Yleistä keskustelua sähköautoista

Voisikohan tässä olla eroja myös automerkkien kesken, missään muiden autojen latausohjeissa tällaista ei ole ainakaan valmistajien taholta tuotu esiin.
Onpahan. Kian käyttöohje suosittelee lataamaan akun vähintään kerran kuussa 100% tasoon tuon kennojen balansoinnin takia.
 
Olen kuvitellut, että latauslaitteet osaavat tasapainottaa kennot hyvin ilmankin että latausta tarvitsee viedä 100%:iin.

Solujen tasapainotus on sinänsä eri asia kuin solun sisällä olevien kennojen keskinäinen tasapainotus, jos solussa on useampia kennoja sarjassa.

Edulliset BMS:t (esim. sähköpyörien akuissa) tasapainottaa kennot niin että kun yhden kennon (tai rinnan kytkettyjen kennojen) lataus tulee täyteen, niin se vaan päästää virran menemään sen yli ilman että se latautuu enempää. Kun sitten kaikki kennot on täynnä, niin lataus voidaan lopettaa ja kennot ovat "tasapainossa". Luultavasti autonvalmistajat käyttävät tätä fiksumpia systeemeitä ja saattaa olla että joku on vaan kuvitellut samanlaisen systeemin olevan myös autoissa.
 
Oletteko muuten tietoisia, että moneen lämmitystolpan lukoista menee yksi ja sama avain. Eli lukitseminen ei juurikaan auta, kunhan on samantyyppinen avain taskussa. Esim minulla töissä ja kotona oli ihan samanlainen avain tolppiin käytössä. Molemmat sopi molempiin.
Juu, tiedän sen takia koska tarvitsin työpaikan lämmitystolppaan oman lisäavaimen, joten kävin muutama viikko sitten kaupungilla lukkosepällä "teetättämässä" kopion.

Olin vähän hoomoilasena kun hän vilkaisi avaintani, otti seinältä samannäköisen avaimen, vertasi niitä silmämääräisesti toisiinsa parin sekunnin ajan, ja ojensi molemmat minulle. :D Jaaha että tämmöistä menoa...

Toisaalta kun kotilataustolppaani kävin teetättämässä uuden avaimen, sen lukkoseppä joutui sentään viilailemaan aihiosta, joten vaihtelua on.

Jos haluisin varmistaa latausjohtoni pysyvyyden, kai pyrkisin löytämään just sopivankokoisen munalukon tms. että johto olisi keskeltä kiinni kyseisellä lukolla itse tolpassa, rungossa. Ettei sitä saisi siitä irti muuten kuin munalukon avaamalla, tolpan poikki sahaamalla tai johdon katkaisemalla.
 
Mitä tuo tarkoittaa, ja miten muut EV:t eroavat tuossa suhteessa?

Nimim. Epätietoinen

Viittaan tässä lähinnä kylmissä lämpötiloissa tehtäviin latauksiin, jolloin akkua tulisi pystyä lämmittämään ennen laturille saapumista. Lämmitetyllä akulla saadaan huimasti parempi latausnopeus, joka on taas merkittävä tekijä pidemmillä matkoilla: Voi käyttää pikalatureita 10-20 minuutin pysähdyksiin, joilla matka jatkuu nopeasti ja minuuttihinnallisissa latureissa kulut ovat järkevissä rajoissa. Tämä on tärkeämpää mitä suurempia latausnopeuksia uudet autot tukevat, koska muuten se jää markkinointipuheeksi kylmien säiden osalta. Hyundai Ioniq 5 ja Kia EV :seen on luvattu alustavasti korjata softapäivityksenä, joka toivottavasti korjaa myös samalla matkustumon lämmityksen tai viilennyksen latauksen aikana.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoittavat sitä, että Hyundai / Kia autojen pikalatausnopeus ei ole yhtä hyvä pakkasella kuin kesäkelillä, koska automatiikka ei osaa pitää akkua tarpeeksi lämpimänä.

Muilla autoilla tilanne ei kyllä välttämättä ole juurikaan parempi.
Nämä autot ovat niin nopeita lataamaan kilpailijoihinsa nähden että talvikelillä tippuvat lähinnä muiden tasolle. Parempia ovat vain Taycan ja E-tron sekä teslat kylmällä.
 
Muistelisin lukeneeni että Kiaan ja Hyundaihin oli tulossa softapäivitys joka mahdollistaa akun esilämmityksen jonka avulla kylmässä lataaminen tapahtuu vikkelämmin.

Voi olla että olen täysin väärässä.
 
Kyllähän ne maahantuojan suulla kovasti moista päivitystä "selvittelivät", jossain uutisessa se oli.
 
Volkkariin myös tulossa vastaava OTA päivitys joskus tässä kevään aikana, ei taida ehtiä tämän talven latauksia nopeuttamaan kuitenkaan. Päivityksen pitäisi parantaa akkujen lämmitystä laturilla ollessa ja siinä tulee myös akkujen esilämmitys pikalaturille navigoitaessa. Tosin jos pitää arvata, niin jälkimmäinen toimii vain auton omaa navigointisoftaa käyttäessä (ei Android Autoa) :(
 
Muistelisin lukeneeni että Kiaan ja Hyundaihin oli tulossa softapäivitys joka mahdollistaa akun esilämmityksen jonka avulla kylmässä lataaminen tapahtuu vikkelämmin.

Voi olla että olen täysin väärässä.
Tämmöistä on lupailtu. Jää nähtäväksi sitten miten toimii ja milloin.
 
Kyllä sitä tulipaloa saa aika pitkään odottaa tuollaisessa rappukäytävästä varastetussa sähköroikkavirityksessä. Se pistorasia voi kyllä "palaa" ylikuormituksesta, mutta ei se varsinaisesti syty palamaan, eikä ne materiaalit siinä rasian ympärilläkään ole palavia.

Käytännössä suurin riski on tuohon roikkaan kompuroiminen, tai se että tuota jalankulkuväylää pitkin kulkeva onnistuu sen roikan jotenkin viiltämään ja saa siitä sähköiskun.

Jotenkin mulle tulee kyllä ensin mieleen tuossa on kyse jostain auton viasta, ennemmin kuin bensansäästö-lataamisesta.
Joskus 20 vuotta sitten kekustassa autoin yhtä ukkoa kun se viritteli vastaavaa roikkaa kun sen clio tms oli akku tyhjänä, ja sitä ladattiin ihan perinteisellä Matilla. En meinaan usko että tuo roikka pysyy siellä rappukäytävän pistorasiassa kovin pitkään kiinni kun naapuri kävelee siitä ohi.

Otin oman viestini talteen ja linkkailen sitä sitten sopivien uutisten yhteydessä. Uutisessa kerrotiin, että noita jatkoroikkaviritelmiä on pitkin kaupunkia. Kyseessä ei ole yksittäinen valokuva yksittäsestä tohelosta.

Ongelma on jatkoroikan, varsinkin tuommoisen kelalla olevan kanssan on pääasiassa se, että niitä ei ole tarkoitettu jatkuvaan kuormitukseen vaan tilapäiseen käyttöön, niin että käyttäjä on roikan päässä käyttämässä tilapäisesti esimerkiksi pölyimuria tai lehtipuhallinta tai muuta vastaava vekotinta ja valmiina irrottamaan pistotulpan, jos jotakin poikkeavaa alkaa ilmenemään.

Kun tuommoinen jatkroikka vedetään oven tai ikkunan välitä kadulle ja jätetään vartioimatta, käy ennemmin tai myöhemmin niin, että roikka vaurioituu joko mekaanisesti tai ylikuumenee tai molemmat. Siitä seuraa sitten semmoinen efekti tuommoisen roikan kanssa, että oikosulkusuojaus ei välttämättä toimi (jännitteen alenema roikassa) niin kuin pitäisi, toisin sanoen sulake ei laukea tai pala, ja virtä jää kierämään virtampiiriin semmoisella virralla että joko jatkoroikka tai seinän sisässä oleva kaapeli alkaa hehkumaan ja siitä seuraa sitten se mistä kerroin.
 
Volkkariin myös tulossa vastaava OTA päivitys joskus tässä kevään aikana, ei taida ehtiä tämän talven latauksia nopeuttamaan kuitenkaan. Päivityksen pitäisi parantaa akkujen lämmitystä laturilla ollessa ja siinä tulee myös akkujen esilämmitys pikalaturille navigoitaessa. Tosin jos pitää arvata, niin jälkimmäinen toimii vain auton omaa navigointisoftaa käyttäessä (ei Android Autoa) :(
Tuota olen minäkin miettinyt. Minä kun en edes halua käyttää auton omaa navigointia vaan puhelimeni navigointia, joka ei edes ole Google Maps vaan MapFactor Navigator, lähinnä sen takia että siihen saa helposti ladattua eri maiden offline-kartat joita sitten voi käyttää ulkomaillakin vuokra-autoissa, ilman kallista datayhteyttä puhelimessa. Puhelimessa oleva navigaattori pysyy aina mukana riippumatta millä autolla ajelen.

Eikö helpompaa olisi että autossa on joku pikanäppäin jolla voit itse sanoa esim. 15 minuuttia ennen latauspaikalle suuntaamista "No niin, alappas lämmitellä sitä akkua, kohta ladataan että roikaa"? Ehkä tuollainen mahdollisuus onkin, toivottavasti, ettei aina ole pakko "navigoida" seuraavalle tutulle latauspisteelle. En ole tutustunut noihin akun esilämmityssysteemeihin muuten kuin että Tesla-Björn tuntuu aina käyttävän niitä 1000km testeissään.
 
Ei missään nimessä pidä ajella jatkojohtojen yli, eikä muutenkaan murjoa niitä. TUKESin selvityksistä käy ilmi että mekaanisen kuormituksen aiheuttama vaurio jatkojohdossa kuuluu tilastoissa kaikkein yleisimpiin sähköpalojen aiheuttajiin. Vaurio voi tulla yhtä lailla voimakkaasta kertakuormituksesta, kuin toistuvasta melko lievän tuntuisestakin kuormituksesta.

Jatkojohtoja kannattaa viimeiseen asti suojella kaikelta mekaaniselta stressiltä. Maallikosta se murjominen ei tietenkään ole yhtään mitään, "ei siinä mitään voi käydä". Ei näin. Se johtimien vaurio ei usein näy mitenkään ulospäin johdon ulkokuoren läpi.

Tuli huomattua tosiaan. Itseasiassa keväällä huomasin että johdossa jotain vikaa, kun painepesuri ei lähtenyt käyntiin.

Seuraavaksi syksyllä meinasin tyhjentää uppopumpulla reilu 200L säiliön, pumppu kävi vähän epämääräisesti. No tällä kertaa olin itse onnistunut, en tiedä miten - mutta johto melkein poikki... Johonkin se nirhaissut huomaamatta.

Tämä OT. Josta tuli mieleen kuinkahan huolettomasti ihmiset kohtelee julkisia latureita? Jostain lehdestä luin että välillä on jäänyt johto vetokoukkuun vahingossa kiinni ja sitten menoks vaan, ja varmasti muutakin sählinkiä.
 
Eikö helpompaa olisi että autossa on joku pikanäppäin jolla voit itse sanoa esim. 15 minuuttia ennen latauspaikalle suuntaamista "No niin, alappas lämmitellä sitä akkua, kohta ladataan että roikaa"?

Riippuu tahdosta. Norskit sai tämän just NIO:lta.
 
Solujen tasapainotus on sinänsä eri asia kuin solun sisällä olevien kennojen keskinäinen tasapainotus, jos solussa on useampia kennoja sarjassa.

Edulliset BMS:t (esim. sähköpyörien akuissa) tasapainottaa kennot niin että kun yhden kennon (tai rinnan kytkettyjen kennojen) lataus tulee täyteen, niin se vaan päästää virran menemään sen yli ilman että se latautuu enempää. Kun sitten kaikki kennot on täynnä, niin lataus voidaan lopettaa ja kennot ovat "tasapainossa". Luultavasti autonvalmistajat käyttävät tätä fiksumpia systeemeitä ja saattaa olla että joku on vaan kuvitellut samanlaisen systeemin olevan myös autoissa.
Minäkin olisin aika yllättynyt, jos sähköautot eivät osaisi tasapainottaa kennojaan ilman että akkuja välillä lataa täyteen.

Minulla on 1/10 RC-auton akkuja lataamassa 59 € maksanut latauslaite, joka osaa tasapainottaa kolmen sarjaankytketyn kennon jännitteet. Saattaa siellä jotain rinnakkaisuuttakin olla lisäksi, koska peräti 8000 mAh (11,1 V, 3S). Akussa on virtaliittimen lisäksi pienempi balansointiliitin, jotka molemmat kytketään laturiin.

Esim, jos ajon jäljiltä eri kennojen jännitteet ovat 3,42 V, 3,51 V ja 3,46 V, niin balansoivassa latauksessa jännitteet ovat tasan jo 3,60-3,65 V:n kohdalla, SoC ~20-30 % (akku on täysi vasta 4,20 voltissa, mutta olen asettanut katkaisun 4,18:aan, ja monesti stoppaan käsin vieläkin aikaisemmin). Ohessa räpsy, jossa kaikkien kennojen jännite on sama 3,99 V.


Edit. Ensimmäinen sana unohtui kirjoittaa. :)
 

Liitteet

  • Screenshot_20220118-172837.png
    Screenshot_20220118-172837.png
    2,4 MB · Luettu: 40
Viimeksi muokattu:
Olisin aika yllättynyt, jos sähköautot eivät osaisi tasapainottaa kennojaan ilman että akkuja välillä lataa täyteen.
Niin, no niinhän minäkin kirjoitin.

Toisaalta ei ole täysin mahdotonta että eri valmistajilla olisi eroa tekniikoissa. Johan tuossa joku sanoi että Kian ohjekirja käskee lataamaan välillä täyteen. (Tosin olenko liian kyyninen jos ajattelen että kyseessä voi olla vastuunpakoilulausekekin. Eli merkkihuollosta todetaan joskus tulevaisuudessa "Valitettavasti käyttölokin perusteella totesimme että akkua on käytetty ohjeiden vastaisesti eikä akkutakuu ole näin ollen voimassa")
 
Viimeksi muokattu:
Volkkariin myös tulossa vastaava OTA päivitys joskus tässä kevään aikana, ei taida ehtiä tämän talven latauksia nopeuttamaan kuitenkaan. Päivityksen pitäisi parantaa akkujen lämmitystä laturilla ollessa ja siinä tulee myös akkujen esilämmitys pikalaturille navigoitaessa. Tosin jos pitää arvata, niin jälkimmäinen toimii vain auton omaa navigointisoftaa käyttäessä (ei Android Autoa) :(
Itselle tuli juuri viesti siitä 2.3 päivityksestä joten en pidättäisi hengitystä koska 3.0 tulee :D
 
Niin, no niinhän minäkin kirjoitin.

Toisaalta ei ole täysin mahdotonta että eri valmistajilla olisi eroa tekniikoissa. Johan tuossa joku sanoi että Kian ohjekirja käskee lataamaan välillä täyteen. (Tosin olenko liian kyyninen jos ajattelen että kyseessä voi olla vastuunpakoilulausekekin. Eli merkkihuollosta todetaan joskus tulevaisuudessa "Valitettavasti käyttölokin perusteella totesimme että akkua on käytetty ohjeiden vastaisesti eikä akkutakuu ole näin ollen voimassa")

Lisäksi voi olla, että jollekin Zoe-foorumille on kirjoittanut vinkkinsä kaveri, joka on lukenut tai itse kuullut vinkin joltain joka on lukenut sen Kian ohjekirjasta. Jotenkin tuntuu että sähköautoihin liittyvissä asioissa erityisen usein yleistetään jotain tiettyä merkkiä tai mallia koskevat asiat kaikkiin sähköautoihin. Tapahtuuhan sitä toki muillakin aloilla.

Tässä tapauksessa tosin ei ole järin suuri asia. Itse en lataa Zoeani aivan täyteen arkikäytössä, mutta vähintään kerran kuussa kyllä tulee tilanne, että haluan lähteä täydellä akulla, joten jos se jotain syystä moista kaipaa, tulee se ihan luonnostaankin. Voi siinä kyllä jotain perääkin olla, koska CanZE:lla OBD:n kautta luettavissa oleva lataushistoria kertoo kuinka monta kertaa on akkua ladattu ja kuinka monta niistä on ollut täyteen latauksia. Voi tietenkin olla, että sovelluksen tekijä vain lukee tiedon latushistoriasta, koska ajattelee sillä olevan merkitystä.
 
Matti Kahra sanoi:
Nykykehityksellä Suomen viimeinen dieselauto myytäisiin vuonna 2024, viimeinen bensa-auto 2029
Huolestuttavaa että Nordea palkkaa noin matemaattisesti kyvyttömiä "asiantuntijoita".
 
Huolestuttavaa että Nordea palkkaa noin matemaattisesti kyvyttömiä "asiantuntijoita".
On eri asia sanoa että nykyvauhdilla dieseleiden myynti loppuisi 2024 tai että dieseleiden myynti loppuu 2024. Nordean tyyppi käsittääkseni sanoi noista ensimmäisen. Käytännössähän esim. matka-ajoon kunnollista pakua ei varmaan vielä tuolloin ole järkevään hintaan sähköisenä.

Ja asuvat tyyliin pääkaupunkiseudulla, jossa on toimiva latausverkko. Muualla ei taida olla niin laajasti

Tämä on yleinen harhaluulo että pk-seudulla olisi erityisen hyvät edellytykset sähköautoiluun. Ei kotilatauksen lisäksi tarvita juuri mitään latausverkkoa kotiseudulle ja nimenomaan kotilataus puuttuu monelta isommissa kaupungeissa.
 
On eri asia sanoa että nykyvauhdilla dieseleiden myynti loppuisi 2024 tai että dieseleiden myynti loppuu 2024. Nordean tyyppi käsittääkseni sanoi noista ensimmäisen. Käytännössähän esim. matka-ajoon kunnollista pakua ei varmaan vielä tuolloin ole järkevään hintaan sähköisenä.
Siis viittasin nimenomaan että nykyvauhdilla (ihan matemaattisesti ajatellen) myynti ei lopu 2024.

No toki "vauhti" ei ole matemaattinen termi. Mutta joka tapauksessa tilastojen valossa ei näytä siltä, kuin dieseleiden myynti loppuisi 2024. Jos sellaisen johtopäätöksen tekee, niin kertoo vaan ettei ymmärrä mitään tilastoista.
 
Vilkaises tätä Grez ennen kuin jatkat yhtään pidemmälle kuoppasi kaivamista. Hyvin suoraviivainen viivoitinharjoitus, jonka tulos on kyllä väitetty. Se on sitten ihan toinen juttu onko se jatkoviiva piirretty oikein/realistinen, mutta ei se ko. kaverin väitettä mitenkään vääräksi tee.



e: Sekään ei varsinaisesti yllättänyt, että IL:n toimittaja viittas väärään kuvaan :D
 
Vilkaises tätä Grez ennen kuin jatkat yhtään pidemmälle kuoppasi kaivamista. Hyvin suoraviivainen viivoitinharjoitus, jonka tulos on kyllä väitetty. Se on sitten ihan toinen juttu onko se jatkoviiva piirretty oikein, mutta ei se ko. kaverin väitettä mitenkään vääräksi tee.
No se joka piirtelee viivoittimilla nollaan asti ei ymmärrä mitään myyntitilastoista. Viivottimella piirtäen dieseleitä myydään sitten melkoinen negatiivinen määrä 2025. Tai jos jatketaan vielä pidemmälle niin 2100 myydään miinus miljoonia dieselautoja. Johan tuon itse laittamasi graafin ennusteenkin mukaan Dieseleitä myydään vielä alkuvuodesta 2028 prosentin luokkaa autoista. Jos myynnin tippuminen prosenttiin tarkoittaa viimeistä, niin vastaavasti Suomen ensimmäisen täyssäyhköauto sitten ilmeisesti myytiin 2020.

Mun pointti on koko ajan ollut, että tilastot ei todellisuudessa viittaa siihen, että viimeinen dieselauto myytäisiin 2024 ja joka sellaista väittää yrittää joko tahallisesti harhauttaa tai ei ymmärrä tilastoista mitään.

Ja tässä se twiitti johon olen viitannut (@MattiKahra: Nykykehityksellä Suomen viimeinen dieselauto myytäisiin vuonna 2024, viimeinen bensa-auto 2029.)
 
Viimeksi muokattu:
Olikin jo kuvat tuossa yllä. Eli pointtina aika nopeasti putoaa diesel myynnit marginaalisiksi.
 
Olikin jo kuvat tuossa yllä. Eli pointtina aika nopeasti putoaa diesel myynnit marginaalisiksi.
Joo se on kokonaan toinen asia. Täyssähköautojenkiin myynnit on olleet marginaalisia vuoteen 2020 asti, mutta en silti tviittaisi että suomen ensimmäinen täyssähköauto myytiin 2020.
 
No se joka piirtelee viivoittimilla nollaan asti ei ymmärrä mitään myyntitilastoista. Viivottimella piirtäen dieseleitä myydään sitten melkoinen negatiivinen määrä 2025. Tai jos jatketaan vielä pidemmälle niin 2100 myydään miinus miljoonia dieselautoja. Johan tuon itse laittamasi graafin ennusteenkin mukaan Dieseleitä myydään vielä alkuvuodesta 2028 prosentin luokkaa autoista. Jos myynnin tippuminen prosenttiin tarkoittaa viimeistä, niin vastaavasti Suomen ensimmäisen täyssäyhköauto sitten ilmeisesti myytiin 2020.

Mun pointti on koko ajan ollut, että tilastot ei todellisuudessa viittaa siihen, että viimeinen dieselauto myytäisiin 2024 ja joka sellaista väittää yrittää joko tahallisesti harhauttaa tai ei ymmärrä tilastoista mitään.

Ja tässä se twiitti johon olen viitannut (@MattiKahra: Nykykehityksellä Suomen viimeinen dieselauto myytäisiin vuonna 2024, viimeinen bensa-auto 2029.)
Niin, Matti Kahra on ottanut tuon viittaamani ennusteen ja vetänyt ennusteesta suoran viivan nollaan dieseleillä ja bensalla. Mihin vuosiin osuu? Tarkoituksellahan tuo twiitti on rahlaavaksi tehty, mutta sen perusteella kaverin asiantuntemuksen arvioiminen on vähän ennenaikaista riehumista.

e: Jos johonkin epäilyksesi haluat kohdistaa, niin mietipä ennemmin miten tuo graafi nyt noin sopivasti saa tasan 2030 muut nollaan ja sähköt 100 %.
 
Viimeksi muokattu:
Tarkoituksellahan tuo twiitti on rahlaavaksi tehty, mutta sen perusteella kaverin asiantuntemuksen arvioiminen on vähän ennenaikaista riehumista.
Mikään täällä esitetty graafi tai ennuste ei ole antanut viitteitä siihen, että viimeinen dieselauto myytäisiin 2024, ja kuitenkin tyyppi kirjoittaa että näin olisi. Minusta tuon tason "raflaavuus" olisi enemmän iltalehden tai MV-lehden tasoa, kuin asiantuntijan.

Mistä tiedät että hän on ottanut viivottimen ja sillä vetänyt suoran viivan? Miksi hän niin olisi tehnyt? Kuulostaa suunnilleen yhtä järkevältä kuin jatkaa autoni 0-60 km/h vauhtigraafia viivottimella ja sanoa että huomenna ajan jo 864 000 km / h nopeudella.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllähän monet autonvalmistajat on antaneet aikatauluja koska polttomoottorien valmistus loppuu. Tämä väistämättä heikentää tarjontaa joka osaltaan vähentää myyntiä edelleen. Mutta veikkaan että polttomoottori autoja myydään kunnes ne kielletään. Myynti vain on niin pientä jo kymmenen vuoden päästä että sillä ei juuri ole merkitystä.
 
Kyllähän monet autonvalmistajat on antaneet aikatauluja koska polttomoottorien valmistus loppuu. Tämä väistämättä heikentää tarjontaa joka osaltaan vähentää myyntiä edelleen. Mutta veikkaan että polttomoottori autoja myydään kunnes ne kielletään. Myynti vain on niin pientä jo kymmenen vuoden päästä että sillä ei juuri ole merkitystä.
Tämän vaikutus käytettyjen autojen markkinoihin tulee olemaan mielenkiintoinen. Edullisten käytettyjen autojen määräkin lähtee väistämättä laskuun eikä ihan heti ole tarjolla matalatuloisille sopivia sähköautoja. Hidastuuko käytettyjen polttoainekäyttöisten autojen arvon lasku merkittävästi jossain vaiheessa. Polttoaineiden hinnoissa on vielä paljon korotusvaraa ennen kuin sähköauto on aidosti taloudellinen ratkaisu kaikille. Lisäksi jatkuvasti suureneva sähköenergian kulutus, jota sähköautot eivät yhtään helpota, vaikuttaa myös sähköauton käytön taloudellisuuteen ja viehätykseen.

Edit. Sähköverkko kestää Suomessa, mutta käyttäjien kukkaroissa pyörii pian kärpäset.
 
Viimeksi muokattu:
Jos haluan ladata halvemmalla kuin 79snt/kwh ionityillä, niin mitä vaihtoehtoja on tarjolla? Ei taida oikein olla kuin jotain kk-maksu paketteja muutamilta eurooppalaisilta operaattoreilta, ionity passport (17,90e/kk min 12kk subscriptio + 35snt/kwh) + sitten mahdollisesti oman autovalmistajan tarjoama subscriptio / kaupantekijäinen uutta ostaessa?

Tietääkö joku jotain etäisesti järkevän hintaista pakettia jos haluaa ajella ympäri Eurooppaa kunnon latausnopeuksista nauttien?
 
Kyllähän tuo näytti infra ainakin hesassa kuvien perusteella olevan ihan ok. Jatkoroikallla vedytty vessan ikkunasta pihalle.
 
Tämän vaikutus käytettyjen autojen markkinoihin tulee olemaan mielenkiintoinen. Edullisten käytettyjen autojen määräkin lähtee väistämättä laskuun eikä ihan heti ole tarjolla matalatuloisille sopivia sähköautoja. Hidastuuko käytettyjen polttoainekäyttöisten autojen arvon lasku merkittävästi jossain vaiheessa. Polttoaineiden hinnoissa on vielä paljon korotusvaraa ennen kuin sähköauto on aidosti taloudellinen ratkaisu kaikille. Lisäksi jatkuvasti suureneva sähköenergian kulutus, jota sähköautot eivät yhtään helpota, vaikuttaa myös sähköauton käytön taloudellisuuteen ja viehätykseen.

Edit. Sähköverkko kestää Suomessa, mutta käyttäjien kukkaroissa pyörii pian kärpäset.
Miksi sähköauto ei sopisi matalatuloiselle? Jos ajaa esim. 12000km vuodessa, auto kuluttaa vaivaiset 5l/100km bensaa ja bensa maksaa 2e/litra, niin bensaan menee 100e/kk.

Jos voi kotiladata 15c/kWh hinnalla ja kulutus on vuoden ympäri 18kWh/100km, niin samalla 12tkm vuosiajolla säätöä kertyy 73e/kk. Vaikka olisi kuinka persaukinen, niin 73e:llä kuukaudessa lyhentää reippaasti kalliimman käytetyn auton lainaa.

Ts. pienituloisella on varaa ostaa ajomääristä riippuen useita tonneja kalliimpi auto, kunhan kotilataus on mahdollista. Ja kotilatausmahikset kyllä lisääntyvät varmasti samaa vauhtia kun käytetyt polttikset alkavat kadota markkinoilta. Kun polttiksia kuitenkin myydään vielä 2022 vaikka kuinka paljon, niin käytettyjä on tarjolla vähintään 2035 vuoteen asti erinomaisesti ja sen jälkeenkin vielä aika pitkään.

edit: jos taas fundamentalistista syistä kieltäytyy ottamasta autolainaa niin vika ei ole auton hinnassa, vaan omassa pääkopassa.
 
Mikään täällä esitetty graafi tai ennuste ei ole antanut viitteitä siihen, että viimeinen dieselauto myytäisiin 2024, ja kuitenkin tyyppi kirjoittaa että näin olisi. Minusta tuon tason "raflaavuus" olisi enemmän iltalehden tai MV-lehden tasoa, kuin asiantuntijan.

Mistä tiedät että hän on ottanut viivottimen ja sillä vetänyt suoran viivan? Miksi hän niin olisi tehnyt? Kuulostaa suunnilleen yhtä järkevältä kuin jatkaa autoni 0-60 km/h vauhtigraafia viivottimella ja sanoa että huomenna ajan jo 864 000 km / h nopeudella.
Minä tulkitsen "nykykehityksen" samaksi kuin, että nykyhetken kulmakertoimella vedettäisiin suora viiva tulevaan. En nyt oikein ymmärrä miksi vaahtoat tästä näin kovasti. Linkittämäni kuvan perusteella pitäisi olla ihan selvä, mistä hän otti kommenttinsa ja millä perusteella. Twiittaukset nyt ei ihan tieteellisen tekstin kriteereitä tarvitse täyttää :D

e: Sinällään tällä ei ole väliä, mutta kohtuutonta sinun on vetää kaveri hirteen siitä, että kuvittelet hänen sanoneen dieselin myynnin loppuvan 2024, kun hän ei sitä väittänyt. P.T. sen eron kirjoitti auki, mutta jostain syystä et tätä hyväksy. Ei tässä mistään tulkintavirheestä ole kyse.
 
Viimeksi muokattu:
Jos haluan ladata halvemmalla kuin 79snt/kwh ionityillä, niin mitä vaihtoehtoja on tarjolla? Ei taida oikein olla kuin jotain kk-maksu paketteja muutamilta eurooppalaisilta operaattoreilta, ionity passport (17,90e/kk min 12kk subscriptio + 35snt/kwh) + sitten mahdollisesti oman autovalmistajan tarjoama subscriptio / kaupantekijäinen uutta ostaessa?

Tietääkö joku jotain etäisesti järkevän hintaista pakettia jos haluaa ajella ympäri Eurooppaa kunnon latausnopeuksista nauttien?
Ionityhän on suomessa 79snt/minuutti. Eli hommaat vaikka 150kW keskiteholla lataavan auton niin Ionitykin maksaa vain 31,6 snt/kWh ilman sopparia Suomessa ja muissa maissa jossa menee minuuttihinnalla (eli Ranskassa :D). Keskieuroopassa sähkö on kalliimppa kuin suomessa, joten toi 35 snt/kWh on aika edullinen jos paljon ajat. Mutta tosiaan täytyy ladata Ionityllä vuodessa yli 500 kWh tai minuutia, että pääsee säästön puolelelle. Onnistunee tosin ihan euroopan road tripinkin aikana jos hoitaa kaikki tankkaukset Ionityllä. Ilman tuota vuoden määräaikaa toi olisi vielä kivempi.

Minä tulkitsen "nykykehityksen" samaksi kuin, että nykyhetken kulmakertoimella vedettäisiin suora viiva tulevaan.
Ei se minua haittaa. Et esiinny Nordean asiantuntijana, joten en oleta että sinun pitäisi asiasta mitään käsittää. Keskimäärin ihmisten ymmärräys matemaattisista asioista on heikkoa*. Sanoin huolestuttavaksi, että Nordea palkkaa noin matemaattisesti kyvyttömiä "asiantuntijoita". Sen jälkeen tämä "vaahtominen" on ollut ihan vaan sitä, että olen perustellut näkemystäni.

Edit: * Eikä tämä ole moite. Jos maailmassa on kymmeniä asioita joista voi olla kiinnostuneita, on luonnollista että vain pieni osuus ihmisestä on kiinnostuneita yhdestä niistä.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi sähköauto ei sopisi matalatuloiselle? Jos ajaa esim. 12000km vuodessa, auto kuluttaa vaivaiset 5l/100km bensaa ja bensa maksaa 2e/litra, niin bensaan menee 100e/kk.

Jos voi kotiladata 15c/kWh hinnalla ja kulutus on vuoden ympäri 18kWh/100km, niin samalla 12tkm vuosiajolla säätöä kertyy 73e/kk. Vaikka olisi kuinka persaukinen, niin 73e:llä kuukaudessa lyhentää reippaasti kalliimman käytetyn auton lainaa.

Ts. pienituloisella on varaa ostaa ajomääristä riippuen useita tonneja kalliimpi auto, kunhan kotilataus on mahdollista. Ja kotilatausmahikset kyllä lisääntyvät varmasti samaa vauhtia kun käytetyt polttikset alkavat kadota markkinoilta. Kun polttiksia kuitenkin myydään vielä 2022 vaikka kuinka paljon, niin käytettyjä on tarjolla vähintään 2035 vuoteen asti erinomaisesti ja sen jälkeenkin vielä aika pitkään.

edit: jos taas fundamentalistista syistä kieltäytyy ottamasta autolainaa niin vika ei ole auton hinnassa, vaan omassa pääkopassa.
Sen 5-10k€ käytetyn sijaan täytyy ostaa 15-25k€ sähköauto perheautokoossa, mikä tuo osamaksussa huomattavan eron. Sen lisäksi vakuutusmaksut nousee eikä kotona välttämättä ole mahdollista saada nopeaa latausta. Rivareissa/Kerrostaloissa pääosin suositaan palvelumallia, missä sähköenergian hinta kk-maksun jyvitettynä nousee 25-30snt/kWh luokkaan. Käytetyt sähköautot on lisäksi korkeariskisiä jos 15k€ sähköautoon (halvin Kia Soul/halvin "perhe"auto) maksaa akun vaihto 30k€. Ei nuo minun mielestä näytä pienituloiselle houkuttelevilta tällä hetkellä.
 
Ei se minua haittaa. Et esiinny Nordean asiantuntijana, joten en oleta että sinun pitäisi asiasta mitään käsittää.
No jopas meni tunteisiin :D Minulle insinööritieteissä tuo suoran viivan vetäminen on hyvin looginen ja normaali tapa arvioida milloin joku asia tulee tiensä päähän, jos muuttujat ovat suuria ja tulevaa on pakko arvioida peräpeiliin katsoen. Ei se silti tarkoita sitä, että kukaan hetkeäkään uskoisi, että todellisuus ihan just siten menee.
 
Ja asuvat tyyliin pääkaupunkiseudulla, jossa on toimiva latausverkko. Muualla ei taida olla niin laajasti
Pääkaupunkiseudulla on Suomen huonoin latausverkosto verrattuna autojen määrään. Täällä maakunnissa on oikein kivasti vapaita latauspaikkoja. Itä-Lappi taitaa olla ainoa synkkä alue.

Nimimerkillä tänään ajettu Kanta-Häme, Päijät-Häme, Etelä-Savo, Etelä-Karjala, Kymenlaakso, Päijät-Häme, Kanta-Häme -kierros. Ja aina oli laturilla tyhjää :D
 
Sen 5-10k€ käytetyn sijaan täytyy ostaa 15-25k€ sähköauto perheautokoossa, mikä tuo osamaksussa huomattavan eron. Sen lisäksi vakuutusmaksut nousee eikä kotona välttämättä ole mahdollista saada nopeaa latausta. Rivareissa/Kerrostaloissa pääosin suositaan palvelumallia, missä sähköenergian hinta kk-maksun jyvitettynä nousee 25-30snt/kWh luokkaan. Käytetyt sähköautot on lisäksi korkeariskisiä jos 15k€ sähköautoon (halvin Kia Soul/halvin "perhe"auto) maksaa akun vaihto 30k€. Ei nuo minun mielestä näytä pienituloiselle houkuttelevilta tällä hetkellä.

En ehkä sanoisi noinkaan että tuollainen kallis palvelumalli olisi yleisin, vaikka se verraten yleinen onkin. Hyvin yleistä myös maksaa toteutuneet kulut ilman mitään preemiota.

Vanhemman sähköauton korkeariskisyys on ihan tosiasia, mutta esim. Leafiin saa akkurempan muutamilla tuhansilla.
 
Minulle insinööritieteissä tuo suoran viivan vetäminen on hyvin looginen ja normaali tapa arvioida milloin joku asia tulee tiensä päähän
Se vaan on eri asia puhutaanko vaikka polttoainetankin pinnankorkeudesta vai myyntitilastoista.

Muutenkin minusta on vähän hassua että sanot periaatteessa että jokaiselle on aivan selvää että viimeistä uutta dieselautoa ei myydä vielä 2024, mutta silti sinusta on ihan OK tviitata että näillä näkymin viimeinen uusi dieselauto myydään 2024. Saattaahan se tietty olla niin että twitterissä on tapana laukaista tviitti matkaan jo ennen kuin ajatus on päässyt ihan loppuun asti.

Olen samaa mieltä kanssasi siitä että jos halutaan puhua muunneltua totuutta niin tilastoista voi tarkoituksellisesti tehdä virheellisiä tulkintoja esim. juuri viivotinta kuvaamallasi tavalla käyttämällä. Ehkä tässä oli sitten minun puoleltani virhe soveltaa Hanlonin partaveitsen periaatetta.
 
…sinusta on ihan OK tviitata että näillä näkymin viimeinen uusi dieselauto myydään 2024...
Ei, vaan kuten tässä on yritetty sinulle rautalangasta vääntää, että kaveri ei noin väittänyt :D Jutussa lainattu traficomin tarkastajakin heti yksinkertaistuksen tajusi ja monet tässä ketjussa. Nykytahti ei ole ennuste tulevasta, mutta voidaan ennustaa mitä tapahtuu, jos nykytahti jatkuu.
 
Niin siis tyyppi vastaa ketjuun, jossa oli nykykehityksen perusteella tehty valmis graafi, jossa on arvioitu dieselautoja myytävän Suomessa 1% kaikista uusista autoista vielä vuonna 2028 ja kommentoi siihen sanatarkasti näin: "Nykykehityksellä Suomen viimeinen dieselauto myytäisiin vuonna 2024, viimeinen bensa-auto 2029".

Jos tossa ei tosiaan ole sun mielestä mitään ristiriitaa, niin sitten ei voi mitään.

Jos nykykehityksen perusteella haluaa tehdä arvioita tulevaisuudesta, on hirveän olennaista ymmärtää mitä se graafi kuvaa. Jos se kuvaa bensatankin täyttöastetta niin se on ihan eri asia kuin tuoteryhmän markkinaosuus. Olet vääntänyt rautalangasta, että tämä asiantuntija on nyt käsitellyt graafia kuin se kuvaisi bensatankin täyttöastetta. Joo, ymmärrän. Mutta mun pointti olikin, että jos on olevinaan alan asiantuntija, niin pitäisi ymmärtää tuo olennainen ero.

Jutussa lainattu traficomin tarkastajakin heti yksinkertaistuksen tajusi ja monet tässä ketjussa.
Kyllä minäkin tajusin että siinä oli vedetty mutkia suoriksi. Sitähän minä juuri kritisoin. Miksi? Eikö asiantuntija muka ymmärtänyt miksi niitä mutkia on, vai halusiko tahallaan johtaa harhaan?
 
Viimeksi muokattu:
Jos et ymmärrä mitä eroa on lauseilla "Nykykehityksellä Suomen viimeinen dieselauto myytäisiin vuonna 2024, viimeinen bensa-auto 2029" ja sinun olettamalla "Suomen viimeinen dieselauto myydään vuonna 2024, viimeinen bensa-auto 2029." niin turha tätä keskustelua on jatkaa.

Ehdotan, että keskittyttäisiin vain siihen mitä hän halusi oikeasti viestiä (minun oletus), että muutostahti on perkeleen kova tällä hetkellä?
 
Sen verran vielä sanon että en olettanut noin, kuin väitit. (minun oletus lainausmerkeissä)

Mutta joo sovitaan että hän yritti vaan sanoa muutostahdin olevan perkeleen kova ja muotoili vaan viestinsä paskasti. Helpostihan sen saman olisi paremminkin voinut sanoa, mutta sama pätee varmasti myös useimpiin omiin viesteihini.
 
Sen 5-10k€ käytetyn sijaan täytyy ostaa 15-25k€ sähköauto perheautokoossa, mikä tuo osamaksussa huomattavan eron. Sen lisäksi vakuutusmaksut nousee eikä kotona välttämättä ole mahdollista saada nopeaa latausta. Rivareissa/Kerrostaloissa pääosin suositaan palvelumallia, missä sähköenergian hinta kk-maksun jyvitettynä nousee 25-30snt/kWh luokkaan. Käytetyt sähköautot on lisäksi korkeariskisiä jos 15k€ sähköautoon (halvin Kia Soul/halvin "perhe"auto) maksaa akun vaihto 30k€. Ei nuo minun mielestä näytä pienituloiselle houkuttelevilta tällä hetkellä.
Kotona ei tarvitse nopeaa latausta jos ajaa 12000km vuodessa. Ja muista, että puhut nyt 10v päässä olevasta ajasta, et mistään vuodesta 2023 tai 2024, vaan pikemminkin vuodesta 2032-2035 vuosista, jolloin polttomoottorikäytettyjen saatavuus saattaa oikeasti vähentyä tuntuvasti.

Olisi kovin erikoista jos yli 10v:ssä kotilatauksen ongelmat eivät olisi monien osalta ainakin kohtuullisella tasolla ratkenneita.
 
Rivareissa/Kerrostaloissa pääosin suositaan palvelumallia, missä sähköenergian hinta kk-maksun jyvitettynä nousee 25-30snt/kWh luokkaan.
Saako taloyhtiö muuten myydä sähköä voitolla joka käytetään sitten muiden asukkaiden hyödyksi? En tunne lainsäädäntöä tältä osin ja en ole huomannut keskustelua.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 658
Viestejä
4 553 512
Jäsenet
75 038
Uusin jäsen
neiti-jokunen

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom