Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 238
Syystä että?
Firman nettiliittymän yksityiskäyttöhän on verovapaa etu, joten mikään veropykälä ei voi tulla kyseeseen.
Firman nettiliittymän yksityiskäyttöhän on verovapaa etu, joten mikään veropykälä ei voi tulla kyseeseen.
- Liittynyt
- 10.10.2021
- Viestejä
- 2 115
Kuten sanoin, en tiedä. Mutta ilmeisesti kirjanpitäjä on asiaan jossain törmännyt.
En nyt ihan ensimmäisenä ollut iseltäkään siirtämässä mihinkään. En edes tiedä, miten onnistuisi, kun pohjalla on talokaista, johon on otettu lisänopeus..
- Liittynyt
- 15.04.2020
- Viestejä
- 1 473
Mun kokemuksen mukaan toimittajat aika usein sanovat että eivät "voi" laskuttaa kuluttajasopimuksia verkkolaskuna. Se että onko tuo enemmän tekninen- vai tuotteistusongelma on sitten asia erikseen.
Kuluttajien verkkolaskujen ja yritysten verkkolaskujen toimintamalli on sikäli erilainen, että kuluttajalaskutuksessa kuluttajan täytyy hyväksyä verkkopankissa että saa laskuja kun taas yrityksille verkkolaskuja lähetetään ilman ennakkohyväksyntää. Ja operaattorit sitten ovat rakentaneet kuluttajatuotteisiin tuen kuluttajalaskutukseen ja yrittäjätuotteisiin tuen yrityslaskutukseen. Eli jos noin on tehty niin sitten ei tosiaan välttämättä "voi" tehdä verkkolaskutuksia ristiin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 16 512
Näissä saattaa olla jonkin verran myös kirjanpitäjäkohtaisia tulkintaeroa, mitä ja minkä arvoiset asiat pitäisi ostaa OY:n nimiin ja mitä ei. Muutaman sadan euron kännykkä ainakin menee ihan nätisti kululaskuna ilman että sitä on ostettu Y-tunnuksella. Mutta muutaman tonni läppäri pitäisi ostaa firman nimiin,
Kuluttajana tosiaan saa usein paremmat hinnat ja paremmat oikeudet (palautusoikeus, virhevastuu sun muu).
- Liittynyt
- 10.10.2021
- Viestejä
- 2 115
Joo siis kirjapintäjäthän on herkästi myös ylivarovaisia, koska siitä että on liian varovainen ei saa näpeilleen, mutta jos onkin liian varomaton ja verottaja antaa sanktiota, niin se on ikävää.
Arvonlisäverolain osalta alle 400 euron laskuihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, eli laskussa ei tarvitse olla ostajan nimeä. Verottajan selvennys: "Esimerkiksi hotellilaskussa, joka on määrältään enintään 400 euroa, ei tarvitse olla ostajan nimeä (yöpyjän työnantajan nimeä)."
Ja vaikka laskun ALVia ei voisi edes vähentää, niin laskun voi silti laittaa yrityksen kirjanpitoon, jos se tosiasiassa on yrityksen kulu.
Jos sitten verotarkastukseen mennään niin verottajaa kiinnostaa enemmän asioiden todellinen laita kuin se mitä siinä laskussa lukee. Eli jos ostettu palvelu on tosiasiassa tullut yrityksen käyttöön niin se ei ole niin justiinsa vaikka laskun saajana olisi yksityinen henkilö jos siihen on yrityksen edun kannalta perusteltu syy. Eli esimerkiksi jos "yksityispuolelta" on saanut palvelun halvemmalla. Vastaavasti jos ostettu palvelu ei ole tullut yrityksen käyttöön niin se ei auta vaikka lasku olisi laitettu yrityksen nimiin.
Olen myös ollut verotarkastuksessa ja verottajalla ei ollut mitään huomautettavaa. Tosin ei se mitään todista kun juuri kyseinen case ei tullut tarkastuksessa vastaan.
En silti sano etteikö se voi olla selkeämpää ja helpompaa, jos sopimus ja lasku on yrityksen nimissä. Silloin ei tarvitse perustella miksi kyseinen järjestely on yrityksen edun mukaista ja tilanne on kaiken kaikkiaan selkeämpi.
Arvonlisäverolain osalta alle 400 euron laskuihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, eli laskussa ei tarvitse olla ostajan nimeä. Verottajan selvennys: "Esimerkiksi hotellilaskussa, joka on määrältään enintään 400 euroa, ei tarvitse olla ostajan nimeä (yöpyjän työnantajan nimeä)."
Ja vaikka laskun ALVia ei voisi edes vähentää, niin laskun voi silti laittaa yrityksen kirjanpitoon, jos se tosiasiassa on yrityksen kulu.
Jos sitten verotarkastukseen mennään niin verottajaa kiinnostaa enemmän asioiden todellinen laita kuin se mitä siinä laskussa lukee. Eli jos ostettu palvelu on tosiasiassa tullut yrityksen käyttöön niin se ei ole niin justiinsa vaikka laskun saajana olisi yksityinen henkilö jos siihen on yrityksen edun kannalta perusteltu syy. Eli esimerkiksi jos "yksityispuolelta" on saanut palvelun halvemmalla. Vastaavasti jos ostettu palvelu ei ole tullut yrityksen käyttöön niin se ei auta vaikka lasku olisi laitettu yrityksen nimiin.
Olen myös ollut verotarkastuksessa ja verottajalla ei ollut mitään huomautettavaa. Tosin ei se mitään todista kun juuri kyseinen case ei tullut tarkastuksessa vastaan.
En silti sano etteikö se voi olla selkeämpää ja helpompaa, jos sopimus ja lasku on yrityksen nimissä. Silloin ei tarvitse perustella miksi kyseinen järjestely on yrityksen edun mukaista ja tilanne on kaiken kaikkiaan selkeämpi.
Viimeksi muokattu:
Oliko suosituksia mistä ottaa YEL? ilmeisesti voi ottaa vielä minimit? Entäs muille vakuutuksille?
Tuohon työterveyden suunnitelmaan ei tainnut löytyä konsensusta tekkiläisiltä, lie parempi tsekata kirjanpitäjältä. Tarkoitus ottaa niin, että saa hammaslääkärit ja täydentävät vakuutukset otettua.
Lounarit yms menee aika marginaaliseksi hyödyksi pienyrityksessä, mutta ehkä just ja just kannattaa. Aika samoissa hinnoissa edenred ja epassi.
Tuohon työterveyden suunnitelmaan ei tainnut löytyä konsensusta tekkiläisiltä, lie parempi tsekata kirjanpitäjältä. Tarkoitus ottaa niin, että saa hammaslääkärit ja täydentävät vakuutukset otettua.
Lounarit yms menee aika marginaaliseksi hyödyksi pienyrityksessä, mutta ehkä just ja just kannattaa. Aika samoissa hinnoissa edenred ja epassi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 16 512
Hinta taitaa olla joka paikassa tismalleen sama, joten ei ole väliä sen puolesta. Ja ei voi ottaa enää minimejä, vaan työtulon haarukka määräytyy alan ja liikevaihdon perusteella. Tuolle oli joku epävirallinen kaava, jota vakuutusyhtiöt noudattavat. Joka tapauksessa sen haarukan sisällä voi sitten ottaa minimit.
Ja vaikka se YEL onkin eläke-juttu sinänsä niin kannattaa muistaa että myös sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja sen sellaiset määrätyyy sitten sen YEL-työtulon mukaan.
Sinänsä jos elämässä käy hyvä tuuri eikä joudu vaikka työkyvyttömäksi, niin taloudellisesti on tietysti järkevää minimoida tuo maksu. Sitten jos käy huono tuuri ja tuon on minimoinut, niin käy tuplasti huono tuuri.
Sinänsä jos elämässä käy hyvä tuuri eikä joudu vaikka työkyvyttömäksi, niin taloudellisesti on tietysti järkevää minimoida tuo maksu. Sitten jos käy huono tuuri ja tuon on minimoinut, niin käy tuplasti huono tuuri.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 451
Ei minimiä ole enää vuosiin voinut kenellekään luvata vaan työtulo tosiaan kuten yllä mainitaan, määräytyy yrityksen toimialan mukaisen mediaaniliikevaihdon, mediaanipalkan, yrittäjän työpanoksen (työtunnit kuukaudessa, arvio) sekä työstä muodostuvan liikevaihdon perusteella.
Toki, mikäli on täysin uusi yrittäjä niin voidaan tapauskohtaisesti harkita työtuloa vielä tuosta kaikesta -20% alemmalle tasolle laskurin antamasta minimitasosta.
Sinänsähän se YEL-työtulo on edelleen se mikä se on ollut ennenkin: "YEL-vakuutuksen työtulo on arvio yrittäjän työpanoksen rahallisesta arvosta. Työtulosi tulee vastata vuosipalkkaa, joka sinun pitäisi maksaa samasta työstä toiselle yhtä ammattitaitoiselle tekijälle kuin itse olet. "
Liikevaihdosta yms. laskettavat suositukset ei sinänsä mene tuon ohi, mutta suositusten sisälle ilmoitetun työtulon ne yleensä hyväksyy ilman, että tarvii perustella asiaa.
Liikevaihdosta yms. laskettavat suositukset ei sinänsä mene tuon ohi, mutta suositusten sisälle ilmoitetun työtulon ne yleensä hyväksyy ilman, että tarvii perustella asiaa.
Ei se niinkään mene. Jos saman rahan laittaa itse rahastoihin niin tilanne on paljon parempi. Paitsi toki ihan uran alkuvaiheessa kun potti on vielä pieni.
Joo siis tarkoitin että jos joutuu yrittämisen alkumetreillä työkyvyttömäksi. Toki jos vaikka 65 vuotiaana vasta joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle niin sitten on aika sama miten eläkettä on kartuttanut.
Pointti mulla lähinnä oli että noita kannattavuuslaskelmia tekevät ei useinkaan huomioi, että kyseessä on paitsi "eläkesäästäminen" niin myös vakuuttaminen. Ja vakuuttamisessa yleensäkin pääsee voitolle jos tapahtuu vahinko ja ei ole ehtinyt hirveän pitkään maksaa vakuutusmaksua.
Puhtaasti kannattavuutta laskien ei kannata ottaa mitään vakuutuksia.
Toki voi miettiä myös vaihtoehtoa että minimoi YEL-vakuutuksen ja hankkii muuta kautta vakuutuksen vaikka työkyvyttömyyden varalle.
Siksi YEL kannattaakin jättää ottamatta alkuun ja kun sitten tulee kaikkien YEL myyjien soitot niin sanoo että jää työtulon alle, sivutoimista, tms jotta saa ne pois häiriköimästä. Sitten kun homma alkaa olla vakaalla pohjalla ja liikevaihtoakin tulee oikeasti, niin sen vakuutuksen voi halutessaan ostaa itsekin.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 16 512
Ehkä se kaikkein kriittisin asia on se, että jos YELin alimitoittaa, niin hoitaa sen oman eläkesäästämisen kuntoon ja pitäytyy suunnitelmassa. Eli sijoittaa firman rahat rahastoihin ja rakentaa niitä nimenomaan eläkettä varten. Muutoin tulee iso suru puseroon.
Tässäkin triidissä on paljon juttua, miten yhden miehen firmassa kesäjuhlat, virkistys, vessapaperit, kahvit ja aamiaisleivät kannattaa laittaa firman piikkiin. En tiedä kuinka tuo on vanhoissa ohjeissa ollut, mutta eikös tuo nyt uusimmassa versiossa Henkilökuntaedut verotuksessa ole aika yksiselitteisesti kielletty?
Myös liikkeen- tai ammatinharjoittaja (toiminimiyrittäjä) voi antaa työntekijöilleen verovapaita henkilökuntaetuja. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei kuitenkaan ole erillinen oikeushenkilö. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei siten itse voi olla työntekijän asemassa eikä kuulua yrityksen henkilökuntaan. Tällöin myöskään hänelle järjestetyn henkilökuntaedun kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Vastaava koskee myös maataloudenharjoittajia.
Lisäksi noista yhteyksistä, taitaa olla kaikinpuolin selkeämpää pitää liittymät firman nimissä vaikka maksaisi hieman enemmän.
Verovapaussäännös ei koske tilannetta, jossa työnantaja korvaa palkansaajan hankkiman tietoliikenneyhteyden maksuista myös yksityiskäytön osuuden. Tällöin yksityiskäytön osuus kustannuksista on palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys.
Jos työntekijä on itse hankkinut tietoliikenneyhteyden, jota hän käyttää myös työtehtäviensä hoitamiseen, työnantaja voi korvata liittymän käyttökustannuksista työkäytön osuuden ennakonpidätystä toimittamatta (EPL 15 §). Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun työnantaja on velvoittanut palkansaajan hankkimaan tietoliikenneyhteyden kotiinsa, jotta palkansaaja voi hoitaa esimerkiksi valvonta- ja päivystystehtäviä kotonaan. Jos muuta selvitystä kustannusten jakautumisesta ei ole, työkäytön osuutena voidaan käyttää puolta liittymän maksusta.
Vaikka työnantaja voi korvata työkäytön osuuden palkansaajan itse hankkiman tietoliikenneyhteyden kustannuksista ennakonpidätystä toimittamatta, tällainen työnantajan maksama korvaus ei ole palkansaajan verotuksessa verovapaa. Palkansaaja voi kuitenkin vaatia omalla veroilmoituksellaan työkäytön kustannusten vähentämistä tulonhankkimisesta johtuneena menona (TVL 95 §). Verovelvolliselle viran puolesta palkkatulosta myönnettävää tulonhankkimisvähennystä sekä ansiotulosta vähennettäviä muita tulonhankkimismenoja on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tulonhankkimiskulut ansiotuloista.
2.3.4 Liikkeen- tai ammatinharjoittajat sekä maataloudenharjoittajat
Myös liikkeen- tai ammatinharjoittaja (toiminimiyrittäjä) voi antaa työntekijöilleen verovapaita henkilökuntaetuja. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei kuitenkaan ole erillinen oikeushenkilö. Liikkeen- tai ammatinharjoittaja ei siten itse voi olla työntekijän asemassa eikä kuulua yrityksen henkilökuntaan. Tällöin myöskään hänelle järjestetyn henkilökuntaedun kustannukset eivät ole vähennyskelpoisia verotuksessa. Vastaava koskee myös maataloudenharjoittajia.
Lisäksi noista yhteyksistä, taitaa olla kaikinpuolin selkeämpää pitää liittymät firman nimissä vaikka maksaisi hieman enemmän.
4.4.2 Palkansaajan oma tietoliikenneyhteys
Verovapaussäännös ei koske tilannetta, jossa työnantaja korvaa palkansaajan hankkiman tietoliikenneyhteyden maksuista myös yksityiskäytön osuuden. Tällöin yksityiskäytön osuus kustannuksista on palkkaa, josta on toimitettava ennakonpidätys.
Jos työntekijä on itse hankkinut tietoliikenneyhteyden, jota hän käyttää myös työtehtäviensä hoitamiseen, työnantaja voi korvata liittymän käyttökustannuksista työkäytön osuuden ennakonpidätystä toimittamatta (EPL 15 §). Tällainen tilanne voi olla kyseessä esimerkiksi silloin, kun työnantaja on velvoittanut palkansaajan hankkimaan tietoliikenneyhteyden kotiinsa, jotta palkansaaja voi hoitaa esimerkiksi valvonta- ja päivystystehtäviä kotonaan. Jos muuta selvitystä kustannusten jakautumisesta ei ole, työkäytön osuutena voidaan käyttää puolta liittymän maksusta.
Vaikka työnantaja voi korvata työkäytön osuuden palkansaajan itse hankkiman tietoliikenneyhteyden kustannuksista ennakonpidätystä toimittamatta, tällainen työnantajan maksama korvaus ei ole palkansaajan verotuksessa verovapaa. Palkansaaja voi kuitenkin vaatia omalla veroilmoituksellaan työkäytön kustannusten vähentämistä tulonhankkimisesta johtuneena menona (TVL 95 §). Verovelvolliselle viran puolesta palkkatulosta myönnettävää tulonhankkimisvähennystä sekä ansiotulosta vähennettäviä muita tulonhankkimismenoja on käsitelty tarkemmin Verohallinnon ohjeessa Tulonhankkimiskulut ansiotuloista.
Kannattaa sitten huomioida että yhden miehen firma voi olla toiminimi, johon tuo pätee, tai sitten osakeyhtiö, jolloin yrittäjä on työntekijän asemassa ja jolloin on enemmän mahdollisuuksia.
Juu itsellä kiinnostuksena tuo Oy, oliko sulla jotain lähdettä missä tuo yrittäjän työntekijäasema on todettu? Ihan mielenkiinnosta lukisi nämä linjaukset.
Kannattaa myös miettiä, mitä työkyvyttömyys tarkoittaa. Se on sitä, että et pysty tekemään MITÄÄN työtä. Käytännössä silloin kannattaa elellä sossun rahoilla, ruoka-avustuksilla ym. Lyhytaikaisia vakuutuksia alle 2 vuoden ajalle saa ihan kohtuuhintaan ja sellaisia kannattaa miettiä. Jos katkaiset käden ja työtehosi laskee roimasti (yrittäjä ei voi olla sairaslomalla käytännössä), saatko vaikka satasen päivässä jostain avustusta.
Se on tavallaan sama tilanne kuin miettisit, että miten vakuutat itsesi, kun väitetysti uudelleensynnyt lapsena kuolemasi jälkeen. Sellaisia vakuutuksia aivan varmasti on olemassa, mutta se joka rahat vastaanottaa ei ole enää todellisuudessa sama persoona kuin se, joka miettii sitä.
Mikä todennäköisyys sille, että kaukana eläkeiästä ei-mustalaistaustainen henkilö saisi jonkun sopimuksen nojalla työkyvyttömyysrahoja lopun elämääsi? Kyllä se varmasti lähentelee nollaa, koska sinut voidaan todeta työkykyiseksi ilman että voit tehdä asialle yhtään mitään. Tietenkin jos korvaus on 10 kopeekaa päivältä, mutta merkittävä korvaus nostaa maksajan päädyssä excelissä punaisen lipun ja se on menoa sen jälkeen.
... eikä täällä muutenkaan kai kukaan ole väittänyt, että aamiaiset ja vessapaperit kotona voisi kokonaan pistää firman piikkiin, vaikka olisi oy. Edut pitää tietysti pitää suunnilleen vastaavalla tasolla kuin mitä normi työntekijälle toimistolla tai muulla työpaikalla tarjotaan.
Suomessa oikeasti tapahtui hyvin suuria muutoksia lyhyessä ajassa yrittäjien kulurakenteissa ja niiden seuraukset tulevat olemaan mittavat.
yle.fi
Naisyrittäjien määrä laskee edelleen: ”On hyvin paljon väsynyttä porukkaa”, sanoo joensuulainen Hillevi Turunen
Viime vuosien talousmyllerrys on osunut erityisen pahasti naisyrittäjiin. Pienyrittäjien arjessa näkyy kuluttajien vähentynyt ostovoima, lainsäädännön muutokset ja koronan häntä.
yle.fi
Eikö kannata nostaa 34 666 € ansiotulo-osinkoja huojennettujen osinkojen lisäksi, josta 25 % verovapaata ja 75 % ansiotuloja? Eli ansiotulo-osuuden (26 000 €) veroprosentti olisi seiskan luokkaa kuten huojennetuilla osingoilla? Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin. En saa muuta palkkaa mistään.
Kannattaisi varmaan ennemmin maksaa se 34666e palkkana kuin seuraavana vuonna ansiotulo-osinkona, näin jää yhteisövero maksamatta. Mutta nopeasti katsottuna jos tilanne on kuvaamasi niin tuolla ansiotulo-osingolla verokohtelu about sama kuin huojennetulla sinun tapauksessasi....
Itse olen tehnyt sanoin miltein 20 vuotta ja kukaan ei ole vielä sanonut myöskään mitään.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 350
Onkos se edelleen tänä päivänä voimassa, että kun 6 kuukautta harrastelee yrittäjyyttä sivutoimisesti, niin sitä ei tulkita ja lyödä yrittäjyyden stigmalla esimerkiksi Kelan tai työllisyysviranomaisten toimesta? Oman perseen suojaaminen ajatuksena siis.
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 1 135
Mitä pitäisi ottaa huomioon jos alkaisi myymään kahvia ulkona ja mahdollisesti muutakin. Tarkoitukseen olevia kioskeja kyllä on, mutta tietoa pitäisi saada.
Mitä tulee mieleen: ELY-keskukselta lupa, sähkö, vesi, kylmälaitteet, hygieniapassi, onko jokin 15 000€ raja ja mitä sitten jos sen ylittää, muita lupia, jos on työttömänä miten pitää kioskia, mitä työvoimatoimisto siihen sanoo?
Jos se on vaikeaa, niin en ihmettele sitä, että kukaan ei ole alkanut kioskeja pitämään.
Jos se olisi helppoa, niin ihmettelen kyllä miksei kukaan ala pitämään, siinähän olisi työpaikka heti jollekin.
Mitä tulee mieleen: ELY-keskukselta lupa, sähkö, vesi, kylmälaitteet, hygieniapassi, onko jokin 15 000€ raja ja mitä sitten jos sen ylittää, muita lupia, jos on työttömänä miten pitää kioskia, mitä työvoimatoimisto siihen sanoo?
Jos se on vaikeaa, niin en ihmettele sitä, että kukaan ei ole alkanut kioskeja pitämään.
Jos se olisi helppoa, niin ihmettelen kyllä miksei kukaan ala pitämään, siinähän olisi työpaikka heti jollekin.
20 000 euron rajan kun ylittää kalenterivuodessa niin pitää veloittaa arvonlisävero. Sinänsä kannattaa jo alusta lähtien varmasti laskea kannattavuus siltä kannalta, että on ALV-velvollinen, koska alle 20 000 euron vuosimyynnillä minun on vaikea nähdä että saisi itselleen siitä toimeentulon. YELin suhteen on myös työtuloraja, jonka ylittäessä pitää ottaa YEL-vakuutus, mutta jos täyspäiväisenä teet duunia niin vaikea nähdä että sen saisi alitettua. Muuten ei suuremmin ole rajoja vaan kaikki on pakollista heti ensi eurosta lähtien.
Työkkäri toteaa, jos kioskia pidät, että olet työllistynyt etkä saa työttömyyskorvausta. Starttirahaa voit toki saada jos tällä tavalla työllistät itsesi. Kannattaa silti muistaa että se on nimensä mukaisesti starttiraha, eli kannattaa laskea myös miten pärjää sitten, kun se loppuuu. Liiketoimintasuunnitelma varmasti vaaditaan starttirahan saantiin, mutta sehän kannattaa joka tapauksessa laatia ennen kuin aloittaa että näkee itsekin voiko homma kannattaa.
En osaa sanoa onko se vaikeaa vai helppoa, mutta vaikka se olisi helppoa niin kovin moni työtön ei halua ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyys myös yleisesti vaatii omatoimista luonnetta. Jotkut tykkää tehdä duunia pomon alaisuudessa (olla vaan töissä) ja toiset arvostaa sitä että saa itse päättää kaikesta ja on valmis kantamaan päätöksistä myös itse vastuun.
Yleisesti sanoisin että yrittäminen on helppoa ja kannattavaa jos on hyvä liikeidea alalle jossa ei ole kova kilpailu ja jos on hyvä siinä mitä tekee. Kioskin pitämisessä kilpailutilanne toki riippuu vahvasti liikepaikasta, mutta idea noin muuten on kyllä sellainen joka on jo tuhansille tullut mieleen.
Olit listannut jotain asioita mitä tulee mieleen, mutta ainakin seuraavat asiat kannattaa myös huomioida: Vuokrat (tila ja/tai liikepaikka), markkinointi, hallintokustannukset (rahaliikenne, kirjanpito, yms), yritysmuoto (tmi, oy, joku muu?)
Työkkäri toteaa, jos kioskia pidät, että olet työllistynyt etkä saa työttömyyskorvausta. Starttirahaa voit toki saada jos tällä tavalla työllistät itsesi. Kannattaa silti muistaa että se on nimensä mukaisesti starttiraha, eli kannattaa laskea myös miten pärjää sitten, kun se loppuuu. Liiketoimintasuunnitelma varmasti vaaditaan starttirahan saantiin, mutta sehän kannattaa joka tapauksessa laatia ennen kuin aloittaa että näkee itsekin voiko homma kannattaa.
En osaa sanoa onko se vaikeaa vai helppoa, mutta vaikka se olisi helppoa niin kovin moni työtön ei halua ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyys myös yleisesti vaatii omatoimista luonnetta. Jotkut tykkää tehdä duunia pomon alaisuudessa (olla vaan töissä) ja toiset arvostaa sitä että saa itse päättää kaikesta ja on valmis kantamaan päätöksistä myös itse vastuun.
Yleisesti sanoisin että yrittäminen on helppoa ja kannattavaa jos on hyvä liikeidea alalle jossa ei ole kova kilpailu ja jos on hyvä siinä mitä tekee. Kioskin pitämisessä kilpailutilanne toki riippuu vahvasti liikepaikasta, mutta idea noin muuten on kyllä sellainen joka on jo tuhansille tullut mieleen.
Olit listannut jotain asioita mitä tulee mieleen, mutta ainakin seuraavat asiat kannattaa myös huomioida: Vuokrat (tila ja/tai liikepaikka), markkinointi, hallintokustannukset (rahaliikenne, kirjanpito, yms), yritysmuoto (tmi, oy, joku muu?)
Viimeksi muokattu: