Yleistä keskustelua sähköautoista

Eikös Fiatilla ollut ainakin messuilla konseptiesittelynä myös tuollainen akkukonsepti? Taisi olla pieni kaupunkisähköauto johon sai 1-3 pienempää akkua kiinni ja niitä olisi saanut jo ostovaiheessa säätää ja ostaa myöhemmin sitten lisää ja/tai omistaa yksi ja vuokrata pari-kolmea lisää reissukäyttöön. En muista oliko siinä välttämättä yleistä akunvaihtokonseptia, vaan että lisäakkuja sai vuokrattua tarvittaessa.

Aika hyvä konsepti sinällään ja tietyissä ympyröissä voisi olla ihan toimivakin.
 
Taksit yms. ratkaisut, missä tärkeämpää on pitää auto liikkeessä ja autojen määrä minimissä hyötyisivät selvästi vaihtoakuista. Ja näitähän ratkaisuja on ollut käytössäkin ainakin jossain sovelluksissa mitä ylempänäkin kerrottiin. Näissä myös riittää hyvin rajallinen määrä akkupisteitä ja ei-yhteensopivat ratkaisut on ihan ok, kun kaluston voi lukita yhteen standardiin.
Samaa mieltä joka kohdasta, mutta tuota taksi juttua vähän mietin, taksitkin niitä joissa ne kysyntäpiikit on lyhyitä, ja jonkinlainen peruskantama syytä olla, että voi asiakkaan heittää suorilta naapuritaajamaan, tai heittää se kela/koulukyyti lenkin

Ne pitkänmatkan kyydit, jos sinne rovaniemielle lähdetään helsingistä, niin se vaatii jo ideointia. Joko sitten pitkänmatkan akku ja pikalataus, kyllä asiakas sen sietää jos nyt on vaan uusinormaali.

Tai vaihtoehtoisesti matkaketju, jossa vaihdetaan autoa/kuskia matkalla. (jos ei ole tarkoitus samoin tein takaisin tulla)

Näissä myös riittää hyvin rajallinen määrä akkupisteitä ja ei-yhteensopivat ratkaisut on ihan ok, kun kaluston voi lukita yhteen standardiin.
Minkähän näköisiä ne autot olisi jos ne olisi suunniteltu vaihdettavilla akuilla ja valmiudella isoihin akkuhin ja tehty tosiaan se silmällä pitäen että vaihto helppoa, nopeaa, teknisesti varmaa ja akusto että akkujen paikka tuota rumpaa laadukkaasti virheitä ja söhläämistä kestäväksi.

Ja mikä olisi kulutus per satakilometriä.
 
Eikös Fiatilla ollut ainakin messuilla konseptiesittelynä myös tuollainen akkukonsepti? Taisi olla pieni kaupunkisähköauto johon sai 1-3 pienempää akkua kiinni ja niitä olisi saanut jo ostovaiheessa säätää ja ostaa myöhemmin sitten lisää ja/tai omistaa yksi ja vuokrata pari-kolmea lisää reissukäyttöön. En muista oliko siinä välttämättä yleistä akunvaihtokonseptia, vaan että lisäakkuja sai vuokrattua tarvittaessa.

Aika hyvä konsepti sinällään ja tietyissä ympyröissä voisi olla ihan toimivakin.

Käytännössä tutkielma modulaarisesta autosta, akut vain yksi osa sitä. Jutun perusteella ei ole kyse mistään perus "tankkauksesta" vaan pelkästään ideasta mahdollistaa akun koon vaihtaminen tarvittaessa.
 
Eikös Fiatilla ollut ainakin messuilla konseptiesittelynä myös tuollainen akkukonsepti? Taisi olla pieni kaupunkisähköauto johon sai 1-3 pienempää akkua kiinni ja niitä olisi saanut jo ostovaiheessa säätää ja ostaa myöhemmin sitten lisää ja/tai omistaa yksi ja vuokrata pari-kolmea lisää reissukäyttöön. En muista oliko siinä välttämättä yleistä akunvaihtokonseptia, vaan että lisäakkuja sai vuokrattua tarvittaessa.

Aika hyvä konsepti sinällään ja tietyissä ympyröissä voisi olla ihan toimivakin.

Yksi saksalainen koppi oli taannoin messuilla mainitulla konseptilla, taisi olla 110 km/h huiput. Saa yhteensä 10 kwh takakonttiin neljän akkupaketin settinä ja vielä viides isompi katolle parantamaan ajo-ominaisuuksia ja ilmanvastusta.
Ei nyt sinänsä mitään totakaan vastaan mutta 10 kwh? Ei pääse kusematta lappiin, eli ei jatkoon. Varmaan saa koukkuakaan.

Alla yhden vinksahtaneen juttu aiheesta:

 
Paljos vantaan taksit ajaa ei-koronavuodessa? Riittääkö 100tkm? Jaettuna vuoden joka päivälle tulisi 273 km/päivä. Ei riitä pohjanhoviin, mutta 20 Kwh/100 km kulutuksella latausta tarttis 55 Kwh/päivä. Nykyvehkeillä ei mahdoton tavoite parilla lyhyellä pikalatauksella jos auto pääsääntöisesti olisi muutaman tunnin aamuyöllä semihitaassa laturissa.
Mites tilataksit sitten? Isompi kulutus ja tilat toisi jotain mahdollisuuksia vaihtosydeemille. Jakelupakut liian vähän kilsoja päivässä että merkitystä?
 
Mites tilataksit sitten? Isompi kulutus ja tilat toisi jotain mahdollisuuksia vaihtosydeemille. Jakelupakut liian vähän kilsoja päivässä että merkitystä?
Täällä joku postas nähneensä sähköjakeluauton, siinä kai akulla pääsi parisataa kilometriä, tiedä sitten paljonko kuormalla.

Jos miettiin noita kuuriirifirmojen autoja, niin kaippa niilla kilometrejä tulee, mutta pitäs se lenkki varmaasti pääsä kelillä kuin kelillä.
 
Ei se tesla-taksi isäntä tainnut kovin vittuuntunut autonsa suoriutumiseen olla (akun osalta)?
 
Paljos vantaan taksit ajaa ei-koronavuodessa? Riittääkö 100tkm? Jaettuna vuoden joka päivälle tulisi 273 km/päivä. Ei riitä pohjanhoviin, mutta 20 Kwh/100 km kulutuksella latausta tarttis 55 Kwh/päivä. Nykyvehkeillä ei mahdoton tavoite parilla lyhyellä pikalatauksella jos auto pääsääntöisesti olisi muutaman tunnin aamuyöllä semihitaassa laturissa.
Mites tilataksit sitten? Isompi kulutus ja tilat toisi jotain mahdollisuuksia vaihtosydeemille. Jakelupakut liian vähän kilsoja päivässä että merkitystä?

Ennen koronaa ostelin muutaman vuoden välein lentokenttätakseja ja vastaavia, kun ne tulivat ensimmäisen kerran käytettynä myyniin. 100-150 tkm oli aika tyypillinen ajomäärä vuodessa, mitä niissä oli mittariin kertynyt.
 
Paljos vantaan taksit ajaa ei-koronavuodessa? Riittääkö 100tkm? Jaettuna vuoden joka päivälle tulisi 273 km/päivä. Ei riitä pohjanhoviin, mutta 20 Kwh/100 km kulutuksella latausta tarttis 55 Kwh/päivä. Nykyvehkeillä ei mahdoton tavoite parilla lyhyellä pikalatauksella jos auto pääsääntöisesti olisi muutaman tunnin aamuyöllä semihitaassa laturissa.
Mites tilataksit sitten? Isompi kulutus ja tilat toisi jotain mahdollisuuksia vaihtosydeemille. Jakelupakut liian vähän kilsoja päivässä että merkitystä?

Eikö tuo todista asiaa päinvastaiseksi?
55kWh/päivä lataustarve tulee jopa hitaasti pikalatautuvilla sähkiksillä tunnissa. Nopeasti pikalatautuvilla puolessa tunnissa.
Eiköhän taksikuskitkin pidä päivän aikana tuon verran taukoa?

Ja mikäli ei pidä taukoja, niin 55kWh saisi yön aikana ilman mitään ongelmia 11kW laturin päästä.

Ei ole olemassa ongelmaa, jonka akunvaihto korjaisi.
 
Tälläinen skootterin vaihtoakkusysteemivideo tuli vastaan internetin kaatopaikalta, näyttää ihan toimivalta.
Auton isoilla akuilla kuvio on vähän toinen kuin jollain Tierin patterilaudalla.

Tai no miksie, voisihan siitä tehdä hienon kun josta XC 90 kokoluokan autosta avaa takaoven ja siellä on sitten seinässä sata akkupakettia kahvoineen, hienoine valastuksineen ja niitä alkaa vaihteleen, niin tulee kuntoilua, kunha muistaa oikeat asennot.

Vetokoukku pitää olla, jos haluaa matkatavarat mukaan.
 
Olen kyllä aika skeptinen että Suomessa toimisi henkilöautoihin joku vaihtoakkusysteemi. Ihmiset on niin laiskoja ja haluaa päästä vähällä että langaton pikalataus olisi se ehkä mikä voisi myydä. Kaikki turha säätäminen pois kun ajellaan autolla on se mikä kiinnostaa suurinta osaa. Pisteestä a pisteeseen b mahd. vaivattomasti. Autoilusta kiinnostuneet säätäjät ovat aika pieni sakki siihen suureen massaan verrattuna, joilla autoilu on vain siirtyminen jollain jonnekkin. Ja pitää olla se peräkoukku kärryineen tai pakettiauto, joita oikeasti tarvii kerran-kaksi vuodessa mutta ilmankaan ei tunnu pärjäävän. Paras olisi kun sähköautonvalmistajat tekisi autoihin helposti vaihdettavan edullisen akkupaketin, kun monella kummittelee se 10000e akun hajoaminen vaikka sitä ei noissa kyselyissä tunnu olevan mukana kärkihuolena. Tällöin olisi käytetyillekin autoille markkinaa, kun liikkeistä myydään aina ulos tarvittaessa uudella akulla oleva auto. Polttokennotekniikka olisi vielä parempi kuin ladattava sähköauto tai se että lasket hanasta vettä tankkiin ja auto prosessoi siitä vedyn polttokennolle. Ei tarvitsisi latausinfraa.
 
Viimeksi muokattu:
Tänään Hesarista: 6 kk vanha 8000 km ajettu Tesla Model X Lontoossa, hinta 10000 puntaa enemmän kuin uuden. Auto huono sijoitus hokema ei näemmä päde tähän malliin.
 
Eikö tuo todista asiaa päinvastaiseksi?
55kWh/päivä lataustarve tulee jopa hitaasti pikalatautuvilla sähkiksillä tunnissa. Nopeasti pikalatautuvilla puolessa tunnissa.
Eiköhän taksikuskitkin pidä päivän aikana tuon verran taukoa?

Ja mikäli ei pidä taukoja, niin 55kWh saisi yön aikana ilman mitään ongelmia 11kW laturin päästä.

Ei ole olemassa ongelmaa, jonka akunvaihto korjaisi.

Tää oli se pointti, lähes millä tahansa nykysähköautolla tuo ajomäärä ja lataus on toteutettavissa jo nykytilanteessa. Mitä akku tykkää tahdista on toinen kysymys, mutta vähän isompi puskuri auttaa. Kun ne tesla-taksitkin on aika isoja kilsoja saavuttaneet. Eivätkä ole mitään säästöpossuja muuten.

Ei vaan ole järkeä akkuvaihdossa, latureita on niin paljon helpompi ripotella pitkin maakuntien pääväyliä joka kai oikeasti se kynnyskysymys kuluttajanäkökulmasta ainakin teollisuusmaissa.

Paperilla ajatus siitä että autoon napsitaan lisää akkuja yksi kerrallaan kuin duracelleja radio-ohjattavaan tuntuu helpolta, mutta käsittääkseni lähes kaikissa viimeisen sukupolven sähkäreissä on akussa nestekierto lämmönhallinnan takia, hyvästä syystä. Miten lämmönhallinta toteutetaan vaihtoaku(i)lla? Joo, en tiedä millainen ratkaisu esim. Niossa on.
 
Tänään Hesarista: 6 kk vanha 8000 km ajettu Tesla Model X Lontoossa, hinta 10000 puntaa enemmän kuin uuden. Auto huono sijoitus hokema ei näemmä päde tähän malliin.


The Times -lehden syyskuisen uutisen mukaan ”autopula” on johtanut historialliseen poikkeusilmiöön: kuusi kuukautta vanhat autot 5 000 mailia (noin 8 000 kilometriä) mittarissaan voivat olla nyt jopa tuhansia puntia kalliimpia kuin uutena.

Näihin autoihin kuuluvat lehden mukaan muun muassa useat Porschet, Tesla Model X, Toyota Yaris GR, Ford Mustang, Lotus Elise S2 sekä Dacia Sandero.
 
Tänään Hesarista: 6 kk vanha 8000 km ajettu Tesla Model X Lontoossa, hinta 10000 puntaa enemmän kuin uuden. Auto huono sijoitus hokema ei näemmä päde tähän malliin.
Sitäpaitsi ei se ole tyhmä joka pyytää, vaan.. No mutta tuossa edellisessähän se syy selvisi.
 
Tää oli se pointti, lähes millä tahansa nykysähköautolla tuo ajomäärä ja lataus on toteutettavissa jo nykytilanteessa. Mitä akku tykkää tahdista on toinen kysymys, mutta vähän isompi puskuri auttaa. Kun ne tesla-taksitkin on aika isoja kilsoja saavuttaneet. Eivätkä ole mitään säästöpossuja muuten.

Ei vaan ole järkeä akkuvaihdossa, latureita on niin paljon helpompi ripotella pitkin maakuntien pääväyliä joka kai oikeasti se kynnyskysymys kuluttajanäkökulmasta ainakin teollisuusmaissa.

Paperilla ajatus siitä että autoon napsitaan lisää akkuja yksi kerrallaan kuin duracelleja radio-ohjattavaan tuntuu helpolta, mutta käsittääkseni lähes kaikissa viimeisen sukupolven sähkäreissä on akussa nestekierto lämmönhallinnan takia, hyvästä syystä. Miten lämmönhallinta toteutetaan vaihtoaku(i)lla? Joo, en tiedä millainen ratkaisu esim. Niossa on.
Ajomäärä tai lataus ei ollut se ongelma, minkä takia heitin ajatuksen akkuvaihdosta. Akkuvaihto sellaisenaan ei myöskään ollut se mitä halusin.

Better Place epäonnistui, koska se oli 10 vuotta sitten liian edellä aikaansa ja akussa oli laajemman yhteensopivuuden estävä pahkura takapenkin kohdalla. Lisäksi systeemin kuluja kattamaan ei ollut mitään säästöjä, kuten esim. akkumäärän pienentämisestä syntyviä säästöjä.

Minä halusin pilkkoa akut 30 kWh:n levyihin (0,7 * 1,4 * 0,1 m). Suurin osa voisi ajaa >90 % ajoistaan yhdellä 30 kWh-levyllä, jota voisi normaalisti ladata kotona tai muualla.

Kun tiedossa on pidempi matka mummolaan, niin yli 2,25 m akselivälin omaaviin autoihin voisi hakea asemalta toisen 30 kWh levyn kaveriksi, yht. 60 kWh. Jos tuokin määrä loppuu matkalla kesken, niin voi pikaladata tai vaihtaa tuoreet 1-2 levyä ajotarpeen mukaan. Isompiin yli 3 m akselivälin autoihin (Ioniq 5) mahtuisi 3 levyä, yht. 90 kWh. Levyjen väliin laskin määrästä riippuen 1-2 kpl. 50 mm jäykistepalkkia. Yhden levyn mitta auton pituussuunnassa olisi vain 0,7 m, mutta pyörät ja pyöränkotelot vievät tilaa.

Akkulevyt vaihtuisivat "pesukadulla", eli vaihtoasemalla, robottikouralla oikealta sivulta. Auton helma aukeaisi sähköisesti ylöspäin, jotta etupyörän heittämä sohjojää pohjan puolella ei estäisi avautumista. Koska kaikkiin autoihin menisi samoja levyjä, eli se olisi ainoana tuotteena todellinen menekkituote, niin akkukadulla voisi olla aina automaattisesti valmiina vanhimpia täyttyneitä levyjä 3 kpl hyvin lähellä auton pysäytyskohtaa. Akunvaihto voisi aivan hyvin sujua minuutissa, koska käsinkin on mahdollista vaihtaa 320 kg akku jopa puoleen minuuttiin ilman vesitystä.

Nion vaihtoakku:


-pohjan kautta vaihto ei ole hyvä idea Suomen talvessa
-akku on yksi iso, joten akkumateriaalissa/-hinnassa ei synny säästöjä, joilla kattaisi vaihtosysteemin kuluja vs. kiinteäakkuinen
-aikaa kuluu versio 2.0:llakin 5 min, mikä on todella tehotonta vs. käsin vaihto tai robottien nopeudet autotehtaalla
-vaatii montun auton alle


Pointti ei ollut nopeuttaa matkantekoa tai mahdollistaa suuremmat ajomäärät, vaan saada akut riittämään raaka-aineiden ja hinnan puolesta suuremmalle osalle ihmisiä. Esim. 80 GWh-akkumäärä riittäisi miljoonan sijaan kahdelle miljoonalle autoilijalle. Jos haluttaisiin kiinteäakkuisten riittävän 2 miljoonalle, pitäisi akkuja hommata toiset 80 GWh, mikä maksaa suuruusluokkaa 10 mrd. Tuollaisella säästyneellä rahalla makselee jonkin verran vaihtojärjestelmästä syntyviä kuluja. Tässä on oletettu systeemissä olevan varattu 40 kWh per auto vs. nykyään uusissa 80 kWh.

Ei kannata kuljettaa >90 % ajasta liian suurta määrää akkuja. Voi antaa puolet pois, millä joku toinen ajelee >90 % arkiajoistaan.

Autonvalmistajat eivät tälläiseen vapaaehtoisesti lähde, koska akku on niille tärkeä. Päättäjät voivat määrätä moduulisysteemin pakolliseksi uusiin autoihin, jos haluavat sähköistää liikenteestä mahdollisimman suuren osan.
 
Viimeksi muokattu:
Ajomäärä tai lataus ei ollut se ongelma, minkä takia heitin ajatuksen akkuvaihdosta. Akkuvaihto sellaisenaan ei myöskään ollut se mitä halusin.

Better Place epäonnistui, koska se oli 10 vuotta sitten liian edellä aikaansa ja akussa oli laajemman yhteensopivuuden estävä pahkura takapenkin kohdalla. Lisäksi systeemin kuluja kattamaan ei ollut mitään säästöjä, kuten esim. akkumäärän pienentämisestä syntyviä säästöjä.

Minä halusin pilkkoa akut 30 kWh:n levyihin (0,7 * 1,4 * 0,1 m). Suurin osa voisi ajaa >90 % ajoistaan yhdellä 30 kWh-levyllä, jota voisi normaalisti ladata kotona tai muualla.

Kun tiedossa on pidempi matka mummolaan, niin yli 2,25 m akselivälin omaaviin autoihin voisi hakea asemalta toisen 30 kWh levyn kaveriksi, yht. 60 kWh. Jos tuokin määrä loppuu matkalla kesken, niin voi pikaladata tai vaihtaa tuoreet 1-2 levyä ajotarpeen mukaan. Isompiin yli 3 m akselivälin autoihin (Ioniq 5) mahtuisi 3 levyä, yht. 90 kWh. Levyjen väliin laskin määrästä riippuen 1-2 kpl. 50 mm jäykistepalkkia. Yhden levyn mitta auton pituussuunnassa olisi vain 0,7 m, mutta pyörät ja pyöränkotelot vievät tilaa.

Akkulevyt vaihtuisivat "pesukadulla", eli vaihtoasemalla, robottikouralla oikealta sivulta. Auton helma aukeaisi sähköisesti ylöspäin, jotta etupyörän heittämä sohjojää pohjan puolella ei estäisi avautumista. Koska kaikkiin autoihin menisi samoja levyjä, eli se olisi ainoana tuotteena todellinen menekkituote, niin akkukadulla voisi olla aina automaattisesti valmiina vanhimpia täyttyneitä levyjä 3 kpl hyvin lähellä auton pysäytyskohtaa. Akunvaihto voisi aivan hyvin sujua minuutissa, koska käsinkin on mahdollista vaihtaa 320 kg akku jopa puoleen minuuttiin ilman vesitystä.

Nion vaihtoakku:


-pohjan kautta vaihto ei ole hyvä idea Suomen talvessa
-akku on yksi iso, joten akkumateriaalissa/-hinnassa ei synny säästöjä, joilla kattaisi vaihtosysteemin kuluja vs. kiinteäakkuinen
-aikaa kuluu versio 2.0:llakin 5 min, mikä on todella tehotonta vs. käsin vaihto tai robottien nopeudet autotehtaalla
-vaatii montun auton alle


Pointti ei ollut nopeuttaa matkantekoa tai mahdollistaa suuremmat ajomäärät, vaan saada akut riittämään raaka-aineiden ja hinnan puolesta suuremmalle osalle ihmisiä. Esim. 80 GWh-akkumäärä riittäisi miljoonan sijaan kahdelle miljoonalle autoilijalle. Jos haluttaisiin kiinteäakkuisten riittävän 2 miljoonalle, pitäisi akkuja hommata toiset 80 GWh, mikä maksaa suuruusluokkaa 10 mrd. Tuollaisella säästyneellä rahalla makselee jonkin verran vaihtojärjestelmästä syntyviä kuluja. Tässä on oletettu systeemissä olevan varattu 40 kWh per auto vs. nykyään uusissa 80 kWh.

Ei kannata kuljettaa >90 % ajasta liian suurta määrää akkuja. Voi antaa puolet pois, millä joku toinen ajelee >90 % arkiajoistaan.

Autonvalmistajat eivät tälläiseen vapaaehtoisesti lähde, koska akku on niille tärkeä. Päättäjät voivat määrätä moduulisysteemin pakolliseksi uusiin autoihin, jos haluavat sähköistää liikenteestä mahdollisimman suuren osan.

Hyvä ajatus että saataisiin suurempi osa kilometreistä sähköistettyä. Käytännössä tämä tulee tapahtumaan ja on osin jo tapahtunut plug in hybridien kautta. Tämä teknologia on jo olemassa, osoittanut potentiaalinsa sekä kehittyy edelleen, joten hankala nähdä miten modulaariset akut voisi pärjätä kilpailussa.
Edit: ennen kuin joku kommentoi että pluginit saastuttaa kun niitä ei ladata, tähänkin löytyisi hyvät keinot lainsäätäjille, Polttomoottorin tehon ja bensatankin koon rajoitus. Tämä ajaisi kaluston ennemän range extender suuntaan. Mutta tämä ei ole hybridiketju niin ei nyt lähdetä liikaa sinne versomaan
 
1. Pitkä toimintamatka
2. Matalat käyttökustannukset
3. Nopea lataus

Ps. tehdäänkö niin, että ei postailla klikkimedian klikkiotsikoita tännekään kertomatta sisältöä tarkemmin.
Noi asiat mitä tuossa listaat on kyllä jo täysin selviä kohtia muutenkin.

Klikkimedia klikkiotsikoita, hah. Kaikkea sitä kuuleekin.

Tuossa oli täysin uutta tietoa, olitsit vaan malttanut katsoa sen videonkin.

Jossa energiateollisuuden asiantuntija, kertoo miten netissä levitetään tahallaan väärää tietoa sähköautoista ja niiden ympäristöystävällisyydestä (esim. Kun oma bisnes on menossa sähköautojen takia nurin) joka on viime vuosina parantunut, niin että jo vuoden ajot tekevät sähköautosta päästöttömän käytännössä.

Mulla oli jo tuossa alkuperäisessä viestissä sanottu oleellinen:
Uusi selvitys lyö jauhot suuhun väärää tietoa sähköautoista levittäville.

Lisäksi vielä tämä:
– Asennemuutos on ollut valtava niinkin lyhyessä ajassa kuin kolmessa vuodessa. Suuri merkitys on varmasti sillä, millaisia teknologisia harppauksia sähköautoissa on otettu viimeisten vuosien aikana. Vielä kolme vuotta sitten moni saattoi ajatella, että periaatteessa sähköauto kuulostaa hyvältä, mutta olosuhteet eivät vielä mahdollista sellaisen sujuvaa käyttöönottoa. Nyt puitteet sähköautoilulle ovat jo hyvät, ja jatkossa ne vain paranevat, toteaa Vuorma.
 
Itse olen haaveillut joko Skoda Enyaq IV tai Id.4 perään. Kunhan koeajolle pääsisi molemmista, niin sitten voisi alkaa miettimään, että tulisiko toinen noista "ikuiseksi" autoksi. Ainakin peräkontit pitää tsekata, et mahtuuko tollasiin koiran kuljetushäkit.

Ehdottomasti kannattaa se Skoda koeajaa. Olisi ollut oma valinta jos toimitusaika ei olisi ollut +8kk. Sitä SportLine 80 mallia saa jo sopivaan 46k€ hintaan kun hieman tinkaa.
 
Laitetaan 2 kärpästä yhdellä iskulla.
Akkujen ulkoistaminen tulisi maksamaan niin paljon, ettei se enää ketään kiinnostaisi ja Mersu tämän tiedostanut kyllä. 100 kWh rajan yli kun hieman päästään, niin kusematta lappiin onnistuu jo helposti. Hki- Tornio on jo kunnon rupeama. Mikähän akusto tuollaiseen S Mersun on saatu sisälle?


Tästä BYD blade akusta toivoisi kyllä tulevan minimi standardi taso turvallisuuden puolesta, ettei vähän ajan kuluttua tule mitään ” Ei ku hei, nyt onkin niin, ettei me tiedetty, mutta…”


Solid state akulla lienee samat turvallisuus specsit, kuin BYD blade, mutta eivät saa niitä vielä toimimaan Toyotalla. Pakkaustiheys taitaa silti houkutella jatkamaan, josko saisivat 150 kWh mahtumaan sillä isompiin SUV malleihin ja varmaan 100 kWh => 150 kWh mahtuisi samaan tilaan. Muistin varassa, kun mennään, niin muistelisin tuo painon ja pakkaustiheyden olevan se Solid state karkki, jonka perässä ne juoksee. Korjatkaa tarpeen mukaan.
 
Noi asiat mitä tuossa listaat on kyllä jo täysin selviä kohtia muutenkin.

Klikkimedia klikkiotsikoita, hah. Kaikkea sitä kuuleekin.

Tuossa oli täysin uutta tietoa, olitsit vaan malttanut katsoa sen videonkin.

Jossa energiateollisuuden asiantuntija, kertoo miten netissä levitetään tahallaan väärää tietoa sähköautoista ja niiden ympäristöystävällisyydestä (esim. Kun oma bisnes on menossa sähköautojen takia nurin) joka on viime vuosina parantunut, niin että jo vuoden ajot tekevät sähköautosta päästöttömän käytännössä.

Mulla oli jo tuossa alkuperäisessä viestissä sanottu oleellinen:
Uusi selvitys lyö jauhot suuhun väärää tietoa sähköautoista levittäville.

Lisäksi vielä tämä:
– Asennemuutos on ollut valtava niinkin lyhyessä ajassa kuin kolmessa vuodessa. Suuri merkitys on varmasti sillä, millaisia teknologisia harppauksia sähköautoissa on otettu viimeisten vuosien aikana. Vielä kolme vuotta sitten moni saattoi ajatella, että periaatteessa sähköauto kuulostaa hyvältä, mutta olosuhteet eivät vielä mahdollista sellaisen sujuvaa käyttöönottoa. Nyt puitteet sähköautoilulle ovat jo hyvät, ja jatkossa ne vain paranevat, toteaa Vuorma.
Nyt jo ihan hyvä pohjustus :thumbsup: seuraavalla kerralla, kun laitat vastaavan heti linkkisi yhteyteen, niin kaikki ovat tyytyväisiä ja keskustelun seuraaminen helpottuu.

Mulla oli jo tuossa alkuperäisessä viestissä sanottu oleellinen:
Uusi selvitys lyö jauhot suuhun väärää tietoa sähköautoista levittäville.
Tämä taas on ihan yhtä tyhjän kanssa. Pahimman luokan klikinkalastelua ilman mitään asiasisältöä.
 
En ole insinööri, mutta... Eikö pikalatauksella saa jo siinä ajassa tarpeeksi lisää höökiä, kun tuota mystistä one size fits all -akustoa vaihdetaan uuteen? Ja mihin hittoon ne kaikki akustot varastoidaan ja miten hoidetaan logistiikka kysyntäpiikkipäivinä?
 
– Asennemuutos on ollut valtava niinkin lyhyessä ajassa kuin kolmessa vuodessa. Suuri merkitys on varmasti sillä, millaisia teknologisia harppauksia sähköautoissa on otettu viimeisten vuosien aikana. Vielä kolme vuotta sitten moni saattoi ajatella, että periaatteessa sähköauto kuulostaa hyvältä, mutta olosuhteet eivät vielä mahdollista sellaisen sujuvaa käyttöönottoa. Nyt puitteet sähköautoilulle ovat jo hyvät, ja jatkossa ne vain paranevat, toteaa Vuorma.
Tuossa ilmeisesti lainasit Kamux jotain myyntipäälikkö (auto kauppias)
En väitä vastaan, mutta nostaisin yhden jutun.

-Fosiillisia polttiksia ollaan kieltämässä.
-Sähköautoja tuetaan rajusti
-Autonvalmistajien pakko myydä muuta kuin perinteisiä polttiksia. ->



Tästä sitten seurannut että
-valmistajien on ollut pakkotuoda jotain, eli tarjonta on lisääntynyt.

Myyjä toki kiteyttää, tegnologisia harppauksia.

-Valmistajien on pakko saada niitä myytyä , eli hinnat alas ja markkinointi (automyyjät hehkuttaa)
-Valtiovalta antaa ostajilla käytännössä verotukea, suoraa rahallista tukea + infra "tuki".
-Aluehallinnot ja keskushallinnot asettava polttiksille rasitteita ja jopa viimeisiä käyttö ja saanti päiviä.

Myyjä kiteyttää, Nyt puitteet sähköautoille ovat hyvät ja jatkossa paranevat.

Tai polttomoottoreista on päästävä eroon, ja tälläistä meillä tarjolla, ota tai kävele.
 
Videossa naytti olevan nyt jo sellainen tilanne etta 10 minuutin odotukset ovat normaalia ja siihen omaankin autoon meni 5 minuuttia. Tuossa on nyt sitten kaytannossa pakko paivystaa se 15 minuuttia kentalla kun oletan ettei sita omaa autoa aja kukaan muu. Jos olisi latauksessa 20 minuuttia niin voisi menna kahveelle ja kuselle ilman sen suurempaa paivystysta. Nakisin etta suurteholatureita saadaan skaalattua paljon paremmin ettei mitaan odottamista juuri koskaan tule normaalina arkena. Ja nuo akun vaihtopisteet kuivuvat yhtalailla akuista ruuska-aikoina.

edit: Oletan etta siina vaiheessa kun akun vaihto infra olisi suomessa (2030?) niin autoja voidaan ladata 0->80% 250kw teholla milla saa sen akun "tayteen" 20 minuutissa.
 
En ole insinööri, mutta... Eikö pikalatauksella saa jo siinä ajassa tarpeeksi lisää höökiä, kun tuota mystistä one size fits all -akustoa vaihdetaan uuteen? Ja mihin hittoon ne kaikki akustot varastoidaan ja miten hoidetaan logistiikka kysyntäpiikkipäivinä?
Heitit ihan irallisena kysymyksen, niin oletan että toivot laajasti ideoita.

- Pikalataus tarvitsee tukevan selkänöjän, eli jostain mistä se energia saa juurisillä hetkellä, eli jokin 10min pikalataus tekninen mahdollisuus on eria kuin pikalataus palvelun tajoaminen käyttäjän tarvitsemissa paikoissa.

- Jos yhdellä dieselpumpulla tankkaa kolmessa minuutissa tuhakilometriä, niin vastaavaan tarvitaan muutama kuvitteellinen 10min pikalaturi. Kun yhdessä liikenneasemassa on kiireempään aikaan 4-6 pummpu käytössä, niin vastaa pikalataus määrä onkin aika tukeva.

Kahdenkymmenen yhtäaikaisen pikalatauksen rakentaminen maksaa paljon enemmän kuin 20x 1. Eli se pikalatauksen käytännön järjestäminen vielä ratkaisematta.

Akun vaihtamiseen on esitetty mallia missä autoon tehdään joku pitkätunneli jossa yksi pitkä akku (varmaan idea tuosta suomalaisesta autosta), sen akun pitää olla toki rajun tukeva ja kai siihen joku robotiikka, jossa perä peruutetaan vaihtokoneeseen. Tämä siis voisi onnistua siinä ajassa kun vetää perha farkun nafata tankin täyteen.

Toinen idea oli sitten Tier akkutyyppinen, eli autossa kymmeniä/sata erillistä akkua tukevalla kotelolla joissa vahva kahva , autossa on sitten takaluukun takana seinä jossa nuo satakunta puolenmetrin koloa joihin noita akkua tökitään. Akku pisteessä on sitten joku pitkä muuri jossa saman tyyppine kuvio, Asiakas sitten nykii autosta akkun vie sen muuriin latausreikkään, etsii täyden tai mahdollisimman taäyden akun ja kantaa sen autoon, tämä toistetaan sitten 50-100 kertaa. Ehkä pikalatauksen aikaan jos koko seurue osallistuu, tästä saisi myös Telkkaan leikkimielisiä kisailuohjelmia. (tässä mallissa oletus että liitäntä touteutettu automaattisesti, eikä käyttäjän tarvi kuin kisko ja tökkiä)

Lokistiikka helpottaa se että akut kulkee auton mukana, eli kun sähkärit vaeltaa kohti pohjoista niin ne tuoa akkut mukana ja etelään valtevat päinvastoin.

Akkut "varastoitu" seka latauspisteisiin että ajoneuvoihin, jos homma tehokasta akkujenkäyttöä.

Kysyntäpiikit , akkuja kierrossa kysynnän mukaan. markkinat ohjaa, korkeampihinta vähentää kysyntää , loiventaa pikkiiä ja päinvastoin. Tämä sitten ohjaa vaihtopisteiden sijaintia, lukumäärä kapasiteettia ja kuinka nopeasti piste kykenee lataamaan. Samaan palvelutasoon voi toinen kohde pyrkiä nopealla latauksella ja toisessa voi olla edullisempaa isompi lukumäärä.
 
Akun vaihtamiseen on esitetty mallia missä autoon tehdään joku pitkätunneli jossa yksi pitkä akku (varmaan idea tuosta suomalaisesta autosta), sen akun pitää olla toki rajun tukeva ja kai siihen joku robotiikka, jossa perä peruutetaan vaihtokoneeseen. Tämä siis voisi onnistua siinä ajassa kun vetää perha farkun nafata tankin täyteen.
Niin siis koko aika kehittyvän pikalatausverkoston sijaan suunnitellaan autot uudelleen ja sen lisäksi niille akunvaihtoinfra? Uskotko ihan oikeasti tuohon ideaan?
 
Nakisin etta suurteholatureita saadaan skaalattua paljon paremmin ettei mitaan odottamista juuri koskaan tule normaalina arkena. Ja nuo akun vaihtopisteet kuivuvat yhtalailla akuista ruuska-aikoina.

edit: Oletan etta siina vaiheessa kun akun vaihto infra olisi suomessa (2030?) niin autoja voidaan ladata 0->80% 250kw teholla milla saa sen akun "tayteen" 20 minuutissa.
Tässä herää parikysymystä,

Jos on bensa/diesel asemien tuntikohtaista myyntitalastoa , valtakkunallisesti, että asema kohtaisesti, niin voisi jotain ynnäillä.

Eli ne kysymykset.

Paljonko tarvitaan lataukseen sähköenergiaa huipputunteina valtakunnallisesti (energian tuotanto)
Paljonko tarvitaan sähköenergiaa per suosittuasema huipputunnteina että palvelu tyydyttää. (sähköverkko asemalle ja fingrid)

Suosittu asema, niin ongelma kannalta kai aika sama onko se yksi iso asema, vai koostuuko se useammsta lähietäisyydellä olevasta asemasta.

Videossa naytti olevan nyt jo sellainen tilanne etta 10 minuutin odotukset ovat normaalia ja siihen omaankin autoon meni 5 minuuttia. Tuossa on nyt sitten kaytannossa pakko paivystaa se 15 minuuttia kentalla kun oletan ettei sita omaa autoa aja kukaan muu. Jos olisi latauksessa 20 minuuttia niin voisi menna kahveelle ja kuselle ilman sen suurempaa paivystysta.
Palvelukokemusta voi parantaa niin ettei asiakas joudu jonottaan pistoolilli, vaan hän saisi auton heti letkuun ja pääsee lepäämään, lataus tapahtuu sitten kun energiaa tarjolla. Kiireisille sitten etävaraus, eli saisi heti saavuttuaan pikalatauksen.

Jos siis kuvitellaan että ne töpselit on halpoja verrattuna siihen pikalataus kapsiteettiin.
 
Onko ne sähkövatkaimet kalliita, ei enää.

Dacia Spring, hinta lienee vajaa 20ke suomessa kunhan saapuu.
Range 200-300km, nollasta sataan 19,1sec, nollasta viitenkymppiin tosin menee rivakasti.

 
Niin siis koko aika kehittyvän pikalatausverkoston sijaan suunnitellaan autot uudelleen ja sen lisäksi niille akunvaihtoinfra? Uskotko ihan oikeasti tuohon ideaan?
Olen aika epäluuloinen noiden ideoiden suhteen. Aiemmissa viesteissä esitetty eri kirjoittajien toimesta haasteita jotka pitäisi ensin ratkaista. Mieli kuitekin avoin ja jos jotain uutta tulee.
 
Olen aika epäluuloinen noiden ideoiden suhteen. Aiemmissa viesteissä esitetty eri kirjoittajien toimesta haasteita jotka pitäisi ensin ratkaista. Mieli kuitekin avoin ja jos jotain uutta tulee.

Norjalaiset ja ruotsalaiset tutkivat tiehen upotettavaa langatonta latausta. Autossa itsessään olisi pieni akusto, jolla siirryttäsiin siirtymät lataamattomilla pätkillä. Langattomalla latauksella ratkeasi myös raskaan liikenteen ongelma. Minusta tuo olisi lopullinen ratkaisu. Tolkutoman kallis toki investointivaiheessa.

Norway's Wireless Charging Roads - YouTube
 
Norjalaiset ja ruotsalaiset tutkivat tiehen upotettavaa langatonta latausta. Autossa itsessään olisi pieni akusto, jolla siirryttäsiin siirtymät lataamattomilla pätkillä. Langattomalla latauksella ratkeasi myös raskaan liikenteen ongelma. Minusta tuo olisi lopullinen ratkaisu. Tolkutoman kallis toki investointivaiheessa.

Norway's Wireless Charging Roads - YouTube
Itse lasken tuon viellä sarjaan uusi mullistava akkutegnologia just, ihan kohta, jahka,,,

Mutta sen verran vedäntakapakkia, taajamien joukkoliikenteessä on kiire keksiä ratkaisuja, kaivetaanko vanha sähköbussitekniikka (johdinauto tekniikka), vai jotain muuta.

Ja vielä lisää, jos akkusto olisi vähän isompi, niin ei tarvi niin paljon lataustietä, tosin tarvittaisiin isompi latausteho.

No joku savoilainen tulee ja tuo sähköautoradoista tutun tekniikan, toimis kaarteissakin.
 
Paljonko tarvitaan sähköenergiaa per suosittuasema huipputunnteina että palvelu tyydyttää. (sähköverkko asemalle ja fingrid)
Ei mikaan esta huoltoasemaa hommaamasta isoa akkua joilla se pystyy tyydyttamaan arjen huipputunnit. Juhlapyhien huipuille ei taida olla oikein ratkaisua muuta kuin etta stadista lahdetaan liikenteenseen autojunalla.
 
Itse lasken tuon viellä sarjaan uusi mullistava akkutegnologia just, ihan kohta, jahka,,,

Mutta sen verran vedäntakapakkia, taajamien joukkoliikenteessä on kiire keksiä ratkaisuja, kaivetaanko vanha sähköbussitekniikka (johdinauto tekniikka), vai jotain muuta.

Ja vielä lisää, jos akkusto olisi vähän isompi, niin ei tarvi niin paljon lataustietä, tosin tarvittaisiin isompi latausteho.

No joku savoilainen tulee ja tuo sähköautoradoista tutun tekniikan, toimis kaarteissakin.

No tuollainen yhdistetty akkubussi + johdin keskusreiteille olisi varmaan aika optimi moneen paikkaan, mutta jostain syystä johdinautosta tulee niin vanhahtavat fiilikset (paitsi täällä päin suomea jostain syystä kiskoilla kulkeva johdinauto 100% fiksatuilla reiteillä olisi kuuminta hottia)
 
2031 saavat ne facebookin polttis jankkaajat jotka ajavat vain 2 tonnin autoilla tuosta Daciasta soivan pelin.

Totta tuokin, akkuhan tuossa on pieni, ja takuu 8 vuotta. Kuinka hyvä se sitten on kymmenen vuoden päästä. Ehtiihän sitä tuossa ajassa tekniikatkin kehittyä tai tulla jotain uutta. Mutta jos tuolla pärjää arkiajot, niin ei siinä paljoa takkiin ota.
Miksempä voisi vaikka itsekin tuollaisella ajaa. Jos tavaratila riittää omiin tarpeisiin.
 
2031 saavat ne facebookin polttis jankkaajat jotka ajavat vain 2 tonnin autoilla tuosta Daciasta soivan pelin.
Paitsi jos akku on entinen ja vaihto maksaa saman kun uusi auto. Sinänsä mielenkiintoista nähdä miten akut kestävät ja mitä vaihtoehtoja niiden uusimiseen on joskus parin kymmenen vuoden päästä? Nyt kun kuitenkin monet ajaa jollain 500€ autolla jotka kuitenkin toimivat ihan ok, niin onko mitään vastaavaa saatavilla enää vaikka 2040? Eli onko oikeasti halpoja autoja sitten enää olemassa, tai siis käyttökelpoisia halpoja autoja? Aika turha auto jonka akku kestää 10km ja uusi akku maksaa vaikka 5000€.
 
Tänään Hesarista: 6 kk vanha 8000 km ajettu Tesla Model X Lontoossa, hinta 10000 puntaa enemmän kuin uuden. Auto huono sijoitus hokema ei näemmä päde tähän malliin.

Jotain kuplaa vissiin pullistumassa tuolla joillakin sähköautomarkkinoilla.
Tänään pisti silmään insideevs.com sivustolla tämä uutinen, jossa sivuhuomautuksena mainitaan että nykyään kun Teslaa ei oikein tahdo saada ilmeisesti komponenttipulan vuoksi, niin käytettyjen markkinoilla käytetystä Model Y:stä pyydellään jopa 15000$ enemmän kuin mitä uusi maksaa kaupassa. (tai maksaisi jos niitä saisi)


"With ongoing supply chain shortages making it harder and harder to get your hands on a new car, many are turning to the used market. In particular, the used Tesla market has exploded recently. Some pre-owned Model Ys are now selling for $15,000 more than what they cost new, meanwhile a few Model S Plaid owners are trying to make profits in excess of $25,000 on their cars. "

Edit: korjattu kirjoitusvirheitä.
 
Viimeksi muokattu:
Nyt kun kuitenkin monet ajaa jollain 500€ autolla jotka kuitenkin toimivat ihan ok, niin onko mitään vastaavaa saatavilla enää vaikka 2040? Eli onko oikeasti halpoja autoja sitten enää olemassa, tai siis käyttökelpoisia halpoja autoja?
Nyt on halpoja autoja parista syystä.

- Ne on arvottomia, mutta liikultetavissa ja leimaylläpidettävissä remppaamalla(rahalla)
uskon että aikanaan on myös arvottomia sähköautoja joissa ajolupa ja vielä liikkuvat ja jotekin pidettävissä liikkeellä.


- Auto on kunnossa , ehjä leimaa ja uudelleen leimattavissa, mutta on käytännössä arvottomia sen takia että käyttö on niin kallista.

Nykyrahassa nuo 0-3000€ autot, niin tarvitaanko niitä oikeasti. Käyttäjän kannalta oleellista on paljonko se liikkuminen maksaa, ja nykyään noissa ns kolmetonnia ja alle autoissa on juuri niitä jotka voisi korvata kympin tai parin autolla ja olisi käyttäjälleen säästöä.


Sitten on heitä joilla on noita arvottomia autoja 0-500€, osa sellaisia jotka ajokiellossa, tieliikenne kelvottomia, joiden käyttäjät ei siitä välitä.

Sitten on heitä joilla autolle veloitukseton paikka ja joku raato jota aina välillä parsitaan kasaan ja laillisesti pidetään liikenteessä, ja tai elämäntilanne voi olla sellainen ettei se kympiauto riskeineen sovi tai ainakaan houkuta.

Uskon että tulevaisuudessakkin on autoja jotka arvottomia mutta joillakkin niillä voi olla käyttöä.

Onhan näitä kaikenmailman akkuveihkeitä ajettu loppuun muissakin tuotryhmissä.
 
Sitten on heitä joilla autolle veloitukseton paikka ja joku raato jota aina välillä parsitaan kasaan ja laillisesti pidetään liikenteessä, ja tai elämäntilanne voi olla sellainen ettei se kympiauto riskeineen sovi tai ainakaan houkuta.

Uskon että tulevaisuudessakkin on autoja jotka arvottomia mutta joillakkin niillä voi olla käyttöä.

Varmasti jatkossa on (melkein) ilmaisiakin polttomoottoriautoja joita kukaan ei halua kun verotetaan rankasti ja korjaaminen maksaa. Käyttökulut 99% menoista. Tämä kehitys on jo näkyvissä Saksassa ja voisi kuvitella että jossain Norjassakin. Nykyään voi ottaa auton pois liikennekäytöstä ja palauttaa suht pienillä kuluilla niin sitä varmaan hyödynnetään ainakin isojen dieselmoottoristen kanssa (saadaan ajoneuvovero ja vakuutukset poikki).
 
. Nykyään voi ottaa auton pois liikennekäytöstä ja palauttaa suht pienillä kuluilla niin sitä varmaan hyödynnetään ainakin isojen dieselmoottoristen kanssa (saadaan ajoneuvovero ja vakuutukset poikki).
Jos on edullinen pitopaikka niin tämä voi olla järkevälle sähköistymiselle etu, voidaan hankkia niihin normiajoihin sopiva sähkäri ja polttis on sitetn varalla niitä erikositilanteita varten.

Onko sillä merkitystä onko diesel vai bensa, päästöissä ja säilytyskuluissa..

Kilpailijaksi kuitenkin tulee vuokra-auto, joten ehkä noissa kyse enemmän rakkaudesta.
 
Ehdottomasti kannattaa se Skoda koeajaa. Olisi ollut oma valinta jos toimitusaika ei olisi ollut +8kk. Sitä SportLine 80 mallia saa jo sopivaan 46k€ hintaan kun hieman tinkaa.
Kävin myös koeajamassa enyaq mutta aika tehoton peli oli, siis aidosti verkkainen kiihtymään. Ja se toimitusaika oli muuten 8-10kk ja ilmeisesti lähempänä tuota jälkimmäistä. Sen ihmeemmin tinkaamatta oli alennus 3700e, 53ke varusteilla enyaqista.
Toimitusaika sitten tekikin sen että tuli tilattua Teslan laitos....
 
Nuo MEB-alustan autot ovat vielä aika laiskoja, jos ei ole se GTX / 4WD-variantti alla.

ID4 GTX:n ja Enyaqin 4WD mallien 0-100 aika on 6.2s kieppeillä. Ei tietty Model Y nopea, mutta ei kyllä enää mikään hidaskaan.

Itse odottelen mielenkiinnolla iD3 sporttinelivetoja, kunhan ne joskus ilmestyvät.
 
Mutta sen verran vedäntakapakkia, taajamien joukkoliikenteessä on kiire keksiä ratkaisuja, kaivetaanko vanha sähköbussitekniikka (johdinauto tekniikka), vai jotain muuta.
Ei taajamabussit ole ongelma, ei niillä ajeta kuin muutama sata kilometriä päivässä. Päivä ajetaan, yö ladataan varikolla. Kiinanvehkeissä on jo 400+ kWh akut.
 
Kävin myös koeajamassa enyaq mutta aika tehoton peli oli, siis aidosti verkkainen kiihtymään.
Tämä jäi kyllä mainitsematta. Samat oli omat havainnot. Sellaiseen perus-150hp-dieselfarmariin vertautuva. Kävin seuraavana päivän koeajamassa ID.3 150kW 58kWh ja se tuntui melkein rivakalta verrattuna Skodaan.

Tesla olisi ollut omakin valinta mutta kahta isompaa koiraa ei oikein viitsi änkeä Model 3 konttiin. Pitää odotella pari vuotta että Model Y:tä tai X:ää alkaa saamaan vähän käytettynä.
 
No eipä toi lisäteho + neliveto Enyaqiin maksa kuin 3000e verrattuna pelkkään takavetoiseen.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 428
Viestejä
4 507 457
Jäsenet
74 396
Uusin jäsen
A77A

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom