Yleistä keskustelua sähköautoista

[Jezme]

Ongelma on siinä, että SOH50% akku on yleensä rikki (jos tarkoitetaan maksimikapasiteetistä laskettua suhteellista kapasiteettia), eikä sillä voi ajaa metriäkään.

Käytännössä litium akuissa tendriitit kasvavat läpi jossain ~60% kintailla vähän akusta riippuen ja sen jälkeen kenno ei toimi.

No joo, todellisuudessa noin. Tuo nyt oli muutenkin vähän sellainen järjetön ja kuvitteellinen ääriesimerkki kuvastamaan sitä, että ei se 80% SOH ole vielä maailmanloppu, jos akku toimii.

 

[D8088-2]

Minkäslaisia viimeisimpiä kokemuksia väestöllä Cupra Borneista? Ensi vuonna ilmestyvän Ravalin vaikutus Bornin hintoihin, arvioita?
- Kuinka paljon SOH lukema muuttunut käytön aikana?
- Lataus talvella, akun esilämmitystähän noissa ei ole, kuin -25 vuoden malleissa?
- Yleiset akilleen kantapäät ympärivuotisessa käytössä?
-Viimeisimmät kehut?
- Palaako käpy hipaisukytkimiin? Koeajolla oli vähän 50/50 fiilis noista.

Ensimmäistä sähköautoa hankkimassa ja Borni noin yleisesti ottaen sopivin vaihtoehto meidän tarpeisiin. Polestar parhaimman näkönen katsella, koeajo vielä suorittamatta.

Langan viestiketjua selattu haulla läpi, mutta tuoreempia mielipiteitä kaivattaisiin.

Mulla oli tällainen pari vuotta sitten. Paljon softabugeja, joka ei ole uutta VAG:n sähkiksissä. Eniten otti tosiaan päähän se surkea lataus ja entistä surkeampi talvella. Edes kesällä ja alle 15% SOC en saanut yli 80kw tehoa vaikka oli luvattu enemmän. Keskimäärin latausnopeus oli aina siinä 50-60kw tuntumassa ja talvella siitä vielä pois, koska latauskäyrä ja puuttuva esilämmitys. Positiivista toki ulkonäkö.

 

[Gugi^]

Yllättävän heikolle kuulostaa Bornin lataustehot vrt. isommat VAG autot.
Juuri lauantaina piti pitkästä aikaa käyttää Enyaqilla suurteholatausta. Alkuprossat jotain 32% ja latailin about 75% tienoille. Alkuun meni 100-120kw teholla ja lopetettaessa tuolla 75% tasoilla tuli latausta vielä 98kw teholla. Kesäkeli, Enyaq 80iv mallia 2022
Ei mikään optimilataus kun oli virtaa noinkin paljon vielä, mutta Jari-Pekka oli sopivasti hollilla kun kahvitutti ja tuossa samalla kun latasi niin pääsi kotiin saakka.

Talvikelissä toki heikompi lataamaan tuo vanha Enyaq myös, kun ei ole lämmityksiä akulle kuten uudemmissa.

 

[kalinka]

Yllättävän heikolle kuulostaa Bornin lataustehot vrt. isommat VAG autot.
Juuri lauantaina piti pitkästä aikaa käyttää Enyaqilla suurteholatausta. Alkuprossat jotain 32% ja latailin about 75% tienoille. Alkuun meni 100-120kw teholla ja lopetettaessa tuolla 75% tasoilla tuli latausta vielä 98kw teholla. Kesäkeli, Enyaq 80iv mallia 2022
Ei mikään optimilataus kun oli virtaa noinkin paljon vielä, mutta Jari-Pekka oli sopivasti hollilla kun kahvitutti ja tuossa samalla kun latasi niin pääsi kotiin saakka.

Talvikelissä toki heikompi lataamaan tuo vanha Enyaq myös, kun ei ole lämmityksiä akulle kuten uudemmissa.

Minulla kiikarissa samanlainen vanhempi Enyaq 80iv tai neliveto versio. Onko sulla tai muilla käytännön kokemusta millainen latausaika esim. 10-80 % on talvikelillä, sanotaan vaikka -10 ja siitä elohopea alaspäin? Jos siis ei ole esilämmitystä.

Mulla tulee säännöllisesti talvella ajoa, jossa talvirangen yli mennään ja pikalataukset tulevat mukaan matkoihin. Hyppäänkö ihan suohon, jos katson ilman esilämmitystä olevaa autoa? EteläSuomi-Kuusamo, EteläSuomi-Oulu, Oulu-Ylläs/Levi, Levi-Kuusamo välejä tulee ajeltua työpäivän/puolikkaan päivän jälkeen. 3-4 reissua talvessa. Olen jo varautunut matkanteon hidastuvan jonkun verran, mutta latauksien todelliset kestot mietityttää.

 

[stabbulamus]

Et hyppää. Reissujen lukumäärä kertoo jo sen et käytännössä ihan sama. Sitten kuhan et pidä autoasi viikkoa pakastimessa 1% lataustasossa ennen laturille menoa niin onnistunee ihan hyvin.

 

[Wes Wishbone]

Minulla kiikarissa samanlainen vanhempi Enyaq 80iv tai neliveto versio. Onko sulla tai muilla käytännön kokemusta millainen latausaika esim. 10-80 % on talvikelillä, sanotaan vaikka -10 ja siitä elohopea alaspäin? Jos siis ei ole esilämmitystä.

Mulla tulee säännöllisesti talvella ajoa, jossa talvirangen yli mennään ja pikalataukset tulevat mukaan matkoihin. Hyppäänkö ihan suohon, jos katson ilman esilämmitystä olevaa autoa? EteläSuomi-Kuusamo, EteläSuomi-Oulu, Oulu-Ylläs/Levi, Levi-Kuusamo välejä tulee ajeltua työpäivän/puolikkaan päivän jälkeen. 3-4 reissua talvessa. Olen jo varautunut matkanteon hidastuvan jonkun verran, mutta latauksien todelliset kestot mietityttää.

Jep niin harvakseltaan noita reissuja että tuskin hajoaa pää vaikka menisikin jonkun worst casen mukaan, ts joudut lataamaan maksimissaan tuon 70% jollain 50kw teholla.

 

[kalinka]

Kiitos vastauksista. Tuttu taas totesi, että hän nimenomaan vaihtoi sisarmalli ID4 vuosimallia 2023 -> 2024, jotta sai esilämmityksen. Hänellä myös talvireissuja jonkin verran ja sanoi pikalatauksen olevan nyt karkeasti tunnin tauon sijaan 30 min. Mutta onko ero vain 1. latauksella vai joka latauksella? Jos nyt vaikka täältä etelästä ajaisi talvella sinne Kuusamoon 700-800 km, ei taida selvitä kahdella latauksella vaan kolme olisi turvallisempi. Talvirange Enyaqissa (vm 2023) voisi olla 300 km? Onko esilämmityksen puute 3x 30 min latauksiin lisää vai 1x 30 min vai jotain tuolta väliltä?

Kuten varmaan arvasittekin, ensimmäinen sähköauto mietinnässä ja kysymyksiä riittää ihan perusasioista.

 

[Hartigan]

Minulla kiikarissa samanlainen vanhempi Enyaq 80iv tai neliveto versio. Onko sulla tai muilla käytännön kokemusta millainen latausaika esim. 10-80 % on talvikelillä, sanotaan vaikka -10 ja siitä elohopea alaspäin? Jos siis ei ole esilämmitystä.

Mulla tulee säännöllisesti talvella ajoa, jossa talvirangen yli mennään ja pikalataukset tulevat mukaan matkoihin. Hyppäänkö ihan suohon, jos katson ilman esilämmitystä olevaa autoa? EteläSuomi-Kuusamo, EteläSuomi-Oulu, Oulu-Ylläs/Levi, Levi-Kuusamo välejä tulee ajeltua työpäivän/puolikkaan päivän jälkeen. 3-4 reissua talvessa. Olen jo varautunut matkanteon hidastuvan jonkun verran, mutta latauksien todelliset kestot mietityttää.

Löytyy 80iv takaveto -21 ja viime talven perusteella ei ongelmia vaikkei akun esilämmitystä löydy. Kylmä akku alkaa aika tasan 50kwh lataamaan , mutta esim .3% varauksella mitä kerran tulin pikalaturille, niin aika nopeaa lämpeni ja meni 100kwh myös pakkasella .
Nyt oon tainnut viimeksi pikaladata heinäkuun alussa.
Talvella boksi katolla Oulun seudulta itäkairaan Pyhälle yms. ja ei ole stressiä pukannut.
Melkein joka kerta se on täytynyt hakea pikalaturista itseasiassa pois tieltä, ennen kuin on itse saanut tauon pidettyä.

 

[Kvarkki]

Vähän uutta infoa volkkarilta:

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=WRAAsXFklF0


Ihan hyvältä vaikuttaa kauppakassiksi, jos hinta ei keuli liikaa.

 

[kyynelkaasu]

^Muovia on vähän liikaakin noissa helmoissa. Mutta paljonkohan tuohon tulee maavaraa?

 

[Kvarkki]

Tuollaisessa käyttöautossa on ihan hyvä olla reilusti ja rehellisesti sitä muovia reunoissa, kun kuitenkin jotain osuu johonkin.

 

[kyynelkaasu]

Tuollaisessa käyttöautossa on ihan hyvä olla reilusti ja rehellisesti sitä muovia reunoissa, kun kuitenkin jotain osuu johonkin.

Muovilistan ei kuitenkaan tarvitsisi ovien kohdalla kohota noin paljoa. Volvolla osataan hoitaa homma hillitymmin:

Muutenkin tuo on taivutettu sisäänpäin sillä tavalla, ettei se oletettavasti kuitenkaan suojaa ovienpaiskojilta parkkipaikoilla. Ja kiiltävänmustat peilit ottavat ekana osumaa, kun leikkaamattomat orapihlaja-aidat kasvavat pihalta kadulle.

 

[Hesemonni]

Jahas. IX3 on kai sähköteknisesti parempi auto, kuin GLC, mutta omaan silmään muotoilu GLC:ssä vie kyllä voiton. Pitäisi nähdä livenä.

Jännä nähdä, miten hinnoittelee GLC:n.

 

[Pannarimies]

On tullut pohdiskeltua sähköautoilua, syvennyttyä niiden tekniikkaan, katsottua autojen arvosteluita ja seurattua keskusteluita jne. On syntynyt vaikutelma, että toimintamatkaan suhtaudutaan kuin se olisi aina tärkein kriteeri. Koska mediassakin se on ykkösasia millä sähköautoja verrataan, tarttuu se ajattelutapa myös sähköautoja harkitseviin kuluttajiin.

Tässä omia huomioita ja ajatuksia toimintamatkasta.

Kyse on aina kyseisen autoilijan omista tarpeista. Jos pystyt lataamaan kotona ja tavallinen päiväajo on vaikka alle 100 kilometriä, ei se maksimitoimintamatka ole kovin oleellinen jos niitä pidempiä matkoja ei tule paljon, ja varsinkaan jos nekään eivät ole yleensä mitään Helsinki-Levi-reissuja 30 asteen pakkasessa.

Toisaalta jos puhutaan toimintamatkasta, pitäisi puhua myös latausnopeudesta. Hyvä latausnopeus kompensoi tehokkaasti heikompaa toimintamatkaa. Mutta ettei se olisi niin yksinkertaista, niin se max pikalatausteholukema ei kerro paljoakaan, vaan pitää myös katsoa millaisia latauskäyrät ovat käytännössä. Niitä kun on joka lähtöön.

Vielä vähemmän puhutaan siitä miten tietyllä automallilla latausnopeuteen vaikuttaa se miten tyhjällä akulla pitää mennä lataamaan, että saa sen hyvän lataustehon. Asiaan vihkiytymätön kun olettaa helposti, että 10->80% latausnopeus tarkoittaa että saa samantyyppisen käyrän jos aloittaakin latauksen jo 40% varaustilasta.

No eipä useinkaan saa, vaan saadaakseen sen hyvän lataustehon pitää vetää akku mahdollisimman tyhjäksi. Jos taas alkaa lataamaan isommalla varaustilalla niin menee enemmän tai vähemmän lirutteluksi. Tästä käy esimerkkinä vaikka VAG:n MEB-alustaiset autot (ID.4/Enyaq/Q4).

Poikkeuksiakin on, eli esim. Audin vanha e-tron, joka ilmeisesti enemmän kobolttia sisältävän akkunsa takia antaa hyvin tasaisen 150 kW aina 70-80% varaukseen asti, mutta myös silloin jos aloitat lataamaan vaikka 40% varaustilasta lähtien.

Niinhän kaikkien autojen pitäisi ladata, eli että kun kuski haluaa pitää tauon niin silloin auto laitetaan samassa yhteydessä lataukseen, eikä tarvitse laskeskella tauon ajankohtaa otsa hiessä sen perusteella minne lataamolle sähkö riittää niin, että akkuun jää niin vähän virtaa kuin mahdollista. Pakkanen tietysti vielä korostaa ongelmaa sekä toimintamatkan että latauskäyrien suhteen.

Toki on hyvin lataavia autoja akun esilämmityksellä, mutta jotenkin silti ärsyttää miten saadakseen parhaat tehot pitää vetää akku tyhjäksi, eli autoilijat ajetaan "rangeahdistukseen" jo valmistajien toimesta.

Pitää siis miettiä omat tarpeet ja mikä on niihin sopiva auto. Kaikki eivät tarvitse long range Teslaa, vaikka autoja yleensä arvotetaankin toimintamatkan perusteella.

 

[Kvarkki]

Muovilistan ei kuitenkaan tarvitsisi ovien kohdalla kohota noin paljoa. Volvolla osataan hoitaa homma hillitymmin:

Muutenkin tuo on taivutettu sisäänpäin sillä tavalla, ettei se oletettavasti kuitenkaan suojaa ovienpaiskojilta parkkipaikoilla. Ja kiiltävänmustat peilit ottavat ekana osumaa, kun leikkaamattomat orapihlaja-aidat kasvavat pihalta kadulle.

Volvossa ei ole akkua ja ei senkään muovit ovenpaiskontaa suojaa. Puhdas visuaalinen keino ottaa korkeutta ”pois”, kos pelkät oven kohtat oli sinulla ne mitkä häiritsi. Korealaisessa olen kyllä tykännyt, että avatessa ekana seinään osuisi muovi, jos kävisi vahinko.

 

[jopee]

On tullut pohdiskeltua sähköautoilua, syvennyttyä niiden tekniikkaan, katsottua autojen arvosteluita ja seurattua keskusteluita jne. On syntynyt vaikutelma, että toimintamatkaan suhtaudutaan kuin se olisi aina tärkein kriteeri. Koska mediassakin se on ykkösasia millä sähköautoja verrataan, tarttuu se ajattelutapa myös sähköautoja harkitseviin kuluttajiin.

Tässä omia huomioita ja ajatuksia toimintamatkasta.

Kyse on aina kyseisen autoilijan omista tarpeista. Jos pystyt lataamaan kotona ja tavallinen päiväajo on vaikka alle 100 kilometriä, ei se maksimitoimintamatka ole kovin oleellinen jos niitä pidempiä matkoja ei tule paljon, ja varsinkaan jos nekään eivät ole yleensä mitään Helsinki-Levi-reissuja 30 asteen pakkasessa.

Toisaalta jos puhutaan toimintamatkasta, pitäisi puhua myös latausnopeudesta. Hyvä latausnopeus kompensoi tehokkaasti heikompaa toimintamatkaa. Mutta ettei se olisi niin yksinkertaista, niin se max pikalatausteholukema ei kerro paljoakaan, vaan pitää myös katsoa millaisia latauskäyrät ovat käytännössä. Niitä kun on joka lähtöön.

Vielä vähemmän puhutaan siitä miten tietyllä automallilla latausnopeuteen vaikuttaa se miten tyhjällä akulla pitää mennä lataamaan, että saa sen hyvän lataustehon. Asiaan vihkiytymätön kun olettaa helposti, että 10->80% latausnopeus tarkoittaa että saa samantyyppisen käyrän jos aloittaakin latauksen jo 40% varaustilasta.

No eipä useinkaan saa, vaan saadaakseen sen hyvän lataustehon pitää vetää akku mahdollisimman tyhjäksi. Jos taas alkaa lataamaan isommalla varaustilalla niin menee enemmän tai vähemmän lirutteluksi. Tästä käy esimerkkinä vaikka VAG:n MEB-alustaiset autot (ID.4/Enyaq/Q4).

Poikkeuksiakin on, eli esim. Audin vanha e-tron, joka ilmeisesti enemmän kobolttia sisältävän akkunsa takia antaa hyvin tasaisen 150 kW aina 70-80% varaukseen asti, mutta myös silloin jos aloitat lataamaan vaikka 40% varaustilasta lähtien.

Niinhän kaikkien autojen pitäisi ladata, eli että kun kuski haluaa pitää tauon niin silloin auto laitetaan samassa yhteydessä lataukseen, eikä tarvitse laskeskella tauon ajankohtaa otsa hiessä sen perusteella minne lataamolle sähkö riittää niin, että akkuun jää niin vähän virtaa kuin mahdollista. Pakkanen tietysti vielä korostaa ongelmaa sekä toimintamatkan että latauskäyrien suhteen.

Toki on hyvin lataavia autoja akun esilämmityksellä, mutta jotenkin silti ärsyttää miten saadakseen parhaat tehot pitää vetää akku tyhjäksi, eli autoilijat ajetaan "rangeahdistukseen" jo valmistajien toimesta.

Pitää siis miettiä omat tarpeet ja mikä on niihin sopiva auto. Kaikki eivät tarvitse long range Teslaa, vaikka autoja yleensä arvotetaankin toimintamatkan perusteella.

No sehän se isoin ongelma juuri onkin että pitää tutustua tuollaisiin juttuihin eikä voi kuten polttiksissa ostaa autoa mikä sattuu miellyttämään vaikka ulkonäöltään eniten.
Toimintamatkaa saisi olla sen 1000km vaikka sitä ei kovin usein tarvitsisikaan. Itse tarvitsen pitkää rangea erittäin harvoin mutta silloin ku sitä tarvitsen niin en todellakaan jaksaisi hengata jossain laturilla venaamassa autoa.
Eli joko erittäin pitkä range tai todella nopea lataus tai sitten molemmat. Bemmin uusi ix3 alkaisi olemaan ihan ok tasolla kun 10min saa +300km rangea ja wltp yli 800.

 

[Wes Wishbone]

Kyse on aina kyseisen autoilijan omista tarpeista. Jos pystyt lataamaan kotona ja tavallinen päiväajo on vaikka alle 100 kilometriä, ei se maksimitoimintamatka ole kovin oleellinen jos niitä pidempiä matkoja ei tule paljon, ja varsinkaan jos nekään eivät ole yleensä mitään Helsinki-Levi-reissuja 30 asteen pakkasessa.

Toisaalta jos puhutaan toimintamatkasta, pitäisi puhua myös latausnopeudesta. Hyvä latausnopeus kompensoi tehokkaasti heikompaa toimintamatkaa. Mutta ettei se olisi niin yksinkertaista, niin se max pikalatausteholukema ei kerro paljoakaan, vaan pitää myös katsoa millaisia latauskäyrät ovat käytännössä. Niitä kun on joka lähtöön.

(DC) lataustehon tärkeyteen vaikuttaa suoraan kotilatausmahdollisuus. Sikäli kun se on mahdollista ja päiväajot pyörii jossain satkukilsassa (kuten useimmilla) ei sillä ole käytännössä juurikaan merkitystä, vaikka tästä joku excelspeksaaja triggeröityykin. Samoin latauskäyrien käytännön merkitys muuttuu varsin toissijaiseksi jos DC-latausta tarvitsee vain harvakseltaan. Näitä arvoja on helppo käyttää vertailuperusteina, mutta ne ovat vain yksittäisiä datapisteitä kokonaisuuden kannalta. Kiinnittäkää näiden lisäksi enemmän huomiota sen auton monikäyttöisyyteen, ajomukavuuteen ja laatuun (=onko odotettavissa paljon huoltokäyntejä eritt softaongelmian takia) kuin lataustehoon tai rangeen jos voitte ladata himassa ja päivittäin ajelee sen ~100km päivässä.

 

[Jezme]

No sehän se isoin ongelma juuri onkin että pitää tutustua tuollaisiin juttuihin eikä voi kuten polttiksissa ostaa autoa mikä sattuu miellyttämään vaikka ulkonäöltään eniten.
Toimintamatkaa saisi olla sen 1000km vaikka sitä ei kovin usein tarvitsisikaan. Itse tarvitsen pitkää rangea erittäin harvoin mutta silloin ku sitä tarvitsen niin en todellakaan jaksaisi hengata jossain laturilla venaamassa autoa.
Eli joko erittäin pitkä range tai todella nopea lataus tai sitten molemmat. Bemmin uusi ix3 alkaisi olemaan ihan ok tasolla kun 10min saa +300km rangea ja wltp yli 800.

Sähköauton voi ostaa ulkonäön perusteella, kuten polttiksenkin. Kummankaan kanssa se ei ole erityisen järkevää. Nuo 1000km toimintamatkan vaatimukset on jotain polttisajan jäänteitä eikä kaikki polttiksetkaan siihen pysty. Latausten nopeutuminen ja asemien yleistyminen on pidemmän päälle fiksumpi kehityssuunta kuin akkujen kasvattaminen.

Miksi tuo bemmi on vain ”ihan ok”? Miten pitkään ajat putkeen tauotta, jos 800km wltp ja 300km lisää 10min ei ole enemmän kuin tarpeeksi?

 

[Vepasto]

Muistakaa nyt iloitessanne, että minkään sähkiksen tosimaailman suorituskyky suomen olosuhteissa ei ole sama kuin speksien. Latausajat pidempiä, range lyhyempi, yms....

 

[jopee]

Sähköauton voi ostaa ulkonäön perusteella, kuten polttiksenkin. Kummankaan kanssa se ei ole erityisen järkevää. Nuo 1000km toimintamatkan vaatimukset on jotain polttisajan jäänteitä eikä kaikki polttiksetkaan siihen pysty. Latausten nopeutuminen ja asemien yleistyminen on pidemmän päälle paljon fiksumpi kehityssuunta kuin akkujen kasvattaminen.

Miksi tuo bemmi on vain ”ihan ok”?Miten pitkään ajat putkeen tauotta, jos 800km wltp ja 300km lisää 10min ei ole enemmän kuin tarpeeksi?

No koska eihän nuo wltp arvot ole sinne päinkään ja talvella vielä kauempana. En tiedä miksei auton ostaminen ulkonäön perusteella ole järkevää, tai miksi pitäisikään olla? Jos siis ei ole ehtona saada kolmea lastenistuinta tai ikean koko kuvastoa konttiin kerralla.

 

[Jezme]

No koska eihän nuo wltp arvot ole sinne päinkään ja talvella vielä kauempana. En tiedä miksei auton ostaminen ulkonäön perusteella ole järkevää, tai miksi pitäisikään olla? Jos siis ei ole ehtona saada kolmea lastenistuinta tai ikean koko kuvastoa konttiin kerralla.

Et varsinaisesti vastannut siihen olennaisimpaan kysymykseen. Sähköauton ja bensa-auton ostaminen ulkonäön perusteella ilman sen kummempaa tutkimusta on ihan yhtä järkevää. Molemmissa on riskinä maksaa liikaa, hävitä ominaisuuksissa yms. Melkein mikä vain auto kattaa keskivertokäyttäjän perustarpeet. Sähköautolla on omat vahvuutensa bensa-autoihin verrattuna, kantama ei ole yksi niistä mutta väittäisin kantama-ahdistuksesta ylipäästessä niiden etujen esiintyvän valtaosalle useammin kuin kantaman haitan.

Oma WLTP 400km auto menee talvellakin motarilla sen puolet tuosta. Jos 800km WLTP auto pystyisi samaan niin se olisi 400km eli motarilla voi ajaa 4h ja maantiellä varmaan 5-6h. Itse ainakin pidän ihan mielelläni tauon matkan puolivälissä, jos se kestää 5h tai enemmän. Jotkut voivat toki haluta ajaa vaikka sen 8h putkeen mutta en tiedä sen järkevyydestä.

 

[Markkanen]

Jahas. IX3 on kai sähköteknisesti parempi auto, kuin GLC, mutta omaan silmään muotoilu GLC:ssä vie kyllä voiton. Pitäisi nähdä livenä.

Jännä nähdä, miten hinnoittelee GLC:n.

Mersu ainakin vei tämän kisan:

 

[jopee]

Et varsinaisesti vastannut siihen olennaisimpaan kysymykseen. Sähköauton ja bensa-auton ostaminen ulkonäön perusteella ilman sen kummempaa tutkimusta on ihan yhtä järkevää. Molemmissa on riskinä maksaa liikaa, hävitä ominaisuuksissa yms. Melkein mikä vain auto kattaa keskivertokäyttäjän perustarpeet. Sähköautolla on omat vahvuutensa bensa-autoihin verrattuna, kantama ei ole yksi niistä mutta väittäisin kantama-ahdistuksesta ylipäästessä niiden etujen esiintyvän valtaosalle useammin kuin kantaman haitan.

Oma WLTP 400km auto menee talvellakin motarilla sen puolet tuosta. Jos 800km WLTP auto pystyisi samaan niin se olisi 400km eli motarilla voi ajaa 4h ja maantiellä varmaan 5-6h. Itse ainakin pidän ihan mielelläni tauon matkan puolivälissä, jos se kestää 5h tai enemmän. Jotkut voivat toki haluta ajaa vaikka sen 8h putkeen mutta en tiedä sen järkevyydestä.

Ei niitä etuja sähkiksessä nyt ainakaan omasta mielestä mitenkään hirveästi ole. Edulliset käyttökulut sulavat aivan naurettavaan arvonalenemaan, mitä pidin sähkiksen suurimpana etuna mutta muuten ei juuri eroa. Erityisen raivostuttavana pidän sitä että jos pitää vaikka ajaa helsinki-tampere-helsinki niin on säästä ja kuun asennosta kiinni meneekö se lataamatta vai ei. Joo, joku 5-10min lataus riittää mutta kun haluisi nopeasti kotiin niin ei kiinnostaisi stopata sen 5-10min ajaksi.

 

[mattix]

(DC) lataustehon tärkeyteen vaikuttaa suoraan kotilatausmahdollisuus. Sikäli kun se on mahdollista ja päiväajot pyörii jossain satkukilsassa (kuten useimmilla) ei sillä ole käytännössä juurikaan merkitystä, vaikka tästä joku excelspeksaaja triggeröityykin. Samoin latauskäyrien käytännön merkitys muuttuu varsin toissijaiseksi jos DC-latausta tarvitsee vain harvakseltaan.

Sinänsä olen samaa mieltä, että ajoprofiili vaikuttaa merkittävästi pikalatauksen tarpeeseen ja miten sitä kannattaa hankinnassa painottaa.

On silti tuotava inhimillinen tekijä esiin. Mikään ei korpea sähköautoillessa, kuin odotella pakkasessa auton latautumista hissukseen tai aikataulupaineessa potkia renkaita prosenttien nousua odotellessa.

Jostain kuulin toteamuksen, että ensimmäistä sähköautoa ostavat kysyvät toimintamatkaa, toista ostavat latausnopeutta.

Onneksi uusien sähköautojen latausominaisuudet vaikuttavat kerrassaan hulppeille, joten hissukseen lataavien sähköautojen generaatioksi jäänee ~2018-2024 ja asiaan tuskin tarvitsee kiinnittää huomiota 10v päästä.

 

[Wes Wishbone]

Sinänsä olen samaa mieltä, että ajoprofiili vaikuttaa merkittävästi pikalatauksen tarpeeseen ja miten sitä kannattaa hankinnassa painottaa.

On silti tuotava inhimillinen tekijä esiin. Mikään ei korpea sähköautoillessa, kuin odotella pakkasessa auton latautumista hissukseen tai aikataulupaineessa potkia renkaita prosenttien nousua odotellessa.

Niin, jos on tilanne jossa on kaksi muuten spekseiltään täysin samanlaista autoa niin toki sille latausteholle voi antaa lisäpisteitä vaikka niitä DC-latauksia tulisikin vain kourallinen vuodessa. Näin vaan hyvin harvoin käy, joten on perin typerää valita autoa tämän perusteella esim sen kustannuksella että auto onkin sitten usein huollossa, ajomelu on järkyttävä tai muuten vaan joku tesla (vitsivitsi, no hate).

Jostain kuulin toteamuksen, että ensimmäistä sähköautoa ostavat kysyvät toimintamatkaa, toista ostavat latausnopeutta.

Kolmannen ostajat (kun puhutaan niistä perusjampoista jotka ajelee satasen päivä ja pystyvät lataamaan himassa) taas ymmärtävät kokemuksesta että on pöhköä kysyä tai preferoida vain yhtä featurea ylitse muiden ja katsovat kokonaisuutta. Tähän toki myös osaltaan vaikutaa se autojen lataustehon, rangen ja latausinfran kehittyminen.

 

[mattix]

muuten vaan joku tesla (vitsivitsi, no hate).

Teslan osalta tietämätön hämmentyy yli 200 kW latausnopeudesta ja kuvittelee esim. Model Y:n olevan kova poika lataamaan. Noh, ei se huono ole, mutta 50% kohdilla painutaan jo alle 100 kW, kun vaikka korealaiset rallattelee lähellä 200 kW edelleen.

Kolmannen ostajat (kun puhutaan niistä perusjampoista jotka ajelee satasen päivä ja pystyvät lataamaan himassa) taas ymmärtävät kokemuksesta että on pöhköä kysyä tai preferoida vain yhtä featurea ylitse muiden ja katsovat kokonaisuutta. Tähän toki myös osaltaan vaikutaa se autojen lataustehon, rangen ja latausinfran kehittyminen.

Toki tuolla toteamuksella on tarkoitettu julkista lataamista yleisesti, ei kotilataus vs. julkinen tai että lataus olisi kaikissa tapauksissa sähkärin tärkein ominaisuus.

Kokonaisuus ilman muuta ratkaisee. Tuntuu vaan sille, että latausnopeuksien ihmettelyyn ei tarvitse enää 2025 julkaistujen autojen osalta käyttää energiaa. Hyvällä tasolla on.

 

[samiv]

Jostain kuulin toteamuksen, että ensimmäistä sähköautoa ostavat kysyvät toimintamatkaa, toista ostavat latausnopeutta.

Olet tuossa varmaan ihan oikeassa. Kun ostettiin meidän ekaa sähköautoa, verrattiin vaikka ja mitä eri ominaisuuksia ja yksi tärkeä oli iso akku niitä satunnaisia pidempiä matkoja varten ja toisaalta mukavaa arkea kun ei tartte ladata arjessa joka päivä. Se mitä ei tajuttu vertailla oli se akun lataaminen, jokin teoreettinen höpöhöpö maksimiarvo latausnopeudesta otettiin huomioon, muttei oikeaa latauskäyrää

Nyt kun meillä on sähköauto päivittäisessä ajossa niin ollaan opittu, että:

a) ensinnäkin se akkukesto on jopa speksejä parempi näin kun ajetaan kaupungissa, sillä WLTP arvot on jotain keskiarvoja ja pääosin kaupungissa ajaen auto menee paljon pidemmälle varsinkin keväällä ja syksyllä.
b) Latausnopeus merkkaa enemmän kuin se iso akku. Meidän iso akku on enemmän kuin riittävä siihen kaupunkiajoon eli siinä menisi pienempikin akku varsin hyvin. Iso akku ei missään nimessä ole riittävän kuitenkaan selviämään pitkistä matkoista ilman latausta, jolloin pikalatauksen nopeudella on merkitystä joka tarkoittaa eittei meidän autolla ole mitään järkeä matkustaa pitkää matkaa. (toki tämä on ikäluokkansa varmaan paskimpia lataajia, mutta silti).

 

[GGoljatti]

Mersu ainakin vei tämän kisan:

Ulkoa bemmi parempi. Jaksa enää noita saippuasukkuloita. Bemarilla oli kanttia laittaa vähän kantteja autoon.

 

[Hammer Schultz]

Yleisellä tasolla kaikki kolme uutta germaania (cross, GLC, iX3) on selkeitä parannuksia aikaisempaan muotokieleen. 3-5v päästä on paljon hyvännäköistä käytettyä tarjolla.

 

[Tege]

Uutta Cupraa.

https://www.topgear.com/car-news/concept/cupra-tindaya-concept-and-itll-become-a-real-car-you-can-buy

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/live/tehGhFO3-Us

 

[Jezme]

Ei niitä etuja sähkiksessä nyt ainakaan omasta mielestä mitenkään hirveästi ole. Edulliset käyttökulut sulavat aivan naurettavaan arvonalenemaan, mitä pidin sähkiksen suurimpana etuna mutta muuten ei juuri eroa. Erityisen raivostuttavana pidän sitä että jos pitää vaikka ajaa helsinki-tampere-helsinki niin on säästä ja kuun asennosta kiinni meneekö se lataamatta vai ei. Joo, joku 5-10min lataus riittää mutta kun haluisi nopeasti kotiin niin ei kiinnostaisi stopata sen 5-10min ajaksi.

Itselläni tulee ainakin heti ensimmäisenä etuna mieleen se, että arkiajossa sähköautossa on aina "tankki täynnä" eikä tarvitse ajella erikseen johonkin asemalle hakemaan menovettä. Jos ajoprofiili ei ole merkittävästi valtaväestöstä poikkeava niin sen tyypillisen päivittäisen ajosuoritteen tekee helposti sillä, että iskee päivän päätteeksi kotona laturin kiinni ja ottaa sen aamulla lähtiessä irti. Miten se satunnainen pitkien matkojen 5-10min latausstoppi eroaa siitä ympärivuotisesta tarpeesta käydä siellä bensa-asemalla?

Muita etuja vaikka se, että auto lämpenee talvipakkasillakin nopeasti ja ei tarvitse ennakoida lähtöään. Samoin kesällä jäähtyy nopeasti. Yleensä ovat hiljaisia etenkin kaupunkiajossa, toki osa haluaa kuunnella moottorin ääniä. Vähemmän huollettavaa. Halvemmatkin sähköautot kiihtyvät yleensä kohtuullisesti. Kunnolla optimoitaessa pienestäkin sähköautosta saa melkoisen tilavan (esimerkiksi tuleva VW ID2). V2L voi olla joillekin todella näppärä, tämä toki marginaalisempi juttu. Yhden polkimen ajo ynnä muut ajokokemusta parantavat asiat (esim. matala painopiste), jne...

Jostain syystä sähköautojen keskustelu kärjistyy aina noihin kulujen ja kantaman aspekteihin. On paljon muitakin eroja kuin se autoon menevän löpön hinta ja "täydellä tankilla" kuljettavien kilometrien määrä.

Tuossa HKI-TRE-HKI ajossakin on sama näkökulma, että sen matkan pitäisi mennä (edestakaisin) lataamatta. Miksi? Tuskin ajat tuollaista ~2h matkaa ja lähdet heti takaisin. Jos vastapäässä olisikin 11kW laturi tarjolla niin se ratkaisisi heti tuon ongelman. Itse olen nyt ajanut tuolla omalla hitaasti latautuvalla pikkuakkuisella Cupra Bornilla kyseistä väliä viikoittain päälle vuoden ajan ilman mitään ongelmia. Auto latautuu toisessa päässä hidaslaturilla takaisin täyteen ennen kuin tulee aika lähteä kotiin. Ei ylimääräisiä stoppeja, ei tarvetta erilliselle bensa-asemalle ja ei tarvetta odottaa erikseen latausta. Toki ei mahdollista kaikille mutta tuo nyt oli osittain se pointtini, että kantaman sijaan ennemmin latausmahdollisuuksien (ja nopeuksien) yleistyminen.

EDIT: Mitenköhän älyttömänä polttomoottoriautoja pidettäisiin, jos asetelmat olisivat toisinpäin (sähköautot normi ja polttomoottori uusi tulokas)? Polttomoottorin puolesta ei oikein ole muuta myyntipuhetta kuin tuo 1000km kantama 3min tankkauksella. Kaikki muu on tasan tai kompromissia.

 

[kyynelkaasu]

Ei niitä etuja sähkiksessä nyt ainakaan omasta mielestä mitenkään hirveästi ole. Edulliset käyttökulut sulavat aivan naurettavaan arvonalenemaan, mitä pidin sähkiksen suurimpana etuna mutta muuten ei juuri eroa. Erityisen raivostuttavana pidän sitä että jos pitää vaikka ajaa helsinki-tampere-helsinki niin on säästä ja kuun asennosta kiinni meneekö se lataamatta vai ei. Joo, joku 5-10min lataus riittää mutta kun haluisi nopeasti kotiin niin ei kiinnostaisi stopata sen 5-10min ajaksi.

Ehkä uusissa autoissa, mutta suurin osa autokaupasta käydään kuitenkin käytetyillä autoilla. Nettiautosta hakuun Volvo XC40 vm. 2022-->, niin suunnilleen vuoronperään on tuloksissa polttista ja täyssähköautoa. Mielestäni on aika selvää, mikä käyttövoima tulee halvimmaksi, jos hankintahinta on sama. (Pl. vähän ajavat, joiden ei kannata ottaa patteriautoa vanhenemaan pihaan, kun ei tiedetä, kestääkö akut 20-30 vuotta mitä polttomoottoriauto pienillä vuotuisilla kilsoilla kestää.)

 

[cman]

Uutta Cupraa.

https://www.topgear.com/car-news/concept/cupra-tindaya-concept-and-itll-become-a-real-car-you-can-buy

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/live/tehGhFO3-Us

Tämän sisällön näkemiseksi tarvitsemme suostumuksesi kolmannen osapuolen evästeiden hyväksymiseen.
Lisätietoja löydät evästesivultamme.

Hyväksy kolmannen osapuolen evästeet

Linkki: https://www.youtube.com/watch?v=0MCnYLeV634

 

[IFLT_ITG]

Teslan osalta tietämätön hämmentyy yli 200 kW latausnopeudesta ja kuvittelee esim. Model Y:n olevan kova poika lataamaan. Noh, ei se huono ole, mutta 50% kohdilla painutaan jo alle 100 kW, kun vaikka korealaiset rallattelee lähellä 200 kW edelleen.

älä nyt, kyllä '23 Y LR on onnistunut latamaan 100kW vielä jossain ~57% tienoilla. En tiedä mikä oli kuussa vinossa tuolloin, mutta yleensä 100kW kupsahtaa 53% viimeistään. Range-mittari/navi kuitenkin pitää sen verran hyvin paikkaansa, että <5%:lla voi ajella laturille, niin joku 5%-70% lataus menee vielä ihan ok ajassa kun käy k*sella sen 300-400 km välein. Pohjoismaassa muualla kuin moottoritiellä 100 keskinopeuden pitäminen on muutenkin niin hermostuttavaa, että akun hiipueassa parempi pitää lataustauko kuskillekin. Tesla varmaan ottaa softalla varsin varovasti akun latauksen ylemmillä varauksilla. (?) 3/Y on miljoonia kpl, en ole seurannut, paljonko on akkuja mennyt takuuna vaihtoon.

Mielenkiintoistahan on, miten "vanhat" merkit meinaavat jatkossa tienata "marmorilla", jos tekevät "liian hyviä" sähköautoja, joita ei tarvitse enää huoltaa joka 10-20tkm välein.
Oman Teslan huoltokulu tulee olemaan 85tkm kohdalla kumulatiivisesti~300e ja siinäkin vähän ennakointia ts. vapaaehtoinen jarrujen herkistely. Muuten kuluna sulat + renkaita. Seuraava satku menee ilman että tarvitsee tehdä ilmansuodatinta kummempaa.
(juu, takana puslat, mutta takuuseen -- seuraavat on sitten vahvemmat tarvikkeet jos auto on vielä itsellä kun pitää vaihtaa. Ja ehkä tuulilasi vakuutukseen)

Ja nyt kun tämä ei ole enää "uusi" auto ja ajatus on pitää jonkin aikaa, niin ihan sama - ei tarvitse murehtia, jos on naarmu jossain tai auto täysi hiekkaa. -- ei vaikuta arvoon enää mitään -- ne rahat meni jo.
Saksassa sentään auto koottu... jotain arvoa tälläkin imho.

edit. Pari vuotta sitten auto oli -30 asteessa vuorokauden kadunvarressa. Kesti varmaan 20 min laturilla, että alkoi kunnolla edes ladata. Mutta sama kaikilla.

 

[kyynelkaasu]

Volvossa ei ole akkua ja ei senkään muovit ovenpaiskontaa suojaa. Puhdas visuaalinen keino ottaa korkeutta ”pois”, kos pelkät oven kohtat oli sinulla ne mitkä häiritsi. Korealaisessa olen kyllä tykännyt, että avatessa ekana seinään osuisi muovi, jos kävisi vahinko.

Eli ihmiset haluavat ostaa katumaasturin (=korkean auton) ja sitten madaltaa sen ulkonäköä kasvattamalla halvan muovin määrää kyljessä? Ei voi muuta sanoa kuin että sairasta. Ostaisivat ID.Polon, jos eivät halua korkeaa autoa...

Mielenkiintoistahan on, miten "vanhat" merkit meinaavat jatkossa tienata "marmorilla", jos tekevät "liian hyviä" sähköautoja, joita ei tarvitse enää huoltaa joka 10-20tkm välein.
Oman Teslan huoltokulu tulee olemaan 85tkm kohdalla kumulatiivisesti~300e ja siinäkin vähän ennakointia ts. vapaaehtoinen jarrujen herkistely. Muuten kuluna sulat + renkaita. Seuraava satku menee ilman että tarvitsee tehdä ilmansuodatinta kummempaa.
(juu, takana puslat, mutta takuuseen -- seuraavat on sitten vahvemmat tarvikkeet jos auto on vielä itsellä kun pitää vaihtaa. Ja ehkä tuulilasi vakuutukseen)

Liekö määräaikaishuollot pitkään aikaan tuoneet isoja rahoja merkkikorjaamoille/autonvalmistajille. Ei kai huoltovälejä olisi muutoin lähdetty pidentämään.

Viat lie se todellinen kultakaivos. Nykyautoissa on paljon korkean teknologian komponentteja, joiden harmaatuotanto on myös aiempaa vaikeampaa. Kun BLIS:n tutka, AEB:n kamera tai matriisilediumpio saavuttaa käyttöikänsä pään, on huoltoneuvojalla lupa laskuttaa. Ja loppuviimeksi auto ei saa kestää liian kauan, jotta uusien kauppa ei tyrehdy.

Olen kyllä miettinyt itsekin, tehdäänkö nyt alkuun parempia sähköautoja, jotta saadaan vihreä siirtymä aikaiseksi. Myöhemmin voi sitten laskea laatua ja koota autot markkinoiden "parhaista" komponenteista: alustakomponentit ja ILP Tesla Model 3:sta, akusto vanhasta Leafistä, sisäinen laturi hullu-pösöstä...

 

[IFLT_ITG]

Liekö määräaikaishuollot pitkään aikaan tuoneet isoja rahoja merkkikorjaamoille/autonvalmistajille. Ei kai huoltovälejä olisi muutoin lähdetty pidentämään.

Kyllä 120tkm+ ajettujen volvojen/bemarien huolto on niin kallista, että hirvittää. Luulenpa että uudehkoon Teslaan ei tarvitse tehdä juuri mitään ennen 300 tkm tai sittenkin joku uusi sähkö-paja tekee 500 eurolla.
Ainoa, mitä pitäisi nyt tehdä (kuka?) ottaa muovit kaikki alustasta irti ja laittaa paremmat suojavahat ei-alumiini-osiin.
Ja kun ei ole mikään Fisker, niin joku aina lunastaa konkurssipesän ja loppuasiakkaat -- niin auto on netissä ja voi vielä ajaa.

 

[mattix]

EDIT: Mitenköhän älyttömänä polttomoottoriautoja pidettäisiin, jos asetelmat olisivat toisinpäin (sähköautot normi ja polttomoottori uusi tulokas)? Polttomoottorin puolesta ei oikein ole muuta myyntipuhetta kuin tuo 1000km kantama 3min tankkauksella. Kaikki muu on tasan tai kompromissia.

Erinomainen pohdinta. Aika vähän on tosiaan polttomoottoriautoa puoltavia tekijöitä.

älä nyt, kyllä '23 Y LR on onnistunut latamaan 100kW vielä jossain ~57% tienoilla. En tiedä mikä oli kuussa vinossa tuolloin, mutta yleensä 100kW kupsahtaa 53% viimeistään. Range-mittari/navi kuitenkin pitää sen verran hyvin paikkaansa, että <5%:lla voi ajella laturille,

Mulla juuri samanlainen auto ei pysty samaan. Navin luotettavuus on kyllä erinomainen. Se on hämmentävän tarkka eli 1-2% sisässä pitkälläkin matkalla.

 

[Kvarkki]

Eli ihmiset haluavat ostaa katumaasturin (=korkean auton) ja sitten madaltaa sen ulkonäköä kasvattamalla halvan muovin määrää kyljessä? Ei voi muuta sanoa kuin että sairasta. Ostaisivat ID.Polon, jos eivät halua korkeaa autoa...

Jos et ole huomannut, niin sama koskee ihan ”mataliakin” malleja kuten A6. Johonkin se akku täytyy tunkea. Eikä tuossa tykkäämisessä ole mitään ristiriitaa tai sairautta, korkea auto on monella tapaa mukavampi käyttää/kulkea vaikka enemmän tykkäisi Taycanin korkuisesta autosta visuaalisesti. Jos id.4 pohjalta joutuu veikkaamaan, niin korkeammassa varustetasossa nuo muovit saa myös korin värisenä.

 

[chrisekh]

Ei kai huoltovälejä olisi muutoin lähdetty pidentämään.

Itse sanoisin että se on myynti argumentti. Itselleni esimerkiksi Tesla on aina kärjessä koska takuu ei edellytä että autoa käydään näyttämässä marmorilla vaan saan tehdä itse asiat kotona puoleen hintaan ja omalla aikataululla.

 

[stabbulamus]

Teslojen osalta tuo valitettavasti näkyy kun käy potkii vaihtoautojen renkaita. Vanteet&renkaat mallia halvinta mitä maa päällään kantaa. Pyyhkijänsulatkin eri mittaa kuin alkuperäiset kun varmaan sen euron säästänyt silläkin? Autoista revitty kaikki irti lähtevä ja myyty erikseen torissa. Saatikka nämä samat saituuden sankarit sitten autoista ja työkaluista luultavasti mitään tietämättä räveltäävät ties mitä. En koe tuota millään muotoa hyvänä asiana.

 

[Gugi^]

Minulla kiikarissa samanlainen vanhempi Enyaq 80iv tai neliveto versio. Onko sulla tai muilla käytännön kokemusta millainen latausaika esim. 10-80 % on talvikelillä, sanotaan vaikka -10 ja siitä elohopea alaspäin? Jos siis ei ole esilämmitystä.

Mulla tulee säännöllisesti talvella ajoa, jossa talvirangen yli mennään ja pikalataukset tulevat mukaan matkoihin. Hyppäänkö ihan suohon, jos katson ilman esilämmitystä olevaa autoa? EteläSuomi-Kuusamo, EteläSuomi-Oulu, Oulu-Ylläs/Levi, Levi-Kuusamo välejä tulee ajeltua työpäivän/puolikkaan päivän jälkeen. 3-4 reissua talvessa. Olen jo varautunut matkanteon hidastuvan jonkun verran, mutta latauksien todelliset kestot mietityttää.

Vähintään kerran talveen ajellaan kans porukalla Saariselälle noin 750km matka, eikä vielä ole hirveämmin lataustauot stressanneet. Lähinnä kun latauspaikkoja on tullut lisää. Reitti kutakuinkin sukeva-kuusamo-sodankylä-saariselkä. Lataustaukoja vaihtelevasti 2-4 kelien mukaan, jos tuo 4 niin silloin niistä kaksi on lyhyitä pissitauon mittaisia täydennyksiä.
Toki vaatii erilaisen suunnittelun ja suhtautumisen matkantekoon ja tauottamiseen kuin polttomoottori.

Talvilatausnopeudet on olleet muistaakseni jotain 40-70kw pakkaskeleillä. Löysin pari kuvaa jostain parin vuoden takaa ja Suomussalmella on saatu täydennyspysähdyksellä noin -5 asteen lämmössä 35% varauksesta lähtien tasaista 65kw tehoa.
Saariselällä oli muistaakseni -25 yöpakkasia ja olen testannut latausta yön jäljiltä kylmään akkuun. Lähtö 50% varaustasolla 25kw teholla, ja 15min jälkeen saatu 35kw teholla. Tuo ehkä ihan ääritapaus että jääkalikka-akkuun alkaa tunkemaan sähköä, ei passaa olla kiire, mutta jos on kiire tuossa tilanteessa niin on kyllä kussut vaan omat suunnitelmat. Vaatii siis vaan polttista enrmmän suunnittelua etukäteen.

Tuo voi olla haaste teillä jos lähtö reissuun on työpäivän päätteeksi, jos työpäivän aikana on ajoa ja joutuu vajaalla akulla lähtemään. Meillä on lähdetty pihasta aina täydellä tai melkein täydellä akulla.

 

[jm82]

Itse sanoisin että se on myynti argumentti. Itselleni esimerkiksi Tesla on aina kärjessä koska takuu ei edellytä että autoa käydään näyttämässä marmorilla vaan saan tehdä itse asiat kotona puoleen hintaan ja omalla aikataululla.

Taisi olla Atoy korjaamo, joka vaihtaa kohtuu hintaan puslia Model 3 ja Model Y malleihin, missä on se tyyppivika takapäässä. Toki myös S ja X autoja korjaavat.

Eli aina ei välttämättä ole halvinta korjata itse.

Teslojen osalta tuo valitettavasti näkyy kun käy potkii vaihtoautojen renkaita. Vanteet&renkaat mallia halvinta mitä maa päällään kantaa. Pyyhkijänsulatkin eri mittaa kuin alkuperäiset kun varmaan sen euron säästänyt silläkin? Autoista revitty kaikki irti lähtevä ja myyty erikseen torissa. Saatikka nämä samat saituuden sankarit sitten autoista ja työkaluista luultavasti mitään tietämättä räveltäävät ties mitä. En koe tuota millään muotoa hyvänä asiana.

Esim mun Model S 90D fl, niin kesävanteita ei tullut ollenkaan mukana. Ehkä ajettu vain yksillä vanteilla? Mukaan tuli 2kpl Nokian kesärenkaita, mutta niissä on kulutuspinnassa halkeamia, eli roskiin/kierrätykseen ne menee.

Toki autoliike oli laittanut aivan uudet kitkat. Mutta kuten sanoit, niin ne ei ole premiumit Tosi hyvät silti ainakin omien ajojen perusteella ja ensimmäisenä talvena.

Sisäinen laturi oli hajonnut juuri edellisen omistajan aikana (onneksi). 224tkm ajettuna.

No toki ilmastointi oli rikki jo ostettaessa. Mutta kuten pelkäsit, niin itse räpelsin siihen 100tkm ajetun purkuauton ilmastoinnin kompressorin (180€). Täyttö halvimmassa mahdollisessa paikassa oikealla kylmäaineelle ja öljyllä (130€).

Eteen vasemmalle piti vaihtaa raidetangon pää leimalle. Vaihtui itse. Pyöränsuuntauksen tein vain itse. Mutta toki sitä nelipyöräsuuntausta (100€) kovasti suosittelen!

Koska en muistanut Model S ja X tyyppiviasta, joka on korjattu 2017 (auto 8/2016), niin vasen taka alatukivarsi murtui poikki. Onneksi peruutettaessa ja onneksi olin melkein kotona pihassa. Oikealle puolelle olikin jo tukivarsi vaihdettu (koodi D).

Tuo (koodi A) poikki mennyt tukivarsi maksoi tarvikeosana 111€. Vajaa viikko piti odotella sitä osaa postista. Vaihdoin alatukivarren itse. Piti ostaa vain 3kpl avaimia lisää (13€), niin sai vanhan pois ja uuden tilalle.

Ei ole tarkoitus myydä autoa, niin saahan sille omalle räpeltää ja on ihan mielekästä ruuvailua Saa nyt nähdä miten onnistui? Nyt mittarissa 244tkm.


"Toki" ostin Torista melko halvat 20" 500€ kesävanteet ja eturenkaat oli vielä käyttökelpoiset. Michelin Pilot Sport 4S takarenkaat oli myös Torista 40€. Ainakin siis takavanteet on ihan suorat, kun ne tasapainotettiin. Vähän vajaa 20tkm olen niillä ehtinyt ajamaan, kun osa ajosta oli kitkarenkailla talvella.


Tesla laturikin tuli testattua eilen (noin 900km ajot eilen).

Autoa en ole nyt juuri pessyt, mutta onneksi kuva on kaukaa.


Eli olisi ne normi takaisinkutsut ihan hyviä (esim alatukivarret takana). Harmillisesti niitä ei Suomessa ole. Vaikka Norjassa ja Ruotsissa kyllä on takaisinkutsun tapainen juttu menossa.

Edit:

Pyyhkijänsulat muuten. Niitä löytyi esim Biltemasta ihan oikean mittainen sarja. Jossa siis molemmat sulat. Täytyisi vaan vaihtaa jo uudelleen, kun yksi raita näkyy joskus tuulilasissa.

E2:

Tosiaan suko latausjohto ja toinen latausjohto oli jossain edellisellä omistajalla. Mutta eipä niitä edes ihan aina uudenkaan auton mukana tule? Mutta totta, että ei ollut autossa kyllä mitään mukana Itse en ole 11kW latausjohtoa vielä tarvinnut, eli pikalaturilla tai kotona aina.

 

[Vepasto]

Latausnopeus merkkaa enemmän kuin se iso akku.

Tämä latausnopeus vs akun koko monisyinen asia.
Paras vaihtoehto on tietty hiton iso akku hiton nopealla latauksella.

Mutta onko latausnopeus sitten parempi asia kuin iso akku ? Omasta mielestä tämäkin riippuu käyttöprofiilista. Jos päivän ajot ovat sen ison akun rangen rajoissa, niin tällöin isompi akku on tietty kivempi kun ei tarvitse sitä latausta matkan päällä tehdä ollankaan. Isompi latausnopeus tulee sitten hyödyksi vasta kun päivämatkat ovat suurempi kuin range. Normi pulliaiselle tämä tarkoittaa lähinnä lomamatkoja.

Omalla käyttöprofiililla latausnopeudella ei loppujen lopuksi ole yhtään mitään väliä. 95% ajosta kun tapahtuu kotilatauksella ja päivämatkat auton rangen rajoissa. Lomamatkalla sitten joudutaan turvautumaan pikalataukseen. Se että kestääkö lataus silloin 20min vai 30min ei hirveästi väliä. Totta kai se nyppii norkoilla siellä tolpalla, mutta isossa kuvassa tätä tapahtuu muutaman kerran vuodessa. Iso akku on siis itselleni tärkämpi kuin se latausnopeus.

 

[Markkanen]

Teslojen osalta tuo valitettavasti näkyy kun käy potkii vaihtoautojen renkaita. Vanteet&renkaat mallia halvinta mitä maa päällään kantaa. Pyyhkijänsulatkin eri mittaa kuin alkuperäiset kun varmaan sen euron säästänyt silläkin? Autoista revitty kaikki irti lähtevä ja myyty erikseen torissa. Saatikka nämä samat saituuden sankarit sitten autoista ja työkaluista luultavasti mitään tietämättä räveltäävät ties mitä. En koe tuota millään muotoa hyvänä asiana.

Onneksi ostamalla legacy valmistajan auton niin voit olla varma että lasinpesunestekkin on aitoa Genuine OEM kamaa.

Model 3 ja Model Y sulat biltema/motonet akselilla taitaa olla samalla koodilla, vaikka Model Yssä pitäisi olla vähän pidempi kuskin(?) puoleinen sulka. En kuitenkaan koe että ostamalla Boschin sulat on mitenkään huono asia. Ei varmaan kauhean moni legacy valmistajan autolla ajavakaan vaihdatuta omalla rahalla merkkiliikkessä sulkia.

Linglongia ja Nankangia näkee ihan Saka/Kamuxin myyntirivissä Porsseissa/Bemareissa/Mersuissakin.

 

[jm82]

b) Latausnopeus merkkaa enemmän kuin se iso akku. Meidän iso akku on enemmän kuin riittävä siihen kaupunkiajoon eli siinä menisi pienempikin akku varsin hyvin. Iso akku ei missään nimessä ole riittävän kuitenkaan selviämään pitkistä matkoista ilman latausta, jolloin pikalatauksen nopeudella on merkitystä joka tarkoittaa eittei meidän autolla ole mitään järkeä matkustaa pitkää matkaa. (toki tämä on ikäluokkansa varmaan paskimpia lataajia, mutta silti).

Mikä auto teillä nyt on ja kuinka suuri akku? Ja latausnopeus?

Mitkä olisi nykyiset vaihtoehdot uudeksi autoksi?

Tesla Model S 90D FL ja "pikainen" lataus 13% -> 29%. 200kW latauskenttä siis riittää tuohon oikein hyvin, kun ei ollut muita autoja.



90 akun käytössä oleva kapasiteetti (uutana) on 85.5kWh. Minusta jo aika iso ja riittävä. Toki 9 vuotta vanha auto, niin lataa hitaasti.

 

[IFLT_ITG]

Teslojen osalta tuo valitettavasti näkyy kun käy potkii vaihtoautojen renkaita. Vanteet&renkaat mallia halvinta mitä maa päällään kantaa. Pyyhkijänsulatkin eri mittaa kuin alkuperäiset kun varmaan sen euron säästänyt silläkin?

Okei .. varmaankin näin. Turpaanhan näissä on lähes kaikki ottaneet euroina. Ja kun ajaminen on "ilmaista" niin itselläkin erikoisvanteisiin ("raptori" soi päässä), parhaisiin renkaisiin kesä/talvi ja oikealla koodilla tilattuihin pyyhkijöihin on mennyt useampi tuhat euroa toistaiseksi. Jos auton kk-erään menee kaikki rahat ja loppuvelkaakin jää, niin sitten joutunee tinkimään noista.

 

[Hesemonni]

Näin esilämmittämättömän Enyaqin omaava sanoin joskus, että naksu-pari lisää käytännön talvirangea ja varmemmat lataustehot, niin hirveän paljoa muuta valitettavaa sähköautoilussa ole. Kun näitä GLC:tä ja IX3:sta katsoo, niin aletaan pikkuhiljaa olla siellä. Toki eri hintaluokan kamppeita, mutta näin se sähköautoilu kehittyy.

GLC on ihan rohkaiseva esimerkki sähköautosta, joka ei ulospäin huuda sähköautoa näyttämällä avaruusalukselta vrt. polttomoottoriserkkunsa. Ihan tämänkin takia uskoisin menestyvän, koska näyttää asialliselta ja on edellytykset olla ihan oikeasti hyvä autokin.

Avaruusaluksiin liittyen: sähköiset latausluukut ja sähköiset ovenkahvat. Nämä helvettiin ja säästyneillä rahoilla sisustamateriaalit kuntoon. Samoin matkustajan erilaiset näyttöratkaisut. Kuka näitä on koskaan ollut vailla?

 

[chrisekh]

Eli aina ei välttämättä ole halvinta korjata itse.

Puhuin niistä määräaikais huolloista. Ne on eri asia kuin korjaaminen. Jos haluaa takuuseen ilmaisen korjauksen niin silloin on ihan pakko viedä marmorille sinulle ennalta määrättyyn aikaan.

Itse siis elän maailmassa jossa huolto on eri asia kuin korjaus. Huoltoa tehdään ilman että mikään olisi rikki.

 

[jm82]

Puhuin niistä määräaikais huolloista. Ne on eri asia kuin korjaaminen. Jos haluaa takuuseen ilmaisen korjauksen niin silloin on ihan pakko viedä marmorille sinulle ennalta määrättyyn aikaan.

Itse siis elän maailmassa jossa huolto on eri asia kuin korjaus. Huoltoa tehdään ilman että mikään olisi rikki.

Lisäksi esim takaisinkutsu / tarkistus Tesla Model S ja X rikkoontuvista taka alatukivarsista. Tuo siis vanhoista alle 2017 vuosimalleista. Tarkastusta ei Suomessa ole, vaikka aika yleinen vika.

Vaikka siis huoltoa ei olisikaan, niin pitäisi olla takaisinkutsu rikkoontuvista autolle kriittisistä osista.

Voi tulla pahaa jälkeä, jos ajossa napsahtaakin alatukivarsi poikki ja rengas ottaa kiinni iskaritolppaan. Omalla kohdalla napsahti kyllä lopullisesti peruutettaessa autoa. Mutta taisi olla jo vanha halkeama siinä alatukivarressa, kun katselin irronneita palasia.

 

[espi]

Oma auto takuu korjauksessa Hedin antoi sijaisautoksi ~300km ajetun Ford Puma sähkärin. Kiva tolla ajella kaupungissa, kun kulutus näyttää pyörivän 11kWh hujakoilla, omalla Marvelilla menee sinne 20kWh lähelle. Ahdas mennä sisään etuovesta ratin ja penkin väliin tämmösen 190 senttisellä, eikä 170 senttinen teini tahtonut eilen lähtee ajelulle/jäätelölle käymään, ku ois joutunut taakseni istumaan, kertoo sisätiloista.

Monessako muussa sähkoautossa on oletuksena päällä "polttomoottorin kaltainen ääni", aikani sitä ihmettelin, kunnes sen poisto löyty.