Yleistä keskustelua sähköautoista

Joo siis toi että hidastetaan että ylipäätään päästään laturille on vähän eri asia kuin että hidastettaisiin jotta säästyis aikaa.
Tuo on ikäänkuin koko softan kantava ajatus, eli optimoida matka ja lataustauot niin että perille pääsee mahdollisimman nopeasti. Tuotakin voi nykään tuunata, mutta vakioasetus on nopein perillepääsy:
1642158157838.png


Edit: Hyvin harvoissa tilanteissa on vaan hyödyllistä hidastaa vauhtia vs. mennä lataamaan, koska latausnopeudet (km/h) ovat keskimäärin jo nykyautoissa ja latureissa niin korkeat. Olisi varmaan ihan näppärää, jos ABRP osaisi ottaa huomioon tiettyjen autojen "cold gate" -ongelmat (ottaakohan lie edes pakkasia huomioon latauskäyriin?), koska näissä tapauksissa esim. IONIQ 5 ja EV6 latausnopeudet putoavat dramaattisesti ja hitaammin ajelu saattaisi olla jopa hyödyllistä.
 
Viimeksi muokattu:
Joo mutta olen siinä käsityksessä että tuo näyttämäsi valinta vaikuttaa vain reitinsuunnitteluun, ei siihen, että kehotettaisiin kuskia ajelemaan hitaammin.

Pitäiskö noitten ABRP:n ilmoittamien lataushintojen muuten olla oikein? Testailin tuota niin ehdotti 29min pysähdystä Recharge Infran laturilla, jonka käyttö maksaa 0,25€ /min ja ABRP ilmoitti hinnaksi 4,63€. (Itse laskisin että 7,25€)
 
Joo mutta olen siinä käsityksessä että tuo näyttämäsi valinta vaikuttaa vain reitinsuunnitteluun, ei siihen, että kehotettaisiin kuskia ajelemaan hitaammin.
Voi olla joo, se mitä se algoritmi oikeasti tekee ei tiedä kuin softan kehittäjät.

Tuo "aja hitaammin, pääset perille nopeammin" ominaisuus vois olla ihan jepa. ABRP:n foorumeilla voi näitä ideoita vissiin heitellä.
 
Joo mutta olen siinä käsityksessä että tuo näyttämäsi valinta vaikuttaa vain reitinsuunnitteluun, ei siihen, että kehotettaisiin kuskia ajelemaan hitaammin.
Ei taida olla sellaista tilannetta, että pikalatausta käyttämällä pääsisi perille nopeammin ajamalla hitaammin. Ja ei kukaan ole niin hullu, että lähtisi ajamaan pitkää matkaa hidaslatureilla.
 
Ei taida olla sellaista tilannetta, että pikalatausta käyttämällä pääsisi perille nopeammin ajamalla hitaammin. Ja ei kukaan ole niin hullu, että lähtisi ajamaan pitkää matkaa hidaslatureilla.
On niitä, mutta sen verran harvinaisia ettei niitä kannattais edes miettiä.

Esim. reitit, joiden varrella ei oo ku hidaslatureita rangen etäisyydellä. Ainakin jenkeistä löytyy yli 500 kilsan pätkä, jossa on vaan hidaslatureita ja voin kuvitella että jossai päin Suomen Lappiakin vois löytyä aika pitkä pätkä talvella taitettavaksi osalle autoista pikalaturilta toiselle. Esim. Utsjoelta lähin pikalaturi Suomessa on 320 kilsan päässä Sodankylässä.

Sit on autoja joissa pikalaturillakin saa vain 30 kW teholla keskimäärin ja talvella kulutus on kunnon pakkasilla sen verran isoa, että 120km/h ajelu ei ajallisesti kannattaisi. Tosin kuten sanoinkin, 120km/h ei taida Suomessa saada talvella ajaa muutenkaan.
 
Ei taida olla sellaista tilannetta, että pikalatausta käyttämällä pääsisi perille nopeammin ajamalla hitaammin. Ja ei kukaan ole niin hullu, että lähtisi ajamaan pitkää matkaa hidaslatureilla.
Niinhän sitä vois äkkiä ajatella :D
"Kaikkiaan reilun tuhannen kilometrin matka ilmaissähköllä vei 16 tuntia ja 20 minuuttia, kun mukaan laskettiin sekä ajo- että latausajat."

Vaikka siis taidettiinhan tuossa käyttää jopa 50 kW latureita jollain pysähdyksillä.
 
Viimeksi muokattu:
Kyse on aika laajasti käytössä olevasta termistä rapakon takana (käytetään sitä muuallakin tosin), joka on vakiintunut jo kauan sitten hyvinkin vakioksi. Gas = Gasoline.
Italialainen Gasolina oli yksi ensimmäisistä bensaa kaupallisesti myyvistä firmoista (vai pikemminkin henkilö). Tuotemerkki alkoi tarkoittamaan itse tuotetta. Tuo siis silloin kun polttoaine ostettiin apteekista pullossa.

Vähän sama ilmiö kuin googlaaminen.
 
Vai oliko se brittiläinen kauppias John Cassell joka kauppasi 1862 lamppuöljyään mainoksella: "The Patent Cazeline Oil, safe, economical, and brilliant … possesses all the requisites which have so long been desired as a means of powerful artificial light. " Sit kun piraattikauppias jäi kiinni oman öjynsä myymisestä samalla tuotemerkillä niin muutti nimeä hiukan muotoon Gazeline... Eli ei nää kiinalaiset Nkie ja Abidas tossut oo mikään uus keksintö.
 
Vai oliko se brittiläinen kauppias John Cassell joka kauppasi 1862 lamppuöljyään mainoksella: "The Patent Cazeline Oil, safe, economical, and brilliant … possesses all the requisites which have so long been desired as a means of powerful artificial light. " Sit kun piraattikauppias jäi kiinni oman öjynsä myymisestä samalla tuotemerkillä niin muutti nimeä hiukan muotoon Gazeline... Eli ei nää kiinalaiset Nkie ja Abidas tossut oo mikään uus keksintö.
jaa.. no voi olla, jostain lehdestä muistan lukeneeni että se olisi ollut sen valmistajan nimi.
 
Joo mutta olen siinä käsityksessä että tuo näyttämäsi valinta vaikuttaa vain reitinsuunnitteluun, ei siihen, että kehotettaisiin kuskia ajelemaan hitaammin.

Pitäiskö noitten ABRP:n ilmoittamien lataushintojen muuten olla oikein? Testailin tuota niin ehdotti 29min pysähdystä Recharge Infran laturilla, jonka käyttö maksaa 0,25€ /min ja ABRP ilmoitti hinnaksi 4,63€. (Itse laskisin että 7,25€)
ABRP osaa ehdottaa hitaammin ajamista, jos se on nopeampi tapa päästä perille (hitaasti lataavilla, kuten Seat Miillä). Näin siis, jos adjust speed ja quickest arrival ovat valittuna.

Esim. Syksyinen Espoo-Tku, alussa 90 %, perillä väh. 5 %, +10 C, 4 m/s vastatuuli, reference speed 105 %:

Maksimi 120 km/h, adjust speed off -> 1 h 40 min

Maksimi 120 km/h, adjust speed on -> 1 h 36 min (Lähtöpaikan alapuolelle ilmestyy oranssi teksti "1 h 36 min (150 km) max. 100 km/h".)

Käsin syötettynä 100 km/h:
Maksimi 100 km/h, adjust speed off -> 1 h 36 min

Ei siis tarvitse itse kokeilla eri nopeuksilla nopeinta tapaa, kuten minä hölmö joskus tein. :)


Edit. Jos pidempää matkaa, niin Espoo-Tampere-Espoo antoi maksimi 125 km/h -asetuksella 5 h 23 min ja kolme latausta. Kun kytki adjust speed päälle, niin tuli oranssi teksti "...115 km/h" ja kok. aika 5 h 13 min kolmella latauksella.
 

Liitteet

  • Screenshot_20220114-224119.png
    Screenshot_20220114-224119.png
    138,6 KB · Luettu: 44
  • Screenshot_20220114-224824.png
    Screenshot_20220114-224824.png
    1,1 MB · Luettu: 44
Viimeksi muokattu:
Hienoa, hyvä tietää että on noin fiksu ja nytpä sain vastauksen siihenkin, että miten se kertoisi jos pitäisi ajaa hitaammin.

Tosin outoa, että on sitten erikseen valinta että "käske ajaa hitaammin jos muuten ei pääsisi laturille". En oikein keksi milloin tuo voisi olla järkevää kytkeä pois päältä...

Vielä kun ABRP osaisi optimoida matkan latauskustannusten perusteella, niin se olisi mahtavaa. Katsoin foorumeilta ja kertoivat että koska heillä ei ole tarkkaa tietoa lataushinnoista, niin moinen valinta voisi tuottaa virheellisiä neuvoja.

Latausinfran hinnoittelun kirjavuus on kyllä ehkä yksi sähköautoilun huonoimmista puolista. Laturilla X voi olla 2 kertaa kalliimpaa kuin kotilataus (mikä on vielä ihan OK) ja laturilla Y voi olla 20 kertaa kalliimpaa. Jos bensa maksaisi 20 euroa litralta jollain asemalla, niin se olisi helppo vaan sivuuttaa.
 
Viimeksi muokattu:
Aika tieteellistä minuuttioptimoitua tuo sähköauton reitinsuunnittelu. Puuttuu autoilun vapaus.

Muistan kun itse sai kortin 90-luvulla niin ei muuta kuin faijan autoon tankki täyteen ja ajamaan. Ei paljon puhuttu rangesta (miksei täällä käytetä suomenkielistä sanaa siitä?) tai ABRB:stä. Joskus sentään iso GT-kartta auki ja se oli oma taiteenlajinsa sen taittelu takaisin.:cool:
 
Aika tieteellistä minuuttioptimoitua tuo sähköauton reitinsuunnittelu. Puuttuu autoilun vapaus.

Kunhan pelkästään S-ryhmä saa oman 2000 latauspisteen rakennusprojektinsa valmiiksi 2023-2024 mennessä, niin eipä tuota plänäilyä tartte juurikaan harrastella. Mutta toistaiseksi ainakin jänkhällä on hyvä olla ymmärrys miten kurvailee.
 
  • Tykkää
Reactions: Ram
Kunhan pelkästään S-ryhmä saa oman 2000 latauspisteen rakennusprojektinsa valmiiksi 2023-2024 mennessä, niin eipä tuota plänäilyä tartte juurikaan harrastella. Mutta toistaiseksi ainakin jänkhällä on hyvä olla ymmärrys miten kurvailee.

Oliko noille joku minimiteho joka löytyy kaikista 2000 pöntöstä, 50kwh?
 
Suomessa on jo pidempään ollut polttoaineenkin kanssa tilanne, että sopivissa paikoissa pyöriessä kannattaa ainakin huomioida mahdolliset tankkaustarpeet ennakkoon. Esimerkiksi viime vuonna allekirjoittaneella unohtui tankata Suomussalmen Hossan suunnalle suunnatessa matkanvarrelta, ja se ainut paikka, mihin olin tarkoitus ottaa lopulta täydennys, olikin epäkunnossa. Oman käytännön kokemuksen perusteella oikeastaan ainakin tuo Kuhmo - Suomussalmi ja sitten vähemmän asuttu Lappi on sellaista seutua, että reittejä joutuu muuttamaan paikoin radikaalistikkin nopeimpaan nähden, jos haluaa olla satavarma tankkauksen onnistumisesta. Ainakaan ei missään nimessä voida puhua niin hyvästä tilanteesta, kuin mitä oli 90-luvulla - lähellekkään.

Latauksen osalta uskon, että tämä automaattien aiheuttama polttoainepumppupuute katoaa, koska latausta tarvitaan niin paljon enemmän nimenomaan kesken matkan ja sen yhteydessä on niin paljon helpompi myydä palveluja ja saada näin lisäkatetta. Käytännössä jatkossa tätä täydellistä pysähtymistä polttoaineen puutteeseen ei tule nykyisen kaltaisesti, kun edes jonkinmoinen lataus voidaan tuottaa kohtuullisin kustannuksin mihin vain.
 
Oliko noille joku minimiteho joka löytyy kaikista 2000 pöntöstä, 50kwh?

Ei ole mainittu, mutta näkisin että DC-latureiden teho on minimissään 50 kW, kuten on nyt K-latauksellakin. Uskoisin että suurempiin solmukohtiin tulee min. 100 kW laturit, mutta tästä nyt ei kauheasti tietoa vielä ole. Tuossa uutinen S-ryhmä rakentaa valtakunnallisen ABC-latausverkoston sähköautoille. Hyvä juttu tässä on se, että S-ryhmä todennäköisesti hinnoittelee latauksen todella kilpailukykyisesti, kun haluavat samalla asiakkaita asemilleen käyttämään muita palveluja.
 
Viimeksi muokattu:
Kaikki ABC-latauksen pikalaturit taitaa olla tuolla 80-150kW luokassa. Ainakin mitä itse nähnyt niin niissä Kempowerin tolpat, joissa 3xCSS ja 1 chademo. Koko kentän maksimi sitten yhteensä 200kW tms. Plugsharen kartassa näkyy tulevia latureita ja S-ryhmällä näyttää hyvin olevan asemia rakenteilla, mm. Ivaloon, joka on ollut sähköautoilun kannalta hankalin jäljellä oleva paikka latauksen kannalta?
 
Itse plugari RAV:in laitoin puoli vuotta sitten ja kunhan tuolle tulee 3 vuotta ikää, niin aika varmasti seuraava on sitten sähköauto. Parissa vuodessa tulee varmasti vielä mielenkiintoisia malleja markkinoille :thumbsup: Täällä ei edes ole vielä yhtään julkista latausasemaa, mut latailen sitten kotona ja töissä.
 
Akun varaustilan vaikutuksesta akun "hyvinvointiin".
Ostin esittelyauton, joka oli 7 kk ikäinen. Sillä oli ajettu 400 km. Oletin, siis pidin itsestään selvänä, että liike olisi pitänyt akun varaustilan säilytyksessä jossain 50-80 % välillä. Kävikin ilmi kaupanteon jälkeen, että akku oli pidetty täysin ladattuna koko ajan. Myyjä sanoi, että akkua ei päästetty tyhjenemään vaan se pidettiin täysin ladattuna. Heillä oli kaksi sähköautoa ja ne olivat vuoron perään laturissa. Mitenkähän paljon tuo nyt on huonontanut akkua? Pitäisiköhän akun kunto tutkia tms.?
 
Mun ihan henkilökohtainen mielipide on se, että jengi stressaa ihan helvetisti liikaa näistä sähköautojen akuista ja niiden lataamisesta.

Ite pidän oman autoni akkua 100% varauksessa, en näe tarvetta keinotekoisesti tinkiä siitä matkasta jonka autolla pääsee kun sen tuosta pihasta ottaa.

Jos auton ties kuinka mones omistaja joskus 10-15 vuoden päästä joutuu tämän takia kärsimään vaikka 10-20km lyhyemmästä kantamasta kuin ilman tätä, niin voi kyynel.

Ja joo, jos akku olisi oikeasti 100% täynnä jatkuvasti niin onhan se huono juttu. Mutta kun ei yhdenkään auton äly anna ladata sitä akkua oikeasti täyteen. Se ruudulla näkyvä 100% ei ole todellinen 100%, vaan siellä on autosta riippuen vähän tai paljon puskurikapasiteettia.
 
Mun ihan henkilökohtainen mielipide on se, että jengi stressaa ihan helvetisti liikaa näistä sähköautojen akuista ja niiden lataamisesta.

Ite pidän oman autoni akkua 100% varauksessa, en näe tarvetta keinotekoisesti tinkiä siitä matkasta jonka autolla pääsee kun sen tuosta pihasta ottaa.

Jos auton ties kuinka mones omistaja joskus 10-15 vuoden päästä joutuu tämän takia kärsimään vaikka 10-20km lyhyemmästä kantamasta kuin ilman tätä, niin voi kyynel.

Itse kans latailen ihan huoletta 100% joka päivä. Uskoisin että 2-3v päästä auto on jo vaihtunut toiseen, joten ei vaikuta omaan elämään. Toisaalta, Pösön pienen akun takia ei mulla oikeastaan edes ole "varaa" koittaa säästää akkuja.
 
Itse kyllä pidän siinä 80% latauksessa (ID.3 58kWh) jos ei ole tiedossa pidempää ajoa seuraavalle päivälle. Toisin sanoen noin puolet latauksista sen 100%

Jos sen sattuu myymään yksityiselle, niin pystyy kertomaan että "pidetty" hellästi.

Laitoin myös keraamisen pinnoitteen ja kuraläpät ihan vain seuraavaa omistajaa ajatellen.
 
Joo en mäkään sitä joka ajon jälkeen tietenkään lataa. Mutta en myöskään oo laittanut rajoitetta tyyliin "ei saa ladata yli 90%".

Jos sen sattuu myymään yksityiselle, niin pystyy kertomaan että "pidetty" hellästi.
Noissahan on vaan se ongelma, että ostaja ei voi koskaan luottaa myyjään sellaisten väitteiden osalta, joita ei voi todistaa suuntaan tai toiseen. Mutta ei sillä, mukavampi tietty että voi hyvillä mielin kehua.
 
Akun varaustilan vaikutuksesta akun "hyvinvointiin".
Ostin esittelyauton, joka oli 7 kk ikäinen. Sillä oli ajettu 400 km. Oletin, siis pidin itsestään selvänä, että liike olisi pitänyt akun varaustilan säilytyksessä jossain 50-80 % välillä. Kävikin ilmi kaupanteon jälkeen, että akku oli pidetty täysin ladattuna koko ajan. Myyjä sanoi, että akkua ei päästetty tyhjenemään vaan se pidettiin täysin ladattuna. Heillä oli kaksi sähköautoa ja ne olivat vuoron perään laturissa. Mitenkähän paljon tuo nyt on huonontanut akkua? Pitäisiköhän akun kunto tutkia tms.?

Minusta ressaat ihan turhaan. Parempi täynnä kuin tyhjänä, ja koeajoauto niin onhan se käyty aina ajamassa vajaaksikin. Nauti uudesta autosta ja anna mennä vaan :thumbsup:
 
Akun varaustilan vaikutuksesta akun "hyvinvointiin".
Ostin esittelyauton, joka oli 7 kk ikäinen. Sillä oli ajettu 400 km. Oletin, siis pidin itsestään selvänä, että liike olisi pitänyt akun varaustilan säilytyksessä jossain 50-80 % välillä. Kävikin ilmi kaupanteon jälkeen, että akku oli pidetty täysin ladattuna koko ajan. Myyjä sanoi, että akkua ei päästetty tyhjenemään vaan se pidettiin täysin ladattuna. Heillä oli kaksi sähköautoa ja ne olivat vuoron perään laturissa. Mitenkähän paljon tuo nyt on huonontanut akkua? Pitäisiköhän akun kunto tutkia tms.?

Ei ole mitään vaikutusta. Voi vaikuttaa jotakin ehkä jossakin +10 vuotta ajanjaksossa, mutta ei siinä olisi mitään järkeä, jos kaikkien kotilataajien (joka yö laturissa) akut olisivat pilalla muutamassa viikossa ilman tuommoista teoreettistä 50-80% opimtimointia.
 
Ei ole mitään vaikutusta. Voi vaikuttaa jotakin ehkä jossakin +10 vuotta ajanjaksossa, mutta ei siinä olisi mitään järkeä, jos kaikkien kotilataajien (joka yö laturissa) akut olisivat pilalla muutamassa viikossa ilman tuommoista teoreettistä 50-80% opimtimointia.
Onko sulla jotain oikeaa dataa vai ihan vaan hatusta heittelet?
 
Riippunee akkukemiasta vähän tuo. Teslan suositus NCA-akuille on, että päivittäiskäytössä rajoittaa latauksen 90%:iin ja lataa 100% vain kun on tiedossa pidempi ajo. LFP-akut taas voi lataa 100% huoletta.
 
Kiitos monista vastauksista.
Täsmennän, että kyseessä ei ole se, että ladataanko normikäytössä täyteen vai ei.

Kyse on auton varastoinnista, kun sitä ei käytetä. Autolla oli ajettu 7 kk aikana 400 km eli akku on ollut käytännössä aina täynnä. Heti lyhyen ajon jälkeen se on ladattu täyteen. (tarkkaan ottaen akun koko kapa on 50 kwh ja käytössä on 45 kwh).
Valmistajien suositus varastoinnissa on 50-80 % taso käytössä olevasta kapasiteetista.
Onko siis tuo suositus turha?

Tässä siis ei ole kyse siitä, että joku seuraava omistaja saisi paremman akun vaan siitä millaisen akun minä sain. Onko se uutta vastaava vai menettikö se kapasiteettia valmistajien suositusten vastaisessa varastoinnissa?

Akun kunto vaikuttaa myös jälleenmyyntiarvon. Esim. huollon yhteydessä saa aina tuloksen akun kunnosta.
 
Kiitos monista vastauksista.
Täsmennän, että kyseessä ei ole se, että ladataanko normikäytössä täyteen vai ei.

Kyse on auton varastoinnista, kun sitä ei käytetä. Autolla oli ajettu 7 kk aikana 400 km eli akku on ollut käytännössä aina täynnä. Heti lyhyen ajon jälkeen se on ladattu täyteen. (tarkkaan ottaen akun koko kapa on 50 kwh ja käytössä on 45 kwh).
Valmistajien suositus varastoinnissa on 50-80 % taso käytössä olevasta kapasiteetista.
Onko siis tuo suositus turha?

Tässä siis ei ole kyse siitä, että joku seuraava omistaja saisi paremman akun vaan siitä millaisen akun minä sain. Onko se uutta vastaava vai menettikö se kapasiteettia valmistajien suositusten vastaisessa varastoinnissa?

Akun kunto vaikuttaa myös jälleenmyyntiarvon. Esim. huollon yhteydessä saa aina tuloksen akun kunnosta.

Tähän kukaan pystyy tuskin sanomaa mitään.
Kai tuon kapasiteetin pystyy mittaamaan huollossa?

Ja toisaalta, miten akun varaustila edes pidettäisiin max 80% varastoinnin aikana?
 
Tähän kukaan pystyy tuskin sanomaa mitään.
Kai tuon kapasiteetin pystyy mittaamaan huollossa?

Ja toisaalta, miten akun varaustila edes pidettäisiin max 80% varastoinnin aikana?

Autosta tai aplikaatiosta pitäisi pystyä määrittelemään maksimilataustaso.
 
Itse kyllä lähtökohtaisesti olettaisin, että akkua on säilytetty mahdollisimman epäoptimaalisesti.

Se optimaalisin vaatisi että joku edes suunnilleen tietää mitä tekee ja moista ihmettä kyllä harvemmin tapahtuu missään.
 
Itse kyllä lähtökohtaisesti olettaisin, että akkua on säilytetty mahdollisimman epäoptimaalisesti.

Se optimaalisin vaatisi että joku edes suunnilleen tietää mitä tekee ja moista ihmettä kyllä harvemmin tapahtuu missään.

Valitettavasti näin näyttää olevan. Tämäkin on iso maanlaajuinen firma (kaikki tuntevat sen) ja edustaa ko. merkkiä. Oletin, että tietävät, että akkua ei pidä ladata ihan täyteen, kun ajoa ei käytännössä ole. Esim. lähiseudulla eräs liike tuo maahan käytettyjä sähköautoja (ei muita) ja siellä he eivät lataa akkuja täyteen muuta kuin siinä tapauksessa, että asiakas varaa koeajon.
 
Autosta tai aplikaatiosta pitäisi pystyä määrittelemään maksimilataustaso.
Tässä PSA-ihmeen tapauksessa se ei ole mahdollista. Mutta mielestäni asia on helppo. Ensin lataa akun täyteen ja sitten koeajojen jälkeen jättää sen lataamatta siihen asti, kun satunnaisten koeajojen jälkeen varaus on alle (esim) 40 % niin lataa taas täyteen.
 
Tässä PSA-ihmeen tapauksessa se ei ole mahdollista. Mutta mielestäni asia on helppo. Ensin lataa akun täyteen ja sitten koeajojen jälkeen jättää sen lataamatta siihen asti, kun satunnaisten koeajojen jälkeen varaus on alle (esim) 40 % niin lataa taas täyteen.

Miten tämä liittyy varastointiin ja mistä tuo 40% on revitty?
Muutenkin taas ihme ihmettelyä. Käske huollon mitata akun kapasiteetti ja jos se on ok, niin jatka elämää.

edit: ja toisaalta, jos noin jännittää, niin mitäs ostit tollasen esittelyauton tai autoa ylipäätään.
 
Viimeksi muokattu:
Miten tämä liittyy varastointiin ja mistä tuo 40% on revitty?
Muutenkin taas ihme ihmettelyä. Käske huollon mitata akun kapasiteetti ja jos se on ok, niin jatka elämää.

edit: ja toisaalta, jos noin jännittää, niin mitäs ostit tollasen esittelyauton tai autoa ylipäätään.
Mikäs ihme purkaus tämä oli. Kannattaisko sun vähän tarkistaa kirjoittelusi tyyliä? Mikä tarve on lähteä noin aggressiivisesti vyöryttämään ja vittuilemaan? Keskustelu menee aika ankeaksi, jos tuohon sävyyn lähdetään kyseenalaistamaan ja haastamaan mitä aiheita täällä sopii ihmetellä ja mitä ei.

Ja varastointiin tuo liittyi varmaan siten, että kun esittelyautolla on ajettu noin vähän niin kyseessä on lähinnä varastointi. Ja se nyt on ihan perusasioita, että ainakin Li-NMC (ja Li-NCA) akkutekniikassa suositeltu varastointikapa on jotain 80-85 % eikä todellakaan 100%.

Siihen taas tulkitsen liittyvän tuon 40%, että Li-NMC akun kunnon kannalta teoreettisesti kai ihanteellista olisi, jos säännöllisessä käytössä lataustaso pysyisi koko ajan mahdollisimman lähellä 50%:a. Ja jos luit viestin tarkkaan niin siinä luki (esim) 40% eli ei tuo mikään lukkoon lyöty luku ollut, vaan se oli vain heitetty siihen, että saa ajatuksesta kiinni. Minä ainakin ymmärsin mitä tässä haettiin takaa.

Jotenkin tulee vaikutelma että et edes jaksanut alkaa miettiä koko aihetta, vaan pääasia oli vain päästä nälvimään ja vittuilemaan.
 
Mikäs ihme purkaus tämä oli. Kannattaisko sun vähän tarkistaa kirjoittelusi tyyliä? Mikä tarve on lähteä noin aggressiivisesti vyöryttämään ja vittuilemaan? Keskustelu menee aika ankeaksi, jos tuohon sävyyn lähdetään kyseenalaistamaan ja haastamaan mitä aiheita täällä sopii ihmetellä ja mitä ei.

Ja varastointiin tuo liittyi varmaan siten, että kun esittelyautolla on ajettu noin vähän niin kyseessä on lähinnä varastointi. Ja se nyt on ihan perusasioita, että ainakin Li-NMC (ja Li-NCA) akkutekniikassa suositeltu varastointikapa on jotain 80-85 % eikä todellakaan 100%.

Siihen taas tulkitsen liittyvän tuon 40%, että Li-NMC akun kunnon kannalta teoreettisesti kai ihanteellista olisi, jos säännöllisessä käytössä lataustaso pysyisi koko ajan mahdollisimman lähellä 50%:a. Ja jos luit viestin tarkkaan niin siinä luki (esim) 40% eli ei tuo mikään lukkoon lyöty luku ollut, vaan se oli vain heitetty siihen, että saa ajatuksesta kiinni. Minä ainakin ymmärsin mitä tässä haettiin takaa.

Jotenkin tulee vaikutelma että et edes jaksanut alkaa miettiä koko aihetta, vaan pääasia oli vain päästä nälvimään ja vittuilemaan.

Mehän voidaan täällä spekuloida, josko akun kapasiteettiin on tullut jokin muutos, mutta varmuus tulee vain mittaamalla.
Vai oletko eri mieltä tästä?
 
1642284177169.png


Tässä dataa kerta akunlatailut aiheuttaa keskustelua. LFP kestää erinomaisesti latailla jatkuvasti 100% mutta NMC ja etenkin NCA kemiat ottaa suht kovasti pataan jatkuvasta 100% latailusta. Esim NMC 400 syklin (~150t km jos akulla ajaa 350km) kohdalla 100% lataillut on menettänyt noin 10% nätisti lataillutta enemmän maksimirangesta. NCA kemialla ero on vielä suurempi. Tossa kuvassa muutakin mielenkiintoista tutkiskeltavaksi.
 
Mehän voidaan täällä spekuloida, josko akun kapasiteettiin on tullut jokin muutos, mutta varmuus tulee vain mittaamalla.
Vai oletko eri mieltä tästä?
En ole eri mieltä, ja tämähän oli juurikin se kysyjän kysymys johon oli hakemassa täältä (perusteltuja) mielipiteitä:
Pitäisiköhän akun kunto tutkia tms.?
Kyseisen autoyksilön osalta tosiaan selviää parhaiten tutkimalla ko. akun kunto, mutta toisaalta aihettahan voi keskustelussa lähestyä myös muuten kuin puhtaalla spekuloinnilla, esim. viittaamalla aiheesta muualla saatuun dataan tai kokemuksiin.
 
1642284177169.png


Tässä dataa kerta akunlatailut aiheuttaa keskustelua. LFP kestää erinomaisesti latailla jatkuvasti 100% mutta NMC ja etenkin NCA kemiat ottaa suht kovasti pataan jatkuvasta 100% latailusta. Esim NMC 400 syklin (~150t km jos akulla ajaa 350km) kohdalla 100% lataillut on menettänyt noin 10% nätisti lataillutta enemmän maksimirangesta. NCA kemialla ero on vielä suurempi. Tossa kuvassa muutakin mielenkiintoista tutkiskeltavaksi.

Haluasitko kertoa, että mitä tarkoittaa LFP, NMC ja NCS ja mitä muita niitä on, ja minkä merkkisissä ja malleista niitä on tai onko joku tietokanta josta nuo tiedot löytyvät?

En ole nähnyt tuommoisia tietoja myyntiesitteissä. Enkä täällä foorumillakaan.
 
Haluasitko kertoa, että mitä tarkoittaa LFP, NMC ja NCS ja mitä muita niitä on, ja minkä merkkisissä ja malleista niitä on tai onko joku tietokanta josta nuo tiedot löytyvät?

En ole nähnyt tuommoisia tietoja myyntiesitteissä. Enkä täällä foorumillakaan.

Tässä aika hyvä lista:
Samassa linkissä myös käydään nuo kemiat läpi.
 
Tässä aika hyvä lista:
Samassa linkissä myös käydään nuo kemiat läpi.
Tuo juttu vuodelta 2020 on jo vähän vanhentunut, esim. vain lyhyesti viitataan tiettyihin akkukemioihin, sen jälkeen on jo viety tuotantoon NMC 721 (löytyy esim. VW ID:stä) ja NMC 811. Ja LFP on jo vuosia jyllännyt kiinalaisissa sähköautoissa, nyt se kemia on tulossa myös Tesloihin.

Kannattaa huomata että NCM on sama kuin NMC ja esim. NCM 712 = NMC 721, luku kertoo metallien määräsuhteen ja tuota siis näkee molemmissa muodoissa.

Tässä aika hyvä juttu, jossa käydään läpi yleisimmät akkukemialliset ratkaisut läpi ja niiden markkinatilannetta: The many varieties of lithium-ion batteries battling for market share

DavidRoberts_LithiumIon_MarketForecast.png
 
LFP on jo vuosia jyllännyt kiinalaisissa sähköautoissa, nyt se kemia on tulossa myös Tesloihin.
Teslan SR mallit (kiina) on käyttänyt LFP:tä vuodesta 2020 ja nyt Fremontin SR:t eli trendikkäästi "model3" on myös LFP. :)
Suomessa ensimmäiset LFP SR autot myytiin muistaakseni joulukuu 2020.
 
LFP taisi olla jotain kiusallisia patentteja mika esti yleistymisen aiemmin. Kaiken jarjen mukaan niilla pitaisi saada helposti aikaan miljoonan kilmetrin akkuja purkautumissyklien puolesta. Onkohan siita mitaan dataa kuinka LFP kestaa aikaa? Eli menevatko akut silti vaihtoon 10 vuoden jalkeen.
 
En ole eri mieltä, ja tämähän oli juurikin se kysyjän kysymys johon oli hakemassa täältä (perusteltuja) mielipiteitä:

Kyseisen autoyksilön osalta tosiaan selviää parhaiten tutkimalla ko. akun kunto, mutta toisaalta aihettahan voi keskustelussa lähestyä myös muuten kuin puhtaalla spekuloinnilla, esim. viittaamalla aiheesta muualla saatuun dataan tai kokemuksiin.

Jep, tämä oli tarkoitus - tämä kun käsittääkseni on tekniikasta kiinnostuneiden palsta. Tosiaan esimerkiksi, miksi suositus on, että akkua ei pidä varastoida 100 % ladattua? Mikä on sen tieteellinen/tekninen pohja ja onko jotain dataa asiasta olemassa.

Näköjään tällekin palstalle mahtuu asiattomia tyyppejä - mutta ne viestit vaan pitää lukea kerran ja jättää omaan arvoonsa.
 
1642284177169.png


Tässä dataa kerta akunlatailut aiheuttaa keskustelua. LFP kestää erinomaisesti latailla jatkuvasti 100% mutta NMC ja etenkin NCA kemiat ottaa suht kovasti pataan jatkuvasta 100% latailusta. Esim NMC 400 syklin (~150t km jos akulla ajaa 350km) kohdalla 100% lataillut on menettänyt noin 10% nätisti lataillutta enemmän maksimirangesta. NCA kemialla ero on vielä suurempi. Tossa kuvassa muutakin mielenkiintoista tutkiskeltavaksi.

Ei kai sitä 100% latausta käytännössä voi käyttää kuin Teslassa? Tai näin olen ainakin ymmärtänyt että käytännössä kaikki muut valmistajat rajoittavat sen absoluuttisen lataustason johonkin 90-95% paikkeille vaikka mittarissa lukisikin 100%.

Haluasitko kertoa, että mitä tarkoittaa LFP, NMC ja NCS ja mitä muita niitä on, ja minkä merkkisissä ja malleista niitä on tai onko joku tietokanta josta nuo tiedot löytyvät?

En ole nähnyt tuommoisia tietoja myyntiesitteissä. Enkä täällä foorumillakaan.

Joskus keräsin itselleni pienen listan noista..

NMC = Litium nikkeli magnaani koboltti oksidi
MB, Volvo

NCA = Litium nikkeli koboltti alumiini oksidi
Teslan perineinen

LFP = Litium rauta fosfaatti (useimmiten ilmoitetaan LiFePO4)
Tätä käytetään esim uudemmissa pieniakkuisissa Teslan M3:ssa.
Tuo akkuhan on energiatiheydeltään huonompi kuin nuo ylemmät, mutta itse akku on vakaampi ja kestää syklejä enemmän. Ei tämäkään mikään jumalakku ole, mutta näitä akkukennoja on todella laajasti saatavana, koska näistä monet puuhailee omatoimisesti akkuja kaikennäköisiin aurinkosähkösysteemeihin yms..

LTO = Litium titanaatti (LiTiO3)
Käytetty esim Japanin markkinoilla Mitsubishi iMiev autossa.
Tää akku on ihan ylivoimainen purkusyklien ja purku ja latausvirran arvoilla mitattuna, mutta hemmetin raskas, soveltuisi ehkä plugin hyvrideihin paremmin, täyssähköautoon tavallaan liian hyvä akku, liian yso max purkuvirta ja liian paljon purkusyklejä.. ja tietysti myös liian painava.

E: Purkisykleinä mitattuna NiFe (nikkeli rauta) akku olisi tietysti ihan ylivoimainen, mutta ihan mahdottoman iso ja raskas akku mihinkään ajoneuvoon, ehkä laivaa lukuunottamatta. :)
 
Oliko jotain hyviä suomalaisia sähköauto discordeja? Sähköautoilijat ry:llä taisi olla, onko kellään heittää inviteä vai pitääkö olla ry:n jäsen?
 
Oliko jotain hyviä suomalaisia sähköauto discordeja? Sähköautoilijat ry:llä taisi olla, onko kellään heittää inviteä vai pitääkö olla ry:n jäsen?
Tämä on kyllä nykymaailman ongelma. Tieto ja ihmiset jakautuu suljettuihin ryhmiin joista on hankala hakea tietoa tai lukea vanhoja keskusteluja sekä google ei näihin pääse käsiksi. Olisipa vanha kunnon sähköautoaiheinn keskustelufoorumi minne kaikki tieto kertyisi helposti luettavaksi ja etsittäväksi. :rolleyes:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
256 208
Viestejä
4 452 911
Jäsenet
73 674
Uusin jäsen
Eemeli77

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom