Yrittäjyys ja oma firma

[ihottuma]

Pienelle toiminnalle olen omien kokemusten perusteella päätynyt Holvi + Kitupiikki yhdistelmään.

Holvi toimii siis pankin lisäksi taloushallintona, kirjanpito hoituu Kitupiikillä itse tehden.

Ihan sivuhuomautuksena, että tosiaan myös toiminimiyrittäjä voi vähentää matkakulut omalla autolla, mutta vain henkilökohtaisen verotuksen puolella (jos ja kun sillä omalla autolla ajetaan kokonaisuudessaan alle 50% yrityksen ajoa. Jos yli, kirjataan ajoneuvo yrityksen kirjanpitoon).

Ainakin omasta mielestä varsinkin pienen yritystoiminnan pyörittämisessä pääsee aika helposti tuntipalkoille, jos jaksaa itse tutustua verotuksen ohjeisiin ja tekee kirjanpidon itse.

 

[jinx1980]

Tossa on karkeasti sen mitä TMI ei voi vähentää

Henkilökuntaedut verotuksessa

www.vero.fi

Kollektiivisesti kaikille työntekijöille
- hammaslääkäri a max 800e/vuosi (3.2.5.2 ja 3.2.5.7)
- virkistyspäivät (3.5.2.8) a max 400e/keskimäärin per työntekijä, moottorikelkka vuokra, kiipeilyä, tuulitunneli, rata-ajoa, you name it,
- yhteisöllinen liikunta (3.5.2.1) a max 400e/keskimäärin per... eli esim squash-halli
- kilpailumaksuja
- kulttuuritapahtumia (3.5.2.2) a max 400e/keskimäärin per... eli esim kausikortti teatteriin
- kausikortteja työntekijöiden ehdotusten perusteella (3.5.2.2), max 400e, käsittääkseni bundlattu yhteen yllä olevan kanssa... eli esim kausikortti HIFK peleihin
- kulttuurisetelit (3.6) a max 400e per lärvä
- hedelmiä/kahvia kotikonttorille aka firman toimipisteeseen (3.5.2.4)
- rafla ja muuta toimintaa kylkeen 3x/vuosi, "joulu"/"kesä"/"kirjanpito"juhlat - nimellä/tapahtuman sisällöllä ei väliä, kulut == rajattomat "mutta kohtuulliset", ALV vähennyskelpoistakin vaikka viinaa olisikin (3.5.2.9)
- mökki (3.2.5.10), ohjeistus epäselvä, joku omavastuu pitää maksaa mutta summia ei kerrottu, itse sain ohjeeksi tyyliin 150e maksaa työntekijä ja loput firma
- lisäksi voi tarjota joululahjat max 100e (3.4.2) ja merkkipäivät a vuosipalkka/26 (3.4.1)

Sen lisäksi täältä putoaa

Työnantajan ottamien vapaaehtoisten riskihenkilövakuutusten verotus

www.vero.fi

- sairauskuluvakuutus (3.4, 3.2, 3.3 ja edeltävästä ohjeesta 3.2.1), tässäkin vissiin keskimäärin 400e/työntekijä raja
Ei kollektiivisuutta vaativat
- tapaturmavakuutus (3.2, 3.3, 3.4, 4.2) (huom. yrityksen kautta otettu hinta ~sama kuin itse otettu mutta korvaa kaikki riskilajit myös siis laskuvarjohyppy, sukellus jne)
- kuolemanvaravakuutus (4.1) (jos joku haluaa ottaa)

Käsittääkseni mitään (tai ainakaan suurinta osaa) näistä ei voi pistää TMI:llä kuin sinun työntekijöille, mutta yrittäjä itse ei saa mitään kun ei ole "työntekijä" yrityksessä toisin kuin OY:n omistaja joka nostaa palkkaa... Tuosta ei tartte lähellekään kaikkia ominaisuuksia käyttää niin 1k-2k saa "tassuun" 0% verolla ihan heittämällä ja se kuittaa kaiken TMI vs OY overheadin helposti, toisin sanoen TMI kannattaa vain jos kassasta noita ei pysty/halua/itse tartte...

 

[jinx1980]

Näistä "eduista" voisi keskustella enemmänkin mielestäni tässä ketjussa. Koska jälkimmäisen linkin mukaan voi tarjota sairauskuluvakuutuksen niin kuin ekan linkin lääkkeet (3.2.5.2 ja 3.2.5.7) vaatisivat vissiin oikean terveydenhuoltosopimuksen tekemistä kun asiaa oikein tavaa, jos ei siis ole sairauskuluvakuutusta joka nuo kattaa. Sopimusta lakisääteisistä palveluista ei kuitenkaan oikeasti muuten tarvita mihinkään ellei ole ulkopuolisia työntekijöitä eli on vain omistajat/yrittäjä itse...

Mihin siis tarvitaan tuota lakisääteista sopimusta jos lain mukaan ko. soppari ei ole pakollinen? Lääkekulut on kuitenkin TVL alaista kamaa niin eikö jokaista duunaria pitäisi kohdella vastaavasti, riippumatta mitä kautta ne lääkkeet maksetaan jos lääkkeistä rahat takaisin saa oli maksaja sitten firma tai vakuutusyhtiö?

Entäpä jos on yrittäjä a ja b, joilla molemmilla on tismalleen samanlainen sairaiskuluvakuutus joka itsessään kattaa lääkkeet (näin voi olla eikä vaadi tuota lakisääteistä sopparia, koska vakuutusmaksaa ne lääkkeet), mutta toisella on vakuutusta otettaessa ollut sairaus jonka johdosta vaikkapa lääke y on poissuljettu korvattavuuden piiristä. Eikä tällöin (koska TVL alaista "tuloa") syrjitä tuota toista sairauden perusteella verotuksessa mikäli hänelle yritys ei saisi vapaaehtoisesti korvata noita lääkkeitä ns. omasta pussista? Onko sitten eroa vielä jos maksetaan tuo lääke suoraan kuittia vastaan vs. että löydään se vakuutusyhtiölle joka pistään sen bumerangina takas tai ehkäpä "laskuttaa" sen yritykseltä?

Entäpä kun tuo sairauskuluvakuutuskin on (taas vaihteeksi) nerokkaasti termitetty "keskimäärin 400e/työntekijä" niin olet voinut tarjota itselle tuon vakuutuksen 20v-45v ikäisenä pro bono mutta sen jälkeen hinta karkaa väistämättä yli 400e:n niin eikö tämäkin ole ikäsyrjintää verottajan taholta koska ollaan edelleen TVL alaisen "tulon" piirissä. Miten sama vakuutus voi olla ok tarjota 40v:lle mutta ei 45v:lle, miksi 45v:n pitäisi maksaa 400e ylittävä osa omasta pussista... Tätä voi ajatella vielä pidemmällekin, yritys c:ssä on 100kpl 20v tekijöitä, vakuutus on keskimäärin heittäen alle 400e, d:ssä on 100kpl eläkeläisinä, vakuutus on keskimäärin jotain 2000e, miksi d ei saisi tarjota tismalleen samaa vakuutusta kuin c, miten työntekijä profiili voi vaikuttaa asiaan?

Muutenkin kun noita verottajan ohjeita lukee niin ei vaan pysty ymmärtämään että minkälainen virkamiestyövuosi määrä näihin käytetään vuositasolla kun rakennellaan ties minkälaisen lobbauksen kautta mitä ihmeellisempiä himmeleitä mitä erikoisemmilla reunaehdoilla ja parhaissa niitä ehtoja ei ole ollenkaan kirjattuna ja kysymälläkään ei saa kuin epämääräistä muminaa vastaukseksi. Kuitenkin lähes kaikki edut on TVL alaista tavaraajoten firman taloudellisella tilanteella ei ole minkäänlaista vaikutusta asiaan, toisin sanoen jokainen etu pitää olla syrjimätön palkansaajien kesken eri yritysten välillä eli käytännössä johdettavissa a) henkilön vuosipalkasta tai vaihtoehtoisesti b) tismalleen sama kovakoodattu arvo ihan kaikille palkansaajille.

 

[Taituri]

Haluaisin varmistaa teiltä fiksummilta, miten asia menee. Ja todennäköisesti tämä on halvempaa, kuin kysyä kirjanpitäjältä

Omistan osakeyhtiön ja olen sen ainoa "työntekijä". Saako yritys siltikin ostaa minulle ~100€ arvoisen joululahjan (esim. joulukinkun)? Vai onko asiassa jokin ongelma, kuten se, että käytännössä ostaisin itse itselleni firman rahoilla joululahjan?

 

[Graf af Kexholm]

Haluaisin varmistaa teiltä fiksummilta, miten asia menee. Ja todennäköisesti tämä on halvempaa, kuin kysyä kirjanpitäjältä

Omistan osakeyhtiön ja olen sen ainoa "työntekijä". Saako yritys siltikin ostaa minulle ~100€ arvoisen joululahjan (esim. joulukinkun)? Vai onko asiassa jokin ongelma, kuten se, että käytännössä ostaisin itse itselleni firman rahoilla joululahjan?

Jos tuossa toteutuu kollektiivisuus (check) ja se, että etu ei ole rahaa (check), ainoaksi kysymysmerkiksi jää sitten edun tavanomaisuus. Nähdäkseni joulukinkku täyttää tavanomaisuuden ehdot, eli en näe estettä että yhtiösi antaisi sinulle verottomasti joulukinkun.

 

[Tatuks]

Haluaisin varmistaa teiltä fiksummilta, miten asia menee. Ja todennäköisesti tämä on halvempaa, kuin kysyä kirjanpitäjältä

Omistan osakeyhtiön ja olen sen ainoa "työntekijä". Saako yritys siltikin ostaa minulle ~100€ arvoisen joululahjan (esim. joulukinkun)? Vai onko asiassa jokin ongelma, kuten se, että käytännössä ostaisin itse itselleni firman rahoilla joululahjan?

Pakko puuttua tähän että jos sulla on kirjanpitäjä joka veloittaa siitä että kysyt todella tavanomaisen kysymyksen, niin vaihda kirjanpitäjä.

 

[jinx1980]

Jos tuossa toteutuu kollektiivisuus (check) ja se, että etu ei ole rahaa (check), ainoaksi kysymysmerkiksi jää sitten edun tavanomaisuus. Nähdäkseni joulukinkku täyttää tavanomaisuuden ehdot, eli en näe estettä että yhtiösi antaisi sinulle verottomasti joulukinkun.

Eihän tuossa ”tavanomaisuus” ole mikään mittari, vaan että lahja on ’työnantajan valitsema’ tai että ’työnantaja antaa valita rajatusta joukosta lahjoja’ (eli esim. koko verkkokauppa.com valikoimasta ei saa valita, teoriassa jos rajataan valikoimasta pois pölynimurit niin muusta valikoimasta voi valita).

Lisäksi lahja ei myöskään saa olla ’helposti’ rahaksi muunnettavissa’ eli lahjakortit rajautuu käytännössä ulos elleivät ne ole henk. koht. kortteja (ja rajattuun valikoimaan tietysti). Erityisesti tuota rajattua valikoimaa jätetään noudattamatta ihan pörssifirmoissakin…

Toisin sanoen kyllä sitä voi ostaa vaikka anustapin joululahjaksi kunhan summa max 100€. Samoin kesäjuhlissa voi pitää vauhdittoman kolmiloikan kilpailun ja palkita voittajan max 100€ lahjalla.

Siihen ei sitten verottajakaan osannut lausua oikein mitään, että mitä on ’työnantajan hankkima’ yhden henkilön firmassa… Omalla kortilla ostettu ja firman laskutettu ei varmasti ole, vastaavasti laskulla firmalle (ei oikein mitään järkeä, eikä helposti onnistu joka paikasta) on, mutta entäs firman kortilla ”omistajana” ’itselle’ hankkima… Isommassa firmassa esimerkiksi esimies voi kyllä höylätä omalla kortilla lahjan alaiselle ja laskuttaa se ’matkalaskuna’.

 

[Graf af Kexholm]

Eihän tuossa ”tavanomaisuus” ole mikään mittari, vaan että lahja on ’työnantajan valitsema’ tai että ’työnantaja antaa valita rajatusta joukosta lahjoja’ (eli esim. koko verkkokauppa.com valikoimasta ei saa valita, teoriassa jos rajataan valikoimasta pois pölynimurit niin muusta valikoimasta voi valita).

Lisäksi lahja ei myöskään saa olla ’helposti’ rahaksi muunnettavissa’ eli lahjakortit rajautuu käytännössä ulos elleivät ne ole henk. koht. kortteja (ja rajattuun valikoimaan tietysti). Erityisesti tuota rajattua valikoimaa jätetään noudattamatta ihan pörssifirmoissakin…

Toisin sanoen kyllä sitä voi ostaa vaikka anustapin joululahjaksi kunhan summa max 100€. Samoin kesäjuhlissa voi pitää vauhdittoman kolmiloikan kilpailun ja palkita voittajan max 100€ lahjalla.

Siihen ei sitten verottajakaan osannut lausua oikein mitään, että mitä on ’työnantajan hankkima’ yhden henkilön firmassa… Omalla kortilla ostettu ja firman laskutettu ei varmasti ole, vastaavasti laskulla firmalle (ei oikein mitään järkeä, eikä helposti onnistu joka paikasta) on, mutta entäs firman kortilla ”omistajana” ’itselle’ hankkima… Isommassa firmassa esimerkiksi esimies voi kyllä höylätä omalla kortilla lahjan alaiselle ja laskuttaa se ’matkalaskuna’.

TVL 69 § "Veronalaiseksi tuloksi ei katsota, ellei edellä säädetystä muuta johdu, koko henkilökunnan tai työnantajan palveluksesta eläkkeellä olevien työnantajalta saamaa tavanomaista [kirjoittajan korostus] ja kohtuullista: [...] 3) merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahjaa, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena; [...]"

Verohallinto on sitten jotain kautta päätynyt nykyään tuohon 100€ rajaan (sivukommenttina, lahjaksi menevän hankinnan arvonlisävero ei ole vähennyskelpoista) vähäisyyden tunnusmerkkinä. Tavanomaisuuden vaatimusta en lähtisi yksittäisen henkilökuntaedun kautta pohtimaan, mutta moniin vastaaviin poikkeussäännöksiin on jätetty takaportit, joiden perusteella verovapauksia voidaan verotuksessa evätä, mikäli niitä katsottaisiin käytetyn liian aggressiivisesti.

Ja menetelmäohjeena: verohallinnon puhelinnumeroon soittaminen on harvoin viisasta ajankäyttöä, jos on tarkoitus saada mitään kovin syvällisiä vastauksia. Sieltä on mahdollista päästä ihan asiantuntijatasolle, mutta silloin täytyy paitsi ymmärtää verotuksessa käytettävää terminologiaa, myös ymmärtää miten koko paletti laajemmin toimii.

 

[jinx1980]

Täällä on avattu tuota 69 ja muitakin pykäliä: Henkilökuntaedut verotuksessa

Kohta 3.1.2:
” Edun tavanomaisuuden ja kohtuullisuuden arvioinnissa lähtökohtana on yleensä edun raha-arvo eli käytännössä edun järjestämisestä työnantajalle aiheutuvat kustannukset tai työntekijälle koituvan säästön määrä. Näiden lisäksi on otettava huomioon edun sisältö ja sen tavanomaisuus (KHO 2020:78).”

Käytännössä se kohtuullisuus on tavaran rahallinen arvo ei se tavaran ”laatu” itsessään.

Lisäksi kun kyseessä on TVL alainen etu niin eri yhtiöissä olevia työntekijöitä ei voida kohdella eri tavalla. Iso firma voisi varmasti pistää sen anustapin joululahjapakettiin (ei ehkä kovin korrektia, mutta leluthan ovat nykyään ’muotia’), josta seuraa se että näin voidaan toimia myöskin yhden henkilön firmassa.

3.4.2:sta puolestaan tulee tuo 100€ eli verottaja soveltamisohjeessa kertoo mikä on ’kohtuullinen ja tavanomainen’

 

[jinx1980]

KHO 2020:78 tosiaan antaa vähän osviittaa mitä tuolla ’tavanomaisella’ haetaan. Toisin sanoen jos lahjan/edun pystyy tarjoamaan maksamalla rahaa niin se on käytännössä tavanomaista kunhan pysytään verottajan määrittelemien raamien sisällä.

Käsittääkseni tuo case on linkkini 3.5.1 kohdan mukaista toimintaa jossa ei ole mitään kiveenhakattua 400€ rajaa (vrt liikunta/kulttuuri seteli kohta 3.6), toisin sanoen noissa nimenomaan joudutaan tulkitsemaan ’tavanomaista ja kohtuullisuutta’, mutta ei myöskään tule nakkikioskeille ongelmaksi.

Tuo KHO casekin olisi varmaan ollut ok, jos olisi firma jaettu tyyliin 3 palaseen suomea ja aina tarjottu ko. palasessa työskentelevällä vain ko. palasen paikkoja. Toisin sanoen ongelmaksi muodustui ainakin se että ’valikoimaa ei ollut mitenkään rajattu’. Varmasti rajatapaus kun hallinto-oikeus edun hyväksyi… Mutta kuten tuosta näkee niin jos rahaa ei firmalta suoraan pala, niin saatu (rahallinen)etu voi olla todella isokin jos sen vain muuten pystyy sopivasti perustelemaan (vrt postin pääjohtajan/toimarin (ja oliko siinä jotain johtoryhmääkin) 40k€ arvoinen golf-osake että pojat pääsee pelaamaan työnantajan järjestämässä paikassa, ei haitannut vaikka tuo maksoi ihan oikeaa rahaa)…

 

[Tuomi0]

Tmi yrittäessä ei tarvitse muistaa mitään muuta, kuin että vastaat toiminnasta koko omaisuudellasi. Vahingonkorvauksissa ei ole ylärajaa, vastuut on rajoitettava silloin sopimuksissa hyvinkin laajasti.

 

[mt247]

Vinkkejä kirjanpito-ohjelmaan pienimuotoisen TMI pyörittämiseen kaipailisin. Teen toiminimellä pientä sivubisnestä ja nyt olen käyttänyt OP-kevytyrittäjä palvelua. Laskutus vuodessa on ollut tänä vuonna vajaat 5000€ yhteensä eli aika pientä bisnestä. Nyt kuitenkin tulee tilanne eteen, että en voi enää pyörittää kaikkea OP:n kautta, koska sen kautta ei onnistu laskutus ulkomaille.
Hommahan on kohtuu simppeliä konsultointi / ohjelmointityötä ja laskuja lähtee asiakkaille 0-2 / kk. Lisäksi tietty on jotain vuosittaisia kuluja kuten webbisivut, laitehankinnat, lisenssit yms.

Onko jotain vinkkejä ilmaisiin softiin / excel pohjiin jolla tuon kirjanpidon voisi hoitaa siististi?

Tilitin

helineva.net

 

[Niamu]

Tmi yrittäessä ei tarvitse muistaa mitään muuta, kuin että vastaat toiminnasta koko omaisuudellasi. Vahingonkorvauksissa ei ole ylärajaa, vastuut on rajoitettava silloin sopimuksissa hyvinkin laajasti.

Monelta myös unohtuu että pienenä toimijana tarvitsee usein pankista reippaasti myös lainaa. Vaikka onkin Oy niin silti käytännössä lainojen takauksena koko omaisuus. Jos nyt vaikka leikitään että tapahtuisi jotain ja Oy menisi konkurssiin niin menettäisi myös koko omaisuuteni.

 

[Tuomi0]

Monelta myös unohtuu että pienenä toimijana tarvitsee usein pankista reippaasti myös lainaa. Vaikka onkin Oy niin silti käytännössä lainojen takauksena koko omaisuus. Jos nyt vaikka leikitään että tapahtuisi jotain ja Oy menisi konkurssiin niin menettäisi myös koko omaisuuteni.

Et menetä koko omaisuutta silloin, menetät pantin. Pankki ei pääse ottamaan tililtäsi sadan tonnin talletustasi, jos asunto on vakuutena yrityslainassasi.

 

[yero]

Omistan osakeyhtiön ja olen sen ainoa "työntekijä". Saako yritys siltikin ostaa minulle ~100€ arvoisen joululahjan (esim. joulukinkun)? Vai onko asiassa jokin ongelma, kuten se, että käytännössä ostaisin itse itselleni firman rahoilla joululahjan?

Eiköhän tuo peitellyksi osingonjaoksi mene.

 

[Tuomi0]

Eiköhän tuo peitellyksi osingonjaoksi mene.

Se varmaan laskettaisiin luontoiseduksi, peitelty osingonjako on vähän toisenlainen juttu. Lain mukaan saat kyllä kinkun ostaa, mutta verottajan ei tarvitse sellaisia höpöjuttuja noudattaa.

Peitelty osingonjako:

"Verotusmenettelystä annetun lain (VML 18.12.1995/1558) 29 §:n 1 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan rahanarvoista etuutta, jonka osakeyhtiö antaa osakkaansa tai tämän omaisen hyväksi osakkuusaseman perusteella tavallisesta olennaisesti poikkeavan hinnoittelun johdosta tai vastikkeetta. VML 29 §:n 2 momentin mukaan peitellyllä osingolla tarkoitetaan myös omia osakkeita hankkimalla tai lunastamalla taikka osakepääomaa, vararahastoa tai ylikurssirahastoa alentamalla osingosta menevän veron välttämiseksi jaettuja varoja. "

Luontoisedut:

"Veronalaiseksi palkka- tai eläketuloksi ei katsota tavanomaista ja kohtuullista merkkipäivälahjaa tai vähäistä muuta lahjaa, joka on saatu muuna kuin rahana tai siihen verrattavana suorituksena (TVL 69.1 § 3 k.)."

"Vähäinen lahja
Vähäisellä muulla lahjalla tarkoitetaan lähinnä jouluna henkilökunnalle annettavia huomionosoituksia, (esim. joulukinkkua tai herkkukoria) joiden tulee olla merkkipäivälahjoihin verrattuna arvoltaan vähäisiä esinelahjoja. Lahjan arvo voi olla enintään 100 euroa. Joulurahat, ostokortit ja muut rahaan verrattavat suoritukset katsotaan palkaksi niiden arvosta riippumatta.
"

 

[yero]

Tota, nyt meni pahasti väärin luontoisedun käsite.

Verotuksessa luontoisedulla tarkoitetaan työnantajan muuna kuin rahana työstä suorittamaa vastiketta palkansaajalle. Luontoisetu on toisin sanoen työnantajan järjestämä ja kustantama hyödyke (tavara tai palvelu), jonka työnantaja luovuttaa palkansaajan käyttöön.


Luontoisedussa palkansaaja saa vain käyttöoikeuden hyödykkeeseen. Sen sijaan hyödykkeen omistusoikeus ei siirry palkansaajalle. Käyttöoikeus hyödykkeeseen lakkaa viimeistään työsuhteen päättyessä.

(Luontoisedut verotuksessa)
Luontoisetuja on esimerkiksi työntekijän käytössä olevat, mutta työnantajan omistamat (tai vuokraama tai liisaama tms) auto, asunto tai vene.

Yhtiön osakkaalle antama kinkku on osakkuuden perusteella saatu etu, eli määritelmällisesti peitelty osinko. Henkilökuntaetuja en koittaisi yrityksessä, jossa ei ole henkilökuntaa, siinäkään tapauksessa, että henkilökunnalle kyseessä olisi verovapaa vähäinen lahja.

 

[jinx1980]

Yhtiön osakkaalle antama kinkku on osakkuuden perusteella saatu etu, eli määritelmällisesti peitelty osinko. Henkilökuntaetuja en koittaisi yrityksessä, jossa ei ole henkilökuntaa, siinäkään tapauksessa, että henkilökunnalle kyseessä olisi verovapaa vähäinen lahja.

Kannattaa vähän tarkistella faktoja ennenkuin tulet huutelemaan. Saat palkkaa yrityksestä, olet sen työntekijä (eli kansankielellä yrityksellä on henkilökuntaa), piste - pirautapa vaikka verottajalle jollet muutakaan tekemistä keksi.

 

[Voitonavain]

Kannattaa vähän tarkistella faktoja ennenkuin tulet huutelemaan. Saat palkkaa yrityksestä, olet sen työntekijä (eli kansankielellä yrityksellä on henkilökuntaa), piste - pirautapa vaikka verottajalle jollet muutakaan tekemistä keksi.

Ainakin edellisessä Taloustaidon numerossa 11/21, Veronmaksajain keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari kirjoittaa:

Yrityksen koko vaikuttaa kuitenkin asiaan. Yhden miehen tai naisen osakeyhtiössä lahjojen antaminen yhtiöstä osakkaalle itselleen sisältää veroriskin, vaikka esimerkiksi työterveyshuollon järjestäminen yhtiössä on ok.

 

[kapo]

Ainakin edellisessä Taloustaidon numerossa 11/21, Veronmaksajain keskusliiton johtava verojuristi Päivi Kaari kirjoittaa:

Miten se on eriasia antaa lahjaksi paistinpannu pikkufirmassa vs isossa firmassa?

 

[yero]

Miten se on eriasia antaa lahjaksi paistinpannu pikkufirmassa vs isossa firmassa?

Olennaista on, onko lahjan antamisesta päättävä henkilö sama kuin lahjan saaja.

Kannattaa vähän tarkistella faktoja ennenkuin tulet huutelemaan. Saat palkkaa yrityksestä, olet sen työntekijä (eli kansankielellä yrityksellä on henkilökuntaa), piste - pirautapa vaikka verottajalle jollet muutakaan tekemistä keksi.

Jos katsot tarkasti, niin huomaat, että juuri verottajaa olen siteeraannut.

 

[kapo]

Olennaista on, onko lahjan antamisesta päättävä henkilö sama kuin lahjan saaja.




Jos katsot tarkasti, niin huomaat, että juuri verottajaa olen siteeraannut.

Eikö isossa firmassa päätöksentekijä saa itse lahjaa?

 

[smario]

Oyn pitäisi se tilinpäätös toimittaa kaupparekisteriin neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Olen itse kuitenkin välillä törmännyt näihin osakeyhtiöihin joilta esim viimeinen tilinpäätös toimitettu 2018.

Kuinka tämänlaiset toimijat saa kuitenkin jatkaa toimintaa vuodesta toiseen eikä näitä saada poistettua kaupparekisteristä?

 

[Graf af Kexholm]

Oyn pitäisi se tilinpäätös toimittaa kaupparekisteriin neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Olen itse kuitenkin välillä törmännyt näihin osakeyhtiöihin joilta esim viimeinen tilinpäätös toimitettu 2018.

Kuinka tämänlaiset toimijat saa kuitenkin jatkaa toimintaa vuodesta toiseen eikä näitä saada poistettua kaupparekisteristä?

Viime vuosina PRH on kyllä aktivoitunut asian suhteen, ja laittaa n. kahden vuoden sisällä poistamisuhkaisia ukaaseja. Yhden tällaisen yhtiön olen toimeksiannosta palaututtanut kaupparekisteriin.

Siitä en osaa sanoa, millä perusteella valitsevat näitä vahdittavia. Saattaa olla satunnaisvalvontaa, tai sitten katsovat onko alun alkaen ollut toimintaa joka on sittemmin päättynyt, vs. alusta saakka ollut pöytälaatikkoyhtiö.

 

[Niamu]

Et menetä koko omaisuutta silloin, menetät pantin. Pankki ei pääse ottamaan tililtäsi sadan tonnin talletustasi, jos asunto on vakuutena yrityslainassasi.

Miksi hakisin lainaa pankista jos pystyn kustantamaan hankinnan itse ilman lainaa?

 

[Ponsu]

Miksi hakisin lainaa pankista jos pystyn kustantamaan hankinnan itse ilman lainaa?

Tässä oli kaverilla se pointti, että et vastaa siitä Oy:n lainan takauksesta kuin sillä pantatulla määrällä (maksimi). Kun taas Tmi:llä sinä olet kaikesta henk koht vastuussa. Ajatellaanpa vaikka, että huollat lentokoneita, sähköt jäävät vuoksesi oikosulkuun ja kone palaa yön aikana. Voidaan todeta, että sinä olet syyllinen, vakuutus kattaa sinulla vahingon osittain ja loppu miljoona jääkin sinulle. Osakeyhtiössä olet henk koht. pantannut alkupääoman lainaa varten 50000€ omaisuutta. Osakeyhtiö tekee konkurssin ja menetät tuon pantin vahingonkorvauksena. (Tai oikeastaan otat sen lainan omiin nimiisi jos pankki suostuu) TMI:llä tulee tuomio, jossa sinä saat velkomustuomion tuosta 1 miljoonan velasta Finnairille ja ne perii sitä ulosoton kautta siihen asti kun sinusta aika jättää tai olet tuon millin korkoineen maksanut.

 

[Zigh]

Eikö isossa firmassa päätöksentekijä saa itse lahjaa?

No onhan se vähän eri asia jos päätöksen tekijä on 1:1 lahjan saajan kanssa kuin 1:10 tai 1:100.
En minä ainakaan tuollaisen muutaman kympin edun takia lähtisi leikkimään.

 

[kapo]

No onhan se vähän eri asia jos päätöksen tekijä on 1:1 lahjan saajan kanssa kuin 1:10 tai 1:100.
En minä ainakaan tuollaisen muutaman kympin edun takia lähtisi leikkimään.

No ei se kyllä ole yhtään eri asia. Joululahjan saa antaa niin silloin sen saa antaa. Mitään sääntöä ei rikota.

 

[jinx1980]

No onhan se vähän eri asia jos päätöksen tekijä on 1:1 lahjan saajan kanssa kuin 1:10 tai 1:100.
En minä ainakaan tuollaisen muutaman kympin edun takia lähtisi leikkimään.

Tällä logiikalla pienessä/yhden hengen firmassa ei olisi myöskään ainakaan omistajalle (joka saa palkkaa) seuraavia
- puhelinetua
- lounareita
- urheilu/kulttuuriseteleitä
- virkistyspäiviä
- kesä/joulu/tms juhlia
- työantajan järjestämää urheilua (esim squahsin vakiovuoro)
- hammashoitoa

Katsos kun kaikkien noiden pitää olla työntajan järjestämiä (ja kollektiivisia). Eli kokonaisuus on vähän isompi kuin huntin joululahja.

 

[Zigh]

Tällä logiikalla pienessä/yhden hengen firmassa ei olisi myöskään ainakaan omistajalle (joka saa palkkaa) seuraavia
- puhelinetua
- lounareita
- urheilu/kulttuuriseteleitä
- virkistyspäiviä
- kesä/joulu/tms juhlia
- työantajan järjestämää urheilua (esim squahsin vakiovuoro)
- hammashoitoa

Katsos kun kaikkien noiden pitää olla työntajan järjestämiä (ja kollektiivisia). Eli kokonaisuus on vähän isompi kuin huntin joululahja.

No en mä ainakaan noista ole mitään ikinä käyttänyt.

Firman piikkiin olen ostellut puhelimia, ipadeja ja läppäriä aina muutaman vuoden välein. Firma maksaa myös kodin kuituliittymän. Jotain toimistokalusteita tullut ostettua pari kertaa 10 vuoden aikana. Sitten tietysti tapaturma- ja henkivakuutus firman piikkiin.

Miten järjestää jotain virkistyspäiviä tai juhlia yhden hengen firmassa, aika pelleilyksi menee

 

[Tuomi0]

Miten järjestää jotain virkistyspäiviä tai juhlia yhden hengen firmassa, aika pelleilyksi menee

Edustaminen on tärkeä osa yrityksen kehittämistä ja on toimivan yhteiskunnan selkäranka. Edustustilaisuudessa kehitetään yhteistyötä muiden yritysten kanssa ja suunnitellaan tulevaa. Yksinyritys ei voi kuitenkaan edustaa itsensä kanssa eli siinä olet oikeassa, tarvitset kaverin.

Hyvin laadittu edustusloma esimerkiksi Levillä pitää sisällään mm. agendan, johon listataan (mielellään ennalta) päivittäiset yrityksen järjestämät aktiviteetit. Siihen kuuluu esim. moottorikelkkasafari, poroajelua, lounaita hyvässä ravintolassa ja iltaisin pieni tapaaminen baarissa (esim. 3 juomaa sisältyy). Kuitteihin on kirjoitettava ketkä (yritykset ja niiden henkilöt) olivat nauttimassa antimista. Majoitus ja sporttisen auton vuokra on tietenkin yrityksen järjestämälle matkalle ehdoton asia, vai matkustaisitko sinä Leville firman käskystä omaan piikkiin? Edustuskuluihin ei sisälly kuitenkaan hissilippuja tai välinevuokria.

Huom. edustustilaisuutta ei saa yhdistää ajanviettoon perheen kanssa!

 

[jinx1980]

Edustaminen on ihan eri asia kuin esim. henkilökunnan virkistyspäivä.

Virkistyspäivä pidetään avaamalla notepad, kirjataan sinne ”tervetuloa X oy:n koko henkilökunnan virkistyspäivään dd.mm.yyyy klo hh:mm. Ohjelmassa moottorikelkkailua paikassa y, ota kelkka aja ja tankki tyhjäksi sekä nauti maisemista (jonka jälkeen mennään syömään paikkaan aaa). Terveisin hupitoimikunta.”

Vastaavalla tavalla pidetään kesä/yms. juhlat…

 

[Jebaus]

Ja jos kaveripiirissä löytyy useampi yrittäjä, niin äkkiähän ne poikien kala/sauna/lasku yms reissut alkaa pyöriä ns. Vuoroin vieraissa-periaatteella... Jos kerran 2-3 vuoteen edustaa yksityisyrittäjä "isommalla kädellä" niin sehän on ihan normaalia.

 

[chrisekh]

Onko näkemyksiä että jos ostan vuokralaisille joululahjaksi kinkun niin voinko vähentää asunnon vuokratulosta?

 

[jinx1980]

Onko näkemyksiä että jos ostan vuokralaisille joululahjaksi kinkun niin voinko vähentää asunnon vuokratulosta?

Vuokralainen on yrityksen ulkopuolinen taho eli kun tässä tapauksessa kyseessä tuskin on mainoslahja niin se on edustuslahja. Eli 50% vähennyskelpoista ja ALVia ei voi vähentää, mainoslahjassa olisi 100% sekä alvit. Jos nyt jostain syystä kysyit tätä yksityishenkilönä täällä niin epäilen että yksityishenkilö tuota ei voi vähentää koska ei tuo mikään vuokraamiseen liittyvä aito ja todellinen kulu ole.

 

[Taituri]

Olisi lisää yksinkertaisia kysymyksiä! Oy:n olisi tarkoitus ostaa työntekijöilleen (tällä hetkellä vain minä) elokuvalippuja. Pitääkö tätä varten erikseen hankkia jokin ulkoinen "kulttuuriseteli-palvelu"? Vai voinko vaan kävellä paikalliseen elokuvateatteriin ja ostaa liput firman kortilla? Raja vuodessa ilmeisesti 400€, mihin sisältyy kuntosalihommat ja kulttuuri?
Syvä kumarrus etukäteen!

 

[jinx1980]

Olisi lisää yksinkertaisia kysymyksiä! Oy:n olisi tarkoitus ostaa työntekijöilleen (tällä hetkellä vain minä) elokuvalippuja. Pitääkö tätä varten erikseen hankkia jokin ulkoinen "kulttuuriseteli-palvelu"? Vai voinko vaan kävellä paikalliseen elokuvateatteriin ja ostaa liput firman kortilla? Raja vuodessa ilmeisesti 400€, mihin sisältyy kuntosalihommat ja kulttuuri?
Syvä kumarrus etukäteen!

Jos ostat lipun per näytös niin toiminta lienee 3.5.2.2 mukaista: Henkilökuntaedut verotuksessa
Jos taas ostat sarjalipun/merkkaamattoman lipun ja annat sen työntekijällle niin kyseessä lienee kohdan 3.6 eli omaehtoinen toiminta. Kuntosali voisi kaiketi olla myös 3.5.2.1 eli työnantajan järjestämää jos teet yrityksenä kuntosaliyrityksen kanssa sopimuksen että henkilökunta saa käyttää kuntosalia.

Se mitä itse verottajan kanssa chättäsin niin tuo 3.5.2.1 vaatisi jonkun oikean sopimuksen tekemisen, käytännössä homma pitäisi hoitaa jotenkin siten että hommaa ei makseta siinä palvelua tuottavan firman kassalla (oman firman kortilla) (sama pätenee tuohon 3.5.2.2:seen). Toisin sanoen yksittäisen leffalipun tapauksessa tässä ei ole mitään järkeä, laskutuslisä tjsp tuplaa jo lipun hinnan, mutta tuo kuntosali on ihan järjen rajoissa jos esim. laskulla maksat vuoden kerrallaan... Helvetin epäselvää tämä on, isompi firma voi kyllä firman kortilla tuon servicen maksaa, tämä on just tätä että mikä on "työnantajan järjestämää", sitä kun ei ole missään kerrottu eikä sille ole mitään sovellusohjetta annettu...

3.6 puolestaan käytännössä vaatii jonkun seteli-palvelun käyttämistä. Edenred on ainakin ihan kätevä, ei mitään hirveää overheadia kuluissa, olisiko kortti ollut 10e pintaan (2v välein) ja latausmaksu jonkun 15e (hinnat löytyy sivustolta) eli keskimäärin 400e lataaminen per vuosi maksaa ~20e. Kortin saa apple/google payhyn eli fyysistä korttia ei tartte mukana kantaa. Ei mitään erikoista byrokratiaa... Kuitenkin palkkana käteen nostettuna tuo 400e maksaisi minimissään 500e todennäköisesti 550e pintaan ja tuossa edenred hommassa ei montaa minuuttia latauksen tekemiseen/maksamiseen mene eli tuntikorvaukselle kyllä pääsee jos vaan on itsellä käyttöä.

 

[HTK12]

Onko suomalaisen yrityksen mahdollista vähentää alv EU veroalueelta tehdystä hankinnasta, kun myyjä on rekisteröitynyt Suomeen alv verovelvolliseksi? Esimerkiksi yritys A ostaa työkaluja Amazon.de:ltä ja maksaa tuotteista 24% alv. Itse ymmärtäisin, että kyllä on, mutta kysytään nyt kuitenkin.

 

[valexi]

Voi vähentää, mutta se ilmoitetaan ALV ilmoituksessa "vero tavarostoista muista EU maista" kohtaan, eli yhteisömyynti.

Yhteisömyynti ja käännetty verovelvollisuus

Yhteisömyynnin ja käännetyn verovelvollisuuden kirjanpito- ja ilmoitusvelvollisuudet EU-maissa. Lue lisää.

meritaktiva.fi

Arvonlisäverotus EU-tavarakaupassa

www.vero.fi

 

[Graf af Kexholm]

Onko suomalaisen yrityksen mahdollista vähentää alv EU veroalueelta tehdystä hankinnasta, kun myyjä on rekisteröitynyt Suomeen alv verovelvolliseksi? Esimerkiksi yritys A ostaa työkaluja Amazon.de:ltä ja maksaa tuotteista 24% alv. Itse ymmärtäisin, että kyllä on, mutta kysytään nyt kuitenkin.

EU-alv -kysymykset voivat olla aika hankalia, varsinkin jos seassa voi olla vahingossa kuluttajakauppana käsiteltyjä myyntejä. Otetaan parit lisäkysymykset ennen parempaa vasusta:

Onko sinulle siis myyty ALV0% yhteisömyyntinä tavaraa Saksasta, josta suoritat käänteisesti veron (laskussa merkintä 0% VAT, reverse charge, tai muu tähän viittaava merkintä? Vai onko laskulla merkintä, että hinta sisältää Suomen arvonlisäveroa 24/14/10%?

Näkyykö kuitissa myyjän ALV-tunniste, onko se DE, FI vai EU-alkuinen?

 

[HTK12]

EU-alv -kysymykset voivat olla aika hankalia, varsinkin jos seassa voi olla vahingossa kuluttajakauppana käsiteltyjä myyntejä. Otetaan parit lisäkysymykset ennen parempaa vasusta:

Onko sinulle siis myyty ALV0% yhteisömyyntinä tavaraa Saksasta, josta suoritat käänteisesti veron (laskussa merkintä 0% VAT, reverse charge, tai muu tähän viittaava merkintä? Vai onko laskulla merkintä, että hinta sisältää Suomen arvonlisäveroa 24/14/10%?

Näkyykö kuitissa myyjän ALV-tunniste, onko se DE, FI vai EU-alkuinen?

Niin ovat melkoisen hankalia, niin siksi ajattelin kysyä. En siis vielä ole firmalle tilannut ulkomailta. Ei ole tarkoitus tehdä alv 0% ostoja. Mitä olen katsonut nyt aiempia kuitteja (omaan yksityiskäyttöön ostoista), niin niissä näkyy eriteltynä ALV24% ja ALV-tunniste on FI-alkuinen, eli suomeen silloin ymmärtääkseni maksavat 24%-alv verot. Lähinnä vaan joitakin työkaluja saisi melkoisen edullisesti vrt. Suomen hinnat, jos alv-vähennykset onnistuu. Jos ei onnistu, niin ero pienenee aika paljon ja ulkomailta tilatun tavaran takuut aina työläämmät hoitaa kun kotimaan joten ei sitten enää niinkään järkeä.

 

[haller]

Miksi yritys ei tekisi alv0 ostoja jos työkalut tulevat alvilliseen käyttöön? Amazoniin vat-tunnuksen lisääminen on helppoa ja sen jälkeen tavarat tulevat verotta.

Päinvastainen esimerkki asioiden helpottumisesta on tämä kuluttajakauppaan liittyvä EORI-järjestelmä. Maksetut "alvit" eivät ole vähennyskelpoisia, niistä ei saa kuittia eikä niitä ilmeisesti pysty hakemaan mistään takaisin. Pystyykö Ebayssa tai Aliexpressissä mitenkään ostamaan ilman näitä kuluttajakaupan veroja?

 

[Graf af Kexholm]

Miksi yritys ei tekisi alv0 ostoja jos työkalut tulevat alvilliseen käyttöön? Amazoniin vat-tunnuksen lisääminen on helppoa ja sen jälkeen tavarat tulevat verotta.

Päinvastainen esimerkki asioiden helpottumisesta on tämä kuluttajakauppaan liittyvä EORI-järjestelmä. Maksetut "alvit" eivät ole vähennyskelpoisia, niistä ei saa kuittia eikä niitä ilmeisesti pysty hakemaan mistään takaisin. Pystyykö Ebayssa tai Aliexpressissä mitenkään ostamaan ilman näitä kuluttajakaupan veroja?

Monesti pääasiassa kuluttajamyyntiä harrastavat myyjät eivät suostu myymään ALV0%:lla yrityksille kuten pitäisi, koska heillä ei ole teknisiä valmiuksia tai halua kerätä vaadittuja tietoja (lähinnä ostajan ALV-tunnistetta) ja tehdä EU:n yhteenvetoilmoitusta. Tällöin erityisjärjestelmien kautta kerätty ALV on lähtökohtaisesti vähennyskelvotonta koska se on tarkoitettu vain ei-elinkeinonharjoittajille, vaikka se periaatteessa tilitetäänkin lopulta Suomeen (tämä on tunnustettu epäloogisuus).

Niin ovat melkoisen hankalia, niin siksi ajattelin kysyä. En siis vielä ole firmalle tilannut ulkomailta. Ei ole tarkoitus tehdä alv 0% ostoja. Mitä olen katsonut nyt aiempia kuitteja (omaan yksityiskäyttöön ostoista), niin niissä näkyy eriteltynä ALV24% ja ALV-tunniste on FI-alkuinen, eli suomeen silloin ymmärtääkseni maksavat 24%-alv verot. Lähinnä vaan joitakin työkaluja saisi melkoisen edullisesti vrt. Suomen hinnat, jos alv-vähennykset onnistuu. Jos ei onnistu, niin ero pienenee aika paljon ja ulkomailta tilatun tavaran takuut aina työläämmät hoitaa kun kotimaan joten ei sitten enää niinkään järkeä.

En näe mitään syytä vältellä käänteisen ALV:in alaisia ostoja, varsinkin kun en usko, että edes pystyt välttelemään niitä. Ota huomioon, että kaikki sähköiset palvelut mitä ostat Suomen ulkopuolelta ovat sen piirissä, esimerkiksi vaikka Googlen tuotteet. Ei niitä ole myöskään syytä vältellä, sillä niiden käsittely on aivan perustoimintaa, ellei kirjanpitoa sitten pidetä itse excelissä (ei kannata).

Mutta jos myyjä on rekisteröitynyt Suomeen ALV-velvolliseksi, se voi joko myydä tavaran yhteisömyyntinä Saksasta yrityksellesi ALV0% käänteisellä, tai tehdä oman sisäisen liikeomaisuuden siirron DE -> FI ja myydä sen sitten kotimaan myyntinä ja alvilla.

Lähtökohtaisesti jos myyjä on rekisteröitynyt Suomeen ALV-velvolliseksi ja laskusta käy ilmi että siinä on Suomen veroa, vero on vähennyskelpoista.

 

[HTK12]

Miksi yritys ei tekisi alv0 ostoja jos työkalut tulevat alvilliseen käyttöön? Amazoniin vat-tunnuksen lisääminen on helppoa ja sen jälkeen tavarat tulevat verotta.

Päinvastainen esimerkki asioiden helpottumisesta on tämä kuluttajakauppaan liittyvä EORI-järjestelmä. Maksetut "alvit" eivät ole vähennyskelpoisia, niistä ei saa kuittia eikä niitä ilmeisesti pysty hakemaan mistään takaisin. Pystyykö Ebayssa tai Aliexpressissä mitenkään ostamaan ilman näitä kuluttajakaupan veroja?

No jos noin helposti amazonilta saa alv 0% ostettua yritykselle, niin sitten toki järkevin. Itse kuvittelen, että ei onnistu mitenkään helposti. Kuvittelin tilanteen olevan samanlainen kuin ebay ym. kanssa.

Monesti pääasiassa kuluttajamyyntiä harrastavat myyjät eivät suostu myymään ALV0%:lla yrityksille kuten pitäisi, koska heillä ei ole teknisiä valmiuksia tai halua kerätä vaadittuja tietoja (lähinnä ostajan ALV-tunnistetta) ja tehdä EU:n yhteenvetoilmoitusta. Tällöin erityisjärjestelmien kautta kerätty ALV on lähtökohtaisesti vähennyskelvotonta koska se on tarkoitettu vain ei-elinkeinonharjoittajille, vaikka se periaatteessa tilitetäänkin lopulta Suomeen (tämä on tunnustettu epäloogisuus).



En näe mitään syytä vältellä käänteisen ALV:in alaisia ostoja, varsinkin kun en usko, että edes pystyt välttelemään niitä. Ota huomioon, että kaikki sähköiset palvelut mitä ostat Suomen ulkopuolelta ovat sen piirissä, esimerkiksi vaikka Googlen tuotteet. Ei niitä ole myöskään syytä vältellä, sillä niiden käsittely on aivan perustoimintaa, ellei kirjanpitoa sitten pidetä itse excelissä (ei kannata).

Mutta jos myyjä on rekisteröitynyt Suomeen ALV-velvolliseksi, se voi joko myydä tavaran yhteisömyyntinä Saksasta yrityksellesi ALV0% käänteisellä, tai tehdä oman sisäisen liikeomaisuuden siirron DE -> FI ja myydä sen sitten kotimaan myyntinä ja alvilla.

Lähtökohtaisesti jos myyjä on rekisteröitynyt Suomeen ALV-velvolliseksi ja laskusta käy ilmi että siinä on Suomen veroa, vero on vähennyskelpoista.

No mikäli se onnistuu noin helposti kuten haller sanoi, niin sittenhän ne alv 0% ostot on se järkevin. Mitä nyt olen vähän aiemmin katsonut, niin monet muut myyjät eivät suostu myymään alv 0% ja laskuissa alv:t ei ole vähennyskelpoisia. Kiitos kumallekkin vastauksista.

 

[PornReindeer]

Olisi lisää yksinkertaisia kysymyksiä! Oy:n olisi tarkoitus ostaa työntekijöilleen (tällä hetkellä vain minä) elokuvalippuja. Pitääkö tätä varten erikseen hankkia jokin ulkoinen "kulttuuriseteli-palvelu"? Vai voinko vaan kävellä paikalliseen elokuvateatteriin ja ostaa liput firman kortilla? Raja vuodessa ilmeisesti 400€, mihin sisältyy kuntosalihommat ja kulttuuri?
Syvä kumarrus etukäteen!

Minä olen siinä uskossa, että kulttuurisetelipalvelut ovat nimenomaan palveluita ja ilmankin voi olla. Käytännön homma on sitten vieraampaa, rajoituksiahan on mikä kelpaa, mutta tuskin elokuvateatterin kanssa on ongelmia sen suhteen, toki kait pitää olla kirjanpito kenelle mennyt mitäkin virikettä (jotka se palveluntarjoaja hoitaisi)
Alle satasella saa toki vuodessa antaa lahjaakin virikkeen lisäksi

 

[Taituri]

Minä olen siinä uskossa, että kulttuurisetelipalvelut ovat nimenomaan palveluita ja ilmankin voi olla. Käytännön homma on sitten vieraampaa, rajoituksiahan on mikä kelpaa, mutta tuskin elokuvateatterin kanssa on ongelmia sen suhteen, toki kait pitää olla kirjanpito kenelle mennyt mitäkin virikettä (jotka se palveluntarjoaja hoitaisi)
Alle satasella saa toki vuodessa antaa lahjaakin virikkeen lisäksi

Itseasiassa soitin verottajalle varmistaakseni asian ja sieltä tuli hyvin yksiselitteinen vastaus, että pitää olla tuollainen palveluntuottaja välissä tai muuten se katsotaan palkaksi/lahjaksi. Yritys ei siis saa ostaa elokuvalippuja ja jakaa niitä "mielivaltaisesti".

Minuakin hieman ihmetytti, että miksi pitää olla maksullinen palvelu käytössä, mutta jotenkin järkevän kuuloisesti se verotäti sen kertoi.

 

[Graf af Kexholm]

Itseasiassa soitin verottajalle varmistaakseni asian ja sieltä tuli hyvin yksiselitteinen vastaus, että pitää olla tuollainen palveluntuottaja välissä tai muuten se katsotaan palkaksi/lahjaksi. Yritys ei siis saa ostaa elokuvalippuja ja jakaa niitä "mielivaltaisesti".

Minuakin hieman ihmetytti, että miksi pitää olla maksullinen palvelu käytössä, mutta jotenkin järkevän kuuloisesti se verotäti sen kertoi.

Vähän kelju vinkki, mutta verottajalta harvoin saa puhelimessa hyödyllisiä ohjeita (poikkeuksena yleensä 3. tason asiantuntijat, eli vaihde -> asiantuntija -> kokeneempi asiantuntija), enkä panisi tuolle ohjeelle kauheasti arvoa.

Kirjallisista ohjeista Henkilökuntaedut verotuksessa löytyy yleiset ohjeet henkilökuntaeduille. Jos puhutaan omaehtoisesta virkistyksestä, eli se 400€ / vuosi liikunta/kulttuuri, niin se että työnantaja eli yritys ostaa suoraan palvelut palveluntarjoajalta ei ole ongelma verovapauden kannalta, kts. kohta 3.6.3

Lähin ongelma, millä tuota voisi lähteä haastamaan on todeta, että se yksittäinen elokuvalippu ei välttämättä kohdennu työntekijälle, eli ns. yrityssarjalippu työntekijälle -> työntekijä vaihtaa sen nimettyyn näytöslippuun on aavistuksen turvallisempi vaihtoehto. En kyllä näkisi sitä kovin riskikkäänä, jos ostaa suoraan yrityksen kortilla näytöslipun.

 

[jinx1980]

Vähän kelju vinkki, mutta verottajalta harvoin saa puhelimessa hyödyllisiä ohjeita (poikkeuksena yleensä 3. tason asiantuntijat, eli vaihde -> asiantuntija -> kokeneempi asiantuntija), enkä panisi tuolle ohjeelle kauheasti arvoa.

Kirjallisista ohjeista Henkilökuntaedut verotuksessa löytyy yleiset ohjeet henkilökuntaeduille. Jos puhutaan omaehtoisesta virkistyksestä, eli se 400€ / vuosi liikunta/kulttuuri, niin se että työnantaja eli yritys ostaa suoraan palvelut palveluntarjoajalta ei ole ongelma verovapauden kannalta, kts. kohta 3.6.3

Lähin ongelma, millä tuota voisi lähteä haastamaan on todeta, että se yksittäinen elokuvalippu ei välttämättä kohdennu työntekijälle, eli ns. yrityssarjalippu työntekijälle -> työntekijä vaihtaa sen nimettyyn näytöslippuun on aavistuksen turvallisempi vaihtoehto. En kyllä näkisi sitä kovin riskikkäänä, jos ostaa suoraan yrityksen kortilla näytöslipun.

Miten tuo yrityssarjalippu kohdentuu työntekijälle, mikä estää työntekijän puolisoa käyttämästä sitä tai miten tiedetään kuka sitä etua käytti? Veikkaan että tuon vuoksi kysyjä pääasiassa sai ne ohjeet mitkä sai (toisena tekijänä sitten se vääntö että jos omistaja/työntekijä menee sillä firman kortilla tiskille maksamaan niin onko se yrityksen järjestämää vaiko eikö ole...).

Toisekseen tuo ei välttämättä täytä omaehtoisuuden määritelmää ollenkaan "ja valita harrastuspaikan sekä -tavan useiden eri vaihtoehtojen joukosta." sekä "Jos maksuvälineenä on seteli tai muu vastaava maksujärjestelmä, sillä ei kuitenkaan saa hankkia sellaisia sarjalippuja, joiden käyttäjää ei voida myöhemmin todeta (katso jäljempänä luku 3.6.3). Maksuvälineellä voidaan siten hankkia vain yksittäisiä palveluja tai henkilökohtaisia sarjalippuja. ja "Samoin etu katsotaan työntekijän veronalaiseksi palkkatuloksi, jos työnantaja luovuttaa työntekijälle nimettömiä maksuvälineitä, eikä työntekijää voida niistä tunnistaa."

Nähdäkseni ainoa oikeasti 'bullet proof' tapa olisi tehdä sopimus sen leffateatterin kanssa, tiskillä sanot sitten nimesi ja että firman x piikkiin ja elokuvateatteri sitten laskuttaa firmaa toteutuneen mukaan. Tämä sillä perusteella että näin homma pyörii esim. monissa uihahalleissa ja vastaavissa. Ongelmaksi vaan tulee että ihan pikkufirman ei tuollaiseen leikkiin kannata ryhtyä ja tuskin uimahallit/leffateatterit tjsp. viitsii edes sopimusta alkaa vääntämään ihan nakkikiskan kanssa. Uimahallicase jonka tiedän oli vielä sellainen laskutukseltaan että ei sitä mistään tiennyt että kuka siellä oli käynyt joten sen oli käytännössä pakko olla 3.5.2.1 (koska käyntejä ei mitenkään ollut rajattu niin 400e olisi mahdollista saa yli varsinkin kun seteleitä sai lisäksi) mukaista toimintaan jolla perusteella vastaava leffateatterin kassalla operointi olisi 3.5.2.2 mukaista (ne sarjakortitkin oletettavasti olisi tätä eikä omaehtoista), jolloin jäisi tuo omaehtoisuuden 400e potti edelleen käytettäväksi muuhun.

Eihän tuo uimahallicasekaan ihan vedenpitävältä vaikuta näin jälkikäteen ajatellen, mutta "pääsääntönä" näissä on tuntunut olevan että mitä isompi firma sen vapaammin saa huseerata. Jos uimahallikäynnin yhteydessä olisi logitettu nimi (ja mielellään vielä kysytty firman henkilökorttia/henkkareita) niin se käytännössä olisi täysin vesitiivis paketti kun nyt siihen riitti että "mikko mallikas yrityksestä N" ja mielestäni edes tuota mikko mallikasta ei mihinkään kirjoitettu ylös.

Itse kysyin tätä samaa aikoinaan uimahallin sarjalipun osalta ja minulle sanottiin (heikosti perustellen) että jos saat firmalle laskun uimahallista niin homma olisi bueno, mutta jos maksat sen itse tiskillä (ainoana työntekijänä) firman kortilla niin ei hän ainakaan sitä tapaa voi tässä suositella -> hae ennakkopäätös oli se lopullinen vastaus.

 

[Ponsu]

Vähän kelju vinkki, mutta verottajalta harvoin saa puhelimessa hyödyllisiä ohjeita (poikkeuksena yleensä 3. tason asiantuntijat, eli vaihde -> asiantuntija -> kokeneempi asiantuntija), enkä panisi tuolle ohjeelle kauheasti arvoa.

Kirjallisista ohjeista Henkilökuntaedut verotuksessa löytyy yleiset ohjeet henkilökuntaeduille. Jos puhutaan omaehtoisesta virkistyksestä, eli se 400€ / vuosi liikunta/kulttuuri, niin se että työnantaja eli yritys ostaa suoraan palvelut palveluntarjoajalta ei ole ongelma verovapauden kannalta, kts. kohta 3.6.3

Lähin ongelma, millä tuota voisi lähteä haastamaan on todeta, että se yksittäinen elokuvalippu ei välttämättä kohdennu työntekijälle, eli ns. yrityssarjalippu työntekijälle -> työntekijä vaihtaa sen nimettyyn näytöslippuun on aavistuksen turvallisempi vaihtoehto. En kyllä näkisi sitä kovin riskikkäänä, jos ostaa suoraan yrityksen kortilla näytöslipun.

Tuohon ekaan kohtaan voin kyllä kompata. Sieltä saa kyllä hyvää palvelua, mutta lähtökohtaisesti se on se kolmas joka vastaa. Monesti tuli edellisessä työssä kyllä hyödynnettyä hieman pohdinta-apuna noita puheluita verohallinnon kanssa.

 

[Muumi]

Oliko olemassa joku laskuri jolla voi laskea missä suhteessa osakeyhtiöstä kannattaa maksaa ulos palkkana ja osinkona?