Selvennätkö hiukan? PS2:n ilmanvastuskerroin on 0,278 vs 0,23 Model 3:ssa, eli n. 17% korkeampi. Eli aika merkittävä ero, jonka vaikutus korostuu moottoritienopeuksissa.
Jakolasku on nurinpäin, eli ero on vieläkin merkittävämpi. Polestarin ilmanvastuskerroin on ~21 % suurempi kuin Model 3:n (0,278 / 0,23). Oleellisempi kerroin on CdA, mikä huomioi muodon lisäksi koon.
Model 3 CdA:
0,23 * 2,22 = 0,511
Polen A nopeasti arvioituna on 2,22 / 1,84 * 1,86 / (1,44 - 0,13) * (1,48 - 0,13) + 2 * 0,01 * 0,13 = 2,32
Oletin renkaiden olevan 245 vs. 235 (Tesla) ja maavaraksi molemmille 13 cm. Matkustamon yläkavennusta en huomioinut, mutta eiköhän Tesla kapene ylhäältä enemmän, mikä tarkoittaisi Polestarille vielä suurempaa alaa ja myös CdA-kerrointa.
PS2 CdA:
0,278 * 2,32 = 0,645
Koon huomioiva vastuskerroin on Polestarissa reilut 26 % suurempi kuin Model 3:ssa (0,645 / 0,511). Kun massaakin on melkein 300 kg enemmän, niin kyllähän Polestarin pitäisi matka-ajossa viedä pyöreästi neljäsosan enemmän energiaa kuin Tesla, vaikka voimalinjat olisivat yhtä taloudelliset. Esim. 25 kWh/100 km vs. 20 kWh/100 km.
Edit. Pakko nostaa hattua Model 3:n virtaviivaisuudelle. Siinä on mittatikku muille valmistajille. Saapa nähdä milloin tuosta mennään ohi. Muotokerroin on pituisekseen huippuluokkaa ja auto on lattia-akusta huolimatta normaalin korkuinen sedan olematta mikään viiden metrin vonkale (=kömpelyyden lisäksi hinnakas). Mersun EQS ja Porschen Taycan ovat kalliita vonkaleita. EQE ja Model S eivät pääse yhtä alhaiseen CdA:han, vaikka ovatkin pitkiä. Hyundai Ioniq olisi muuten melko kova, mutta siitä on tuhmasti sanoen jäänyt toinen puoli akkua tehtaalle, eikä mallia varmaan edes myydä enää uutena. Uusi Ioniq 6 näyttää kuvan perusteella lupaavalta. Se saattaa olla ensimmäinen normihintainen kohtuuakkuinen, joka alittaa Model 3:n CdA:n. Todennäköisesti tulee olemaan 0,49-0,51.
Matala CdA on yllättävän kova juttu sähköautossa. Se vihjaa pienistä energiakuluista (kallis sähkö ei kirpaise yhtä pahasti). Kiire tai vastatuuli eivät nosta kulutusta ihan niin jyrkästi. Oleellisin hyöty on se, että lataustauot ovat lyhyempiä silloin kun lataustehoa rajoittavat muut kentän lataajat tai 50 kW-pömpeli. Tällöin matalan CdA:n biili ahmii muita enemmän kilometrejä per laturissa vietetty minuutti. Meinasi ihan unohtua, että tuo lataustaukohan on kahdella tapaa nopeampi:
1. Auto on ennen laturille saapumista kuluttanut vähemmän, eli akussa on enemmän jäljellä.
2. Akkua ei tarvitse ladata yhtä täyteen, koska loppumatkallakin kuluu vähemmän energiaa.
Vaihtoehtoisesti on voinut ajaa seuraavalle asemalle asti, koska pienemmän kulutuksen ansiosta toimintamatka on pidempi (esim. Ioniq6 vs. Ioniq 5). Tällöin loppumatkalla on vähemmän kilometrejä, ja kun latausnopeuskin (km/h) on suurempi, niin tarvittava latausaika on kahdella tapaa pienempi.