Yrittäjyys ja oma firma

[Zigh]

Eivät verotarkastuksessa tykkää.

Syystä että?
Firman nettiliittymän yksityiskäyttöhän on verovapaa etu, joten mikään veropykälä ei voi tulla kyseeseen.

 

[RealityBites]

Syystä että?
Firman nettiliittymän yksityiskäyttöhän on verovapaa etu, joten mikään veropykälä ei voi tulla kyseeseen.

Kuten sanoin, en tiedä. Mutta ilmeisesti kirjanpitäjä on asiaan jossain törmännyt.

En nyt ihan ensimmäisenä ollut iseltäkään siirtämässä mihinkään. En edes tiedä, miten onnistuisi, kun pohjalla on talokaista, johon on otettu lisänopeus..

 

[Harb]

No ilmoittamalla sen osoitteen laskuttajalle

Mun kokemuksen mukaan toimittajat aika usein sanovat että eivät "voi" laskuttaa kuluttajasopimuksia verkkolaskuna. Se että onko tuo enemmän tekninen- vai tuotteistusongelma on sitten asia erikseen.

 

[Grez]

Kuluttajien verkkolaskujen ja yritysten verkkolaskujen toimintamalli on sikäli erilainen, että kuluttajalaskutuksessa kuluttajan täytyy hyväksyä verkkopankissa että saa laskuja kun taas yrityksille verkkolaskuja lähetetään ilman ennakkohyväksyntää. Ja operaattorit sitten ovat rakentaneet kuluttajatuotteisiin tuen kuluttajalaskutukseen ja yrittäjätuotteisiin tuen yrityslaskutukseen. Eli jos noin on tehty niin sitten ei tosiaan välttämättä "voi" tehdä verkkolaskutuksia ristiin.

 

[Paapaa]

Kuten sanoin, en tiedä. Mutta ilmeisesti kirjanpitäjä on asiaan jossain törmännyt.

Näissä saattaa olla jonkin verran myös kirjanpitäjäkohtaisia tulkintaeroa, mitä ja minkä arvoiset asiat pitäisi ostaa OY:n nimiin ja mitä ei. Muutaman sadan euron kännykkä ainakin menee ihan nätisti kululaskuna ilman että sitä on ostettu Y-tunnuksella. Mutta muutaman tonni läppäri pitäisi ostaa firman nimiin,

Kuluttajana tosiaan saa usein paremmat hinnat ja paremmat oikeudet (palautusoikeus, virhevastuu sun muu).

 

[RealityBites]

Näissä saattaa olla jonkin verran myös kirjanpitäjäkohtaisia tulkintaeroa, mitä ja minkä arvoiset asiat pitäisi ostaa OY:n nimiin ja mitä ei. Muutaman sadan euron kännykkä ainakin menee ihan nätisti kululaskuna ilman että sitä on ostettu Y-tunnuksella. Mutta muutaman tonni läppäri pitäisi ostaa firman nimiin,

Kuluttajana tosiaan saa usein paremmat hinnat ja paremmat oikeudet (palautusoikeus, virhevastuu sun muu).

Varmasti näin. Monikos on ollut verotarkastuksessa? Ei tarvitsisi mutuilla.

 

[Grez]

Joo siis kirjapintäjäthän on herkästi myös ylivarovaisia, koska siitä että on liian varovainen ei saa näpeilleen, mutta jos onkin liian varomaton ja verottaja antaa sanktiota, niin se on ikävää.

Arvonlisäverolain osalta alle 400 euron laskuihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, eli laskussa ei tarvitse olla ostajan nimeä. Verottajan selvennys: "Esimerkiksi hotellilaskussa, joka on määrältään enintään 400 euroa, ei tarvitse olla ostajan nimeä (yöpyjän työnantajan nimeä)."

Ja vaikka laskun ALVia ei voisi edes vähentää, niin laskun voi silti laittaa yrityksen kirjanpitoon, jos se tosiasiassa on yrityksen kulu.

Jos sitten verotarkastukseen mennään niin verottajaa kiinnostaa enemmän asioiden todellinen laita kuin se mitä siinä laskussa lukee. Eli jos ostettu palvelu on tosiasiassa tullut yrityksen käyttöön niin se ei ole niin justiinsa vaikka laskun saajana olisi yksityinen henkilö jos siihen on yrityksen edun kannalta perusteltu syy. Eli esimerkiksi jos "yksityispuolelta" on saanut palvelun halvemmalla. Vastaavasti jos ostettu palvelu ei ole tullut yrityksen käyttöön niin se ei auta vaikka lasku olisi laitettu yrityksen nimiin.

Olen myös ollut verotarkastuksessa ja verottajalla ei ollut mitään huomautettavaa. Tosin ei se mitään todista kun juuri kyseinen case ei tullut tarkastuksessa vastaan.

En silti sano etteikö se voi olla selkeämpää ja helpompaa, jos sopimus ja lasku on yrityksen nimissä. Silloin ei tarvitse perustella miksi kyseinen järjestely on yrityksen edun mukaista ja tilanne on kaiken kaikkiaan selkeämpi.

 

[paasi]

Oliko suosituksia mistä ottaa YEL? ilmeisesti voi ottaa vielä minimit? Entäs muille vakuutuksille?
Tuohon työterveyden suunnitelmaan ei tainnut löytyä konsensusta tekkiläisiltä, lie parempi tsekata kirjanpitäjältä. Tarkoitus ottaa niin, että saa hammaslääkärit ja täydentävät vakuutukset otettua.
Lounarit yms menee aika marginaaliseksi hyödyksi pienyrityksessä, mutta ehkä just ja just kannattaa. Aika samoissa hinnoissa edenred ja epassi.

 

[Paapaa]

Oliko suosituksia mistä ottaa YEL? ilmeisesti voi ottaa vielä minimit?

Hinta taitaa olla joka paikassa tismalleen sama, joten ei ole väliä sen puolesta. Ja ei voi ottaa enää minimejä, vaan työtulon haarukka määräytyy alan ja liikevaihdon perusteella. Tuolle oli joku epävirallinen kaava, jota vakuutusyhtiöt noudattavat. Joka tapauksessa sen haarukan sisällä voi sitten ottaa minimit.

 

[Grez]

Ja vaikka se YEL onkin eläke-juttu sinänsä niin kannattaa muistaa että myös sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja sen sellaiset määrätyyy sitten sen YEL-työtulon mukaan.

Sinänsä jos elämässä käy hyvä tuuri eikä joudu vaikka työkyvyttömäksi, niin taloudellisesti on tietysti järkevää minimoida tuo maksu. Sitten jos käy huono tuuri ja tuon on minimoinut, niin käy tuplasti huono tuuri.

 

[Sonic Empire]

Oliko suosituksia mistä ottaa YEL? ilmeisesti voi ottaa vielä minimit? Entäs muille vakuutuksille?
Tuohon työterveyden suunnitelmaan ei tainnut löytyä konsensusta tekkiläisiltä, lie parempi tsekata kirjanpitäjältä. Tarkoitus ottaa niin, että saa hammaslääkärit ja täydentävät vakuutukset otettua.
Lounarit yms menee aika marginaaliseksi hyödyksi pienyrityksessä, mutta ehkä just ja just kannattaa. Aika samoissa hinnoissa edenred ja epassi.

Ei minimiä ole enää vuosiin voinut kenellekään luvata vaan työtulo tosiaan kuten yllä mainitaan, määräytyy yrityksen toimialan mukaisen mediaaniliikevaihdon, mediaanipalkan, yrittäjän työpanoksen (työtunnit kuukaudessa, arvio) sekä työstä muodostuvan liikevaihdon perusteella.

Toki, mikäli on täysin uusi yrittäjä niin voidaan tapauskohtaisesti harkita työtuloa vielä tuosta kaikesta -20% alemmalle tasolle laskurin antamasta minimitasosta.

 

[Grez]

Sinänsähän se YEL-työtulo on edelleen se mikä se on ollut ennenkin: "YEL-vakuutuksen työtulo on arvio yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulosi tulee vastata vuosipalkkaa, joka sinun pitäisi maksaa samasta työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle kuin itse olet. "

Liikevaihdosta yms. laskettavat suositukset ei sinänsä mene tuon ohi, mutta suositusten sisälle ilmoitetun työtulon ne yleensä hyväksyy ilman, että tarvii perustella asiaa.

 

[mhj]

Ja vaikka se YEL onkin eläke-juttu sinänsä niin kannattaa muistaa että myös sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja sen sellaiset määrätyyy sitten sen YEL-työtulon mukaan.

Sinänsä jos elämässä käy hyvä tuuri eikä joudu vaikka työkyvyttömäksi, niin taloudellisesti on tietysti järkevää minimoida tuo maksu. Sitten jos käy huono tuuri ja tuon on minimoinut, niin käy tuplasti huono tuuri.

Ei se niinkään mene. Jos saman rahan laittaa itse rahastoihin niin tilanne on paljon parempi. Paitsi toki ihan uran alkuvaiheessa kun potti on vielä pieni.

 

[paasi]

Haasteena on tietysti luotettavasti arvioida ennakkoon mikä tulee olemaan liikevaihto. Varsinkin jos laskutus YELstä alkaa heti juosta tuon arvion mukaan, toteuma voi olla eri.

Laskureissa arvio liikevaihdosta näyttää vaikuttavan rangeen aika paljon.

 

[Grez]

Ei se niinkään mene. Jos saman rahan laittaa itse rahastoihin niin tilanne on paljon parempi. Paitsi toki ihan uran alkuvaiheessa kun potti on vielä pieni.

Joo siis tarkoitin että jos joutuu yrittämisen alkumetreillä työkyvyttömäksi. Toki jos vaikka 65 vuotiaana vasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle niin sitten on aika sama miten eläkettä on kartuttanut.

Pointti mulla lähinnä oli että noita kannattavuuslaskelmia tekevät ei useinkaan huomioi, että kyseessä on paitsi "eläkesäästäminen" niin myös vakuuttaminen. Ja vakuuttamisessa yleensäkin pääsee voitolle jos tapahtuu vahinko ja ei ole ehtinyt hirveän pitkään maksaa vakuutusmaksua.

Puhtaasti kannattavuutta laskien ei kannata ottaa mitään vakuutuksia.

Toki voi miettiä myös vaihtoehtoa että minimoi YEL-vakuutuksen ja hankkii muuta kautta vakuutuksen vaikka työkyvyttömyyden varalle.

 

[mhj]

Haasteena on tietysti luotettavasti arvioida ennakkoon mikä tulee olemaan liikevaihto. Varsinkin jos laskutus YELstä alkaa heti juosta tuon arvion mukaan, toteuma voi olla eri.

Laskureissa arvio liikevaihdosta näyttää vaikuttavan rangeen aika paljon.

Siksi YEL kannattaakin jättää ottamatta alkuun ja kun sitten tulee kaikkien YEL myyjien soitot niin sanoo että jää työtulon alle, sivutoimista, tms jotta saa ne pois häiriköimästä. Sitten kun homma alkaa olla vakaalla pohjalla ja liikevaihtoakin tulee oikeasti, niin sen vakuutuksen voi halutessaan ostaa itsekin.

 

[Paapaa]

Ehkä se kaikkein kriittisin asia on se, että jos YELin alimitoittaa, niin hoitaa sen oman eläkesäästämisen kuntoon ja pitäytyy suunnitelmassa. Eli sijoittaa firman rahat rahastoihin ja rakentaa niitä nimenomaan eläkettä varten. Muutoin tulee iso suru puseroon.

 

[paasi]

Tässäkin triidissä on paljon juttua, miten yhden miehen firmassa kesäjuhlat, virkistys, vessapaperit, kahvit ja aamiaisleivät kannattaa laittaa firman piikkiin. En tiedä kuinka tuo on vanhoissa ohjeissa ollut, mutta eikös tuo nyt uusimmassa versiossa Henkilökuntaedut verotuksessa ole aika yksiselitteisesti kielletty?

2.3.4 Liikkeen- tai ammatinharjoittajat sekä maataloudenharjoittajat​

Myös liikkeen- tai ammatinharjoittaja (toiminimiyrittäjä) voi antaa työntekijöilleen verovapaita henkilökuntaetuja. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei kuitenkaan ole erillinen oikeushenkilö. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei siten itse voi olla työntekijän asemassa eikä kuulua yrityksen henkilökuntaan. Tällöin myöskään hänelle järjestetyn henkilökuntaedun kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Vastaava koskee myös maataloudenharjoittajia.

Lisäksi noista yhteyksistä, taitaa olla kaikinpuolin selkeämpää pitää liittymät firman nimissä vaikka maksaisi hieman enemmän.

4.4.2 Palkansaajan oma tietoliikenneyhteys​

Verovapaussäännös ei koske tilannetta, jossa työnantaja korvaa palkansaajan hankkiman tietoliikenneyhteyden maksuista myös yksityiskäytön osuuden. Tällöin yksityiskäytön osuus kustannuksista on palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys.

Jos työntekijä on itse hankkinut tietoliikenneyhteyden, jota hän käyttää myös työtehtäviensä hoitamiseen, työnantaja voi korvata liittymän käyttökustannuksista työkäytön osuuden ennakonpidätystä toimittamatta (EPL 15 §). Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun työnantaja on velvoittanut palkansaajan hankkimaan tietoliikenneyhteyden kotiinsa, jotta palkansaaja voi hoitaa esimerkiksi valvonta- ja päivystystehtäviä kotonaan. Jos muuta selvitystä kustannusten jakautumisesta ei ole, työkäytön osuutena voidaan käyttää puolta liittymän maksusta.

Vaikka työnantaja voi korvata työkäytön osuuden palkansaajan itse hankkiman tietoliikenneyhteyden kustannuksista ennakonpidätystä toimittamatta, tällainen työnantajan maksama korvaus ei ole palkansaajan verotuksessa verovapaa. Palkansaaja voi kuitenkin vaatia omalla veroilmoituksellaan työkäytön kustannusten vähentämistä tulonhankkimisesta johtuneena menona (TVL 95 §). Verovelvolliselle viran puolesta palkkatulosta myönnettävää tulonhankkimisvähennystä sekä ansiotulosta vähennettäviä muita tulonhankkimismenoja on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tulonhankkimiskulut ansiotuloista.

 

[Scrimp]

Tässäkin triidissä on paljon juttua, miten yhden miehen firmassa kesäjuhlat, virkistys, vessapaperit, kahvit ja aamiaisleivät kannattaa laittaa firman piikkiin. En tiedä kuinka tuo on vanhoissa ohjeissa ollut, mutta eikös tuo nyt uusimmassa versiossa Henkilökuntaedut verotuksessa ole aika yksiselitteisesti kielletty?

2.3.4 Liikkeen- tai ammatinharjoittajat sekä maataloudenharjoittajat​

Myös liikkeen- tai ammatinharjoittaja (toiminimiyrittäjä) voi antaa työntekijöilleen verovapaita henkilökuntaetuja. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei kuitenkaan ole erillinen oikeushenkilö.

Kannattaa sitten huomioida että yhden miehen firma voi olla toiminimi, johon tuo pätee, tai sitten osakeyhtiö, jolloin yrittäjä on työntekijän asemassa ja jolloin on enemmän mahdollisuuksia.

 

[paasi]

Kannattaa sitten huomioida että yhden miehen firma voi olla toiminimi, johon tuo pätee, tai sitten osakeyhtiö, jolloin yrittäjä on työntekijän asemassa ja jolloin on enemmän mahdollisuuksia.

Juu itsellä kiinnostuksena tuo Oy, oliko sulla jotain lähdettä missä tuo yrittäjän työntekijäasema on todettu? Ihan mielenkiinnosta lukisi nämä linjaukset.

 

[Scrimp]

Juu itsellä kiinnostuksena tuo Oy, oliko sulla jotain lähdettä missä tuo yrittäjän työntekijäasema on todettu? Ihan mielenkiinnosta lukisi nämä linjaukset.

Esimerkiksi tuossa samaisessa ohjeessa kohdassa 2.3.3 mainitaan

Osakeyhtiön ja henkilöyhtiön (avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön) osakas työskentelee usein yhtiön palveluksessa. [...] Osakas voi yleensä asemansa perusteella itse päättää, missä muodossa hän saa palkkion työskentelystään. Tämän vuoksi yhtiön palveluksessa tosiasiallisesti työskentelevä osakas kuuluu yhtiön henkilökuntaan [...] Jos osakas työskentelee yhtiön palveluksessa, hän voi saada henkilökuntaedun verovapaasti samoin edellytyksin kuin yhtiön muutkin työntekijät.

 

[Tuomi0]

Joo siis tarkoitin että jos joutuu yrittämisen alkumetreillä työkyvyttömäksi. Toki jos vaikka 65 vuotiaana vasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle niin sitten on aika sama miten eläkettä on kartuttanut.

Pointti mulla lähinnä oli että noita kannattavuuslaskelmia tekevät ei useinkaan huomioi, että kyseessä on paitsi "eläkesäästäminen" niin myös vakuuttaminen. Ja vakuuttamisessa yleensäkin pääsee voitolle jos tapahtuu vahinko ja ei ole ehtinyt hirveän pitkään maksaa vakuutusmaksua.

Kannattaa myös miettiä, mitä työkyvyttömyys tarkoittaa. Se on sitä, että et pysty tekemään MITÄÄN työtä. Käytännössä silloin kannattaa elellä sossun rahoilla, ruoka-avustuksilla ym. Lyhytaikaisia vakuutuksia alle 2 vuoden ajalle saa ihan kohtuuhintaan ja sellaisia kannattaa miettiä. Jos katkaiset käden ja työtehosi laskee roimasti (yrittäjä ei voi olla sairaslomalla käytännössä), saatko vaikka satasen päivässä jostain avustusta.

Se on tavallaan sama tilanne kuin miettisit, että miten vakuutat itsesi, kun väitetysti uudelleensynnyt lapsena kuolemasi jälkeen. Sellaisia vakuutuksia aivan varmasti on olemassa, mutta se joka rahat vastaanottaa ei ole enää todellisuudessa sama persoona kuin se, joka miettii sitä.

Mikä todennäköisyys sille, että kaukana eläkeiästä ei-mustalaistaustainen henkilö saisi jonkun sopimuksen nojalla työkyvyttömyysrahoja lopun elämääsi? Kyllä se varmasti lähentelee nollaa, koska sinut voidaan todeta työkykyiseksi ilman että voit tehdä asialle yhtään mitään. Tietenkin jos korvaus on 10 kopeekaa päivältä, mutta merkittävä korvaus nostaa maksajan päädyssä excelissä punaisen lipun ja se on menoa sen jälkeen.

 

[Jees]

... eikä täällä muutenkaan kai kukaan ole väittänyt, että aamiaiset ja vessapaperit kotona voisi kokonaan pistää firman piikkiin, vaikka olisi oy. Edut pitää tietysti pitää suunnilleen vastaavalla tasolla kuin mitä normi työntekijälle toimistolla tai muulla työpaikalla tarjotaan.

 

[Tuomi0]

Suomessa oikeasti tapahtui hyvin suuria muutoksia lyhyessä ajassa yrittäjien kulurakenteissa ja niiden seuraukset tulevat olemaan mittavat.

Naisyrittäjien määrä laskee edelleen: ”On hyvin paljon väsynyttä porukkaa”, sanoo joensuulainen Hillevi Turunen

Viime vuosien talousmyllerrys on osunut erityisen pahasti naisyrittäjiin. Pienyrittäjien arjessa näkyy kuluttajien vähentynyt ostovoima, lainsäädännön muutokset ja koronan häntä.

yle.fi

 

[sonof]

Siinä karkea 2023 taulu loppuvuoden palkan maksamisen miettimisen tueksi (speksit Espoo/ei kirkkoa), eikä sisällä työnantajan osuutta (joka noin 1,5%). Itse en näe mitään järkevää syytä olla ottamatta tuonne 36500e asti, toinen vaihtoehto olisi nostaa 27000e niin jäisi parilta tonnilta "kiskurihinta" maksamatta. Tuossa saa 9500e lisää liksaa 29,5%+1,5% = 31% kokonaisverolla eli maksamalla 5% enemmän nyt saa 475e hinnalla 9ke käteen heti vs. että kihnuttaisi sitä vuosien mittaan huojennettuna saman summan ulos.

Mutta selittäkääpäs tuo 31%->27%->33% kuoppa tuossa, miksi siinä on sellainen ollut joka vuosi?

Kyllä näemmä puree marginaaliveroasteikkoon tehnyt inflaatiokevennykset. Aiemmin tuo 37% kiskurivero tuli jo 33k kieppeillä.

liksa​	vero​	vero%​	​	lisää liksaa​	lisää veroa​	marginaalivero​
24000​	1518,82​	0,0632841667​	​	​	​	​
25000​	1760,11​	0,0704044​	​	1000​	241,29​	0,24129​
26000​	2001,4​	0,0769769231​	​	1000​	241,29​	0,24129​
27000​	2242,69​	0,0830625926​	​	1000​	241,29​	0,24129​
27500​	2383,34​	0,0866669091​	​	500​	140,65​	0,2813​
28000​	2539,43​	0,0906939286​	​	500​	156,09​	0,31218​
29000​	2851,64​	0,0983324138​	​	1000​	312,21​	0,31221​
30000​	3163,84​	0,1054613333​	​	1000​	312,2​	0,3122​
31000​	3476,03​	0,11213​	​	1000​	312,19​	0,31219​
32000​	3788,24​	0,1183825​	​	1000​	312,21​	0,31221​
33000​	4063,24​	0,1231284848​	​	1000​	275​	0,275​
34000​	4332,99​	0,1274408824​	​	1000​	269,75​	0,26975​
35000​	4602,73​	0,1315065714​	​	1000​	269,74​	0,26974​
36000​	4872,48​	0,1353466667​	​	1000​	269,75​	0,26975​
36500​	5007,35​	0,1371876712​	​	500​	134,87​	0,26974​
37000​	5173,46​	0,1398232432​	​	500​	166,11​	0,33222​
37500​	5361,48​	0,1429728​	​	500​	188,02​	0,37604​

Eikö kannata nostaa 34 666 € ansiotulo-osinkoja huojennettujen osinkojen lisäksi, josta 25 % verovapaata ja 75 % ansiotuloja? Eli ansiotulo-osuuden (26 000 €) veroprosentti olisi seiskan luokkaa kuten huojennetuilla osingoilla? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin. En saa muuta palkkaa mistään.

 

[jinx1980]

Kannattaisi varmaan ennemmin maksaa se 34666e palkkana kuin seuraavana vuonna ansiotulo-osinkona, näin jää yhteisövero maksamatta. Mutta nopeasti katsottuna jos tilanne on kuvaamasi niin tuolla ansiotulo-osingolla verokohtelu about sama kuin huojennetulla sinun tapauksessasi....

 

[Niamu]

15 vuotta maksanut omissa nimissä olevaa liittymää firman piikkiin eikä tuosta ole koskaan kirjanpitäjä tai tilintarkastaja mitään sanonut. Millä te perustelette sitä että sen liittymän pitäisi olla firman nimissä? Eihän se ole kuin tekninen tieto mikä ei vaikuta mitään mihinkään.

Itse olen tehnyt sanoin miltein 20 vuotta ja kukaan ei ole vielä sanonut myöskään mitään.

 

[Gadus morhua]

Onkos se edelleen tänä päivänä voimassa, että kun 6 kuukautta harrastelee yrittäjyyttä sivutoimisesti, niin sitä ei tulkita ja lyödä yrittäjyyden stigmalla esimerkiksi Kelan tai työllisyysviranomaisten toimesta? Oman perseen suojaaminen ajatuksena siis.

 

[dragon age]

Mitä pitäisi ottaa huomioon jos alkaisi myymään kahvia ulkona ja mahdollisesti muutakin. Tarkoitukseen olevia kioskeja kyllä on, mutta tietoa pitäisi saada.

Mitä tulee mieleen: ELY-keskukselta lupa, sähkö, vesi, kylmälaitteet, hygieniapassi, onko jokin 15 000€ raja ja mitä sitten jos sen ylittää, muita lupia, jos on työttömänä miten pitää kioskia, mitä työvoimatoimisto siihen sanoo?

Jos se on vaikeaa, niin en ihmettele sitä, että kukaan ei ole alkanut kioskeja pitämään.
Jos se olisi helppoa, niin ihmettelen kyllä miksei kukaan ala pitämään, siinähän olisi työpaikka heti jollekin.

 

[Grez]

20 000 euron rajan kun ylittää kalenterivuodessa niin pitää veloittaa arvonlisävero. Sinänsä kannattaa jo alusta lähtien varmasti laskea kannattavuus siltä kannalta, että on ALV-velvollinen, koska alle 20 000 euron vuosimyynnillä minun on vaikea nähdä että saisi itselleen siitä toimeentulon. YELin suhteen on myös työtuloraja, jonka ylittäessä pitää ottaa YEL-vakuutus, mutta jos täyspäiväisenä teet duunia niin vaikea nähdä että sen saisi alitettua. Muuten ei suuremmin ole rajoja vaan kaikki on pakollista heti ensi eurosta lähtien.

Työkkäri toteaa, jos kioskia pidät, että olet työllistynyt etkä saa työttömyyskorvausta. Starttirahaa voit toki saada jos tällä tavalla työllistät itsesi. Kannattaa silti muistaa että se on nimensä mukaisesti starttiraha, eli kannattaa laskea myös miten pärjää sitten, kun se loppuuu. Liiketoimintasuunnitelma varmasti vaaditaan starttirahan saantiin, mutta sehän kannattaa joka tapauksessa laatia ennen kuin aloittaa että näkee itsekin voiko homma kannattaa.

En osaa sanoa onko se vaikeaa vai helppoa, mutta vaikka se olisi helppoa niin kovin moni työtön ei halua ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyys myös yleisesti vaatii omatoimista luonnetta. Jotkut tykkää tehdä duunia pomon alaisuudessa (olla vaan töissä) ja toiset arvostaa sitä että saa itse päättää kaikesta ja on valmis kantamaan päätöksistä myös itse vastuun.

Yleisesti sanoisin että yrittäminen on helppoa ja kannattavaa jos on hyvä liikeidea alalle jossa ei ole kova kilpailu ja jos on hyvä siinä mitä tekee. Kioskin pitämisessä kilpailutilanne toki riippuu vahvasti liikepaikasta, mutta idea noin muuten on kyllä sellainen joka on jo tuhansille tullut mieleen.

Olit listannut jotain asioita mitä tulee mieleen, mutta ainakin seuraavat asiat kannattaa myös huomioida: Vuokrat (tila ja/tai liikepaikka), markkinointi, vakuutukset, hallintokustannukset (rahaliikenne, kirjanpito, yms), yritysmuoto (tmi, oy, joku muu?)

 

[oriental]

Mitä pitäisi ottaa huomioon jos alkaisi myymään kahvia ulkona ja mahdollisesti muutakin. Tarkoitukseen olevia kioskeja kyllä on, mutta tietoa pitäisi saada.

Mitä tulee mieleen: ELY-keskukselta lupa, sähkö, vesi, kylmälaitteet, hygieniapassi, onko jokin 15 000€ raja ja mitä sitten jos sen ylittää, muita lupia, jos on työttömänä miten pitää kioskia, mitä työvoimatoimisto siihen sanoo?

Jos se on vaikeaa, niin en ihmettele sitä, että kukaan ei ole alkanut kioskeja pitämään.
Jos se olisi helppoa, niin ihmettelen kyllä miksei kukaan ala pitämään, siinähän olisi työpaikka heti jollekin.

Ei tietääkseni kannata, tippuu helposti tukien ulkopuolelle ja on kusessa jos/kun homma ei kannata. Eli vaikeaksi on tehty

Muutenkin pitäsi tienata nettona se joku 2-3 tonnia kuussa, että hommassa olisi järkeä pidemmän päälle ja saa kerättyä säästöjä pahan päivän varalle

Hatusta heitettynä saa aika monta tuhatta kahvia tai muuta vastaavaa myydä että siihen pystyy kaikkien kulujen, verojen yms jälkeen.

En nyt itse mikään yritysexpertti ole, mutta sen verta kuitenkin lukenut että riski-palkkio suhde on niin huono, että karkeasti pitää olla tyhmä, hullu tai helvetin hyvä idea että kannattaa.

Fiksumpaa olisi varmaan kerätä vaikka sitten sieniä/marjoja yms kesät verottomasti ja olla muuten työtön

 

[mhj]

Jos olet päivätöissä kokoaikaisesti nyt, ja perustat yrityksen, niin se katsotaan aika varmasti sivutoimiseksi etenkin jos se on oikeastikin sivutoimista, eli vähän aikaavievää puuhaa.

Eli sitten kun jossain kohtaa jäisitkin työttömäksi niin sitten vaan lappuja täyttelemään jossa vakuutetaan yritystoiminnan olevan sivutoimista, jotta voit ryhtyä työttömäksi työnhakijaksi ja saat normaalit työttömän tuet.

Eipä tuo kannattavan yrityksen pyörittäminen oikeasti mitään erikoista liikeideaa vaadi. Riittää, että olet hyvä jossain, tykkäät tehdä sitä ja joku siitä haluaa vielä jotain maksaakin. Ihan vaikka raksapuolelta esimerkkinä nykyinen kauhea taantuma kun kellekään ei ole töitä. Ne pari mies ja hiace -firmaa mitä olen käyttänyt omissa projekteissa on ihan yhtä kiireisiä kuin ennenkin, koska hyvälle tekijälle riittää aina hommaa. Paskoille riittää sitten nousukaudella.

 

[sonof]

Suomalaisten ostovoima on niin heikkoa, että yrittäminen on nyt vaikeampaa kuin vuosiin, väittäisin.

Ja voi olla melko varma, että tuleva demarivetoinen hallitus lyö lisää kapuloita yritysten rattaisiin. Demarit haluavat kovasti poistaa listaamattomien yhtiöiden huojennetut osingot. Eivät muista, että sen idea oli laman jälkeen antaa yrityksille porkkana kasvattaa omaa pääomaa kestämään taantumia paremmin. Nythän se vaikuttaa parhaillaan toimivan kun osakeyhtiöitä ei ole vielä mennyt nurin kuten toiminimiä. Ilman syytä yrittäjät eivät säilytä rahoja yrityksissä alttiina liiketoiminta- ja poliittisille riskeille vaan kaikki ylimenevä nostetaan pois, jolloin taantuma kaataa yrityksen helpommin.

 

[dragon age]

Harmi, että yrityksen perustaminen on vaikeaa. 1980 luvulla vielä kannatti aivan pienetkin yritykset kuten antikvariaatit, vuokraamot yms. mutta nykyään tuntuu ettei mikään kannata.
Jos voisi perustaa noin vain yrityksen, perustaisin museon/lasten/aikuisten teema/huvipuiston, esim. samankaltaisen kuin ruotsissa oleva Peppi talo, mutta se olisi vain yksi rakennus koko puistosta.

Ainakaan täällä pohjoisessa ei ole paljoa mitään puistoja, toisin kuin etelässä. Teemapuistoa voisi laajentaa, siellä voisi olla eri maailmoja, tekisi ensin kyselyä minkä tyyppisissä paikoissa ihmiset haluaisivat kaikkein eniten käydä.

Huvikumpu museossa Kneippbyssä - elinanmatkalaukussa

Meidän Gotlannin matkaan kesällä 2019 oli vain yksi syy: Peppi Pitkätossu ja Huvikumpu. Taaperomme fanitti Peppiä tuolloin todella paljon ja katsoimme taloudessamme Peppi jaksoja niin paljon, ettei jo 4-vuotias tyttö tänäkään päivänä suostu katsoa enää yhtäkään jaksoa. Minulle selvisi vasta...

www.elinanmatkalaukussa.fi

 

[asddsa]

Suomalaisten ostovoima on niin heikkoa, että yrittäminen on nyt vaikeampaa kuin vuosiin, väittäisin.

Ja voi olla melko varma, että tuleva demarivetoinen hallitus lyö lisää kapuloita yritysten rattaisiin. Demarit haluavat kovasti poistaa listaamattomien yhtiöiden huojennetut osingot. Eivät muista, että sen idea oli laman jälkeen antaa yrityksille porkkana kasvattaa omaa pääomaa kestämään taantumia paremmin. Nythän se vaikuttaa parhaillaan toimivan kun osakeyhtiöitä ei ole vielä mennyt nurin kuten toiminimiä. Ilman syytä yrittäjät eivät säilytä rahoja yrityksissä alttiina liiketoiminta- ja poliittisille riskeille vaan kaikki ylimenevä nostetaan pois, jolloin taantuma kaataa yrityksen helpommin.

Tekeeköhän myös YEL-uudistus osansa? En ole yrittäjä, mutta sen perusteella mitä olen kuullut kuulostaa aika katastrofaaliselta.

 

[Warwick]

Minulla on oma Oy ja olen aiemmin toiminut täysipäiväisenä yrittäjänä ja maksanut minimi-YEL:iä. Nyt olen pari vuotta ollut palkkatöissä ja sivutoimisena yrittäjänä siinä lisäksi. YEL-kyselyitä ei ole tullut. Olen arvellut että se voi johtua siitä, että olen Tyel:n suojissa tällä hetkellä. Toisaalta yrityksellä ei ole liikevaihtoa ollut pitkiin aikoihin niin voi johtua siitäkin.
Sitten varsinaiseen ongelmaan: sivutoimisen yrittämisen tulokset realisoituvat mahdollisesti vuoden päästä ja liikevaihtoa syntyy niin paljon, että YEL-laskuri suosittelee työtuloksi yli 80ke vuodessa. Olisi myös haaveissa siirtyä ehkä sen jälkeen takaisin täysipäiväiseksi yrittäjäksi.
Toiminta ei kuitenkaan oikein kestä tuollaisia yel-maksuja.
Kannattaisiko YEL-maksu aloittaa jostain pienemmästä summasta vielä palkkatöissä ollessa ja selvityspyynnön tullessa vedota Tyel:iin?

 

[aaqee]

Minulla on oma Oy ja olen aiemmin toiminut täysipäiväisenä yrittäjänä ja maksanut minimi-YEL:iä. Nyt olen pari vuotta ollut palkkatöissä ja sivutoimisena yrittäjänä siinä lisäksi. YEL-kyselyitä ei ole tullut. Olen arvellut että se voi johtua siitä, että olen Tyel:n suojissa tällä hetkellä. Toisaalta yrityksellä ei ole liikevaihtoa ollut pitkiin aikoihin niin voi johtua siitäkin.
Sitten varsinaiseen ongelmaan: sivutoimisen yrittämisen tulokset realisoituvat mahdollisesti vuoden päästä ja liikevaihtoa syntyy niin paljon, että YEL-laskuri suosittelee työtuloksi yli 80ke vuodessa. Olisi myös haaveissa siirtyä ehkä sen jälkeen takaisin täysipäiväiseksi yrittäjäksi.
Toiminta ei kuitenkaan oikein kestä tuollaisia yel-maksuja.
Kannattaisiko YEL-maksu aloittaa jostain pienemmästä summasta vielä palkkatöissä ollessa ja selvityspyynnön tullessa vedota Tyel:iin?

En tiedä laskurista mutta liikevaihto ei liity työtuloon. Nämä on toki hankalia jos pidät vaikkapa verkkokauppaa josta tulee rahaa tekemättä juurikaan mitään. Joudut näitä sitten perustella. Omalla kohdalla lopetin toiminimihommat minimiin ja siirryin palkkatöihin, irtisanoin YEL 2 vuotta sitten eikä ole vielä perään kyselty. Toiminimellä tulee toki liikevaihtoa mutta aikaa en käytä sen pyörittämiseen kuin joitakin tunteja kuukaudessa.

 

[mhj]

Minulla on oma Oy ja olen aiemmin toiminut täysipäiväisenä yrittäjänä ja maksanut minimi-YEL:iä. Nyt olen pari vuotta ollut palkkatöissä ja sivutoimisena yrittäjänä siinä lisäksi. YEL-kyselyitä ei ole tullut. Olen arvellut että se voi johtua siitä, että olen Tyel:n suojissa tällä hetkellä. Toisaalta yrityksellä ei ole liikevaihtoa ollut pitkiin aikoihin niin voi johtua siitäkin.
Sitten varsinaiseen ongelmaan: sivutoimisen yrittämisen tulokset realisoituvat mahdollisesti vuoden päästä ja liikevaihtoa syntyy niin paljon, että YEL-laskuri suosittelee työtuloksi yli 80ke vuodessa. Olisi myös haaveissa siirtyä ehkä sen jälkeen takaisin täysipäiväiseksi yrittäjäksi.
Toiminta ei kuitenkaan oikein kestä tuollaisia yel-maksuja.
Kannattaisiko YEL-maksu aloittaa jostain pienemmästä summasta vielä palkkatöissä ollessa ja selvityspyynnön tullessa vedota Tyel:iin?

Tyeliin ei voi vedota. Ainoastaan työtuloon. Eipä se sinun vikasi ole jos teet jollain yksittäisellä kaupalla vaikka miljoonan liikevaihtoa, mutta työtulosi on vaikka 20 tonnia vuodessa.

Ne liikevaihdon mukaan lasketut työtulot on ehdotuksia eikä mikään laki. Perustelemalla asian niitä saa siis muutettua. Esimerkiksi itselläni on hyvin tarkkaan tilastotietoa oman alani palkkauksesta ja siinä kyljessä työajanseuranta. Liikevaihdon mukaan pitäisi maksaa YEL, mutta aina kun joku eläkeyhtiö soittaa niin ilmoitan että eipä täyty työtulot. Minkä minä sille mahdan että tuntilaskutukseni on alan keskitasoa parempi.

 

[Paapaa]

En tiedä laskurista mutta liikevaihto ei liity työtuloon

Kyllä se liittyy. Nykyään YEL-työtuloa haarukoidaan toimialan ja juurikin liikevaihdon mukaan ja vakuutusyhtiö antaa haarukan työtulolle. Ehkä työtulon voi perustella tuon ehdotuksen ulkopuolelle mutta lähtökohta on tosiaan liikevaihto ja toimiala.

 

[Sonic Empire]

Yrittäjän liikevaihdon ja työpanoksen määrän (viikkotyötunnit) lisäksi voidaan käyttää myös toimialan mediaanipalkkaa ja mediaaniliikevaihtoa työtuloa määrittäessä.

Työsuhteella ei ole nykyään merkitystä YEL-vakuuttamisvelvollisuutta katsottaessa.

Joskus kauan sitten oli mahdollista hakea ETK:sta vapautusta YEL-vakuutuksesta koska päätyöstä kertyi riittävä eläketaso.

 

[Warwick]

Jokin aika sitten muistan lukeneeni yrittäjän ja eläkevakuuttajan kirjeenvaihtoa, jossa kokoaikainen työsuhde oli yksi peruste miksi sivutoimisuus ja sitä kautta pienempi työtulo ja YEL-maksut olivat hyväksytty. En nyt löydä sitä enää tähän hätään.
Lisäksi olen lukenut, että Tyelin piirissä olevat yrittäjät eivät ole näissä käynnissä olevissa korotustarkistuksissa mukana.

 

[Sonic Empire]

Jokin aika sitten muistan lukeneeni yrittäjän ja eläkevakuuttajan kirjeenvaihtoa, jossa kokoaikainen työsuhde oli yksi peruste miksi sivutoimisuus ja sitä kautta pienempi työtulo ja YEL-maksut olivat hyväksytty. En nyt löydä sitä enää tähän hätään.
Lisäksi olen lukenut, että Tyelin piirissä olevat yrittäjät eivät ole näissä käynnissä olevissa korotustarkistuksissa mukana.

Työtunnit vaikuttavat. Jos voidaan todeta, että yrittäjä on sivutoimisesti päätyön rinnalla toimiva niin silloin työtulon osalta voidaan hyväksyä pienempi taso koska päätyöstä kertyy sosiaaliturva sekä suurin osa eläkkeestä.

TyEL:n piirissä olevat yrittäjät eivät ole "turvassa" YEL-työtulon tarkistamiselta. Tarkistaminen tehdään kaikille yrittäjille, oli se toiminta sitten sivu- tai päätoimista. Toki TyEL:n piirissä olevan sivutoimisen yrittäjän työtulo ei välttämättä muutu tarkistuksessa, mutta nämä kaikki tehdään tapauskohtaisesti.

 

[Grez]

Harmi, että yrityksen perustaminen on vaikeaa. 1980 luvulla vielä kannatti aivan pienetkin yritykset kuten antikvariaatit

Ei yrityksen perustaminen ole yhtään vaikeaa. Se perustaminen on itse asiassa ehdottomasti helpoin osa ja huomatavasti helpompaa kuin mitä se oli 1980-luvulla.

Se mikä on vaikeaa on saada yritys menestymään.

 

[Paapaa]

Harmi, että yrityksen perustaminen on vaikeaa.

Grez yllä jo pointtasi: yrityksen perustaminen on helppoa. Oy:n perustamista on jopa helpotettu, enää ei tarvita alkupääomaa ja yrityksen saa pystyyn muutamalla satasella ja muutaman nettilomakkeen täyttämisellä muutamassa viikossa. Toki Oy:n perustamisessa menee aikaa kaiken opetteluun kun asiat eivät ole tuttuja. Hyvä selvittää Oy:n velvollisuudet ja yrittäjän vastuut ennakkoon ja miettiä "kaikki" asiat valmiiksi ennen kuin sen Oy:n varsinaisesti perustaa. Mutta se pelkkä perustaminen ei ole vaikea asia. Moni muu asia on vaikeampaa.

 

[jinx1980]

Grez yllä jo pointtasi: yrityksen perustaminen on helppoa. Oy:n perustamista on jopa helpotettu, enää ei tarvita alkupääomaa ja yrityksen saa pystyyn muutamalla satasella ja muutaman nettilomakkeen täyttämisellä muutamassa viikossa. Toki Oy:n perustamisessa menee aikaa kaiken opetteluun kun asiat eivät ole tuttuja. Hyvä selvittää Oy:n velvollisuudet ja yrittäjän vastuut ennakkoon ja miettiä "kaikki" asiat valmiiksi ennen kuin sen Oy:n varsinaisesti perustaa. Mutta se pelkkä perustaminen ei ole vaikea asia. Moni muu asia on vaikeampaa.

Oikein kun pilkkua nussitaan niin yrityksen saa tällä hetkeen pystyyn 1-2 päivässä: PRH - Kaupparekisteri - Käsittelytilanne

Pankkitilin avaamisessa kestää viikkoja, mutta harvemmin sitä ihan alkuun tarttee kun voi lainata omia rahoja yritykselle.

 

[Grez]

Oikein kun pilkkua nussitaan niin yrityksen saa tällä hetkeen pystyyn 1-2 päivässä: PRH - Kaupparekisteri - Käsittelytilanne

Jos vielä enemmän nussii pilkkua, niin yritys on perustettu kun perustamisilmoitus on tehty. Yrityksen kaupparekisteriin merkitsemiseen sekä nimen varmistumiseen sitten menee tällä hetkellä 1-2 päivää.

Y-tunnuksen saa heti ja mielestäni se itse syötetty nimikin tulee heti näkyviin YTJ-palveluun, vaikkei välttämättä "mene läpi". Ainoa haitta toiminnan välittömälle aloittamiselle on mielestäni tuo, että nimi voi vielä vaihtua (jos se on huonosti valittu)

Oma kokemukseni yritystilin avaamisesta on ollut 1-2 pankkipäivää, mutta toki riippu varmaan pankista. En ole esim. Nordeassa kokeillutkaan.