Kokeilepa vielä mitata AC-virta-alueella paljonko sitä vuotovirtaa todellisuudessa on. Yleismittari kun näyttää ihan mitättömätkin vuotovirrat AC-jännitemittausalueella. Eli mittarista valitset A-alueen, valitset vaihtovirran (AC tai ~), vaihdat mittarin mittajohdot virtamittausliittimiin, ja katsot, paljonko virtaa tulee noista jännitteisistä osista mittarin läpi laitteen runkoon. Jos näyttää nollaa, vaihda mitta-alue mA~ (AC) -puolelle ja katso mitä mittari näyttää. Jos vuotovirta on alle 1 mA, ei se ole vaarallinen. Tuollaisia vuotovirtoja laitteen runkoon on ollut mm. Linak-merkkisissä sähköpöydissä, jos virtapistoke eli töpseli on pistorasiassa "väärin päin". Pistoketta 180 astetta kääntämällä vuotovirta toivottavasti katoaa hieman virtalähteen kytkennästä riippuen.
Monissa maissa verkkovirtapistokkeen nolla ja vaihe on tarkoin määritelty. Esim. Tanskassa, Linak-pöytien valmistusmaassa, sikäläinen pistoke menee vain yhdessä asennossa pistorasiaan. Mutta suomalais-saksalaisessa "suko" pistokkeessa nolla ja vaihe voivat olla kummin päin vain ja väärin suunniteltu laite saattaa pistokkeen asennosta riippuen, etenkin käytettäessä suojamaadoittamatonta virtajohtoa, antaa hivenen vuotovirtaa laitteen runkoon, vaikka vuotovirta olisikin vain 0,25 mA kuten noissa sähköpöydissä olen mitannut olevan.
Minkälainen verkkovirtapistoke tuossa tulostimessa on? Onko se suojamaaliuskoilla varustettu suko-pistoke, ja onko suojamaa ylipäänsä kytketty virtalähteeseen? Ja vielä, oletko kytkenyt tulostimen suojamaadoitettuun pistorasiaan (harvinainen hivenen vanhemmissa asunnoissa, pl. märkätilat ja keittiö) vai onko se sellainen klassinen suojamaadoittamaton pistorasia, jossa on vain kaksi reikää, nolla ja vaihe? Kuva virtapistokkeesta ja pistorasiasta olisi kiva