• Live: io-techin pikkujoulu- ja hyväntekeväisyysstriimi tänään alkaen klo 19. Pelataan io-techin toimituksen kesken PUBGia ja tavoitteena saada 10000 euroa täyteen Pelastakaa Lapset ry:n joulukeräykseen! Tule mukaan katselemaan ja keskustelemaan! Linkki lähetykseen >>

Yrittäjyys ja oma firma

Tähän ei ihan taida siis riittää yllä mainittu terveystalon joku 30e paketti (joka ei varsinaisesti sisällä vielä mitään) ja sen päälle itse kynästelty yrityksen_lekuripolitiikka.txt?
Etenkään kun mitään 30e pakettia ei taida edes olla olemassa. Netistähän nuo hinnat näkyy, listahinta on luokkaa yli 200e/vuosi vaikka ei kertaakaan edes kävisi vastaanotolla. Yrittäjien jäsenenä saa jonkun verran hintaa alas, mutta taitaa silti olla yli 100e/vuosi.


 
Tähän ei ihan taida siis riittää yllä mainittu terveystalon joku 30e paketti (joka ei varsinaisesti sisällä vielä mitään) ja sen päälle itse kynästelty yrityksen_lekuripolitiikka.txt?
Terveystalolta pyysin aikanaan tarjousta. Sain 2 vaihtoehtoa: Ihan oikea työterveys, johon sisältyi työpaikkaselvitys ja suunnitelmat, perushinta oli jotain 200-300 vuodessa. Palvelun käytön hinta: Työterveyteen kuuluvat palvelut listahinnat -15%. Toinen vaihtoehto oli 30€/vuosi, mutta tämä oli käytännössä vain laskutuspalvelu. Terveystalon myyjä varoitteli, että he kyllä myyvät tämänkin, mutta tämä ei verottajan näkökulmasta ole välttämättä verovapaa työterveys-etu.
 
Etenkään kun mitään 30e pakettia ei taida edes olla olemassa. Netistähän nuo hinnat näkyy, listahinta on luokkaa yli 200e/vuosi vaikka ei kertaakaan edes kävisi vastaanotolla. Yrittäjien jäsenenä saa jonkun verran hintaa alas, mutta taitaa silti olla yli 100e/vuosi.


On. Sain itse 30€/vuosi tarjouksen, mutta tuo on siis aika "työterveys lite" -palvelu, elikä pelkästään laskutussopimus.
 
Lyhykäisyydessä voidaan siis todeta että yrittäjän ei ole järkevää enää nykyisin järjestää itselleen lekurikuluja yrityksen kautta ellei lääkärissä aio ravata min 3x/vuosi. Sairauskuluvakuutuskaan ei enää nykyään onnistu kun vaatii pohjalle tuon lakisääteisen paketin.

Eikä uppoa siis enää myöskään hammaslääkärikään vapaaehtoisena (Henkilökuntaedut verotuksessa):
Työnantajalla on oltava pakollisesta työterveyshuollosta kirjallinen toimintasuunnitelma, joka sisältää työterveyshuollon yleiset tavoitteet ja työpaikan olosuhteisiin perustuvat tarpeet ja niistä johtuvat toimenpiteet. Verotuskäytännössä on edellytetty, että myös vapaaehtoiset sairaanhoito- ja muut terveydenhuoltopalvelut on kirjattava työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan, jotta niitä voidaan pitää tuloverolaissa tarkoitettuna työnantajan järjestämänä verovapaana terveydenhuoltona.

Tuosta kapulakielestä jää auki nyt vähän auki että riittääkö vapaaehtoiseen tuo toimintasuunnitelma (koska pakollista ei lain mukaan tarvita yrittäjälle) ja mitä toimintasuunnitelman pitää pitää sisällään, riittääko lause/kaks tekstitiedossa.

Tuollainen löytyy, jos saisi vissiin 392e kertamaksulla nuo lakisääteisen tarvittavat selvitykset ja sitten juokseva perusmaksu olisi 38e/vuosi. Ei kait se lakisääteinen vaadi tuon 392e polttamista kuin kerran yrityksen historiassa?

Mitäs tämä sitten tarkoittaa, sama on yllä 3.2.2 kappaleessa:?

6 §

Työterveyshuollon palveluista sopiminen

Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta on tarkistettava.
Jos työnantaja järjestää itse työterveyshuollon palvelut, sen tulee sopivalla tavalla kuvata 1 momentissa tarkoitetut seikat.
 
Niin, laskutussopimus ei tosiaan ole mikään työterveyspalvelusopimus. Sehän on vain maksutapa.
Ei ne sitä ihan pelkästään laskutuspalvelun nimellä myyneet, palvelun nimi oli "yrittäjän terveys". Ja nyt kun kaivelin tarjouksen, hinta oli 39,40€/vuosi. Kaipa tuollekin joku markkinarako on, mutta tosiaan varoitteli, että voi mennä läpi verottajalle tai sitten ei.
 
Voitte ihan rauhassa lainailla noita verottajan yms kuvauksia työterveyshuollosta ja sen vaatimuksista, mutta käytännössä yhden hengen firmassa, vaikka tulisi verotarkastus, ei takuulla aleta syynäämään onko yrittäjä kirjoitellut itselleen jotain dokumentaatioita työterveyshuollon periaatteista, jos yrityksen työterveyskulut ovat "normaalilla ja kohtuullisella tasolla" kuten sanotaan verottajan sivuilla.

Vaikka usein toisin sanotaan, niin byrokraateillakin on järkeä päässä eikä todellakaan tuollaisia "oikeille yrityksille" tehtyjä pykäliä lueta kuin raamattua jos kyseessä on yhden hengen yritys. Kuinka monelta Suomen yhden hengen yritykseltä luulette löytyvän tuollaiset paperit tehtynä? Veikkaan että alle 10%. Löydättekö yhtään tapausta missä valtio olisi alkanut tuollaisesta jotain syytettä nostamaan yhden hengen yritykselle?

Ja kyllä se Terveystalon 30e paketti on olemassa. Ei ne sitä ekana tarjoa, mutta löytyy kyllä kun pysyy tiukkana ja sanoo ettei halua mitään vuosittaisia neuvolakäyntejä ja muuta hömppää.

Noiden paperien tarkoitushan on lähinnä varmistaa, että työterveyden minimitaso on saavutettu ja se on samanlainen kaikille työntekijöille. Kumpikaan asia ei ole relevantti yhden hengen yrityksessä.

Jos nyt jotain on pian 20v Oy:n omistaneena voi sanoa niin asiat pitää hoitaa järkevästi, mutta turha on mihinkään järjettömyyksiin lähteä.

6 §

Työterveyshuollon palveluista sopiminen

Työnantajan ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tulee tehdä työterveyshuollon järjestämisestä kirjallinen sopimus, josta ilmenee työterveyshuollon yleiset järjestelyt sekä palvelujen sisältö ja laajuus. Olosuhteiden olennaisesti muuttuessa sopimusta on tarkistettava.
Jos työnantaja järjestää itse työterveyshuollon palvelut, sen tulee sopivalla tavalla kuvata 1 momentissa tarkoitetut seikat.

Eli tuossakin sanotaan, että järjestämisestä pitää olla kirjallinen sopimus. Jälkimmäinen paksunnettu teksti tarkoittaa, että jos kyseinen yritys järjestää itse työterveyden, eli esim. omalla palkkalistalla olevan lääkärinsä avulla, niin silloin pitää olla noita lisädokumentteja, koska silloinhan ei ole olemassa sopimusta toisen terveysalan yrityksen kanssa.

PS. Onpa tästä keskustelusta jotain hyötyä, kun en ole nimittäin aiemmin tajunnut pistää hammaslääkäriäkin firman piikkaan, mutta sekin on näköjään ok.
 
Viimeksi muokattu:
Vaikka usein toisin sanotaan, niin byrokraateillakin on järkeä päässä eikä todellakaan tuollaisia "oikeille yrityksille" tehtyjä pykäliä lueta kuin raamattua jos kyseessä on yhden hengen yritys. Kuinka monelta Suomen yhden hengen yritykseltä luulette löytyvän tuollaiset paperit tehtynä? Veikkaan että alle 10%. Löydättekö yhtään tapausta missä valtio olisi alkanut tuollaisesta jotain syytettä nostamaan yhden hengen yritykselle?
En lähde arvaamaan miten juuri kyseisessä tapauksessa kävisi, mutta kyllä niitä minun kokemukseni mukaan luetaan sanatarkasti useammin kuin ei. Mielikuvani on myös, että verottaja on viranomaisista sieltä jäykemmästä päästä. Joskus sentään tullut vähän inhimillisyyttä mukaan päätöksentekoon, myönsivät että "väärinhän tämä menee" samalla kun tekivät päätöksen sääntöjen mukaan, mutta maalaisjärkeä vastaan.
 
Mielenkiintoista muuten miten verotarkastaja edes noita lääkäriasioita tonkisi, kun esimerkiksi tässä Terveystalon 30e sopimuksessa tulee pelkän summan sisältävä lasku kirjanpitoon ilman mitään selvityksiä mitä on tehty. Muut tiedot ovat sitten kokonaan erikseen toimitettavassa paperissa, koska sisältävät henkilökohtaisia terveystietoja. Enpä usko että edes verotarkastajaa kiinnostaa alkaa käydä yksinyrittäjän terveystietoja läpi.
 
Jos nyt jotain on pian 20v Oy:n omistaneena voi sanoa niin asiat pitää hoitaa järkevästi, mutta turha on mihinkään järjettömyyksiin lähteä.
Niin, on mullakin ollut oy kohta 15 vuotta eikä koskaan ole tullut mieleenkään semmonen järjettömyys että alkaisi maksamaan lääkärikäyntejä firman rahoilla.
 
Niin, on mullakin ollut oy kohta 15 vuotta eikä koskaan ole tullut mieleenkään semmonen järjettömyys että alkaisi maksamaan lääkärikäyntejä firman rahoilla.
Häh, tuohan on aivan tajuttoman hölmöä rahan tuhlausta? Säästät ihan pirusti jos järjestät itselle työterveyden kautta peruslääkäripalvelut.

Siis jos oikeasti teet firmassa töitä, joku pöytälaatikkosijoitusfirma tietysti eri asia.
 
Häh, tuohan on aivan tajuttoman hölmöä rahan tuhlausta? Säästät ihan pirusti jos järjestät itselle työterveyden kautta peruslääkäripalvelut.

Siis jos oikeasti teet firmassa töitä, joku pöytälaatikkosijoitusfirma tietysti eri asia.
Aha. Vaikka kävisi kerran vuoteen lääkärissä niin mitä se säästö on? Muutamia kymppejä. Menee vähän samaan sarjaan kun vessapaperien ja kahvin osto kotiin firman piikkiin.

Ja itselläni nuo lekurikäynnit on luokkaa kerran kolmessa vuodessa.

Jos taas on joku perussairaus jonka vuoksi joutuu ravaamaan enemmän lääkärissä, niin ei sekään työterveyshuoltoon kuulu.
 
Aha. Vaikka kävisi kerran vuoteen lääkärissä niin mitä se säästö on? Muutamia kymppejä. Menee vähän samaan sarjaan kun vessapaperien ja kahvin osto kotiin firman piikkiin.

Ja itselläni nuo lekurikäynnit on luokkaa kerran kolmessa vuodessa.

Jos taas on joku perussairaus jonka vuoksi joutuu ravaamaan enemmän lääkärissä, niin ei sekään työterveyshuoltoon kuulu.
Ensin ALV pois ja sitten jos palkkaverosi on vaikka 35% niin se pois. Ja kun yksityisellä tuskin alle 100e selviää edes yleislääkäristä, niin yhdestäkin käynnistä tulee jo ainakin 50 euroa säästöä.

En nyt ymmärrä miksi tulet ketjuun puhumaan tyyliin "ei ole tullut mieleenkään semmonen järjettömyys että alkaisi maksamaan lääkärikäyntejä firman rahoilla", jos totuus on se, että lääkärikäyntejä on itselläsi niin vähän, ettet viitsi/jaksa laittaa niitä firman piikkiin. Mikä informaatioarvo tällä on? Siitä lähinnä tulkitsee, että mielestäsi on jotenkin väärin, jos joku laittaa lääkärikäyntinsä firman piikkiin, mutta näköjään et sitä kuitenkaan tarkoittanut?
 
Jos taas on joku perussairaus jonka vuoksi joutuu ravaamaan enemmän lääkärissä, niin ei sekään työterveyshuoltoon kuulu.
Tämä ei pidä paikkaansa. Esimerkiksi reumaa hoidetaan usein ihan perusterveydenhuollon tasolla eli työterveydessä sen jälkeen kun lääkitys on saatu kohdilleen.
 
Pieniltä hammaslääkäreiltä saa nykyisin hammashoidon työterveyden sopimukset ilman mitään kynnysrahoja. Kommarithan näkee aina hampaista eli pitäkää ne kunnossa. Yrittäjä ei sairasta, ette mitään terveydenhoitoa tarvitse. Muutenkin kaikki puukotusvammat tuntuu tulevan Sunnuntaina jolloin joutuu menemään sinne samaan riviin huumeiden käyttäjien kanssa kuiteskin.

Noille Mehiläisille ym. pk-yrittäjät tuo vaan hiekkaa lattialle, kuten huomasitte niin se on satoja euroja vuodessa käsipäivää meininkiä. Yritin kerran saada niiltä edes kustannusarviota paljonko maksaa työterveyspalvelu jossa otetaan tietyt työterveyden perusarvot vuosittain ja ei paljo kiinnostanut, 5 sivuisesta hinnastosta se kuulemma löytyy jos osaa laskea kaikki komponentit yhteen.
 
Melkoista mutuilua tarjotaan tässä säikeessä jonkinlaisena totuutena, perustelutasolla "X vuotta tehnyt näin eikä ole ollut ongelmia" (= ei jääty kiinni).

Kyllähän yksityishenkilönäkin voi laittaa vaikka perheen lomamatkat verovähennyksiin, mutta onko se oikein ja jääkö kiinni ovat sitten eri asioita.

Jos täällä on aloittelevia yrittäjiä niin suosittelen lukemaan ja uskomaan verottajan ohjeistuksia.
 
Melkoista mutuilua tarjotaan tässä säikeessä jonkinlaisena totuutena, perustelutasolla "X vuotta tehnyt näin eikä ole ollut ongelmia" (= ei jääty kiinni).

Kyllähän yksityishenkilönäkin voi laittaa vaikka perheen lomamatkat verovähennyksiin, mutta onko se oikein ja jääkö kiinni ovat sitten eri asioita.

Jos täällä on aloittelevia yrittäjiä niin suosittelen lukemaan ja uskomaan verottajan ohjeistuksia.
Ohjeet on ihan oikein. Tuossa nyt vaan jotkut ylitulkitsevat noita verottajan ohjeita. Työterveyden järjestämisessä yhden hengen yrityksessä omistajalle itselleen ei ole mitään laitonta. Sitä voi sitten viisastella maailman tappiin, että riittääkö silloin sopimus palveluntarjoajan kanssa vai pitäisikö olla vielä joku muu dokumentti sen lisäksi, eikä se asia selviä varmasti edes noista verottajan ohjeista. Mutta onko sillä väliä, kun ei sellaista ikipäivänä tule kukaan kyselemään yhden ihmisen puljusta.

Verottajan ohjeita lukiessa pitää esimerkiksi erottaa työnantaja ja yrittäjä. Yhden hengen yrittäjä ei ole työnantaja ja jo se pudottaa pois osan noista verottajan ohjeista.

Verottajan sivulta, paksunnokset minun:
Yrittäjä ja muu omaa työtä tekevä henkilö voi vapaaehtoisesti järjestää itselleen työterveyshuollon. Yrittäjällä ja muulla omaa työtään tekevällä tarkoitetaan työterveyshuoltolaissa yrittäjän eläkelain (1272/2006) mukaan vakuutettua henkilöä tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 3 ja 13 §:ssä tarkoitettua maatalousyrittäjää. Verotuksessa tällainen henkilö on liikkeen- tai ammatinharjoittaja, osakeyhtiön osakkeenomistaja tai henkilöyhtiön yhtiömies taikka maataloudenharjoittaja.

1.2 Työterveyshuollon sisältö

Yrittäjä voi järjestää itselleen työterveyshuoltoon kuuluvana palveluna sairaanhoitoa, muita terveydenhoitopalveluja ja ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa. Työterveyshuoltoon kuuluva sairaanhoito on lähtökohtaisesti yleislääkäritasoista, mutta myös työterveyslääkärin työkyvyn kannalta tarpeellisiksi arvioimat erikoislääkärikonsultaatiot kuuluvat työterveyshuollon piiriin. Työterveyshuollon voi järjestää kunnallisessa terveyskeskuksessa, yksityisessä laitoksessa tai työterveyshuollon ammattihenkilön tuottamana.
....
Osake- tai henkilöyhtiön osakkeenomistajalleen tai yhtiömiehelleen järjestämä Kelan korvaaman työterveyshuollon tasoinen työterveyshuolto voidaan katsoa tuloverolain 69 §:ssä tarkoitetuksi verovapaaksi henkilökuntaeduksi. Edellytyksenä tälle on, että osakkeenomistaja tai yhtiömies tosiasiallisesti työskentelee yhtiössä, työterveyshuolto on järjestetty samantasoisena yhtiön koko henkilökunnalle ja etu on luonteeltaan tavanomainen sekä määrältään kohtuullinen. Etu voidaan katsoa samantasoisena koko henkilökunnalle annetuksi myös silloin, kun yhtiössä ei osakkeenomistajan tai yhtiömiehen lisäksi työskentele muita henkilöitä.

Pelkästään osakkeenomistajalle tai yhtiömiehelle annettavan edun katsominen verovapaaksi henkilökuntaeduksi edellyttää myös sitä, että etua on pidettävä luonteeltaan tavanomaisena ja määrältään kohtuullisena. Näillä edellytyksillä myös työnantajan järjestämään vapaaehtoiseen terveydenhuoltoon kuuluvan hammashoidon kustannuksia voidaan pitää verovapaana henkilökuntaetuna ja yhtiölle vähennyskelpoisena kuluna, vaikka Kela ei kustannuksista korvausta maksaisikaan.


Tämä on se kiistanalainen kohta:
Siten edellytyksenä vähennyksen myöntämiselle on, että yrittäjä on laatinut työterveyshuollon toimintasuunnitelman ja hänellä on sopimus työterveyshuollon palveluntarjoajan kanssa.

Eli riittääkö soppari palveluntarjoajan kanssa jos siinä on määritelty asiat vai pitääkö minun kirjoittaa toimintasuunnitelma omasta yhden hengen työterveyshuollosta. Minä väitän, että yhden hengen tapauksessa ei mitään merkitystä, eikä takuulla tule kukaan tuollaista kyselemään edes verotarkastuksessa, jos muuten olet yllä olevien ohjeiden mukaan mennyt. Enkä usko että tuollaista paprua on tehnyt edes 10% Suomen yksinyrittäjistä. Mutta ChatGPT varmaan tarvittaessa pyöräyttää tuollaisen hetkessä.

Jos googlaa itse työterveyshuollon toimintasuunnitelman niin yllättäen ei edes olla enää verottajan vaan työturvallisuuskeskuksen sivulla ja yllätys yllätys siellä puhutaan TYÖNANTAJASTA jota yksinyrittäjä ei ole. Työterveyslaitoksen sivuilla puhutaan TYÖNANTAJISTA tai yrittäjistä tässä yhteydessä. Eli minkäänlaista selkeää linjaa ei ole.

Katsotaanpa asiaa vielä tältä kantilta:

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma on dokumentti, johon kirjataan muun muassa havaitut tarpeet, tavoitteet työterveyshuollon toiminnalle ja toimenpiteet, joilla saavutetaan yhdessä laaditut tavoitteet.
Jos kyseessä on yksi henkilö, niin eiköhän hän tiedä tarpeensa, tavoitteensa ja toimenpiteet itse järjestämässään työterveyshuollossa ihan ilman niiden kirjaamista dokumenttiin. Minä ainakin tiedän ihan hyvin koska tarvitsen lääkäriä ja silloin muistan ihan hyvin mistä palveluntarjoajalta se sopimus oli ja osaan varata ajan. Ja minun on vaikea kuvitella, että verotarkastajaa yllä oleva dokkari hirveästi kiinnostaa tai edes se olenko sen tehnyt vai en.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joku haluaa pelata varman päälle niin tässäpä teille työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Vähän pitä ChatGPT:tä komentaa että tajusi olla puhumatta työnantajasta yms. ;) Nyt ette joudu vankilaan verotarkastuskessa.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma yhden hengen yritykselle​

Yrityksen nimi: [Yrityksen nimi]
Toimiala: [Yrityksen toimiala]
Suunnitelman laatimispäivämäärä: [Päivämäärä]

1. Johdanto​

Tämä suunnitelma koskee yhden hengen yritystä, joka voi itse valita, haluaako järjestää työterveyshuollon itselleen. Työterveyshuolto on valinnainen, mutta se voi tukea yksinyrittäjän terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia. Hyvin toimiva työterveyshuolto voi myös parantaa työtehoa ja vähentää sairauspoissaolojen riskiä.

2. Työterveyshuollon valinta​

Yhden hengen yrityksessä työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Yksinyrittäjä voi valita, haluaako hän hankkia työterveyspalveluja, ja jos haluaa, valita palveluntarjoajan. Työterveyshuollon palveluja voi hankkia esimerkiksi seuraavilta tahoilta:

  • Yksityiset työterveyshuollon palveluntarjoajat (esim. terveysasema tai -klinikka).
  • Vakuutusyhtiöiden tarjoamat työterveyspalvelut.
  • Erityisesti yrittäjille suunnatut työterveyspalvelut, joita tarjoavat monet terveyspalvelut.
Työterveyshuollon palvelut voivat olla joustavia ja räätälöitävissä yksinyrittäjän tarpeiden mukaan.

3. Työterveyshuollon tavoitteet​

Yksinyrittäjän työterveyshuollon päätavoitteet voivat olla seuraavat:

  • Terveyden ylläpitäminen ja työkyvyn tukeminen. Työterveyshuolto voi auttaa varmistamaan, että terveys pysyy hyvänä ja mahdolliset sairaudet eivät estä työskentelyä.
  • Terveysriskien ennaltaehkäisy. Esimerkiksi säännölliset terveystarkastukset voivat auttaa havaitsemaan mahdollisia terveysongelmia varhaisessa vaiheessa.
  • Työympäristön ja ergonomian tarkastelu. Jos työ sisältää fyysistä rasitusta tai toistuvia liikkeitä, ergonomiatarkastus voi auttaa estämään tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyä.
  • Mielenterveyden tukeminen. Yksinyrittäjän elämä voi olla stressaavaa, ja työterveyshuolto voi tarjota tukea stressin ja uupumuksen hallintaan.

4. Työterveyshuollon palvelut​

Yksinyrittäjä voi valita työterveyshuollon palvelut, jotka parhaiten tukevat omaa terveyttä ja hyvinvointia. Mahdollisia palveluja ovat:

  • Terveystarkastus ja työkyvyn arviointi: Säännölliset terveystarkastukset, joissa arvioidaan yleinen terveydentila ja työkyky. Tarkastuksessa voidaan ottaa huomioon myös työympäristön erityispiirteet.
  • Ergonomiatarkastukset ja neuvonta: Jos työssä esiintyy fyysistä kuormitusta (esim. pitkäaikainen istuminen, raskaiden taakkojen nostaminen), voidaan arvioida työasennot ja -välineet ja tarvittaessa tehdä parannuksia.
  • Mielenterveyspalvelut: Tuki stressin, ahdistuksen ja uupumuksen hallintaan. Mielenterveyden ylläpito on tärkeää yrittäjän jaksamisen kannalta, ja palvelut voivat sisältää keskusteluapua tai stressinhallintakoulutusta.
  • Ennaltaehkäisevä terveyspalvelu: Esimerkiksi liikuntaohjelmat, ravitsemusneuvonta ja terveystarkastukset, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä sairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
  • Työkykyä tukeva neuvonta: Jos terveydellisiä ongelmia ilmenee, työterveyshuolto voi tarjota neuvontaa ja ohjeistusta työkyvyn palauttamiseksi tai tukemiseksi.

5. Järjestelyt ja käytännön toimenpiteet​

Yksinyrittäjä voi valita, kuinka usein ja minkälaista työterveyshuoltoa hän haluaa. Työterveyshuoltopalvelut voivat olla kertaluonteisia tai säännöllisesti käytettäviä. Palvelut voidaan räätälöidä yksilöllisesti ottaen huomioon yrittäjän työtehtävät, terveys ja elämäntavat.

Palveluja voidaan hankkia seuraavasti:

  • Yksittäinen terveystarkastus: Suunniteltu tarpeen mukaan (esim. kerran vuodessa).
  • Säännölliset tarkastukset ja seurantapalvelut. Yksinyrittäjä voi sopia terveyspalveluntarjoajan kanssa käynneistä, jotka tukevat terveydentilan ylläpitoa.
  • Kohdennetut palvelut erityisongelmiin, kuten liikuntaelinsairauksiin tai mielenterveyteen liittyviin kysymyksiin.

6. Seuranta ja arviointi​

Työterveyshuollon hyödyllisyyttä voidaan seurata ja arvioida säännöllisesti:

  • Terveys- ja hyvinvointiarvioinnit: Yksinyrittäjä voi tarkistaa omia terveysarvojaan ja pohtia, kuinka hyvin työterveyshuolto tukee jaksamista ja työkykyä.
  • Palaute palveluista: Jos työterveyshuollon palvelut eivät vastaa odotuksia, ne voidaan muokata tarpeiden mukaan.

7. Yhteenveto​

Vaikka työterveyshuollon järjestäminen ei ole lakisääteistä yhden hengen yritykselle, se voi silti olla hyödyllinen työkalu terveyden ja työkyvyn tukemiseen. Yksinyrittäjän on tärkeää arvioida omat terveyshaasteensa ja päättää, kuinka paljon tukea hän tarvitsee työterveyshuollon kautta. Hyvin hoidettu työterveyshuolto voi auttaa ennaltaehkäisemään terveysongelmia ja parantamaan jaksamista pitkällä aikavälillä.

pyysin tekemään vielä mahdollisimman pitkän, jaarittelevan ja byrokraatisen version. Tällä saa varmasti jo verotarkastajan puolelleen.

**Työterveyden Toimintasuunnitelma Yrittäjälle, joka on Ainoa Työntekijä:**

**1. Johdanto ja taustatiedot**

Yksinyrittäjän työterveydenhuolto ei ole vain yksittäinen lakisääteinen velvoite, vaan monivaiheinen ja dynaaminen prosessi, joka ulottuu kauas perinteisestä työterveyshuollon käsitteestä. Yrittäjä, joka toimii yksin ainoana työntekijänään, kantaa vastuun sekä omasta terveydestään että liiketoiminnan jatkuvuudesta, sillä hänen työkykynsä on suoraan yhteydessä yrityksen menestykseen. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että työterveydenhuollon järjestäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat huolellisesti ja harkiten suunniteltuja.

Tässä asiakirjassa käsitellään yksinyrittäjän työterveydenhuoltoon liittyvät seikat syvällisesti, huomioiden niin lainsäädännölliset vaatimukset, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon periaatteet kuin myös käytännön toimenpiteet, jotka tukevat yrittäjän työkyvyn säilymistä ja edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Koska kyseessä on yrittäjä, joka toimii itsenäisesti ilman muita työntekijöitä, on tärkeää huomioida erityisesti yksinyrittäjän haasteet ja erityispiirteet, jotka voivat poiketa suuresti perinteisten organisaatioiden työterveyshuoltoprosesseista.

**2. Lainsäädännölliset ja viranomaisvaatimukset**

Työterveyshuollon järjestämistä säätelee Suomessa monivaiheinen ja jatkuvasti kehittyvä lainsäädäntö, joka perustuu muun muassa Työterveyshuoltolakiin (1383/2001), Työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä moniin muihin yksittäisiin asetuksiin ja määräyksiin. Yrittäjän tulee noudattaa näitä säädöksiä huolellisesti, sillä laiminlyönnit voivat johtaa sekä terveydellisiin että taloudellisiin seuraamuksiin. Yksinyrittäjän osalta lainsäädäntö asettaa erityisiä vaatimuksia, sillä yrittäjä ei ole vain työnantaja, vaan samalla myös työntekijä.

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työterveyshuolto on järjestetty kaikille työntekijöille, myös silloin, kun kyseessä on yksinyrittäjä. Tämä velvoite ei perustu pelkästään työntekijän suojaamiseen mahdollisilta työperäisiltä sairauksilta tai tapaturmilta, vaan myös hänen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Yrittäjän on siis itse huolehdittava siitä, että työterveydenhuolto kattaa kaikki lainsäädännön asettamat vaatimukset, ja että työntekijän oikeudet ja terveys turvataan kaikissa olosuhteissa.

**3. Työterveydenhuollon pääperiaatteet ja keskeiset elementit**

Yksinyrittäjän työterveydenhuolto on kokonaisvaltainen järjestelmä, joka koostuu useista keskeisistä elementeistä. Nämä elementit muodostavat pohjan toimivalle työterveyshuollolle ja sen tarkoituksena on turvata yrittäjän työkyky sekä estää mahdolliset työperäiset sairaudet ja tapaturmat. Pääperiaatteet, joihin työterveydenhuolto perustuu, ovat:

1. **Ennaltaehkäisy ja terveysriskien arviointi**: Yksinyrittäjän työterveydenhuollon perusajatus on ennaltaehkäisy. Tämä tarkoittaa, että terveysriskejä arvioidaan säännöllisesti ja mahdolliset ongelmat pyritään estämään ennen niiden syntymistä. Ennaltaehkäisyssä keskiössä ovat säännölliset terveystarkastukset, työympäristön ergonomian parantaminen, työkuormituksen seuraaminen sekä riskitekijöiden tunnistaminen.

2. **Työkyvyn tukeminen ja edistäminen**: Työkyvyn tukeminen tarkoittaa sekä fyysisen että psyykkisen terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Yrittäjän tulee huolehtia siitä, että työskentelyolosuhteet eivät kuormita liikaa hänen terveyttään, vaan että työkyky pysyy hyvänä. Tämä voidaan varmistaa muun muassa tarjoamalla tukea ja neuvontaa henkisen ja fyysisen kuormituksen hallintaan.

3. **Terveystarkastukset ja seurantatoimenpiteet**: Terveystarkastuksilla varmistetaan, että mahdolliset sairaudet tai terveysongelmat tunnistetaan ajoissa ja että yrittäjän terveys pysyy hyvänä. Terveystarkastuksia tulee suorittaa säännöllisesti ja niissä tulee käsitellä muun muassa yrittäjän yleinen terveydentila, ravitsemustilanne, fyysinen kunto, työergonomia ja stressitasot.

4. **Työterveysneuvonta ja ohjaus**: Yksinyrittäjän on tärkeää saada työterveyshuollosta asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta. Tämä sisältää muun muassa työergonomian arviointia, työaikojen hallintaa, stressin hallintaa, liikunnan ohjausta sekä henkisen hyvinvoinnin tukemista. Yrittäjän voi olla vaikea havaita omia kuormitustekijöitään, joten ulkopuolisen asiantuntijan näkökulma on tärkeä.

**4. Toimintasuunnitelman rakenne ja toteutus**

Toimintasuunnitelma koostuu kolmesta pääosasta: ennaltaehkäisy, työkyvyn tukeminen ja terveystarkastukset. Nämä osat tukevat toisiaan ja yhdessä ne muodostavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan työterveyteen.

**4.1 Ennaltaehkäisy ja työterveyshuollon riskienhallinta**

Ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla on keskeinen rooli yksinyrittäjän hyvinvoinnin turvaamisessa. Tämä osa-alue kattaa useita toimenpiteitä, jotka auttavat minimoimaan terveysriskit ja ennaltaehkäisemään työperäisiä sairauksia:

- **Työympäristön ja ergonomian tarkastelu**: Yrittäjä on vastuussa työympäristönsä ergonomiasta, ja sen tulee olla sellaista, että se tukee hyvää fyysistä terveyttä. Työpisteen oikeanlainen suunnittelu ja työvälineiden valinta ovat tärkeitä. Työterveyshuollon asiantuntija voi tarvittaessa ohjata yrittäjän työpaikkasuunnittelussa ja ergonomisissa valinnoissa.

- **Työaikojen ja kuormituksen hallinta**: Liiallinen työskentely voi johtaa sekä fyysisiin että psyykkisiin ongelmiin. Yrittäjän on tärkeää arvioida työaikansa ja kuormituksensa realistisesti ja välttää ylikuormitusta. Säännöllinen työterveysneuvonta auttaa yrittäjää tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä ja säilyttämään tasapainon työn ja levon välillä.

- **Terveysriskien arviointi ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet**: Työterveyshuollon asiantuntijat tekevät arvioita työperäisistä riskeistä, kuten esimerkiksi fyysisistä kuormitustekijöistä (ergonomia, liiallinen rasitus) ja psyykkisistä riskeistä (stressi, uupumus). Näiden arvioiden pohjalta suunnitellaan henkilökohtaiset toimenpiteet riskien minimoimiseksi.

**4.2 Työkyvyn tukeminen**

Työkyvyn tukeminen on prosessi, joka ulottuu fyysisestä terveydestä aina psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Yksinyrittäjä on ainutlaatuisessa asemassa, sillä hän ei yleensä voi delegoida työtehtäviä muille, mikä saattaa asettaa erityisiä paineita ja riskejä työkyvylle. Työkyvyn tukeminen kattaa seuraavat osa-alueet:

- **Fysikaalinen ja henkinen hyvinvointi**: Yrittäjän on huolehdittava omasta fyysisestä terveydestään säännöllisen liikunnan, ravitsemuksen ja levon avulla. Työterveyshuollon asiantuntija voi auttaa suunnittelemaan liikuntaohjelmia, antaa ravitsemusneuvontaa ja tarv

ittaessa ohjata rentoutus- tai stressinhallintatekniikoiden käyttöön.

- **Stressinhallinta ja henkinen hyvinvointi**: Yrittäjä voi kohdata suuria paineita liiketoimintansa pyörittämisessä. Työterveyshuolto voi tarjota psykososiaalista tukea ja ohjausta stressinhallinnan kehittämiseksi, kuten tunnistamalla stressin merkit ja auttamalla työkyvyn palauttamisessa tarvittaessa.

**4.3 Terveystarkastukset ja seuranta**

Yrittäjän on tärkeää suorittaa säännöllisiä terveystarkastuksia ja seurantatoimenpiteitä, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Terveystarkastukset voivat sisältää seuraavat toimenpiteet:

- **Lääkärintarkastukset ja laboratoriotestit**: Vuosittainen lääkärintarkastus, johon sisältyy tarvittaessa laboratoriotestejä, kuten verikokeita, on oleellinen osa yrittäjän terveydenhuoltoa. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset terveysongelmat ennen niiden kehittymistä vakaviksi sairauksiksi.

- **Työkyvyn ja terveyden seuranta**: Yrittäjä voi kokea ajanjaksoja, jolloin työkyky heikkenee esimerkiksi ylikuormituksen, stressin tai sairauden vuoksi. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat seurata työkyvyn kehitystä ja tarjota tukea työkyvyn palauttamiseen.

**5. Yhteenveto ja loppupäätelmät**

Tämä työterveyden toimintasuunnitelma tarjoaa yksinyrittäjälle kattavan ja tarkasti määritellyn lähestymistavan työterveyshuollon järjestämiseen. Yrittäjän tulee huolehtia ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, työkyvyn tukemisesta sekä säännöllisistä terveystarkastuksista.
 
Viimeksi muokattu:
Jos joku haluaa pelata varman päälle niin tässäpä teille työterveyshuollon toimintasuunnitelma. Vähän pitä ChatGPT:tä komentaa että tajusi olla puhumatta työnantajasta yms. ;) Nyt ette joudu vankilaan verotarkastuskessa.

Työterveyshuollon toimintasuunnitelma yhden hengen yritykselle​

Yrityksen nimi: [Yrityksen nimi]
Toimiala: [Yrityksen toimiala]
Suunnitelman laatimispäivämäärä: [Päivämäärä]

1. Johdanto​

Tämä suunnitelma koskee yhden hengen yritystä, joka voi itse valita, haluaako järjestää työterveyshuollon itselleen. Työterveyshuolto on valinnainen, mutta se voi tukea yksinyrittäjän terveyttä, työkykyä ja hyvinvointia. Hyvin toimiva työterveyshuolto voi myös parantaa työtehoa ja vähentää sairauspoissaolojen riskiä.

2. Työterveyshuollon valinta​

Yhden hengen yrityksessä työterveyshuollon järjestäminen on vapaaehtoista. Yksinyrittäjä voi valita, haluaako hän hankkia työterveyspalveluja, ja jos haluaa, valita palveluntarjoajan. Työterveyshuollon palveluja voi hankkia esimerkiksi seuraavilta tahoilta:

  • Yksityiset työterveyshuollon palveluntarjoajat (esim. terveysasema tai -klinikka).
  • Vakuutusyhtiöiden tarjoamat työterveyspalvelut.
  • Erityisesti yrittäjille suunnatut työterveyspalvelut, joita tarjoavat monet terveyspalvelut.
Työterveyshuollon palvelut voivat olla joustavia ja räätälöitävissä yksinyrittäjän tarpeiden mukaan.

3. Työterveyshuollon tavoitteet​

Yksinyrittäjän työterveyshuollon päätavoitteet voivat olla seuraavat:

  • Terveyden ylläpitäminen ja työkyvyn tukeminen. Työterveyshuolto voi auttaa varmistamaan, että terveys pysyy hyvänä ja mahdolliset sairaudet eivät estä työskentelyä.
  • Terveysriskien ennaltaehkäisy. Esimerkiksi säännölliset terveystarkastukset voivat auttaa havaitsemaan mahdollisia terveysongelmia varhaisessa vaiheessa.
  • Työympäristön ja ergonomian tarkastelu. Jos työ sisältää fyysistä rasitusta tai toistuvia liikkeitä, ergonomiatarkastus voi auttaa estämään tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntyä.
  • Mielenterveyden tukeminen. Yksinyrittäjän elämä voi olla stressaavaa, ja työterveyshuolto voi tarjota tukea stressin ja uupumuksen hallintaan.

4. Työterveyshuollon palvelut​

Yksinyrittäjä voi valita työterveyshuollon palvelut, jotka parhaiten tukevat omaa terveyttä ja hyvinvointia. Mahdollisia palveluja ovat:

  • Terveystarkastus ja työkyvyn arviointi: Säännölliset terveystarkastukset, joissa arvioidaan yleinen terveydentila ja työkyky. Tarkastuksessa voidaan ottaa huomioon myös työympäristön erityispiirteet.
  • Ergonomiatarkastukset ja neuvonta: Jos työssä esiintyy fyysistä kuormitusta (esim. pitkäaikainen istuminen, raskaiden taakkojen nostaminen), voidaan arvioida työasennot ja -välineet ja tarvittaessa tehdä parannuksia.
  • Mielenterveyspalvelut: Tuki stressin, ahdistuksen ja uupumuksen hallintaan. Mielenterveyden ylläpito on tärkeää yrittäjän jaksamisen kannalta, ja palvelut voivat sisältää keskusteluapua tai stressinhallintakoulutusta.
  • Ennaltaehkäisevä terveyspalvelu: Esimerkiksi liikuntaohjelmat, ravitsemusneuvonta ja terveystarkastukset, joiden avulla voidaan ennaltaehkäistä sairaudet ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet.
  • Työkykyä tukeva neuvonta: Jos terveydellisiä ongelmia ilmenee, työterveyshuolto voi tarjota neuvontaa ja ohjeistusta työkyvyn palauttamiseksi tai tukemiseksi.

5. Järjestelyt ja käytännön toimenpiteet​

Yksinyrittäjä voi valita, kuinka usein ja minkälaista työterveyshuoltoa hän haluaa. Työterveyshuoltopalvelut voivat olla kertaluonteisia tai säännöllisesti käytettäviä. Palvelut voidaan räätälöidä yksilöllisesti ottaen huomioon yrittäjän työtehtävät, terveys ja elämäntavat.

Palveluja voidaan hankkia seuraavasti:

  • Yksittäinen terveystarkastus: Suunniteltu tarpeen mukaan (esim. kerran vuodessa).
  • Säännölliset tarkastukset ja seurantapalvelut. Yksinyrittäjä voi sopia terveyspalveluntarjoajan kanssa käynneistä, jotka tukevat terveydentilan ylläpitoa.
  • Kohdennetut palvelut erityisongelmiin, kuten liikuntaelinsairauksiin tai mielenterveyteen liittyviin kysymyksiin.

6. Seuranta ja arviointi​

Työterveyshuollon hyödyllisyyttä voidaan seurata ja arvioida säännöllisesti:

  • Terveys- ja hyvinvointiarvioinnit: Yksinyrittäjä voi tarkistaa omia terveysarvojaan ja pohtia, kuinka hyvin työterveyshuolto tukee jaksamista ja työkykyä.
  • Palaute palveluista: Jos työterveyshuollon palvelut eivät vastaa odotuksia, ne voidaan muokata tarpeiden mukaan.

7. Yhteenveto​

Vaikka työterveyshuollon järjestäminen ei ole lakisääteistä yhden hengen yritykselle, se voi silti olla hyödyllinen työkalu terveyden ja työkyvyn tukemiseen. Yksinyrittäjän on tärkeää arvioida omat terveyshaasteensa ja päättää, kuinka paljon tukea hän tarvitsee työterveyshuollon kautta. Hyvin hoidettu työterveyshuolto voi auttaa ennaltaehkäisemään terveysongelmia ja parantamaan jaksamista pitkällä aikavälillä.

pyysin tekemään vielä mahdollisimman pitkän, jaarittelevan ja byrokraatisen version. Tällä saa varmasti jo verotarkastajan puolelleen.

**Työterveyden Toimintasuunnitelma Yrittäjälle, joka on Ainoa Työntekijä:**

**1. Johdanto ja taustatiedot**

Yksinyrittäjän työterveydenhuolto ei ole vain yksittäinen lakisääteinen velvoite, vaan monivaiheinen ja dynaaminen prosessi, joka ulottuu kauas perinteisestä työterveyshuollon käsitteestä. Yrittäjä, joka toimii yksin ainoana työntekijänään, kantaa vastuun sekä omasta terveydestään että liiketoiminnan jatkuvuudesta, sillä hänen työkykynsä on suoraan yhteydessä yrityksen menestykseen. Tästä syystä on äärimmäisen tärkeää, että työterveydenhuollon järjestäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat huolellisesti ja harkiten suunniteltuja.

Tässä asiakirjassa käsitellään yksinyrittäjän työterveydenhuoltoon liittyvät seikat syvällisesti, huomioiden niin lainsäädännölliset vaatimukset, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon periaatteet kuin myös käytännön toimenpiteet, jotka tukevat yrittäjän työkyvyn säilymistä ja edistävät hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Koska kyseessä on yrittäjä, joka toimii itsenäisesti ilman muita työntekijöitä, on tärkeää huomioida erityisesti yksinyrittäjän haasteet ja erityispiirteet, jotka voivat poiketa suuresti perinteisten organisaatioiden työterveyshuoltoprosesseista.

**2. Lainsäädännölliset ja viranomaisvaatimukset**

Työterveyshuollon järjestämistä säätelee Suomessa monivaiheinen ja jatkuvasti kehittyvä lainsäädäntö, joka perustuu muun muassa Työterveyshuoltolakiin (1383/2001), Työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä moniin muihin yksittäisiin asetuksiin ja määräyksiin. Yrittäjän tulee noudattaa näitä säädöksiä huolellisesti, sillä laiminlyönnit voivat johtaa sekä terveydellisiin että taloudellisiin seuraamuksiin. Yksinyrittäjän osalta lainsäädäntö asettaa erityisiä vaatimuksia, sillä yrittäjä ei ole vain työnantaja, vaan samalla myös työntekijä.

Työterveyshuoltolain mukaan työnantajan on huolehdittava siitä, että työterveyshuolto on järjestetty kaikille työntekijöille, myös silloin, kun kyseessä on yksinyrittäjä. Tämä velvoite ei perustu pelkästään työntekijän suojaamiseen mahdollisilta työperäisiltä sairauksilta tai tapaturmilta, vaan myös hänen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiinsa. Yrittäjän on siis itse huolehdittava siitä, että työterveydenhuolto kattaa kaikki lainsäädännön asettamat vaatimukset, ja että työntekijän oikeudet ja terveys turvataan kaikissa olosuhteissa.

**3. Työterveydenhuollon pääperiaatteet ja keskeiset elementit**

Yksinyrittäjän työterveydenhuolto on kokonaisvaltainen järjestelmä, joka koostuu useista keskeisistä elementeistä. Nämä elementit muodostavat pohjan toimivalle työterveyshuollolle ja sen tarkoituksena on turvata yrittäjän työkyky sekä estää mahdolliset työperäiset sairaudet ja tapaturmat. Pääperiaatteet, joihin työterveydenhuolto perustuu, ovat:

1. **Ennaltaehkäisy ja terveysriskien arviointi**: Yksinyrittäjän työterveydenhuollon perusajatus on ennaltaehkäisy. Tämä tarkoittaa, että terveysriskejä arvioidaan säännöllisesti ja mahdolliset ongelmat pyritään estämään ennen niiden syntymistä. Ennaltaehkäisyssä keskiössä ovat säännölliset terveystarkastukset, työympäristön ergonomian parantaminen, työkuormituksen seuraaminen sekä riskitekijöiden tunnistaminen.

2. **Työkyvyn tukeminen ja edistäminen**: Työkyvyn tukeminen tarkoittaa sekä fyysisen että psyykkisen terveyden edistämistä ja ylläpitämistä. Yrittäjän tulee huolehtia siitä, että työskentelyolosuhteet eivät kuormita liikaa hänen terveyttään, vaan että työkyky pysyy hyvänä. Tämä voidaan varmistaa muun muassa tarjoamalla tukea ja neuvontaa henkisen ja fyysisen kuormituksen hallintaan.

3. **Terveystarkastukset ja seurantatoimenpiteet**: Terveystarkastuksilla varmistetaan, että mahdolliset sairaudet tai terveysongelmat tunnistetaan ajoissa ja että yrittäjän terveys pysyy hyvänä. Terveystarkastuksia tulee suorittaa säännöllisesti ja niissä tulee käsitellä muun muassa yrittäjän yleinen terveydentila, ravitsemustilanne, fyysinen kunto, työergonomia ja stressitasot.

4. **Työterveysneuvonta ja ohjaus**: Yksinyrittäjän on tärkeää saada työterveyshuollosta asiantuntevaa neuvontaa ja ohjausta. Tämä sisältää muun muassa työergonomian arviointia, työaikojen hallintaa, stressin hallintaa, liikunnan ohjausta sekä henkisen hyvinvoinnin tukemista. Yrittäjän voi olla vaikea havaita omia kuormitustekijöitään, joten ulkopuolisen asiantuntijan näkökulma on tärkeä.

**4. Toimintasuunnitelman rakenne ja toteutus**

Toimintasuunnitelma koostuu kolmesta pääosasta: ennaltaehkäisy, työkyvyn tukeminen ja terveystarkastukset. Nämä osat tukevat toisiaan ja yhdessä ne muodostavat kokonaisvaltaisen lähestymistavan työterveyteen.

**4.1 Ennaltaehkäisy ja työterveyshuollon riskienhallinta**

Ennaltaehkäisevällä työterveyshuollolla on keskeinen rooli yksinyrittäjän hyvinvoinnin turvaamisessa. Tämä osa-alue kattaa useita toimenpiteitä, jotka auttavat minimoimaan terveysriskit ja ennaltaehkäisemään työperäisiä sairauksia:

- **Työympäristön ja ergonomian tarkastelu**: Yrittäjä on vastuussa työympäristönsä ergonomiasta, ja sen tulee olla sellaista, että se tukee hyvää fyysistä terveyttä. Työpisteen oikeanlainen suunnittelu ja työvälineiden valinta ovat tärkeitä. Työterveyshuollon asiantuntija voi tarvittaessa ohjata yrittäjän työpaikkasuunnittelussa ja ergonomisissa valinnoissa.

- **Työaikojen ja kuormituksen hallinta**: Liiallinen työskentely voi johtaa sekä fyysisiin että psyykkisiin ongelmiin. Yrittäjän on tärkeää arvioida työaikansa ja kuormituksensa realistisesti ja välttää ylikuormitusta. Säännöllinen työterveysneuvonta auttaa yrittäjää tunnistamaan mahdollisia riskitekijöitä ja säilyttämään tasapainon työn ja levon välillä.

- **Terveysriskien arviointi ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet**: Työterveyshuollon asiantuntijat tekevät arvioita työperäisistä riskeistä, kuten esimerkiksi fyysisistä kuormitustekijöistä (ergonomia, liiallinen rasitus) ja psyykkisistä riskeistä (stressi, uupumus). Näiden arvioiden pohjalta suunnitellaan henkilökohtaiset toimenpiteet riskien minimoimiseksi.

**4.2 Työkyvyn tukeminen**

Työkyvyn tukeminen on prosessi, joka ulottuu fyysisestä terveydestä aina psyykkisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Yksinyrittäjä on ainutlaatuisessa asemassa, sillä hän ei yleensä voi delegoida työtehtäviä muille, mikä saattaa asettaa erityisiä paineita ja riskejä työkyvylle. Työkyvyn tukeminen kattaa seuraavat osa-alueet:

- **Fysikaalinen ja henkinen hyvinvointi**: Yrittäjän on huolehdittava omasta fyysisestä terveydestään säännöllisen liikunnan, ravitsemuksen ja levon avulla. Työterveyshuollon asiantuntija voi auttaa suunnittelemaan liikuntaohjelmia, antaa ravitsemusneuvontaa ja tarv

ittaessa ohjata rentoutus- tai stressinhallintatekniikoiden käyttöön.

- **Stressinhallinta ja henkinen hyvinvointi**: Yrittäjä voi kohdata suuria paineita liiketoimintansa pyörittämisessä. Työterveyshuolto voi tarjota psykososiaalista tukea ja ohjausta stressinhallinnan kehittämiseksi, kuten tunnistamalla stressin merkit ja auttamalla työkyvyn palauttamisessa tarvittaessa.

**4.3 Terveystarkastukset ja seuranta**

Yrittäjän on tärkeää suorittaa säännöllisiä terveystarkastuksia ja seurantatoimenpiteitä, jotta mahdolliset ongelmat voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Terveystarkastukset voivat sisältää seuraavat toimenpiteet:

- **Lääkärintarkastukset ja laboratoriotestit**: Vuosittainen lääkärintarkastus, johon sisältyy tarvittaessa laboratoriotestejä, kuten verikokeita, on oleellinen osa yrittäjän terveydenhuoltoa. Tämä auttaa tunnistamaan mahdolliset terveysongelmat ennen niiden kehittymistä vakaviksi sairauksiksi.

- **Työkyvyn ja terveyden seuranta**: Yrittäjä voi kokea ajanjaksoja, jolloin työkyky heikkenee esimerkiksi ylikuormituksen, stressin tai sairauden vuoksi. Työterveyshuollon asiantuntijat voivat seurata työkyvyn kehitystä ja tarjota tukea työkyvyn palauttamiseen.

**5. Yhteenveto ja loppupäätelmät**

Tämä työterveyden toimintasuunnitelma tarjoaa yksinyrittäjälle kattavan ja tarkasti määritellyn lähestymistavan työterveyshuollon järjestämiseen. Yrittäjän tulee huolehtia ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä, työkyvyn tukemisesta sekä säännöllisistä terveystarkastuksista.
Valitettavasti tuo (kuten mikään mukaan chatgpt-rävellys) ei täytä lainkirjainta.

Tuossa suunnitelmassa kun pitäisi käydä läpi että koska/milloin/mitä/täh lääkäri on työnantajan maksama.

Eli kun esim. hammaslääkäriä ei ollut mainittu niin se menee omasta piikistä (kuten ne peruslääkäritkin).

Ps. chatgpt tekee pääosin hyvin paskaa jälkeä ja jos kysyjä ei asiaa ymmärrä niin lopputulos on katastrofaalinen - kuten yltä käy ilmi. Kauniita sanoja väärässä kontekstissa.

Pps. Kokeilkaapas vaikkapa kysyä että ”kuinka pitkä jäykkä aka taipumaton putki halkaisijaltaan 100mm mahtuu 50cmx50cm aukosta jos lattian paksuus on 20cm ja aukon alla on vapaata tilaa korkeussuunnassa 60cm.
- Ensimmäiseksi tuo pässi koittaa sovittaa sitä putkea 50cm suunnassa ymmärtämättä että diagonaalissa on enemmän pituutta
- seuraavaksi pässi ei tajua että sillä lattialla oli paksuus
- sitten se koittaa sovittaa ideaali suoraa unohtaen putken paksuuden (huomattamalla osasi sitten soveltaa neliöjuuri approksimaatiota)

Sitten kun näyttää siltä että se osaa kysymyksen ratkaista niin kysyy ”kuinkas iso neliön mallinen luukku tarvitaan 6 metrin putkelle”. Tästä kun saa kaavan (eri toki millä ratkaistiin eka pähkinä niin pyytää ratkaisemaan ko. kaavalla ensimmäisen kysymyksen uudestaan ja kas kummaa kun tulos on eri -> sitten ihmetellään miten tässä näin kävi ja gpt on sitkeästi sitä mieltä että molemmat tulokset on oikein- vittu mikä pässi :)
 
No eiköhän pointti selvinnyt. Kun verotarkastus tulee ja se tarkastaja sitten nähtyään normaalit työterveysmenot pyytää vielä nähtäväkseen yksinyrittäjän työterveyshuollon toimintasuunnitelman, niin tokihan hän sen hyvin tarkasti lukee ja toteaa sitten, että voi voi, mutta ei tämä sinun yhden miehen yrityksen työterveyden toimintasuunnitelma täytä nyt työturvallisuusviranomaisten vaatimuksia, joten lätkäisen tästä nyt sulle sitten korotetut jälkiverot näistä normaaleista työterveysmenoista, hyvää jatkoa yrittäjyydelle ja nähdään seuraavassa tarkastuksessa. :rofl::rofl::rofl::rofl:
Mahtaakohan KPMG aina tilintarkastuksissa varmistaa, ettei tommosta hirveää riskiä pesi yrityksessä.

Minulle alkaa selvitä miksi yrittäjyyttä pidetään jotenkin niin vaikeana ja salamyhkäisenä.
 
Valitettavasti tuo (kuten mikään mukaan chatgpt-rävellys) ei täytä lainkirjainta.

Tuossa suunnitelmassa kun pitäisi käydä läpi että koska/milloin/mitä/täh lääkäri on työnantajan maksama.

Eli kun esim. hammaslääkäriä ei ollut mainittu niin se menee omasta piikistä (kuten ne peruslääkäritkin).

Ps. chatgpt tekee pääosin hyvin paskaa jälkeä ja jos kysyjä ei asiaa ymmärrä niin lopputulos on katastrofaalinen - kuten yltä käy ilmi. Kauniita sanoja väärässä kontekstissa.

Pps. Kokeilkaapas vaikkapa kysyä että ”kuinka pitkä jäykkä aka taipumaton putki halkaisijaltaan 100mm mahtuu 50cmx50cm aukosta jos lattian paksuus on 20cm ja aukon alla on vapaata tilaa korkeussuunnassa 60cm.
- Ensimmäiseksi tuo pässi koittaa sovittaa sitä putkea 50cm suunnassa ymmärtämättä että diagonaalissa on enemmän pituutta
- seuraavaksi pässi ei tajua että sillä lattialla oli paksuus
- sitten se koittaa sovittaa ideaali suoraa unohtaen putken paksuuden (huomattamalla osasi sitten soveltaa neliöjuuri approksimaatiota)

Sitten kun näyttää siltä että se osaa kysymyksen ratkaista niin kysyy ”kuinkas iso neliön mallinen luukku tarvitaan 6 metrin putkelle”. Tästä kun saa kaavan (eri toki millä ratkaistiin eka pähkinä niin pyytää ratkaisemaan ko. kaavalla ensimmäisen kysymyksen uudestaan ja kas kummaa kun tulos on eri -> sitten ihmetellään miten tässä näin kävi ja gpt on sitkeästi sitä mieltä että molemmat tulokset on oikein- vittu mikä pässi :)
Oletetaan että 50cm x 50cm aukko on seinässä 60cm korkeudella, niin tuosta menee läpi melko pitkä 100mm halkaisijaltaan oleva putki
 
With a rebel YEL she cried more, more more!


Tämä on tätä suomen hienoa yritystoiminnan ennakoitavuutta, meno on kuin ryssänmaalla.

"Pentikäinen toteaa, että työnantajayrittäjien määrä on kolmessa vuodessa supistunut noin 20 prosenttia ja yksinyrittäjien noin 15 prosenttia."

Siinä on vähän pureskeltavaa, hurjia lukuja. Eikä vielä olla päästy Lugerin varmistimen poistoa pidemmälle. Ensi vuonna pärähtää matkailualalle kevyet 4% lisää arvonlisäveroa rasittamaan kannattavuutta.
 
Voihan perskarva. Näköjään Terveystalo lukee tätä keskustelua 😅 Nyt tuli ilmoitus tuon 30e/vuosi palvelun loppumisesta ja korvaava tuote onkin sitten 130e/vuosi plus (ainakin virallisten ohjeiden mukaan) pakolliset tanssit neuvolan tädin kanssa tuntihinnalla.

Taidan jatkossa asioida yksityishenkilönä ja laittaa firmalle kulukorvauksien mukana työterveyteen. Siinä on sekin etu ettei tarvi käydä aina samalla yhtiöllä.
 
Vähän ikävän saivartelun sävyn sai keskustelu työterveydenhuollosta. Ihan yhtä tyhmää kun kertoa omia toimintatapojaan oikeina on päsmäröidä asiasta joka selvästi jättää paljon tulkinnanvaraa. Asiaa kannattaisi varmaan tiedustella esim suomen Yrittäjien lakipuolelta muutamalla selvällä kysymyksellä, vastaus on varmasti eri onko kyse tapaturman hoidosta, perustarkastuksesta tai hampaiden soodapesusta.
Senverran mitä tässä ehdin parin tutun tilintarkastajan kanssa keskustella, vastaus oli molemmilla tyyliin "ei kuulu heille onko sopimusta, kohtuulliset kulut luokkaa alle 1000€/vuosi/hlö ok" . Yleisin tilanne mistä pyydetään selvitystä on että on laskutettu jonkun kokonaan yrityksessä työskentelemättömän eli vaikka oman puolison/lapsen kuluja.
 
With a rebel YEL she cried more, more more!

Kelatkaa mitä siitä seurais jos 30-50 -vuotiaat ymmärtäisivät, että heidän eläkkeensä on jo syöty kahdesti ennen heidän eläkeikää.

Jos olet tänään järkevä, niin maksat nykyiset maksut ja laitat saman verran sukanvarteen jossakin kiinteämmässä tai muuten potentiaalisemmassa muodossa.
 
Mille toimi alalle laittaisitte suunnitteluun ja teknisiin piirustuksiin keskittyvän yrityksen?
Siirretty työelämä keskustelusta.

Ensimmäinen kysymys on että tarkoitatko kaupparekisteriin ilmoitettavaa toimialaa vai verottajalle ilmoitettavaa päätoimialaa.

Mikäli päätoimialaa niin miettisin että kuinka paljon haluan maksaa YELiä ja laittaisin sille toimialalle jossa saavutan tavoitetason.

Sopivimpaan toimialaan en osaa ottaa kantaa mutta toi tosiaan vaikuttaa eläkeyrityksien työtulon määritykseen, joka taas vaikuttaa YEL maksun määrään.

Jos tuolla ei ole väliä niin sitten voi valita ihan oman maun mukaan.

Itseasiassa samassa yhteydessä voinkin nostaa esille kysymyksen muille että tietääkö joku vaikuttaako kumpikaan noista oikeasti yhtään mihinkään muuhun kuin yrityksen nimen määritykseen ja tilastointiin?
 
Laittaisin "Kaikki laillinen yritystoiminta" vai mikä se vakiolause nykyään on. Rahnaa kuitenkin kertyy yhtiöön ja sitten sitä sijoittaa joskus ties mihin jne niin selkeintä kun ei rajoita mitään. Vaikka eipä tuo oikeasti ainakaan yhden hengen firmassa ketään kiinnosta. Jossain monen omistajan firmassa ehkä joku voisi sitten rettelöidä, jos firma tehnyt jotain mikä ei kuulu sen toimintaan.
 
Laittaisin "Kaikki laillinen yritystoiminta" vai mikä se vakiolause nykyään on.

Tuo ei verottajalle kelpaa. Ja PRH:lle taas liian laaja toimiala voi aiheuttaa ongelmia halutun nimen valitsemisessa. Miettisin ehkä vähän tarkemmin asiaa. Ja toimialoja voi myöhemminkin lisätä tai muuttaa jos tulee tarve.

Toimialaa/-aloja voi haarukoida katsomalla muita saman alan ja samaa palvelua tarjoa yrityksiä. Katsoo, mitä niille on kaupparekisteriin ilmoitettu.
 
Laittaisin "Kaikki laillinen yritystoiminta" vai mikä se vakiolause nykyään on. Rahnaa kuitenkin kertyy yhtiöön ja sitten sitä sijoittaa joskus ties mihin jne niin selkeintä kun ei rajoita mitään. Vaikka eipä tuo oikeasti ainakaan yhden hengen firmassa ketään kiinnosta. Jossain monen omistajan firmassa ehkä joku voisi sitten rettelöidä, jos firma tehnyt jotain mikä ei kuulu sen toimintaan.
Ei se ylimääräisten sijoittaminen toimialasta kiinni jää, kunhan ei ala liian aktiiviseksi sijoittajaksi (jolloin siitä tulee olennainen osa liiketoimintaa). Joku kuukausittainen rahastosijoitus on siis täysin ok mille tahansa yritykselle.
 
Tuo ei verottajalle kelpaa. Ja PRH:lle taas liian laaja toimiala voi aiheuttaa ongelmia halutun nimen valitsemisessa. Miettisin ehkä vähän tarkemmin asiaa. Ja toimialoja voi myöhemminkin lisätä tai muuttaa jos tulee tarve.

Toimialaa/-aloja voi haarukoida katsomalla muita saman alan ja samaa palvelua tarjoa yrityksiä. Katsoo, mitä niille on kaupparekisteriin ilmoitettu.

Päätoimiala on valittava ja sinne perään kaikkii laillinen liiketoiminta. Toimialan muutos on erittäin kallis toimenpide, kiitos Sääntösuomen.

ps. Jos yritys voi mitenkään toimia ulkomailta käsin niin siirtäisin kyllä toimintani sinne. Jälkikäteen ei onnistu. Siinä joutuu palkkaamaan kallista kirjanpito ja veroneuvontaa, mutta se on ennakoitavaa toisinkuin suomen verotus ja eläkerangaistukset.
 
Päätoimiala on valittava ja sinne perään kaikkii laillinen liiketoiminta. Toimialan muutos on erittäin kallis toimenpide, kiitos Sääntösuomen.

ps. Jos yritys voi mitenkään toimia ulkomailta käsin niin siirtäisin kyllä toimintani sinne. Jälkikäteen ei onnistu. Siinä joutuu palkkaamaan kallista kirjanpito ja veroneuvontaa, mutta se on ennakoitavaa toisinkuin suomen verotus ja eläkerangaistukset.
"erittäin kallis"? 50 euroa:
 
Toimialan muutos on erittäin kallis toimenpide, kiitos Sääntösuomen.

280e ei mielestäni ole "erittäin kallis" tai edes kallis, jos sen joutuu 2-3 kertaa yrityksen elinaikana tekemään. Mutta YMMV. Joka tapauksessa tuo voi vaikeuttaa ainakin nimen rekisteröintiä.

erittäin kallis"? 50 euroa:

Tuo toiminimi. OY:llä kalliimpi. mutta ei mikään ylihintainen.
 
Kai tuo toimialan leveä haarukka menee samaan kuin väärän/prepaidnumeron antaminen tai ylipäätänsä kaikkien tietojen salailu. Lähtökohtaisesti se yritys kuitenkin perustetaan liiketoimintaa varten, ja mitä tarkemmat/paremmin ajantasalla olevat tiedot siitä on, sitä luotettavamman kuvan se itsestään antaa.

Omassa työssä tullut skippailtua välillä ihan isohkojakin yrityksiä ulos, kun uupuu tilinpäätös, työntekijä tms tietoja yleisistä rekistereistä. Monella alalla ihan perus kauraa että ne tarkistetaan vaikka ei missään mainittaisi ja tarjous/tekijä hylätään tai jätetään kysymättä, jos tiedot eivät kunnossa. Pienennän sillä omaa riskiä, kun jätän kysymättä tarjouksen esim maahantuojalta joka harjoittaa "kaikkea liiketoimintaa maan ja taivaan välissä".
 
280e ei mielestäni ole "erittäin kallis" tai edes kallis, jos sen joutuu 2-3 kertaa yrityksen elinaikana tekemään. Mutta YMMV. Joka tapauksessa tuo voi vaikeuttaa ainakin nimen rekisteröintiä.

No jos sinulta tippuu 280€ liikevoittoa taskusta pikku sananmuutokseen niin hyvin on asiat. Todellisuudessa se jää tekemättä myöhemmin tuon takia eli onko väärän toimialan alla pyörittäminen kuinka riskaabelia. Tuohon voi muuten liittyä jotain muitakin kuluja, tarvitseeko esim. oikeaksi todennettuja jäljennöksiä tai vastaavaa.
 
280e ei mielestäni ole "erittäin kallis" tai edes kallis, jos sen joutuu 2-3 kertaa yrityksen elinaikana tekemään. Mutta YMMV. Joka tapauksessa tuo voi vaikeuttaa ainakin nimen rekisteröintiä.

Tuo toiminimi. OY:llä kalliimpi. mutta ei mikään ylihintainen.

Verottajan päätoimialan muutos on 50€ myös osakeyhtiöille.

280€ on yhtiöjärjestyksen muutos ja sen joutuu tekemään jos muuttaa toimialaa kaupparekisteriin.

Mutta ei noiden nyt kenenkään liiketoimintaa pitäisi kaataa tai jos kaataa niin sitten ollaan jo muutenkin melkein siellä.
 
Mutta ei noiden nyt kenenkään liiketoimintaa pitäisi kaataa tai jos kaataa niin sitten ollaan jo muutenkin melkein siellä.

Juuri näin. Lähinnä pointti oli tosiaan se, että jos listaa ns. kaikki toimialat, voi tulla ongelmia yrityksen nimen rekisteröinnissä. Se ei riitä että nimi on kirjaimellisesti uniikki, vaan sitä ei saa voida sekoittaa olemassaolevaan samalla toimialalla toimivaan yritykseen/tavaramerkkiin. Ja tämä on tietenkin subjektiivinen asia. Jos meillä on Nokia, ei Nåkia-nimistä yritystä luultavasti anneta rekisteröidä jolla on kaikki toimialat listattu. Mutta jos Nåkialla on toimialana "Lankojen ja käsityötarvikkeiden vähittäiskauppa", ei ongelmia luultavasti tule.

Hyvä siis tiedostaa tämä asia ennen kuin lähettää perustamisasiakirjat.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
262 455
Viestejä
4 557 225
Jäsenet
74 967
Uusin jäsen
Jalleboi

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom