainakin 1.6 Ecotecissa käy niin selvästä terveemmin ja luonnollisemmkn E5:llä, et E10 ei siihen kuulu! Eikä marginaali ero.

Jätetään placebot lääketieteelle, saati jos niitä arvioi jonkun muun kokijan puolesta.

Mitä tulee vanhojen romujen rassaamiseen, voisihan niistä joskus vaihtaa vaikka tulpat. Lukea diagnostiikan(juu, ei sitä oikeasti konttorilla tehdä) ja vaihtaa ne filtteritkin joskus. Jos polttoainelaadulla tuntuu olevan eroa, ehkä parin käärmeöljyn kokeileminen polttoaineen sekaan voisi olla harmiton kokeilu. Jos on oikein utelias, voisi jopa tyhjän puoleiseen tankkiin kokeilla alkylaattia, ja ehkä sen perään E85. Kaipa siinä jotain tuntumaeroja tulee. 600 euron autossa riski on kuitenkin aika pieni.

 

[Super Hessu]

Etanolia kulkeutuu männänrenkaiden ohi öljyn joukkoon pilaamaan sen voiteluominaisuuksia.

Etanoli myös poistuu öljyn joukosta kun moottorin ajaa kuumaksi.

 

[Tonnin Seteli]

Etanoli myös poistuu öljyn joukosta kun moottorin ajaa kuumaksi.

Niin se bensakin. Monia moottoreita ei ajeta kovin kuumana. Melkoista bensankäryistä paskaa on välillä tullut laskettua moottoreista ulos, eikä se siis ensisijaisesti haise spriiltä vaan ihan bensalta.

 

[Sp3]

Mitä tulee vanhojen romujen rassaamiseen, voisihan niistä joskus vaihtaa vaikka tulpat. Lukea diagnostiikan(juu, ei sitä oikeasti konttorilla tehdä) ja vaihtaa ne filtteritkin joskus. Jos polttoainelaadulla tuntuu olevan eroa, ehkä parin käärmeöljyn kokeileminen polttoaineen sekaan voisi olla harmiton kokeilu. Jos on oikein utelias, voisi jopa tyhjän puoleiseen tankkiin kokeilla alkylaattia, ja ehkä sen perään E85. Kaipa siinä jotain tuntumaeroja tulee. 600 euron autossa riski on kuitenkin aika pieni.

Juu juu hyvin huollan autoasentaja taustallakin vielä, vaikka sitä siihen vaaditakkaan Ja erot tuntuu. Meinaan seuraavaksi kokeilla V-poweria! Kyllä sitten lähtee!

 

[Seese]

Teboilin bensa taitaa tulla toki Nesteeltä nykyään.

SEOn bensa tulee myös Nesteeltä. Tai ainakin 95 kun siitä vasta kyselin.

 

[kaba]

. Meinaan seuraavaksi kokeilla V-poweria! Kyllä sitten lähtee!

Eikö St1 95 extra bensassa ole samaa lisäainetta kuin tuossa V Powerissa?
E. Ote st1 tekstistä
95 Extra on kehitetty paitsi voitelemaan moottoria, myös puhdistamaan imuventtiileihin ja polttoainesuuttimiin kertynyttä likaa. Näin moottori toimii aina optimaalisella tavalla. Koostumuksensa ansiosta 95E 10 Extra lisäksi vähentää kitkaa männän ja sylinterin seinämän välissä, tuoden välittömästi lisää suorituskykyä ja näin myös lisäkilometrejä. Lisäaineistuksensa ansiosta 95 E10 Extra toimii kaikissa olosuhteissa.

Polttoaineiden lisäaineistus on tapa parantaa niitä polttoaineen ominaisuuksia, joihin ei voida vaikuttaa pelkällä jalostamotoiminnoilla. Sopivan lisäaineistuksen valinta on tarkka prosessi, ja siksi siitä vastaa polttoaineen valmistaja. Kuluttajan ei siis tarvitse lisätä tuotteeseen mitään lisäaineita. Jos näin tehdään, vastuu on käyttäjällä

 

[Rakentajamies]

Ihan varmasti ovat. Samoin peruskuluttaja ei turhan paskan ostelun, osarien ja tammikuun pitkän visalaskun lomassa huomaa rahallista eroa siinä, kumpaa bensaa tankkaa. Kumpikaan näistä itsestäänselvyyksissä ei kuitenkaan ole tässä keskustelussa oleellista. Yhtä varmasti joku hervantalainen ei kännissä huomaa mitään eroa 600w ja 800w mikroaaltouunin välillä, vaikka niillä oikeasti olisi tasan 200 watin ero ja sama välittyisi lämmitystehoon. Entäs sitten? Siellä se silti on.

Itse käytän pääsääntöisesti halvempaa polttoainetta koska molemmat ovat kelvollisia enkä näe asialla olevan omissa ajokeissa mitään merkitystä ja vain siksi. Tai siis lisäksi toki sen takia, että perusoppimäärän mukaan kulutusero on pienempi kuin hintaero, mutta tämä jäisi taka-alalle jos olisi jokin painava syy.

Jos joku ostaa auton, jossa on 60 tai 100 kilowatin moottori, on varsin ymmärrettävää ettei hän ole niin motorsport-henkinen että haluaisi maksaa ekstraa polttoaineesta parin prosentin suorituskykyeron vuoksi. Jos itse olisin kovin innokas ajamaan arkiajoa kovaa kiihtyvyydestä nautiskellen, ostaisin varmaankin samalla budjetilla vähän vanhemman ja tehokkaamman auton.

Siinä olet varmasti oikeassa, että kukaan ihminen ei varmasti huomaakaan eroa näiden mikrojen välillä. Lukee kyljessä sitten 600 tai 800. Eipä tämä ole oleellistakaan tässä keskustelussa.

Jos siis keskustellaan fiiliksiä totuuksina, niin yhtä hyvin voin ilmoittaa faktana että ei ole merkitystä omassa autossa tankkaako 95 tai 98. En tunne eroa tehossa, väännössä eikä näy kulutuksessa. Lompakossa kyllä, koska 98 on kalliimpaa. Koskeeko tämä ilmoitus nyt myös kaikkia muita? Pointti lähinnä on, että se mikä joltain tuntuu ei välttämättä ole fakta. Tunne voi olla todellinen, mutta ei tieteellinen fakta.

Lisään vielä, eli oma auto nimenomaan tällainen noin 10v vanha nuhapumppu. 1.4L vapari.

 

[Sp3]

Eikö St1 95 extra bensassa ole samaa lisäainetta kuin tuossa V Powerissa?
E. Ote st1 tekstistä
95 Extra on kehitetty paitsi voitelemaan moottoria, myös puhdistamaan imuventtiileihin ja polttoainesuuttimiin kertynyttä likaa. Näin moottori toimii aina optimaalisella tavalla. Koostumuksensa ansiosta 95E 10 Extra lisäksi vähentää kitkaa männän ja sylinterin seinämän välissä, tuoden välittömästi lisää suorituskykyä ja näin myös lisäkilometrejä. Lisäaineistuksensa ansiosta 95 E10 Extra toimii kaikissa olosuhteissa.

Polttoaineiden lisäaineistus on tapa parantaa niitä polttoaineen ominaisuuksia, joihin ei voida vaikuttaa pelkällä jalostamotoiminnoilla. Sopivan lisäaineistuksen valinta on tarkka prosessi, ja siksi siitä vastaa polttoaineen valmistaja. Kuluttajan ei siis tarvitse lisätä tuotteeseen mitään lisäaineita. Jos näin tehdään, vastuu on käyttäjällä

En tiedä yhtään. Mutta on ollut käsitys, että V-powerissa oktaaneja 98:a enemmän. Mut voin vaan luulla. Kerran oon tankannu yhteen, en sillä kertaa eroa huomannut, eikä 95:n ja 98:n välillä tullut huomanneeksi (jos ei ollut huomattavissakaan).

 

[Tonnin Seteli]

Mutta on ollut käsitys, että V-powerissa oktaaneja 98:a enemmän.

Valmistajan sivuilta varmaankin löytyy pdf-datalehti jossa oktaaniluku kerrotaan.

 

[Sp3]

Siinä olet varmasti oikeassa, että kukaan ihminen ei varmasti huomaakaan eroa näiden mikrojen välillä. Lukee kyljessä sitten 600 tai 800. Eipä tämä ole oleellistakaan tässä keskustelussa.

Jos siis keskustellaan fiiliksiä totuuksina, niin yhtä hyvin voin ilmoittaa faktana että ei ole merkitystä omassa autossa tankkaako 95 tai 98. En tunne eroa tehossa, väännössä eikä näy kulutuksessa. Lompakossa kyllä, koska 98 on kalliimpaa. Koskeeko tämä ilmoitus nyt myös kaikkia muita? Pointti lähinnä on, että se mikä joltain tuntuu ei välttämättä ole fakta. Tunne voi olla todellinen, mutta ei tieteellinen fakta.

Lisään vielä, eli oma auto nimenomaan tällainen noin 10v vanha nuhapumppu. 1.4L vapari.

Ehkä vaan pilkun viilausta ja sanaleikkiä, mutta:

Tunne voi olla myös tieteellinen fakta, nimittäin yksilön totuustietoisuudessa. Kyse on todistusarvosta, eli tuleeko koetusta faktasta tietoiseksi myös muut. Saako asian todistettua? Silloin tarvitaan viimeistään niitä sokkotestejä tms., sille yleisölle.

Tunne voi olla myös vain tunne, mutta analyyttinen terve ihminen oppii usein aika hyvin hahmottamaan onko havaintonsa nyt millä pohjalla. Onko sillä, että jahas ei taidakkaan olla, tai jaa katotaan.
"Varmalla" ja todellisella kiistattomalla varmalla on iso ero. Eron huomaa viimeistää kokiessa jälkimmäistä. Tai kun yllättyy ja varmistuu asiasta uudestaa ja uudestaan, todellisuuden todella iskostuen.

Tai jos ajat miten sattuu ja millä sattuu, ja sinne tankattaisiin vaikka mitä rakettibensaa, voi kokemus jäädä saattaa olla -tasolle. Jos taas samalla autolla ajaa samoja reittejä kauan, tietoisuuten hyvin iskostuen auton äänimailma ja käytös, on empiirisen tieteenteon helppous aivan toinen. Toki silloinkin se on tiedettä vain omassa totuustiedossa, jos ei todistusarvoa.

Tutkimustieto on usein paljon hatarammalla pohjalla, kuin yksilön tietoon tullut totuustieto (jos se siis on oikeaa objektiivista, eikä halun/tahdon kautta johonkin uskovaa, joka ihan eri asia)
Nimittäin usein tutkimuksia tarvitaan useita, ja siltikin ne joskut kumoutuu tai muuttuu puolitotuudeksi.

Jos taas ei luota ollenkaan ympäristön aistimiseen, ei voi luottaa tutkimuksiinkaan, niiden ollessa moneen kertaa todennettunakaan. Nimittäin niitäkin katsotaan tai kuullaan aisteilla. Ja joku voisi sanoa, että et voi tietää mitä paperissa lukee ja tutkija sanoo, vaan sen aistihavainnon todellisuuden varmistamiseen tarvitaan tutkimusta

 

[Sallys]

Ehkä vaan pilkun viilausta ja sanaleikkiä, mutta:

Tunne voi olla myös tieteellinen fakta, nimittäin yksilön totuustietoisuudessa. Kyse on todistusarvosta, eli tuleeko koetusta faktasta tietoiseksi myös muut. Saako asian todistettua? Silloin tarvitaan viimeistään niitä sokkotestejä tms., sille yleisölle.

Tunne voi olla myös vain tunne, mutta analyyttinen terve ihminen oppii usein aika hyvin hahmottamaan onko havaintonsa nyt millä pohjalla. Onko sillä, että jahas ei taidakkaan olla, tai jaa katotaan.
"Varmalla" ja todellisella kiistattomalla varmalla on iso ero. Eron huomaa viimeistää kokiessa jälkimmäistä. Tai kun yllättyy ja varmistuu asiasta uudestaa ja uudestaan, todellisuuden todella iskostuen.

Tai jos ajat miten sattuu ja millä sattuu, ja sinne tankattaisiin vaikka mitä rakettibensaa, voi kokemus jäädä saattaa olla -tasolle. Jos taas samalla autolla ajaa samoja reittejä kauan, tietoisuuten hyvin iskostuen auton äänimailma ja käytös, on empiirisen tieteenteon helppous aivan toinen. Toki silloinkin se on tiedettä vain omassa totuustiedossa, jos ei todistusarvoa.

Tutkimustieto on usein paljon hatarammalla pohjalla, kuin yksilön tietoon tullut totuustieto (jos se siis on oikeaa objektiivista, eikä halun/tahdon kautta johonkin uskovaa, joka ihan eri asia)
Nimittäin usein tutkimuksia tarvitaan useita, ja siltikin ne joskut kumoutuu tai muuttuu puolitotuudeksi.

Jos taas ei luota ollenkaan ympäristön aistimiseen, ei voi luottaa tutkimuksiinkaan, niiden ollessa moneen kertaa todennettunakaan. Nimittäin niitäkin katsotaan tai kuullaan aisteilla. Ja joku voisi sanoa, että et voi tietää mitä paperissa lukee ja tutkija sanoo, vaan sen aistihavainnon todellisuuden varmistamiseen tarvitaan tutkimusta

Aikamoista höpöfilosofiaa nyt. Se ero on mitattu tekniikanmaailman testeissä ja oli 3%. Tuo on se luotettavin tieto eikä yksittäisen henkilön fiilistelyt kurasateessa.

 

[Tonnin Seteli]

Jos taas ei luota ollenkaan ympäristön aistimiseen, ei voi luottaa tutkimuksiinkaan

Totta. Tässähän on sivuttu useita pieniä eroja, joita on vaikea mitata ja vielä vaikeampi varmuudella aistihavainnoida. Kuitenkin kaikkien aistihavaintojen leimaaminen taikauskoksi on huono idea, etenkin jos perustelee tätä sillä että on itse niin turta ettei huomaa mitään.

Aikamoista höpöfilosofiaa nyt. Se ero on mitattu tekniikanmaailman testeissä ja oli 3%. Tuo on se luotettavin tieto eikä yksittäisen henkilön fiilistelyt kurasateessa.

Joissakin muissa tapauksissa taas ero voi olla se, että käyntihäiriöitä esiintyy tai ei esiinny. Miten ilmaisemme tällaisen eron prosentteina?

 

[Sp3]

Aikamoista höpöfilosofiaa nyt. Se ero on mitattu tekniikanmaailman testeissä ja oli 3%. Tuo on se luotettavin tieto eikä yksittäisen henkilön fiilistelyt kurasateessa.

Jos tuo oli höpöfilosofiaa, niin et lukenut kovin tarkkaan (;

Annan esimerkin:

Jos avaat tonnikalapurkin silmiesi edessä, se on sinun kokemustiedossa tieteellistä faktaa. Ainakin hyvin luetettavilla menetelmillä ja mittalaitteilla.

Tieteellistä todistusarvoa sillä taas ei ole, jos et ota kuvaa tms., lähtiessäsi Torille kertomaan, että avasit tonnikalapurkin

Ja kyllä, se on luetettavin tieto toki sinulle! Uskomisenhalu on toinen asia.
Toisinaan uskomisen halulla ja luotettavuushahmotukseen luottaminen tuottaa toki myös tiedon löytämistä, jos poikii saman tiedon löytämistä tai sitä tieteellistä tutkimusta.

 

[Sonic Empire]

Valmistajan sivuilta varmaankin löytyy pdf-datalehti jossa oktaaniluku kerrotaan.

https://www.shell.fi/content/dam/shell/assets/fi/document/shell-v-power-tuotetieto-aug-24.pdf

Tuossa on V-powerin datasheet.

 

[Rakentajamies]

Jos tuo oli höpöfilosofiaa, niin et lukenut kovin tarkkaan (;

Annan esimerkin:

Jos avaat tonnikalapurkin silmiesi edessä, se on sinun kokemustiedossa tieteellistä faktaa. Ainakin hyvin luetettavilla menetelmillä ja mittalaitteilla.

Tieteellistä todistusarvoa sillä taas ei ole, jos et ota kuvaa tms., lähtiessäsi Torille kertomaan, että avasit tonnikalapurkin

Ja kyllä, se on luetettavin tieto toki sinulle! Uskomisenhalu on toinen asia.
Toisinaan uskomisen halulla ja luotettavuushahmotukseen luottaminen tuottaa toki myös tiedon löytämistä, jos poikii saman tiedon löytämistä tai sitä tieteellistä tutkimusta.

Jos kokeilen vettä, ja koen että se ei ole märkää? Onko se silloin märkää vai ei? Tämä tosiaan on ihan höpöhöpöä mitä yrität todistella tässä yhteydessä. Tunne ei ole tieteellinen fakta.

Oma alkuperäinen viestihän oli että perus kuski ei huomaa mahdollista 3% eroa tehossa tai väännössä.

Ajattelin itse tällaista esimerkkiä:

"Kuka siellä?" kysyi Nalle Puh.
"Minä se vain, Nasu. Kuinka niin?" kuului vastaus.
"Ei siinä sitten mitään. Mietin vain, kuka juuri työnsi sormensa persereikääni."

Kysymys: Onko Puh ihan tyhmä kun vakuuttuu tässä vaiheessa siitä, että peräaukossa tuntuva objekti mitä todennäköisimmin on Nasun ruumiinjäsen? Onko tämä käsitys täysin epäluotettavaa höpötietoa ja pitäisikö Puhin lähteistää tutkimusviitteillä väitettä, että siellä se peukalo oli? Joku tietysti vaatii "kuvaa tai ei tapahtunut" mutta tällöin hän ilmaisee epäilevänsä nallen valehtelevan, ei erehtyneen.

Tämä vahvistaa koko tätä absurdia keskustelua. Jos Puh ei tiedä sen olevan peukalo, vaan uskoo tai ilmaisee tunteen että voisi mahdollisesti olla, ei voida olla varmoja mikä sormi siellä perseessä lopulta on. Kukaan ei epäile että siellä sormi on ollut, vaan nimenomaan voi olla erehdys siitä faktasta mikä sormi. Kuten ylempänä, tunne ei ole tieteellinen fakta.

 

[Tonnin Seteli]

Annan esimerkin:

Jos avaat tonnikalapurkin silmiesi edessä, se on sinun kokemustiedossa tieteellistä faktaa. Ainakin hyvin luetettavilla menetelmillä ja mittalaitteilla.

Ajattelin itse tällaista esimerkkiä:

"Kuka siellä?" kysyi Nalle Puh.
"Minä se vain, Nasu. Kuinka niin?" kuului vastaus.
"Ei siinä sitten mitään. Mietin vain, kuka juuri työnsi sormensa persereikääni."

Kysymys: Onko Puh ihan tyhmä kun vakuuttuu tässä vaiheessa siitä, että kehon ontelossa tuntuva objekti on todellinen ja mitä todennäköisimmin Nasun ruumiinjäsen? Onko tämä käsitys täysin epäluotettavaa höpötietoa ja pitäisikö Puhin lähteistää tutkimusviitteillä väitettä, että siellä se peukalo oli? Joku tietysti vaatii "kuvaa tai ei tapahtunut" mutta tällöin hän ilmaisee epäilevänsä nallen valehtelevan, ei erehtyneen.

 

[Sallys]

Joissakin muissa tapauksissa taas ero voi olla se, että käyntihäiriöitä esiintyy tai ei esiinny. Miten ilmaisemme tällaisen eron prosentteina?

Kyllähän sen moottorin käynnin näkee testipenkissä kaasutellessa. Saa ihan dataa aiheesta, eikä jää fiilistelyksi.

 

[Tonnin Seteli]

Kyllähän sen moottorin käynnin näkee testipenkissä kaasutellessa. Saa ihan dataa aiheesta, eikä jää fiilistelyksi.

Näin on. Kuten edellä varsin perusteellisesti selitinkin, omat mittaustulokset tankkausmenetelmällä ovat hyvin epätarkkoja ja tarkkoja menetelmiä tosiaan tarvitaan jonkun parin prosentin eron toteamiseen.

Tämä on kuitenkin kokonaan eri kysymys kuin se, onko joskus ajossa havaittavaa eroa tai ovatko kaikki subjektiiviset havainnot huuhaata.

Samoin se, toimiiko vai eikö toimi kunnolla, ei ole "kolmen prosentin ero" vaan oleellinen binäärinen ero.

 

[Sp3]

Jos kokeilen vettä, ja koen että se ei ole märkää? Onko se silloin märkää vai ei? Tämä tosiaan on ihan höpöhöpöä mitä yrität todistella tässä yhteydessä. Tunne ei ole tieteellinen fakta.

Et nyt ymmärrä tai tahdo ymmärtää mitä sanoin. Tunne voi olla hyvin tieteellinen fakta yksilön tiedossa.

Tuo tunnevähättely on nimenomaan keinotekoista semantiikka ja höpöä, jollaista retoriikka (kuten esim. "vain tunne"), ylimielisyyteen syyllistyvä tieteentekijä voi levittää, asenteen liittymättä todelliseen tieteeseen itsessään mitenkään.

Se tunne, että istut penkillä, tai lentokone lentää yli, on juuri sinulle tieteellistä tietoa! Sinun oman kehon laitteistolla. Jos siis mahdollisesti vuosikymmenien elämän aikana jonkin asteisen luoton kehittänyt sille mitä näet tms. Eikä siis silloin kun näet vilkaisulta tms. Vaan kun menet talosi eteen, vakuutut siitä minkä värinen se on.

Ympäristölle dataa tuottava tieteen teko taas on vastaavasti usein aika epävarmaa. On useita muuttujia, mitä pitää hallita jne. Toisinaan tarvitaan valtavasti tutkimusta, ja joskus tieto kehittyy vuosikymmenien päästäkin aivan muuhun suuntaan.

Jos sanot tunnetta huuhaaksi (et toki sanonut noin), ja koet olevasi oikea ihminen omassa kokemusmaailmassa sanomaan niin jollekkin, voit silloin sanoa myös yksittäistä tutkimusta huuhaaksi, jos se ei ole äärimmäisen kiistonta kaikilla muuttujilla jne., joka harvinaisen ihanteellinen tilanne.

Nm. Näistä tullut sanailtua ennenkin.

 

[mahead]

Tunne voi olla hyvin tieteellinen fakta yksilön tiedossa.

Ei voi. Tunne on tunne, vaikka se todelta tuntuisikin. Sille yksilöllekin. Tunteet on tärkeitä, mutta niiden avulla ei pidä yrittää selittää luonnonilmiöitä tai tekniikkaa.

Tunteen avulla voi johtaa hypoteesin. Sen sinä olet tehnyt. Tieteelliseksi faktaksi se muuttuu silloin, kun hypoteesi todistetaan oikeaksi tai vääräksi.

 

[Sp3]

Ei voi. Tunne on tunne, vaikka se todelta tuntuisikin. Sille yksilöllekin. Tunteet on tärkeitä, mutta niiden avulla ei pidä yrittää selittää luonnonilmiöitä tai tekniikkaa.

Tunteen avulla voi johtaa hypoteesin. Sen sinä olet tehnyt. Tieteelliseksi faktaksi se muuttuu silloin, kun hypoteesi todistetaan oikeaksi tai vääräksi.

Et ymmärrä pointtia. Siinä varmaan menee helposti solmuun, kun käyttää tiede sanaa. Jos käytämme sanaa oikea tieto todellisuudesta.

En puhunut mistään multa tuntuu tunteesta, vaan faktasta, täysin tieteellisen lujasta faktasta.
Et voi lähteä lähtökohdasta, jossa joku ihminen on kajahtanut, eikä ymmärrä pyöreää pyöreäksi tai taivasta siniseksi jne.

Varsinaisessa tieteen teossakin saatetaan käytää suoraa aistihavainto, kuten esim. arviodessa jonkun kappaleen väriä.

Sekoitat nyt tieteellisen todistusarvon ja yksilölle tarjoutuvan tiedon keskenään.
Eli siis sen, kun yksilö tulee tietoiseksi jostain todellisesta ilmiöstä, jonka tietopohja voi olla totuusarvon uskottavuudelta vaikka kuinka paljon suurempi, kuin tavanomainen yksittäinen tieteellinen tutkimus haavoittuvuudeltaan.

Psykologinen salaisuus tässä aiheessa on siinä, että et voi tietää millä vakaudella, järjen käytöllä ja tietoisuudella muut kokevat, tiedät vain oman kokemisen. Et voi tietää kuka näkee kuu-ukkoja iltaisin kotonaan jne. Tästä asenne, jossa luodaan keinotekoista semanttista todellisuutta jostain tunteen/aistitiedon/todellisuus arvionnin ristiriidasta.
Sinun täytyy vain luottaa, että siinä missä on ihmisiä, jotka kykenee arviomaan hyvin suurella todennäköisyydellä ilman mielenoikkuja, esim. kotikaupunkinsa, voi havainnointikyky olla moneen muuhunkin sopivaa.

Ja jos ihminen kajahtaa niin, että ei erota puuta aidasta näin karrikoiden, voi se mekaaninen mittalaitekkin hajota, kun haetaan sitä tieteellistä todistusarvoa tiedeyhteisölle.
Ero on vain siinä, että ihmisestä ei saada sitä tietoavaruusdataa ulos, vaan se jää ihmisen omaan tieteellisen faktan tietoonsa, jos se siis sitä on.

 

[Rakentajamies]

Et ymmärrä pointtia. Siinä varmaan menee helposti solmuun, kun käyttää tiede sanaa. Jos käytämme sanaa oikea tieto todellisuudesta.

En puhunut mistään multa tuntuu tunteesta, vaan faktasta, täysin tieteellisen lujasta faktasta.
Et voi lähteä lähtökohdasta, jossa joku ihminen on kajahtanut, eikä ymmärrä pyöreää pyöreäksi tai taivasta siniseksi jne.

Varsinaisessa tieteen teossakin saatetaan käytää suoraa aistihavainto, kuten esim. arviodessa jonkun kappaleen väriä.

Sekoitat nyt tieteellisen todistusarvon ja yksilölle tarjoutuvan tiedon keskenään.
Eli siis sen, kun yksilö tulee tietoiseksi jostain todellisesta ilmiöstä, jonka tietopohja voi olla totuusarvon uskottavuudelta vaikka kuinka paljon suurempi, kuin tavanomainen yksittäinen tieteellinen tutkimus haavoittuvuudeltaan.

Psykologinen salaisuus tässä aiheessa on siinä, että et voi tietää millä vakaudella, järjen käytöllä ja tietoisuudella muut kokevat, tiedät vain oman kokemisen. Et voi tietää kuka näkee kuu-ukkoja iltaisin kotonaan jne. Tästä asenne, jossa luodaan keinotekoista semanttista todellisuutta jostain tunteen/aistitiedon/todellisuus arvionnin ristiriidasta.
Sinun täytyy vain luottaa, että siinä missä on ihmisiä, jotka kykenee arviomaan hyvin suurella todennäköisyydellä ilman mielenoikkuja, esim. kotikaupunkinsa, voi havainnointikyky olla moneen muuhunkin sopivaa.

Ja jos ihminen kajahtaa niin, että ei erota puuta aidasta näin karrikoiden, voi se mekaaninen mittalaitekkin hajota, kun haetaan sitä tieteellistä todistusarvoa tiedeyhteisölle.
Ero on vain siinä, että ihmisestä ei saada sitä tietoavaruusdataa ulos, vaan se jää ihmisen omaan tieteellisen faktan tietoonsa, jos se siis sitä on.

Sinä täss olet nyt se joka yrität mustan muuttaa valkoseksi. Puhut tunteesta, mutta kuitenkin tarkoitat tietoa ja todellisuutta. Todellisuus, ei ole sama asia kun tunne. Fakta ei ole sama asia kun tunne. Se että sinulla on tunne, ei tarkoita että se ylipäätään olisi todellista. Siitä tässä on ollut kyse kokoajan.

Mutta kai se vahvistaa sitä omaa narratiiviä kun vähän muuttaa ja käyttää eri sanoja kun mitä on tarkoitus. Tämä lieveilmiöhän on käytössä, ja ollut pitkään. Sanotaan yhtä, kun kuitenkin tarkoitetaan toista. Siirretään vastuu vastaanottajalle. Jonka jälkeen ilmaistaan että ehkä sanoin näin mutta sinun olisi pitänyt tietää että tarkoitin toista.

Se että käytät hienoja sanoja sekä termejä, ei tee tekstistäsi tai sanomastasi yhtään sen uskottavampi. Itse asiassa mitä enemmän ns. "erikoisia" sanoja/termejä käytät, sitä enemmän kuulostat aurinkorantojen kellomyyjältä, joka puhuu mitä vaan jotta saa asiansa läpi.