Lataillessa oppivat.
Pulatunnuskin tätä pohjusti, mutta väittäisin, että keskimäärin ihmiset eivät hallitse sähköasioita kovin hyvin, vaikka sähköä on ollut kotona käytössä ja viime vuosien energiakeskustelut ovat ehkä parantaneet lähtökohtia tai antaneet syitä opetella. Silti kilowatit ja kilowattitunnit, voltit ja ampeerit ovat vaikeita. Ja keskiverto on kuitenkin puolivälissä skaalaa.
Niinno, on aika paljon muitankin ihan vähintäänkin yhtä oleellisesti elämään vaikuttavia asiakokonaisuuksia joiden yksityiskohtia "ihmiset" ei keskimäärin ymmärrä. Olen itse luonnontieteelliseltä alalta tohtoriksi asti lukenut henkilö, mutta ei mulla ollut varsinkaan nuorempana mitään hajua sähkötekniikan termeistä tai käsitteistä, kun ei ne varsinaisesti olleet omassa päivittäisessä elämässä mitenkään oleellisia. Jänniteet tuli ehkä joskus kemiassa vastaan ja kitaravahvareissa enemmän watteja oli parempi, mutta siinäpä se. Kerrostaloasujana ei pahemmin jaksanut mitään sähkölaskuja ihmetellä, ne tuli kerran kolmessa kuukaudessa ja maksoi muutamia kymppejä, whatever.
Varmaan riippuu aika paljon auton latauskäyrästä. Audi pääsee aika lähelle 150kW maksimia myös kylmähköllä akulla koska ko. akku kykenee lataamaan korkealla teholla tuonne 80% asti (mitä aika harva auto pystyy) jahka saa nostettua akun lämpötilaa hieman:
evkx.net
On. Tyypilinen latauskäyrä: 0-10 % täysiä 10%-80% väli on laskeva suora viiva täysivaudista alas 50kw joka on yleisin latausteho 80% kohdalla.
Oma suppea otanta sanoo, ettei kW:t (tai hp:t) kiinnosta juurikaan ennen ostoa koska ei ne ennenkään ole kiinnostaneet, ovat vaan olleet suuntaa-antavia lukemia.
Eihän Teslalla mitään 800 V akustoa ole. Teslan omat laturit antaa standardia enemmän virtaa 400 V järjestelmässä, niin saavat tehoa enemmän syötettyä.
Tuskinpa sähkökuorkissa se talvikulutus niin radikaalisti kulutusta nostaa kuin henkilöautossa, jossa lämmityksen osuus kasvaa valtavasti.
Itseasiassa ne akut ei vailuta mitenkään hyötykuormaan, koska akkujen massa vähennetään 1000kg asti.. Tai kokonaismassaa voidaan nostaa sen 1000kg, kunhan mikään muu raja ei ylity, kuten esim akselimassa tms.
Siis tuo on 4t vajaa koska vain yksi vetävä akseli, ei liity varsinaisesti sähköön. Ja jos olisi 2. vetoakseli tuo saisi 4,5t lisää kokonaismassaa, koska akku painaa 500kg.
Kommentoit tuota FaceBook kirjoitusta, siitä volvosta jota ajettin jotain kuriiri firman väliä ?
No tuossa mersun vehkeessä (muutama viesti sitten sanottiin, että) akut syö 3 tn hyötykuormaa vastaavaan dieseliin nähden. Tapauskohtaista tämä on mikä vaikuttaa ja mikä ei.
Ei olekaan ja siksi 800V järjestelmillä olevat autot eivät lataa niin nopeasti kuin pystyisivät. Osasyy miksi nacs ei ole jenkeissä saanut varauksetonta tukea kun tarvitsee uudet superit (joissa liitin on standardoitu 1000V mutta tiedä sitten mitä itse pömpeli lopulta antaa)ja niiden sertifioinnit että homma toimii. Joissakin autoissa latausnopeudet ovat surkeita noissa oloissa (olisiko Lucid ja ehkä Rivian) ja osalla vain vähän heikohkoja.
Tämä. Sähköautoilu vaatii ihan uudenlaisen asennoitumisen niin matkantekoon kuin tankkaamiseenkin.
Jaa, sä viittasit esim. Teslalla niiden latureihin etkä autoon....
Joo, siis googlella löysin että Volvon akusto painaisi 500kg (vai oliko se nyt 508 tjsp). On tietysti mahdollista että valmistaja rajoittaa yhdistelmän kokonaismassaa johonkin lukemaan. Ja kai kuorma-autoissakin on jokin samanlainen mäkilähtökoe joka tulee monissa sähköhenkilöautoissa rajoittavaksi tekijäksi peräkärryn massan kanssa.
Eihän tuo nyt voi olla mitenkään oikein. Mieti nyt itsekin. 540 kWh akusto muka 500 kg? Kun joku 30-40 kWh akkukin painaa jo 250 kg.
Ei ole 500 kg, eikä 1 000 kg, vaan ~3 500 kg akku, mutta polttomoottorin jäädessä pois lisämassaa ollee noin 3 000 kg. Sen verran kärsii hyötykuorma, jos muut rajoitukset eivät tulisi vastaan.
En kyllä tiedä mitä nuo painavat. Se ilmoitettu akun paino kun tuntuu vaihtelevan ihan älyttömästi suhteessa kapasiteettiin. Kai siihen joskus lasketaan mukaan kaikki tukirakenteet ja ohjauskomponentit yms jolla siitä tulee varsinainen akku, ja joskus pelkät kennot.
Välillä kyllä hämmästyttää kuinka vähän ihmiset asioista tietävät ja osaavat. Tosin sitten kun ajattelee, että mitä itse tiedän villapaidan kutomisesta tai jonkun kukkien kasvattamisesta tms. Niin ehkä näiden asioiden osaaja pitää minua aivan idioottina.
Eiköhän ko. autolla ole keskitytty siihen mihin autossa yleensäkin. Hallintalaitteisiin, tiloihin, matkanteon mukavuuteen ja sitten vähän riippuen henkilöstä joko radioon tai tehoihin.
Siksi tulee vastaan näitä olkiukkoja niinkuin anoppi, että ei voi ostaa ikinä sähköautoa, koska rahat menee laturilla seisomiseen ja bensa auto tankataaan 3min. Silti bensa-autollakin pysähtelevät n. 150km välein kahville eli todellisuudessa säästäisivät tuon 3min lataamalla, koska ei tarvitse odottaa tankin täyttöä. Yritä siinä sitten vaikka kuinka vääntää rautalangasta kun kävivät kerran Lapissa chademo-auton kyydissä, ettei se ole CCS autoilla sinnepäinkään. Laturi kiinni kuselle ja kahvia niin pääsetkin jo 200-300km. Toinen on sitten nämä sankarit jotka uhoaa ostavansa sähköauton, kun sen saa tonnilla ja ajaa tankilla 1000km, siltikään välttämättä heidän omalla autollaan ei nykyisin pääse 1000km, kun bensalla köröttelevät.
Ei ihmisiä kiinnosta. Pelkästään piuhan laitto autoon kiinni ja odottaminen on jo nettikeskustelujen perusteella ihmisille ylitsepääsemätön ongelma, niin siihen päälle jos pitäisi ruveta opiskelemaan sähkötekniikkaa ja auton latauskäyriä, niin ymmärrän hyvin, että ketään ei ensinnäkään kiinnosta ja toisena noi ei ole edes mitään helppoja asioita opetella. Täällä on vähän ehkä vähän eri käsitys kun foorumi (suurilta osin) on täynnä kaiken maailman insinöörejä ja muita nörttejä.
Eihän siitä mihinkään pääse, että sähkiksellä yhtään pidemmän matkan tekeminen on paljon vaivalloisempaa ku polttiksella. Itsellä ainakin hieman ärsyttää että matkaa tehdään auton ehdoilla ja vaikka on nopeasti latautuva isolla akulla oleva niin kyllä se silti on varsin tökkivää matkantekoa. Sittenkun sopivasti muuttuu ilma kaatosateeksi niin ei range enää riitäkään sille tiedetysti mukavalle taukopaikalle lataamaan vaan jäädään jonkun kusisen huoltsikan pihaan ottamaan 50kw laturista lisää matkaa.
Onko Audissa jotenkin erilainen akku vai onko vaan tehty päätös, että BMS ei rajoita latausnopeutta kylmällä niin agressiivisesti? Eiköhän monikin sähköauto voisi ottaa korkeampaa lataustehoa vastaan, mutta se on tarkoituksella rajoitettu kylmällä ja toisaalta myös kun akun varaustaso on 50%+, jotta akku pysyisi kunnossa (Toyota Burzum tästä ääriesimerkkinä). Eli mielenkiintoiseksi jää se, että mitä vaikutuksia tuolla Audin päätöksellä on esimerkiksi akun elinikään ja maksimivaraustason laskuun ajan myötä. Toki jos Audin käyttämissä akuissa on harvinaisia mineraaleja kuten kobolttia reilummin, edesauttaa se käsittääkseni lataustehoa kylmällä.
Miten tuon Toyotan lataus eroaa samanikäisestä Audista (ei siis tulevasta uudesta versiosta)?
Noin yleisesti saksalaisilla on ainakin ollut paljon reilummat bufferit. En sitten tiedä onko etronissa tehty muitakin temppuja (tai edes tuota), mutta jo tuo auttaa paljon että yli 150kW yli ei ladata eli akku/laturiosat ei ylikuumene. Jotain lämpötilan kontrollointiahan noissakin on, mutta en ole tutustunut millä kaikilla tavoilla akkua lämmitetään. Tuossa testissähön lämpötila oli siellä 4-8 astetta ulkona, että ei mikään kunnon talvikeli vielä ja tehoja alettiin saamaan paremmin vasta 20:stä 40% latauksen jälkeen. Periaatteessa kuinka hajautetusti moduuleita saadaan ladattua voi olla eroja, en osaa sanoa kuinka paljon noissa on optimoitavaa. Vai ovatko vain päättäneet, että tehot nyt ovat tärkeämpiä kuin akkujen kesto, mutta eivät noi mielestäni ole mitenkään merkittävästi akustojen kulumisesta kärsineet.
"liikkuvuussegmenttiin – kuten autoteollisuuteen"
On vaivalloisempaa juu tai sitten ei, oleellista on se ettei käytä noita 50kw pömpeleitä jos ei pakko vaan mielellään 150kw ja ottaa sen aikaa virtaa, kuin auto kohtuudella latailee ja heti matka jatkumaan, kun hidastuu. Itse ajan samallailla suurinta sallittua ja hitaammista ohi kuin dieselelillä (110,90 etc.), eikä se juuri ole kyllä vaikuttanut. Pysähtymiset aikalailla samaa tahtia. Omat kokemukset esim. Oulu-Lyngen-Tromssa-Oulu kyllä se rakko ennen autoa on ruennut rajoittamaan varsinkin lasten kanssa. Talvi näyttää varmaan sitten todellisen puolen, muttei kesällä ainakaan juuri rajoita.
Vaihda takaisin polttikseen niin sillä siitä ongelmasta pääsee.
Myös ihmisellä on tapana kaunistella asioita, jotka koskevat omia hankintoja. Esim sanotaan herkästi polttoaineen kulutuksesta pienempiä lukemia kuin ne todellisuudessa on. Katsotaan jostain valmistajan esitteestä kulutus ja mukamas päästy alle sen.
Kyllä aika moni 300-400 kilometrin reissu ajetaan joka tapauksessa ainakin bensa-autolla ihan ilman pysähdyksiä ja samoin, jos on oikeasti kiire sinne 500-600 (tai vielä kauemmas) kilometrin päähän, niin bensa-autolla se onnistuu pysähdyksen kanssakin toistaiseksi sujuvammin. Sähköauto joka tapauksessa toimii varsin hyvin bensa-auton korvikkeena, vaikka se hivenen enemmän suunnittelua vaatii. Varmasti lomareissu Eurooppaan onnistuu sähköautollakin ihan hienosti, mutta sähköautolla vaikka Ruotsin tai Saksan läpi ajaminen ei varmasti ole yhtä sujuvaa, autobahnallakin mielellään kaasuakin painaa ja sähköautolla tuo tarkoittaa sitten pysähdystä ehkä vähän aiemmin. Akkuteknologian kehittyminen vie toki tuonkin (teko?)syyn sähköautoja vastaan, kun tullee mahdolliseksi muutaman vuoden kuluessa 10 minuutin lataus 10->80%:iin.
Eipä näille reissuille tulisi edes lähdettyä polttomoottoriautolla. Ahdistaisi ihan liikaa ne kustannukset ja se tietty tylsyys. Kesällä tuli heitettyä sellainen 4000km Norjan reissu tuolla pieniakkuisella tesla y:llä, mutta ihan rehellisesti sanon, että tuollaista reissua en olisi ikinä edes keksinyt suunnitella silloin kun ajelin vielä bensalla/dieselillä.
Tarkottaa se autobaanalla vedettäminen polttiksellakin pysähdystä aiemmin. Pohjosessa näkyi kesällä paljon keskieurooppalaisia sähköautoilijoita niin ei tuo kai mikään kumma juttu oo tollasia trippejä vetästä.
Tuohan onnistuu jo nykyisilläkin autoilla.
Itsellä myös takavetoinen kolmonen. Ei ole kyllä kertaakaan tullut oloa, että olisipa enemmän rangea. 40tkm tulee vuodessa ja reilu 50tkm nyt ajoa takana.
Mikä on oikeasti tällainen tilanne, että pitää ajaa 600km ja puolta tuntia aikaisemmin ei saa lähteä liikkeelle, eikä saapua perille myöhemmin. Ja näitä tilanteita olisi vielä niin usein, että vaikuttaisi jotenkin auton hankintaan. Itsellä ei ole tällaista tilannetta elämässä tullut vastaan.
Ei tuo varmaankann ole ongelma, vaan jos joutuu odottelemaan matkan varrella. Odottavan aika on pitkä.....
Monesti se akku ehtii latautua jo siinä, kun jonottaa siihen hesen tai ABC:n kassalle, että saa maksaa ostoksensa. Kun porukkaa on liikenteessä juhlapyhinä niin joka paikassa saa jonottaa, henkilökunta, kun pidetään nykyään minimissä.
Se "odottelu" on siis että käyt WC:ssä, haet kahvin ja sämpylän, syöt ne hotkimatta ja palaat takaisin autolle. Yleensä tässä ajassa on jo sen verran juicea akussa että matkaa voi jatkaa. Toki tähän latausoperaation sujuvuuteen vaikuttaa suuresti se että et joudu odottamaan vuoroasi laturille ja sieltä laturista tulee/autosi kykenee vastaanottamaan sähköä riittävällä teholla.
Toki polttomoottoriautolla voi olla sujuvampaa, mutta se on tietysti siitäkin kiinni mitä haluaa maksaa ajamisesta. Vaikka minulla välillä kiire onkin, niin ei minulla nyt niin kiire ole, että haluaisin maksaa päälle 5000€/vuodessa dieselistä enemmän kuin maksan sähköstä. Ymmärrän että joillekkin aika on se kriteeri numero 1 ja 10min lataus vaan on liikaa ja sen välttämisestä ollaan sitten valmiita maksamaan lähes mitä tahansa, mutta onneksi on vaihtoehtoja jokaiseen tarpeeseen.
