Yleistä keskustelua sähköautoista

ihan ei hahmottanut haetko verhoa vai kalvoa mutta ohut silikonikalvo pysyy lasissa kiinni ilman sen kummempia. Jokin ompelimo tekee varmasti tuohon rahaan verhot joihin laittaa reunoihin ohuen kaapelin pitämään muodon.

Mieluiten joku tuon heatshieldin kaltainen ratkaisu, "avaruuspeitto" ikkunaan, joka tehokkaasti myös eristäisi. Pienentäisi ilmastoinnin työtä lämmityksessä, eikä öisin veisi niin paljoa energiaa.
 
Hämmästyttää tuo hybridien palojen suuri määrä, yli tuplasti bensa-autoihin per 100k autoa.
Tulee mieleen, olisiko sama juttu kun oli aikanaa kun hybridit alkoivat tulemaan. Valmistajat olivat todella anteliaita, käyttivät isosti rahaa laatuun ja takuisiin kunnes autot saatiin yleistymään ja sen jälkeen laatu putosi ja muita merkkejä tuli mukaan. Olisiko sähkökipoissa samaa menoa. Otetaan aluksi todella varovaisesti ja turvallisesti vs lähdettäisiin hakemaan rajoja ja riskeerattaisiin mainetta JOS tulisi joku suunnittelukukkanen ja tuloksena liikaa palavia autoja.
 
Sähköautojen paloista oli aikasemmin puhetta ja dataa oli niukasti tarjolla. Nyt on näköjään yksi datapiste lisää vakuutussuosittelijasivusto Autoinsurance EZ:lta.
TL;DR:
1641988433028.png


En tiedä onko tuossa poistettu sähköautokannan nuoremmuuden bias ja normalisoitu pienemmän otoksen mahdollinen vääristymä. Muutenkin statsit ovat per 100k myytyjä autoja, monesti näitä vertaillaan per ajetut kilometrit.

Edit: Kuva tuli jostain syystä mustalla taustalla. Fix'd.
Hyvin on kaasuautot kärynny.
 
Ihan vain tarkennuksena, että kyseisessä artikkelissa "Gas" sanalla tarkoitetaan polttoainekäyttöistä, eli bensa/diiseli -autoa eikä suinkaan kaasuautoa. Tai sitten tämä kommenttisi oli jonkin sortin sarkasmin alalajia, jota en ymmärtänyt. :)
Onhan se nyt jotenkin koomista, että sanotaan nestettä kaasuksi.
 
Onhan se nyt jotenkin koomista, että sanotaan nestettä kaasuksi.

Kyse on aika laajasti käytössä olevasta termistä rapakon takana (käytetään sitä muuallakin tosin), joka on vakiintunut jo kauan sitten hyvinkin vakioksi. Gas = Gasoline. Huoltoasematkin on "Gas Station" vaikka niillä ei ole mitään tekemistä kaasun kanssa. Mistä luulet Suomessakin yleisesti käytetyn "kaasupoljin" sanan tulevan? Aivan, "Gas pedal". Lisätäänkö sillä kaasun virtausta autossa, eipä taideta. Nämä on näitä kielikukkasia, joita voi olla joskus hankala ymmärtää jos ei puhu natiivina samaa murretta. Ehkä "kaasu" poljinta pitäisi rueta yleisemmin sanomaan "kiihdyttimeksi" = accelerator, joka se teknisesti oikealta nimeltään onkin. Silloin se sopisi paremmin autoon kuin autoon, riippumatta mikä siitä löytyy voimanlähteenä. ;)
 
Kyse on aika laajasti käytössä olevasta termistä rapakon takana (käytetään sitä muuallakin tosin), joka on vakiintunut jo kauan sitten hyvinkin vakioksi. Gas = Gasoline. Huoltoasematkin on "Gas Station" vaikka niillä ei ole mitään tekemistä kaasun kanssa. Mistä luulet Suomessakin yleisesti käytetyn "kaasupoljin" sanan tulevan? Aivan, "Gas pedal". Lisätäänkö sillä kaasun virtausta autossa, eipä taideta. Nämä on näitä kielikukkasia, joita voi olla joskus hankala ymmärtää jos ei puhu natiivina samaa murretta. Ehkä "kaasu" poljinta pitäisi rueta yleisemmin sanomaan "kiihdyttimeksi" = accelerator, joka se teknisesti oikealta nimeltään onkin. Silloin se sopisi paremmin autoon kuin autoon, riippumatta mikä siitä löytyy voimanlähteenä. ;)
Aikoinaan sillä kyllä säädettiin kaasuttimen läpän asentoa, joka siis käytännössä sääti sylintereihin virtaavan kaasuuntuneen polttoaineen määrää.

Toki suoraruiskutuksen jälkeen kaasumaista bensaa ei ole enää sylinteriin tuutattu.

Ja viimeistään sähköauton tapauksessa kaasupoljin alkaa olla terminä väärä.

Mitä noihin polttonesteiden nimiin tulee, niin jos joskus tankkaatre Barcelonan lähellä, niin katsokaa kaksi kertaa mitä pistätte. Gasoil on dieseliä ja gasolina bensaa.
 
Aikoinaan sillä kyllä säädettiin kaasuttimen läpän asentoa, joka siis käytännössä sääti sylintereihin virtaavan kaasuuntuneen polttoaineen määrää.

Toki suoraruiskutuksen jälkeen kaasumaista bensaa ei ole enää sylinteriin tuutattu.

Ja viimeistään sähköauton tapauksessa kaasupoljin alkaa olla terminä väärä.

Mitä noihin polttonesteiden nimiin tulee, niin jos joskus tankkaatre Barcelonan lähellä, niin katsokaa kaksi kertaa mitä pistätte. Gasoil on dieseliä ja gasolina bensaa.
Samoin kaasutin on väärä termi. Nesteestä ei saa kaasua sekoittamalla siihen ilmaa.

Lisäksi ketjukin on aivan väärä.
 
Kyse on aika laajasti käytössä olevasta termistä rapakon takana (käytetään sitä muuallakin tosin), joka on vakiintunut jo kauan sitten hyvinkin vakioksi. Gas = Gasoline. Huoltoasematkin on "Gas Station" vaikka niillä ei ole mitään tekemistä kaasun kanssa. Mistä luulet Suomessakin yleisesti käytetyn "kaasupoljin" sanan tulevan? Aivan, "Gas pedal". Lisätäänkö sillä kaasun virtausta autossa, eipä taideta. Nämä on näitä kielikukkasia, joita voi olla joskus hankala ymmärtää jos ei puhu natiivina samaa murretta. Ehkä "kaasu" poljinta pitäisi rueta yleisemmin sanomaan "kiihdyttimeksi" = accelerator, joka se teknisesti oikealta nimeltään onkin. Silloin se sopisi paremmin autoon kuin autoon, riippumatta mikä siitä löytyy voimanlähteenä. ;)
Kyllä minä tiedän, että jenkit sanoo bensaa kaasuksi, mutta mikä on heidän kaasuauto? Ausseissa huoltoasema on servo ja englantia on sekin. Huumoriarvoa tässä vain hain tilastosta. Ei ole tarvetta jatkaa aiheesta...
 
Mielestäni mielenkiintoisin uusi sähköauto vähään aikaan. Kohtuullinen hinta ja kuuden vuoden takuu. Ikävä kyllä ei ole jäätyviä ovenkahvoja tai latausluukkuja ja ilmastoinninkin joutuu säätämään nupista :tdown:





BYD:in tehdaskierros, jossa nähdään myös Blade-akku (jota Toyota alkaa ostaa ja käyttää)




BYD:in sähköbusseja on jo käytössä Suomessa ja Ruotsissa, henkilöautoja voi ostaa tänä vuonna Norjassa.
 

Espoossa avattu sähkö-abc josta ei saa ollenkaan polttoainetta, jonkun Alepan pihassa.

Se, mikä tuossa kiinnitti huomion on, että maksimissaan 22 kW lataus. Eli jonkun modernin sähköauton lataaminen täyteen kestäisi luokkaa 3 tuntia. Sitä aikaa ei oikein kukaan Alepassa viihdy.

Jos kaupassa viipyy vaikka vartin, niin siinä ajassa saa siis ladattua n. 5 kWh, eli tyypillisellä sähköautolla n. 25 km ajomatkan. Ja pakkasella sitten huonompi.

Toimii siis käytännössä siihen että plugin-hybridillä tai sähköautolla voi tehdä kauppareissun pelkällä sähköllä ja akku on reissun jälkeen yhtä täynnä kuin ennen reissua, muttei oikein mihinkään muuhun.

Vaikuttaa siis vähän siltä, että kuviota ei ole oikein loppuun asti mietitty.
 
Se, mikä tuossa kiinnitti huomion on, että maksimissaan 22 kW lataus. Eli jonkun modernin sähköauton lataaminen täyteen kestäisi luokkaa 3 tuntia. Sitä aikaa ei oikein kukaan Alepassa viihdy.
Itse asiassa modernin sähköauton lataust täyteen voi hyvinkin kestää siinä vaikka 7 tuntia (77kWh akku). Suurin osa sähköautojen sisäänrakennetuista latureista on max 11kW, eli AC-latauksella se nopeus on vain 11kW vaikka syöttöpiste tukisikin 22kW. Poikkeuksia on Renaut Zoe ja BYD D1. Zoessa vissiin on nerokkaasti käytetty moottorin käämitystä osana tuota laturin elektroniikkaa.

Esim:
VW ID.3 77kWh akulla, max AC latausnopeus 11kW.
Tesla Model 3 Performance, 76kWh akku, max AC latausnopeus 11kW.
BMW iX3, 74 kWh akku, max AC latausnopeus 11kW
Porsche Taycan Turbo S, 83 kWh akku, AC latausnopeus vakiona max 11kW, lisävarusteena mahdollista saada 22kW AC lataus
 
Viimeksi muokattu:
Toimii siis käytännössä siihen että plugin-hybridillä tai sähköautolla voi tehdä kauppareissun pelkällä sähköllä ja akku on reissun jälkeen yhtä täynnä kuin ennen reissua, muttei oikein mihinkään muuhun.

Vaikuttaa siis vähän siltä, että kuviota ei ole oikein loppuun asti mietitty.
Tuollaisia pitäisi olla kauppojen sisäänheittotuotteena ilmaiseksi käytössä. Pikalaturit taas sen hintaisia kuin ne onkin nyt, se on ok.

Muutenhan ei ole mitään järkeä ylipäätään mennä kauppaan lataamaan jollai kusisella 10,5kwh vaudilla ja vielä maksaakin siitä, kun voi valita toisen kaupan ja ladata edes 50kw pikalaturilla viisinkertainen määrä tavaraa samassa ajassa.
 
Joissain Model S on kans 22kW tuplalaturi. Ennemmin tuossa pitäisi olla kenttä (10-15kpl) 35-80kW DC latureita jotta tuota voisi kutsua sähkö-ABC.ksi
 
Kyseessä on vielä Espoolainen omakotitalo-alue joissa lähes kaikki pääsee lataamaan kotona... Palvelut tuossa on Alepa ossa menee 5min ja Autopesu joka ei sekään onnistu latauksen aikana.. Ainoa järkevä käyttötapaus tuolle on jätttää auto päiväksi tuohon ja lähteä viereiseltä bussipysäkiltä kaupungin suuntaan. Mutta se ei ehkä ole S-ketkun tarkoitus kun näitä latureita rakennetaan.
 
Tuollaisia pitäisi olla kauppojen sisäänheittotuotteena ilmaiseksi käytössä. Pikalaturit taas sen hintaisia kuin ne onkin nyt, se on ok.

Muutenhan ei ole mitään järkeä ylipäätään mennä kauppaan lataamaan jollai kusisella 10,5kwh vaudilla ja vielä maksaakin siitä, kun voi valita toisen kaupan ja ladata edes 50kw pikalaturilla viisinkertainen määrä tavaraa samassa ajassa.
Mutta kun kaupat, siis päivittäistavarakaupat eivät tarvitse "sisäänheittolatureita", koska A) sisäänheittotuotteet kaupoille ovat volyymituotteita, joita lähes "kaikki" ostaa, kuten kahvi, juusto, maito, jauheliha jne. B) sähköautot tai plugarit eivät ole edelleen kuin marginaalissa.
 
On kyllä hätäseen hoidettu homma. Oma Audi lataa AC:llä max 11kW kuten vissiin suurin osa muistakin, joten en edes vaivaudu kytkemään mihinkään onnettomaan AC-laturiin, vaikka olisi ilmaiseksi tarjolla. En edes, vaikka olisin tunteja kaupassa. Esim. lähi-Ikeassa on just tuollaiset AC-laturit, siellä menee kyllä tunteja, mut ihan turhaa hommaa, kun vieressä on mäkki, jossa voi käydä vetämässä vielä burgerit ja ladata 225kW DC-laturilla akun täyteen syödessä (Audi toki ottaa vain 150 kW vastaan, mutta se riittää kyllä täyttämään akun yhden aterian aikana).

Sitten taas tuossa nelostiellä on kahvila, joka on laittanut 225kW DC-laturit, siinä tulee syötyä usein sit vähemmän yllättäen. Ymmärrän, että aiemmin on noita AC-latureita laitettu hybridi-ihmisiä houkuttelemaan (vaan liekkö ollut nimeksikään hyötyä hybrideillekään), mutta että uusia vielä rakennetaan...
 
Viimeksi muokattu:
kun vieressä on mäkki, jossa voi käydä vetämässä vielä burgerit ja ladata 225kW DC-laturilla akun täyteen syödessä (Audi toki ottaa vain 150 kW vastaan, mutta se riittää kyllä täyttämään akun yhden aterian aikana).
Millainen hinnoittelu ?

Sitten taas tuossa nelostiellä on kahvila, joka on laittanut 225kW DC-laturit, siinä tulee syötyä sit vähemmän yllättäen. Ymmärrän, että aiemmin on noita AC-latureita laitettu hybridi-ihmisiä houkuttelemaan (vaan liekkö ollut nimeksikään hyötyä hybrideillekään), mutta että uusia vielä rakennetaan...
Hybridi käyttäjät tarvii sitä sähköä joka seisakkeella, jos meinaavat sähköllä liikkua.
 
Niitä AC-latureita olis järkevä rakentaa sellaisiin paikkoihin, joissa täyssähköautot seisoo joka tapauksessa työpäivän tai yön yli.

Huvittava esim. Lempäälän Ideapark, 42 AC-latauspaikkaa, 2 DC-latauspaikkaa. Tietty jos on ajateltu että työntekijöille, niin mikäs siinä.
 
Kadun toisella puolella pari 11kW laturia 0.1e/kWh hintaan. Aamulla kun tiputtaa auton siihen ja iltapäivällä noutaa, hoituu näppärästi koiran ulkoilutuksen yhteydessä ilman kovin suurta lisävaivaa. Tuohon hintaan kuitenkin saattaa jopa olla halvempaa kuin nyt näillä vuodenvaihteen sähköhinnoilla. Kotona ei siis nyt latausmahdollisuutta.

Jos tuo Alepa jollekin sattuu samanlaiseen saumaan, niin mikäs siinä. Mutta kaupassa asioiville toki olisi hyödyllisempää tehokkaampi DC-lataus, kuten yllä pohdittu.
 
Ymmärrän, että aiemmin on noita AC-latureita laitettu hybridi-ihmisiä houkuttelemaan (vaan liekkö ollut nimeksikään hyötyä hybrideillekään), mutta että uusia vielä rakennetaan...
Hybridit lataa käytännössä kaikki vain yhdellä vaiheella yleensä 3,7kW tai jotkut harvat 7,4kW. Aivan turhia nuo asiointipisteet ovat hybrideille.
 
Millainen hinnoittelu ?

Tuolla nimenomaisella mäkillä oli vielä ilmainen lataus, kun viimeksi latasin (varmistin, olikin vielä tehokkaampi 300kW laturi), mutta käsittääkseni pömpeli kuului Recharge-infraan, eli onko se pikalataus nyt 0,55€/min vai mitä sen pitäisi maksaa. Riippuu nyt vähän miten syö ja missä tilassa akku on, mutta noin "kympin tankillinen".
 
Syy miksi niitä AC-latauspisteitä rakennetaan on varmaan osittain se että AC-latauspisteen (EV-SE:n) tekniikka maksaa 100e (eli asennuttajalle 1000e), kun taas DC-latausasema maksaa kymppitonneja.
 
On kyllä umpisurkea ratkaisu, jos Pösö meinaa 308 EV farkkuun laittaa pienen 50 kWh akun, eli aikalailla saman tekniikan kuin noissa vanhoissa 208 malleissa yms. Vain pikkuisen isompi akku ja pieni tehonlisäys moottoriin. Ei vissiin kummoisempaa tekniikkaa saa laitettua tuohon polttomoottorikoriin. Aika moni kuitenkin kaipailisi tuon kokoluokan farkkua myyntiin. Toivottavasti näkyy sitten edes erittäin kilpailukykyisenä hintana toi vaatimaton tekniikka.

A single front-mounted electric motor will reportedly produce 154 hp (115 kW / 156 PS) and 270 Nm (199 lb-ft) of torque, sending power to the front axle.

The energy will be stored in a 400V underfloor battery with a capacity of 50 kWh (54 kWh gross) and 100kW fast charging capability. The new NMC811 battery chemistry technology will allow for an efficiency of 12.4kWh/100km.

 
Stellantiksella ei taida olla vielä mitään kunnon sähköauto tekniikkaa? 2023 tulee STLA Medium pohjalevyllä kait uusi Peugeot 3008 sähköisenä versiona, mutta käsittääkseni sama polttomoottirien pohjalevy siinäkin on, vain jatkokehitettynä. Eli varmaan luvassa yhä etuvetoa ja muita platformin kompromisseja.

Siitä VAG:n tulevasta sähkö "Passatista" pitäisi vissiin tulla myös farkkuversio. Sellainen voisi olla takavetona aika makea.
 
On kyllä umpisurkea ratkaisu, jos Pösö meinaa 308 EV farkkuun laittaa pienen 50 kWh akun, eli aikalailla saman tekniikan kuin noissa vanhoissa 208 malleissa yms. Vain pikkuisen isompi akku ja pieni tehonlisäys moottoriin. Ei vissiin kummoisempaa tekniikkaa saa laitettua tuohon polttomoottorikoriin. Aika moni kuitenkin kaipailisi tuon kokoluokan farkkua myyntiin. Toivottavasti näkyy sitten edes erittäin kilpailukykyisenä hintana toi vaatimaton tekniikka.




Nyt on kyllä pakko kysyä, että mikä tuossa ratkaisussa on umpisurkea?
 
Nyt on kyllä pakko kysyä, että mikä tuossa ratkaisussa on umpisurkea?
Todella pieni akku tuon kokoiseen autoon. Toimintamatka voi jäädä kovin lyhyeksi jos tuota isompaa akkua ei saatavilla kun Peugeotin tekniikkakaan ei mitään kärkeä ole ollut kulutuksen suhteen.
 
Todella pieni akku tuon kokoiseen autoon. Toimintamatka voi jäädä kovin lyhyeksi jos tuota isompaa akkua ei saatavilla kun Peugeotin tekniikkakaan ei mitään kärkeä ole ollut kulutuksen suhteen.

Eikös toi 400km ole kuitenkin aika keskiarvoa mitä lupaileevat?
 
Eikös toi 400km ole kuitenkin aika keskiarvoa mitä lupaileevat?

Ja talvipakkasella 50kwh akulla pääsee realistisesti vain noin 200km joka on jo vähän nuukanlaisesti. Toivottavasti saavat laitettua kunnon lämmityksen ja jöähdytyksen akulle että edes latautuu nopeasti joka kelissä.
 
Todella pieni akku tuon kokoiseen autoon. Toimintamatka voi jäädä kovin lyhyeksi jos tuota isompaa akkua ei saatavilla kun Peugeotin tekniikkakaan ei mitään kärkeä ole ollut kulutuksen suhteen.
Mitä tarkoittaa "tuon kokoinen auto". Kyseessä on Golf kokoluokan auto, jopa hieman pienempi.
 
Todella pieni akku tuon kokoiseen autoon. Toimintamatka voi jäädä kovin lyhyeksi jos tuota isompaa akkua ei saatavilla kun Peugeotin tekniikkakaan ei mitään kärkeä ole ollut kulutuksen suhteen.

Lupaavat tuossa kyllä aika pientä kulutusta ja jos siihen pääsevät, on kyllä moneen käyttöön ihan riittävä. Eurooppalaisilla kilpailijoilla, eli ID.3 ja Megane Electric löytyy pienempiakkuisemmatkin mallit, joskin myös isommat. Itse kun olen vajaan 400km WLTP-rangella varustetulla autolla ajellut niin ihan hyvin on omat tarpeeni täyttänyt. Ei kaikkien tarvitse jatkuvasti yli 300km siivuja ajella ja silloinkin kun tarvitsee, ei silloin ole välttämättä niin kiire, että sitä pitää perse penkissä koko matka ajella.
 
Kiinnitin enemmän tuohon 12.4kWh/100km lupaukseen kuin akun kokoon :think:
Jep, aika kova luku, kun tunnetusti pihi Model 3 SR+ vetelee ~15 kWh / 100 km nurkilla ja Pösö pääsisi alle tuon polttiskorilla. Press X for doubt.

Edit: Eiku, Model 3 WTLP:n mukainen kulutus onkin vissiin 11,6 kWh / 100 km. Silti.
Edit2: Rellu -> Pösö
 
Viimeksi muokattu:
Jep, aika kova luku, kun tunnetusti pihi Model 3 SR+ vetelee ~15 kWh / 100 km nurkilla ja rellu pääsisi alle tuon polttiskorilla. Press X for doubt.

WLTP:sta laskettuna Model 3 SR+:n kulutus on 12 kWh / 100km saman lähteen mukaan. Epäilisin että tuo 12,4 kWh / 100km 308:lle on sen kanssa vertailukelpoinen, ja sillähän 50kW nettokapasiteetin akku antaa 400km WLTP-rangea. Käytännössä tietenkin tuollaisiin kulutuksiin on vaikea, mutta ei mahdotonta päästä hyvissäkin olosuhteissa.
 
Tuohon ABC:n latauskeskusteluun liittyen, niin samaan kiinteistöön avataan myös kuntosali niin kyllä niille latausjohdoille käyttöä varmasti löytyy kun siihen käyttöön ihan riittävän nopeita jos salilla viihtyy sen tunnin verran ainakin.
 
On kyllä hätäseen hoidettu homma. Oma Audi lataa AC:llä max 11kW kuten vissiin suurin osa muistakin, joten en edes vaivaudu kytkemään mihinkään onnettomaan AC-laturiin, vaikka olisi ilmaiseksi tarjolla. En edes, vaikka olisin tunteja kaupassa. Esim. lähi-Ikeassa on just tuollaiset AC-laturit, siellä menee kyllä tunteja, mut ihan turhaa hommaa, kun vieressä on mäkki, jossa voi käydä vetämässä vielä burgerit ja ladata 225kW DC-laturilla akun täyteen syödessä (Audi toki ottaa vain 150 kW vastaan, mutta se riittää kyllä täyttämään akun yhden aterian aikana).

En tiedä miten muualla mutta Espoon Ikeassa lataus on rajoitettu 3,4kW eli sopii lähinnä hybrideille.
 
Ikean sivujen mukaan kaikki on 3,4kW mutta latauskartta.fi mukaan ainakin Tampereella olisi 22kW. Latauskartalla Espoon Ikealla ei ole mainittu latauspistettä lainkaan.
 
WLTP:sta laskettuna Model 3 SR+:n kulutus on 12 kWh / 100km saman lähteen mukaan. Epäilisin että tuo 12,4 kWh / 100km 308:lle on sen kanssa vertailukelpoinen, ja sillähän 50kW nettokapasiteetin akku antaa 400km WLTP-rangea. Käytännössä tietenkin tuollaisiin kulutuksiin on vaikea, mutta ei mahdotonta päästä hyvissäkin olosuhteissa.
Peugeot 308 EV (~50 kWh) näyttää tosiaan olevan prikuulleen sama ilmoitettu kulutus kuin e-208:lla. Bjorn kurvaili toimintamatkaksi e-208:lle (~45 kWh) 90/120 km/h testissään 292/187 km. Kulutukset vastaavasti 11-15 C lämpötilassa kuivana kesäpäivänä 15,4 ja 24,1 kWh/km. About samoissa olosuhteissa -21 TM3SR+ (~50 kWh) vastaavat arvot: 391/283 km ja 13/18 kWh/km. Näissä yksittäisissä ajoteisteissä on tietenkin virhemarginaalia aikamoisesti, jo pelkkä tuulen suunta ja voimakkuus voi vaikuttaa paljon.

Tuon e-208:n tuloksien perusteella 5 kWh isompi akku 308:ssa nostaisi toimintamatkan suoraan ekstrapoloimalla ~324/208 km.

Kulutuksen minimointi on win-win tilanne, koska silloin hitaammistakin pikalatureista (tyyliin 50 kW) saa järkevällä nopeudella kilometrejä akkuun, akkumateriaalien kulutus vähenee, akku on keveämpi ja tietysti myös energiakuluissa saattaa tarkimman markan kuskit havaita eroja :smile:

Toivottavasti Peugeot saa 308 EV:n kulkemaan mahdollisimman pitkälle.
 
Viimeksi muokattu:
Kun katselee noita 90/120 eroja rangeissa, 40-60% pidempi kantama 90km/h nopeudella vs 120 km/h, niin tulee mieleen että pitäis ehkä pohtia kaava jolla saisi pitkälle matkalle ajankäytön kannalta optimaalisen nopeuden. Eli voiko hitaammalla ajonopeudella kasvattaa keskinopeutta jos käytettävissä on esim. 50 kW latauspisteet.

Kaavahan luonnollisesti on niinkin yksinkertainen että 100km kesto tunteina ajo+lataus huomioiden on

Kesto = 100 / n + k / l

n -> Nopeus km/h
k -> Kulutus kWh/100km
l -> Latausnopeus kW

Eli voisi sanoa että jos latausnopeus on 50kW tai enemmän niin aina kannattaa ajaa 120km/h, jos latausnopeus olisi 11kW (eli vain AC-asemia) niin sitten kannattaisi ajella 90:ä.

Joillain hitaasti lataavilla autoilla ja talvikulutuksilla voi myös olla hitaampi ajonopeus kokonaisuutena nopeampi, mutta valtiovaltahan on tästä jo huolehtinut talvinopeusrajoituksilla :D
 
Viimeksi muokattu:
Kun katselee noita 90/120 eroja rangeissa, 40-60% pidempi kantama 90km/h nopeudella vs 120 km/h, niin tulee mieleen että pitäis ehkä pohtia kaava jolla saisi pitkälle matkalle ajankäytön kannalta optimaalisen nopeuden. Eli voiko hitaammalla ajonopeudella kasvattaa keskinopeutta jos käytettävissä on esim. 50 kW latauspisteet.

Kaavahan luonnollisesti on niinkin yksinkertainen että 100km kesto tunteina ajo+lataus huomioiden on

Kesto = 100 / n + k / l

n -> Nopeus km/h
k -> Kulutus kWh/100km
l -> Latausnopeus kW

Eli voisi sanoa että jos latausnopeus on 50kW tai enemmän niin aina kannattaa ajaa 120km/h, jos latausnopeus olisi 11kW (eli vain AC-asemia) niin sitten kannattaisi ajella 90:ä.

Joillain hitaasti lataavilla autoilla ja talvikulutuksilla voi myös olla hitaampi ajonopeus kokonaisuutena nopeampi, mutta valtiovaltahan on tästä jo huolehtinut talvinopeusrajoituksilla :D
Eikös tähän ole se softa?
 
Ei taida ainakaan ABRP:ssä olla ominaisuutta, että neuvoisi ajamaan seuraavalle laturille asti hitaammin. Ko. ominaisuudesta olisikin hyötyä vain hyvin harvoissa poikkeustapauksissa.
 
Joo siis toi että hidastetaan että ylipäätään päästään laturille on vähän eri asia kuin että hidastettaisiin jotta säästyis aikaa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 892
Viestejä
4 560 087
Jäsenet
75 059
Uusin jäsen
EugeN

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom