Yleistä keskustelua sähköautoista

Ei pidä paikkaansa. Dynaaminen voi ottaa yhdeltä/kahdelta kiskolta maksimit, jos on vapaata. Manuaalisesti kuormaa hallitsemalta leikkaat ampeereita kaikilta kiskoilta.

e: Siis jos laturilla leikkaa.
Osaako auton laturi ottaa 2x 14A ja 1x 10A ja niputtaa ne yhteen DC lataukseksi ja voiko type2-asema edes teoriassa ohjeistaa autoa tekemään noin? Ts. pystyykö se latauslaite signaloimaan autolle, että tuo on mahdollista.
 
Nyt kyllä kaivattaisiin lähdettä sille, että Type2 latauksen standardi taipuisi sille, että vaihekohtainen virta voi olla eri kuormitustilanteesta riippuen.

Tai jos standardi taipuu, niin että markkinoilla olisi olemassa latureita/autoja jotka tekee tuon.
 
Näytti ainakin Wall-e:n pelkkä kuormanhallinta olevan 385 € ja yhteensopiva laturi alk. 1200 € Vs. se 500 € tyhmään laturiin.

Joku saattaa yksinkertaisesti nähdä rahalleen paremman kohteen kuin yölatauksen valmistuminen klo 4:25 klo 4:55 sijaan.
On aika paljon muitakin vaihtoehtoja saatavilla kuin Wall-e ja myös paljon halvempia. Juuri oli kuukausi takaperin saatavilla "älylaturia" alle 600€ hintaan.

Edelleenkin tuollainen parin satasen säästö latauslaitteessa, jonka elinikä on vuosia on samaa luokkaa kuin miettisi kesällä terassilla ottaisiko baarista vielä toisenkin kaljan vai pitäisikö ne rahat sijoittaa johonkin parempaan.
 
Pointti oli että tilanne missä autoa on pakko ladata juuri silloin kun on saunassa lienee harvinainen.. ja latausvirtaa helppo tiputtaa manuaalisesti esim Teslassa suoraan äpillä jos tällainen pakkotilanne tulee. Vaikea nähdä että tuosta olisi mitään järkeä maksaa 500€ extraa kalliimman laturin myötä
Itse ainakin tökkään laturin kiinni kun tulen kotiin. En jaksa miettiä onko joku muu perheenjäsen laittanut saunan/uunin/lieden päälle. Lämmitysjärjestelmän 3-vaihevastuskin kytkeytyy hetkeksi jos perhe käy saunassa.

Nyt en aina edes saa akkua yön aikana täyteen kun laturi on manuaalisesti asetettu 3x8A.
 
Osaako auton laturi ottaa 2x 14A ja 1x 10A ja niputtaa ne yhteen DC lataukseksi ja voiko type2-asema edes teoriassa ohjeistaa autoa tekemään noin? Ts. pystyykö se latauslaite signaloimaan autolle, että tuo on mahdollista.
Charge amps ainakin osaa tiputtaa vaiheen pois, jos se on täysi. Autolle tuskin on ongelma ottaa 2x16A vastaan.
 
Nyt kyllä kaivattaisiin lähdettä sille, että Type2 latauksen standardi taipuisi sille, että vaihekohtainen virta voi olla eri kuormitustilanteesta riippuen.

Tai jos standardi taipuu, niin että markkinoilla olisi olemassa latureita/autoja jotka tekee tuon.
Tuskinpa. Abb:n laturin dynaaminen kuormanhallinta nuuhkii ilmeisesti kokonaiskuormaa kun on kiskoon asennettavan tehomittarin kanssa keskusteleva. Ei ainakaan vaikuta siltä että mittari olisi tietoinen vinokuormista mutta en tietty voi tästä takuuseen mennä kun en ole sähköinsinööri.
 
Tuskinpa. Abb:n laturin dynaaminen kuormanhallinta nuuhkii ilmeisesti kokonaiskuormaa kun on kiskoon asennettavan tehomittarin kanssa keskusteleva. Ei ainakaan vaikuta siltä että mittari olisi tietoinen vinokuormista mutta en tietty voi tästä takuuseen mennä kun en ole sähköinsinööri.

No jos lähdetään ihan tuosta Type2 latauksen standardista, niin latausvirtaa rajoitetaan/kommunikoidaan laturin ja auton välillä 1kHz pwm-signaalin perusteella.

Ja se on tietääkseni yksi ainoa signaali, eikä osaa kertoa autolle että ota vaiheelta L1 10A ja vaiheelta L2 ja L3 16A.
 
Ja se on tietääkseni yksi ainoa signaali, eikä osaa kertoa autolle että ota vaiheelta L1 10A ja vaiheelta L2 ja L3 16A.
Se on juuri näin. Latausasema kertoo autolle mikä on suurin sallittu virta ja auto ottaa korkeintaan sen verran. Kyseinen rajoite on yhteinen kaikille vaiheille, erillinen vaihekohtainen rajoitus ei ole mahdollinen.

Siinä mielessä siis dynaamisella tai manuaalisella kuormanhallinnalla ei ole mitään eroa. Kun yksi vaihe rajoittaa virranottoa niin se leikkaa sitten samalla kertaa kaikki kolme vaihetta samaan maksimiarvoon, ei niiltä kahdelta muulta saada sen enempää.
 
Se on juuri näin. Latausasema kertoo autolle mikä on suurin sallittu virta ja auto ottaa korkeintaan sen verran. Kyseinen rajoite on yhteinen kaikille vaiheille, erillinen vaihekohtainen rajoitus ei ole mahdollinen.

Siinä mielessä siis dynaamisella tai manuaalisella kuormanhallinnalla ei ole mitään eroa. Kun yksi vaihe rajoittaa virranottoa niin se leikkaa sitten samalla kertaa kaikki kolme vaihetta samaan maksimiarvoon, ei niiltä kahdelta muulta saada sen enempää.
Vaihekohtainen rajoitus on mahdollinen niissä ratkaisuissa, missä yksittäisen vaiheen voi jättää pois. Lämmittää mieltä hyvinkin paljon, jos/kun kuorma on pahasti vinossa johonkin vaiheeseen päin.

e: Voi toki saivarrella, että silloin ei ole kyse kuorman vaan vaiheen hallinnasta.
 
Vaihekohtainen rajoitus on mahdollinen niissä ratkaisuissa, missä yksittäisen vaiheen voi jättää pois.
Onko markkinoilla latauslaitteita jotka katkaisevat virrat joltakin vaiheelta ja kytkevät sen takaisin kun vaihetta voi taas kuormittaa?

Mä kokeilin tuota kerran vahingossa, kun halusin testata osaako 3-vaihelatauslaite tarjota virtaa vain yhdestä vaiheesta että selvisi voiko sitä tilapäisesti käyttää suko -> CEE16 adapterilla. Toimihan tuo, mutta ajatuksissani napsautin sitten ne alhaalla olleet johdonsuojakatkaisijat vaiheista 2 ja 3 takaisin päälle samalla kun auto oli latautumassa. Tai varmaan vain toisen noista ehdin saada ylös, kun kaikki tulivatkin paukahtaen alas. Ainakaan tässä tapauksessa ei siis ollut kovin hyvä ja toimiva idea kytkeä kesken kaiken lisää vaiheita käyttöön. :lol:
 
Toisaalta se etu tuossa yölatauksessa on että kiuas tai muu vastaava iso hetkellinen kuorma ei yleensä ole päällä.

Kyllä ja saa lämmittää kylmää akkua ensin kilowattikaupalla että pääsee lataamaan. Ai että, miten järkevää. VW ID Charger (Elli mikä lie) on 589€ ja siihen saa rajoittimen.

Tai sitten hankkii isommat sulakkeet. Tosin kyllä mä olen 3*35A:nkin saanut palamaan kerran, nimenomaan koska yhdellä vaiheella oli liikaa kuormaa.
 
Ihmeellisesti tuo 11kw sähköauton lataus tuntuu ihmisten mielissä polttavan pääsulakkeita. Mulla on 3x25 liittymä, 15kw sähkökiuas ja 10kw maalämpö, (jonka ottoteho ei toki montaa kw ole) ja näiden lisäksi vielä 11kw sähköauton lataus. Koskaan ei ole pääsulake palanut ja ei ole mitään kuormanhallintoja. Löytyy myös induktioliedet sun muut normaalit sähkölaitteet lisäksi.
 
Carunan hinnoilla kuormanhallinnan takaisinmaksuaika on pari-kolme vuotta, jos vertaa siihen että jää 3x25A.
Nimenomaanhan yölatauksessa voi olla kaikkein isoimmat kuormat päällä, jos esim. maalämpöpumppu "latailee" taloa ja käyttövesiä kalliimman sähkön päivää varten. Jos yhtään meinaa esim. aurinkopaneeleita laittaa jossain vaiheessa, niin sähköjärjestelmään on tuotava älyä. Melkein sanoisin, että kyse on enemmän siitä milloin investoi kuin että investoiko.

Tietysti jos käytössä on jokin varaava systeemi jo ennestään tuon auton lisäksi, se pitää ottaa huomioon. Normaali maalämpöjärjestelmä ei mitenkään erityisemmin aktivoidu yöaikaan. Perinteinen sähköinen lämminvesivaraaja on usein yösähkössä, mutta ne eivät ole yleensä kuin max 3kw tehoisia.

Ei pidä paikkaansa. Dynaaminen voi ottaa yhdeltä/kahdelta kiskolta maksimit, jos on vapaata. Manuaalisesti kuormaa hallitsemalta leikkaat ampeereita kaikilta kiskoilta.

e: Siis jos laturilla leikkaa.
Tuo ei onnistu kuin dc laturilla. Varmaan maailmasta tuollaisia löytyy, mutta koti-dc-laturit ovat harvinaisia.
 
Ihmeellisesti tuo 11kw sähköauton lataus tuntuu ihmisten mielissä polttavan pääsulakkeita. Mulla on 3x25 liittymä, 15kw sähkökiuas ja 10kw maalämpö, (jonka ottoteho ei toki montaa kw ole) ja näiden lisäksi vielä 11kw sähköauton lataus. Koskaan ei ole pääsulake palanut ja ei ole mitään kuormanhallintoja. Löytyy myös induktioliedet sun muut normaalit sähkölaitteet lisäksi.
Tämähän tarkoittaa, että sulakkeita ei voi siis kellään palaa.

Meikäläiseltä on palanut pääsulakkeita ihan lataushybridin 1x10A käytöllä, kun 6kW sauna on ollut samaan aikaan päällä sähkölämmitystalossa ja joku on päättänyt alkaa kokkailemaan keittiössä. Aikanaan sähkäri päättänyt sähköjä laittaessaan lätkiä ykkösvaiheelle reippaasti tavaraa, niin sulakehan siinä palaa vinokuorman myötä.

Kaverilla on tuhat kuutiota lämmitettävää tilaa maalämpötalossa, 11 kW kiuas, vettä menee pesueella reippaasti ja 3x25A liittymä. Tuntisarjojen perusteella talviyöllä voi sulake posahtaa ja päivisin varmasti. Ei toki koko ajan vaan tietyissä tilanteissa. Silloin dynaaminen kuormanhallinta on hyvä juttu, niin saa laturista keskimäärin kaiken irti.

Edit: Latausaseman vaikutus pääsulakkeisiin ei ole mikään uskon asia. Jokainen sähkönkäyttöpaikan omistaja voi oman tilanteensa tarkistaa verkkoyhtiöltä saatavista tuntisarjoista. Samalla kannattaa vilkaista vaihekohtaiset tehot. Jotkut yhtiöt tarjoavat jopa palveluita mitoitukseen liittyen.
 
Tietysti jos käytössä on jokin varaava systeemi jo ennestään tuon auton lisäksi, se pitää ottaa huomioon. Normaali maalämpöjärjestelmä ei mitenkään erityisemmin aktivoidu yöaikaan. Perinteinen sähköinen lämminvesivaraaja on usein yösähkössä, mutta ne eivät ole yleensä kuin max 3kw tehoisia.
Ei se kuin tarvitse ottaa Jämä/Nibe asetuksista hintaoptimointi käyttöön, niin johan porskuttaa yöllä. Jokainen mlp on enemmän tai vähemmän varaavaksi rakennettu systeemi.

Tuo ei onnistu kuin dc laturilla. Varmaan maailmasta tuollaisia löytyy, mutta koti-dc-laturit ovat harvinaisia.
Ei pidä paikkaansa. Monessa ac-laturissa on myös vaiheen hallinta. Toki tästä on apua vasta kun tehot ovat pahasti tukossa jollain vaiheella.
 
Ei se kuin tarvitse ottaa Jämä/Nibe asetuksista hintaoptimointi käyttöön, niin johan porskuttaa yöllä. Jokainen mlp on enemmän tai vähemmän varaavaksi rakennettu systeemi.

Ei pidä paikkaansa. Monessa ac-laturissa on myös vaiheen hallinta. Toki tästä on apua vasta kun tehot ovat pahasti tukossa jollain vaiheella.
Ei normaalissa maalämmössä sen kummempaa varaavuutta ole kuin mitä lämminvesivaraaja vetää, ja tietyati nykyään lähes poikleuksetta lattialämmityksen betoniin varaama energia.

Ac laturi voi tietysti irroittaa yksittäisiä vaiheita kokonaan pois, mutta kovin monessa laitteessa tuollaista ei ole. Toimii tietysti esim lieden tms hetkellisen ison yksivaihe kuorman tasaamiseen.
 
Ei normaalissa maalämmössä sen kummempaa varaavuutta ole kuin mitä lämminvesivaraaja vetää, ja tietyati nykyään lähes poikleuksetta lattialämmityksen betoniin varaama energia.

Ac laturi voi tietysti irroittaa yksittäisiä vaiheita kokonaan pois, mutta kovin monessa laitteessa tuollaista ei ole. Toimii tietysti esim lieden tms hetkellisen ison yksivaihe kuorman tasaamiseen.
Puskurivaraajia on varmasti mlp-ratkaisuissa paljon, että vesimäärän saa isoksi. Ja mitä uudempaan mennään, niin sen enemmän tulee kaikkia hybridivaraajia sekaan ottamaan hyötyä myös aurinkopaneeleista. Charge ampsin ratkaisussa balansoija mahdollistaa omatuotannon käytön (+optimoinnin). Vaihesäätö löytyy käytännössä kaikista latureista, joissa on mietitty mahdollisuus käyttää useampaa laturia samanaikaisesti. Ei mikään harvinaisuus.
 
Edit: Latausaseman vaikutus pääsulakkeisiin ei ole mikään uskon asia. Jokainen sähkönkäyttöpaikan omistaja voi oman tilanteensa tarkistaa verkkoyhtiöltä saatavista tuntisarjoista. Samalla kannattaa vilkaista vaihekohtaiset tehot. Jotkut yhtiöt tarjoavat jopa palveluita mitoitukseen liittyen.
Mistäs tuollaisia vaihekohtaisia tehoja löytyy?
 

Näyttäähän tuo ABB:n laturin kuormanhallinta seuraavan kaikkia vaiheita erikseen. Vielä kun näkisi jostain oman talon kuormat niin voisi yrittää optimoida balanssia paremmaksi niin laturi antaisi enemmän huononakin hetkenä..

Kyllä, tämä on ihan perusominaisuus missä tahansa kuormanhallintapalikassa. Niissä tulee joko virtamuuntajat kolmen eri vaihejohtimen ympärille tai sitten se tieto otetaan esim. sähkömittarin HAN-portista.

Mutta se mitä se laturi ei voi tietääkseni standardin puitteissa tehdä, on jutella autolle että ota vaiheesta x enemmän kuin y. Vaan se ratkaisu(epästandardi?) on vetää vaihe irti verkosta kokonaan kuten ilmeisesti tuo Kvarkin mainitsema Charge Amps tekee. Se miten auto suhtautuu yhden vaiheen putoamiseen riippunee autosta.

Eli se laturi saa tiedon kuormanhallintapalikalta, että jossakin vaiheessa kuormitus lähestyy asetettua arvoa ja juttelee autolle, että älä ota mistään vaiheesta enempää kuin x ampeeria.
 
Kai se laturi voi pistää latauksen poikki ja aloittaa samantien uusiksi eri vaihemäärällä?
 

tai

 
Tälle jänkäämiselle on ihan oma ketjunsa. Autoja kehiin, kiitos. ID.7 farkkuna voisi olla joskus haaveissa.
Linkkaatko laiskalle oikean ketjun, en löydä.

tai

On varmaan rajansa siinäkin kuinka paljon jotain aihetta kannattaa pilkkoa eri ketjuihin :poop:
Tämä on yleinen sähköautoketju, joka on määrittelynä tarkoituksellisesti hyvin lavea ja yleisesti koko aihepiiriä koskeva. Myös lataaminen liittyy sähköautoihin ja -autoiluun. Spesifimmälle latauskeskustelulle löytyy sitten oma ketjunsa. Jos latauksesta syntyy pidemmin ja syvemmin keskustelua, sille paras paikka on luonnollisesti omassa ketjussaan. Tässäkin yleisketjussa voi kuitenkin latauksesta ihan hyvin keskustella.
 
Kiinalaiset sähköautot tulee (taas): Share of e-cars imported from China into Germany more than triples

Ei vaan näy Bydin suomi-hintoja vieläkään. Sekoittikohan Teslan hinnanlaskut pakkaa. Maxukselta löytyy hinnat mutta ne eivät ole mitenkään kilpailukykyisiä.
Kiinalaisten autojen markkinaosuus kolminkertaistui... ...maahantuoduista autoista. Kun saksalaiset ostaa pääosin saksalaisia autoja, tuo ei ole kokonaisuusta niin iso osa kuin miltä näyttää.


Kiinalaisia autoja noista taitaa olla vain MG ja Smart.
 
Isku alan sydänmaille – Kiinalaiset sähköautot söivät rajusti Saksan-markkinaa
16.5.202311:00
f87de1fa-ce08-5fd5-8457-7f5cfefb236c

KUVA: PEERAPON BOONYAKIAT

Vuoden alkupuolella kiinalaisten sähköautojen markkinaosuus kolminkertaistui Saksassa.
Lukuaika noin 1 min

Kiinalaiset sähköautot kasvattavat vauhdilla jalansijaansa Euroopassa. Maanosan autoteollisuuden on syytä olla huolissaan, sillä vuoden alkupuolella kiinalaisvalmisteisten sähköautojen markkinaosuus kolminkertaistui alan sydänmailla Saksassa.
Tammi–maaliskuun kvartaalin kuluessa peräti 28 prosenttia Saksaan laivatuista täyssähköisistä automalleista tuotiin Kiinasta. Viime vuoden vastaavana aikana lukema oli vielä varsin vaatimaton 7,8 prosenttia, uutistoimisto Reuters kertoo.
LUE MYÖS
Tuore raportti: Kiina on Euroopan autoteollisuuden suurin uhka
Kilpailu leviämässä Eurooppaan
Saksalaiset autonvalmistajat ovat jo Kiinan-markkinassa havainneet, kuinka nopealiikkeisiä paikalliset kilpailijat ovat. Ne ovat kaapanneet kotimarkkinassaan aloitteen itselleen valmistamalla paikalliseen makuun tarkoin räätälöityjä automalleja.

Eurooppalaisilla on ollut täysi työ pysytellä perässä - ja nyt kilpailu näyttää leviävän myös Euroopan autoteollisuuden sydänmaille. Tulokkaiden kilpailuvaltteja ovat laaja ja laadukas sähköinen valikoima sekä kohtuulliset hinnat.
LUE MYÖS
Kiinalainen Nio aikoo tuoda edullisen sähköauton Eurooppaan – ”Hyökkäämme Volkswagenia vastaan”
Kiinasta tulvii tavaraa myös muihin lähtöihin.
“Monet jokapäiväiset kulutushyödykkeet tulevat monin osin Kiinasta, niin myös energiamurrokseen liittyvät tuotteet”, Saksan tilastokeskus toteaa.
Tilastojen mukaan Saksaan tuoduista sylimikroista peräti 86 prosenttia, älypuhelimista 68 prosenttia ja litiumioniakuista 39 prosenttia laivattiin Kiinasta.
Yliote raaka-aineisiin
Liittokansleri Olaf Scholtzin hallitus kantaa jo kasvavaa huolta Kiinan taloudellisen vaikutusvallan kasvusta. Kiina on ollut Saksan strateginen kilpakumppani ja suurin yksittäinen vientimaa vuodesta 2016 lähtien.
Saksassa on myös keskusteltu olisiko taloudellista riippuvuutta Kiinaan syytä asteittain vähentää. Jotakin kertoo joulukuussa 2022 valmistunut selvitys, jonka mukaan Kiina toimittaa 90 prosenttia sähköautojen ja tuulivoimaturbiinien edellyttämistä sensitiivisistä raaka-aineista.

Kyllä ne sieltä tulee.
 

Ajeltu vähän testiä harrastajaporukalla, ei sen suurempaa stressiä enää kesällä -23 kun latausasemia putkahtelee sinne ja tänne ympäriinsä.
 
Kiinalaiset tulevat kovaa (sähkö)autoissa ja moottoripyörissä. Merkki tuntematon, laatu tuntematon, hinta vähän halvempi, mutta ei halpa. Vähän ristiriitaiset tunteet ja varovaisella kannalla ainakin itse olen. Varaosien saatavuus? Joissakin sikakalliit osat, tarvikkeita ei saatavilla jne. Jos ajaa pari vuotta ja vaihtaa, tuskin ongelmaa, mutta mikä on jälleenmyyntiarvo?
 
Kiinalaiset tulevat kovaa (sähkö)autoissa ja moottoripyörissä. Merkki tuntematon, laatu tuntematon, hinta vähän halvempi, mutta ei halpa. Vähän ristiriitaiset tunteet ja varovaisella kannalla ainakin itse olen. Varaosien saatavuus? Joissakin sikakalliit osat, tarvikkeita ei saatavilla jne. Jos ajaa pari vuotta ja vaihtaa, tuskin ongelmaa, mutta mikä on jälleenmyyntiarvo?

Voisivat olla mielenkiintoisia liisareita
 
  • Tykkää
Reactions: B12
Kiinalaiset tulevat kovaa (sähkö)autoissa ja moottoripyörissä. Merkki tuntematon, laatu tuntematon, hinta vähän halvempi, mutta ei halpa. Vähän ristiriitaiset tunteet ja varovaisella kannalla ainakin itse olen. Varaosien saatavuus? Joissakin sikakalliit osat, tarvikkeita ei saatavilla jne. Jos ajaa pari vuotta ja vaihtaa, tuskin ongelmaa, mutta mikä on jälleenmyyntiarvo?
Eiköhän noita mene kun vaan tarjotaan sopivia 1-4v liisaridiilejä.

Jos on mahdollista järjestää kotilataus, niin kiinalaisen sähköauton liisaus voi olla ihan edullinen tapa liikkua verrattuna vaihtoehtoihin.
 

Ajeltu vähän testiä harrastajaporukalla, ei sen suurempaa stressiä enää kesällä -23 kun latausasemia putkahtelee sinne ja tänne ympäriinsä.
Pakko kuitenkin nostaa edelleen hattua Teslalle että he tuossakin listassa tuntuvat pitävän kärkipaikkoja toimintamatkassa, sekä WLTP että FLTP. Varsinkin kun suhteuttaa auton hintaan. Tosin Tesla M3 LR ja P välillä on outo käppi (Performance toimintamatka selvästi lyhyempi ja myös ero WLTP ja FLTP välillä paljon suurempi), ei kai se pelkistä renkaista voi johtua?

Isoakkuista Nissan Ariyaa olen Teslan ohella vähän katsonut sillä silmällä, mutta tuossakin listassa se edelleen häviää jonkin verran Tesla Model 3 LR:lle, vaikka taitaa olla kymppitonnin kalliimpi auto.

Juu juu ei se toimintamatka tietenkään ainoa sähköauton hyvyyttä määrittelevä seikka ole, mutta on se kuitenkin vähän kuten miehen muna: mitä pidempi, sen parempi. Riippumatta siitä miten sitä käyttää. Tietenkin jos aletaan mennä yli puolen metrin mitan niin sitten voidaan kyseenalaistaa onko lisäsenteistä oikeasti niin kovasti enää hyötyä, ehkä jopa haittaa.
 
Ariya pärjää äänentasossa Saksalaisille premium merkeile, jolle itse ainakin annan arvoa paljon enemmän kuin muutamalle lisäkilometrille. Sinänsä toki hyvä että kaikille jotain.

Xpeng P7 aika positiivisessa kokeilussa. Pitäisi tulla myös eurooppaan, mutta ekojen listassa ei päästy Norjan ja Ruotsin kanssa samaan. Positiivisena puolena ääniohjaus ja infotainment vaikutti ripeältä ja toimivalta jos tykkää pärjätä ilman nappeja.
 
Tosin Tesla M3 LR ja P välillä on outo käppi (Performance toimintamatka selvästi lyhyempi ja myös ero WLTP ja FLTP välillä paljon suurempi), ei kai se pelkistä renkaista voi johtua?
Renkaista voi johtua isokin kulutusero, mutta tuskin ne renkaat tuota selittävät. Ts. Ranget ei menisi suhteessa ristiin vaikka renkaat vaihtaisi keskenään.
 
Renkaat selittää sitä isomman kulutuseron mitä hitaammin ajetaan. Matalan profiilin leveät ja tahmeat racing-renkaat ovat varmasti merkittävästi enemmän kuluttavat kuin energy-effiency edellä suunnittellut matalan vierintävastuksen renkaat.
 
Renkaat selittää sitä isomman kulutuseron mitä hitaammin ajetaan. Matalan profiilin leveät ja tahmeat racing-renkaat ovat varmasti merkittävästi enemmän kuluttavat kuin energy-effiency edellä suunnittellut matalan vierintävastuksen renkaat.
Tämä totta. i4 bemarissa lähtee melkeen 100km luvatusta rangesta jos ruksaa varusteista tahmeat ja leveät.
 
Tuli palautettua autoverkokaupan ”uusi vuodeksi” yksityisleasing Kona takaisin vuoden jälkeen. Toimiva konsepti, vaikken heiltä uutta autoa enää ottanutkaan. Kokemuksia Konasta:
+Range riitti hyvin kaikkiin ajoihin (isompi akkuinen malli)
+lämpenee nopeasti, etälämmitys
+kiva voimalinja, ei jäänyt jalkoihin.

Miinuksia:
-latausportti edessä, talvella jäässä
-kova rengasmelu
-sisustan laatu (muovia joka puolella)
-hidas pikalataus
-multimedia näyttö (onneksi carplay toimi)
-auton todella rasittavat pimputukset
-ei minkäänlaista ajamisen tunnetta/iloa (tylsä)

Kiva oli sähköautoilua kokeilla, mutta ei nyt uuden sähköauton hankintakuumetta tullut. Facebookin sähköauto ryhmää kun lukee, niin on vielä mielestäni hieman fanaatikkojen hommaa. Toki jos ajaa paljon niin varmasti säästöä tulee pidemällä aikavälillä.
 
Tuli palautettua autoverkokaupan ”uusi vuodeksi” yksityisleasing Kona takaisin vuoden jälkeen. Toimiva konsepti, vaikken heiltä uutta autoa enää ottanutkaan. Kokemuksia Konasta:
+Range riitti hyvin kaikkiin ajoihin (isompi akkuinen malli)
+lämpenee nopeasti, etälämmitys
+kiva voimalinja, ei jäänyt jalkoihin.

Miinuksia:
-latausportti edessä, talvella jäässä
-kova rengasmelu
-sisustan laatu (muovia joka puolella)
-hidas pikalataus
-multimedia näyttö (onneksi carplay toimi)
-auton todella rasittavat pimputukset
-ei minkäänlaista ajamisen tunnetta/iloa (tylsä)

Kiva oli sähköautoilua kokeilla, mutta ei nyt uuden sähköauton hankintakuumetta tullut. Facebookin sähköauto ryhmää kun lukee, niin on vielä mielestäni hieman fanaatikkojen hommaa. Toki jos ajaa paljon niin varmasti säästöä tulee pidemällä aikavälillä.
Eli palasitko polttikseen vai oletko nyt kokonaan autotta?
 
Meillä on toisena autona ollut kian ladatava hybridi, katsotaan miten yhdellä autolla pärjää ja tarpeen tullen halpa bensa auto (fiesta,polo vast.) voisi olla meille sopiva.
 
Meillä on toisena autona ollut kian ladatava hybridi, katsotaan miten yhdellä autolla pärjää ja tarpeen tullen halpa bensa auto (fiesta,polo vast.) voisi olla meille sopiva.
Eikö myös Kian ladattavissa hybrideissä (ja koko mallistossa) ole samat ongelmat / ominaisuudet kuin sähköautossa? Järkyttävä rengasmelu, ämpärimuovinen sisusta, kehno infotainment, jatkuvat pimpitukset ja huono ajettavuus. Nimimerkillä kerran kaverin ladattavan Kian Niron kyydissä, toiste en mene.
 
Renkaat selittää sitä isomman kulutuseron mitä hitaammin ajetaan. Matalan profiilin leveät ja tahmeat racing-renkaat ovat varmasti merkittävästi enemmän kuluttavat kuin energy-effiency edellä suunnittellut matalan vierintävastuksen renkaat.
Kyllä, 155 leveillä pääsee kaupungissa 10kWh/100km kulutukselle helposti.
 
+Range riitti hyvin kaikkiin ajoihin (isompi akkuinen malli)

-hidas pikalataus
Nämä ovat vähän keskenään ristiriidassa.

Vai onko tää ”range riittää”, vaan sellainen että se range riittää arkikäyttöön (minkä uskon helposti energiatehokkaasta autosta), mutta sitten kerran vuodessa jonnekin kajaaniin ajaessa joutuu odottelemaan autoa puoli tuntia ABC:llä kun autossa on vain hidaslataus…
 
Mitä arvosteluja nyt on katsonut, niin eikös tuollainen Niro/Kona(nehän on lähes sama auto) ole sellainen not great, not terrible tason auto.

Tekee 90% asioista vähintäänkin ongelmitta mutta muutama ominaisuus minkä takia ei mene sähköautojen parhaimmistoon.

Mutta toisaalta hintaakin on reilusti vähemmän (Ei nyt lähdetä analysoimaan Teslan hintoja tässä sen tarkemmin) mitä luokkaa ylemmissä eli Ioniq5:ssa ja EV6:ssa on.
 
Nämä ovat vähän keskenään ristiriidassa.

Vai onko tää ”range riittää”, vaan sellainen että se range riittää arkikäyttöön (minkä uskon helposti energiatehokkaasta autosta), mutta sitten kerran vuodessa jonnekin kajaaniin ajaessa joutuu odottelemaan autoa puoli tuntia ABC:llä kun autossa on vain hidaslataus…
En ole alkuperäinen kertoja, mutta samasta autosta kokemuksia:

Pikalatauksen enimmäisteho tarpeeksi tehokkaalla laturilla (oliko 150kw ja yli) on jotakuinkin 80kwh, joka toki pätee vain tyyliä 30-40% varaustasoon asti ja sitten laskee tasaisesti siihen 40-50 kwh hujakoille 80% asti. Tesla 3, Ioniq 5 jne verrattuna toki paljon hitaampi latausnopeus, mutta toisaalta Konan akkukin on vain 64kwh eli siihen 80% asti latautunee melkein tyhjästä about kolmessa vartissa. En ole kokenut järin ongelmalliseksi pidemmilläkään matkoilla ja esimerkin Kajaani-matkan ero "kovimpaan" kilpailijaan, eli Tesla 3 LR, on noin 20-30min pidempi lataustauko. Toki mitä pidemmälle, sen enemmän tuo kertautuu.

Huomioitavana on tietysti latureiden hinnoittelukin, ja useinmiten 50/100kwh laturit ovat paljonkin edullisempia kuin suurteholaturit yli 200kwh nopeuksilla. Jälkimmäisillä Kona häviää reilusti, mutta edullisemmilla ero on käytännössä täysin mitätön.

Eipä siinä, sanoisin itsekin että Kona soveltuu parhaiten kaupunkiautoksi, koska rengasmelu 100-120kmh nopeudessa on melkoisen kova. Range kyllä riittää motarillakin lähes sen 300km myös talvella.
 
Nettiautoa seurattuani ja autojen ominaisuuksia ja varusteita selvitettyäni, minulle on syntynyt seuraava käsitys käytetyistä, mutta kuitenkin uudehkoista ja alle 100tkm rullatuista sähkäreistä. Näitä harkitsisin alla olevien budjettien mukaan.

<20k€, ei ole, valkkaa jokin Leaf tai Ionic

20-25k€, Stellantiksen e-208 ja Corsa-e. Osa malleista (e-2008, Ds3) napsun kalliimpia, osa reippaammin (e-C4, Mokka-e).

25-30k€, Kona 64kWh

30-35k€, ID3, Niro

35-40k€ --> m3, Born

40-45k€ --> runsaasti vaihtoehtoja. Esim. Enyaq, Ionic 5, ID4, I-Pace, Polestar jne.

Listatut autot ovat erilaisia ja eri segmenteistä. Alle 30k€ joutuu kompromisseihin tilojen suhteen, jos kaipaa uudehkoa sähköautoa.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 579
Viestejä
4 501 006
Jäsenet
74 226
Uusin jäsen
Tober

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom