Yleistä keskustelua sähköautoista

Autossa osa pinta-alasta on todennäköisesti useimmiten erittäin epäedullisessa suunnassa. Uskoisin häviön olevan todennäköisesti enemmän, kuin 10%.

Siis tuo 10% oli vain esimerkki kulman vaikutuksesta, lienee kaikille selvää että auringon kulma vaihtelee jatkuvasti auton ja auringon asennon mukaan.
 
Siis tuo 10% oli vain esimerkki kulman vaikutuksesta, lienee kaikille selvää että auringon kulma vaihtelee jatkuvasti auton ja auringon asennon mukaan.
Katto on keskipäivä pois lukien aina surkeassa asennossa. Muusta autosta 50% on aina täysin väärässä suunnassa. 10% haitta on hyvin reilusti alakanttiin. Ja kun se teho ei edes optimitilanteessa ole kummoinen, niin ei tuossa yksinkertaisesti ole suurempaa järkeä. Auto pitäisi vielä saada varjottomaan paikkaankin. Ennemmin sitten paneelit kotiin optimoidusti ja autpn latausta, jos aurinko on ”must” juttu.
 
Mihin sä sellaista tarvitset? Jos sulla on 50% paneeleista täysin väärään suuntaan, niin et sä millään 10% häviöllä selviä. Osoita itse, että 10% on oikein :D

Niin, minä puhuin 10% kohdalla kulman vaikutuksesta tuottoon, 30 asteen kulma heikentää tehoa noin 10%, sinä sanoit että tuo prosentti on paljon suurempi joten oletan että sinulla oli tästä jotain lähdettä mutta olisi taas pitänyt muistaa kenen kanssa keskustelee.
 
Niin, minä puhuin 10% kohdalla kulman vaikutuksesta tuottoon, 30 asteen kulma heikentää tehoa noin 10%, sinä sanoit että tuo prosentti on paljon suurempi joten oletan että sinulla oli tästä jotain lähdettä mutta olisi taas pitänyt muistaa kenen kanssa keskustelee.
Otapas hetki happea ja lue uudestaan mitä kirjoitin. Vinkki: Ne edelliset lauseet liittyy asiaan.

e:Siinä sun mieliksi yksi taulukko: Hyödyllistä tietoa aurinkopaneeleista - Keravan Energia
1673252206911.png

Pistät tuosta auton nokan etelään, niin saat sille puolelle melkein täyden tehon, konepelti lienee siinä 15 astetta. Tämä siis edelleen on kärpäsenpaskan luokkaa tuotossa. Pohjoisen suuntaan sulla on samalla hetkellä yli 90 asteen kulmassa toiset paneelit. Tuotolle voi sanoa heippa. Hieman hämmentävää, että joudutaan keskustelemaan miksi auto on hankalan mallinen paneelien sijoitukselle.
 
Viimeksi muokattu:
Otapas hetki happea ja lue uudestaan mitä kirjoitin. Vinkki: Ne edelliset lauseet liittyy asiaan.
Taisitte puhua eriasiasta, sekaannuksen aiheutti ilmeisesti se että HS mainitsi yhdessä viestissä muut pinnat. Ilmeisesti kuitenkin puhe ns kattopinnoista, tai muuten ylöspäin osoittavista, ei kyljistä. Jos kylkiä alkaa paneloimaan, niin kanssasi samaa mieltä. Ja ei näissä nyt muutenkaan kannata ylioptimistisia lukuja käyttää.

Mutta jos nyt hyvinä päivinä saa se kilowattitunnin kerätty, niin sille sitten hintaa laskemaan.
Suomessa lisäksi muistettava että kolmasosavuodesta on pois pelistä, ja se idea että saa kopin jäähdytettyä on ajallisesti keskieurooppaa lyhyempi.

Hintaalaskiessa jos miettii toimintamatkoja, niin kilpailia on se akku, pistääkö saman rahan ja painonlisän akkuihin. Jos joku miettii sähkötöntä kesämökkiä, niin se yksilökohtaista, jossa ihan ensin, onko parkkipaikka aurinkoinen paikka. sen jälkeen sitten muut, mukaanluekien mökin sähköistys , lättäseekö ne rahat sinne.
 
Taisitte puhua eriasiasta, sekaannuksen aiheutti ilmeisesti se että HS mainitsi yhdessä viestissä muut pinnat. Ilmeisesti kuitenkin puhe ns kattopinnoista, muuten ylöspäin osoittavista ei kyljistä.
HS käänsi keskustelun yksittäiseen paneeliin, minä ja mineraalimies puhuttiin autosta kokonaisuutena. Lightyearissa ne paneelit ovat katossa keulasta perään. Käytännössä siis toiseen suuntaan paneelit ovat aina täysin väärässä kulmassa, jos haluaa lähellekään optimin toiseen suuntaan.
 
Huomautus - ad hominem, foorumilla ei ole tarkoitus keskustella toisista käyttäjistä
Hieman hämmentävää, että joudutaan keskustelemaan miksi auto on hankalan mallinen paneelien sijoitukselle.

Hieman enemmän hämmentävää on sinun toistuva tapasi viisastella ja vängätä joka asiasta. Minä en ole sanonut että auto ei olisi hankalan mallinen paneelien sijoitukselle, jospa opettelisit lukemaan.

En jatka sinun kanssasi asiasta keskustelua.

"Don’t wrestle with pigs. You both get filthy and the pig likes it"
 
Ehkei nyt dumata kuitenkaan heti, Suomessa on etuna se että aurinko paistaa kesällä huomattavan pitkään ja toisekseen ilmasto viileämpi joka parantaa paneelien toimivuutta.
Aurinkopaneeli sähköautossa voisi kiinnostaa minua esim. kesälomalla jos jätän auton parkkiin viikoksi tai pariksi kun menen saareen veneellä. Mantereen puolella olevalla parkkialueella ei ole sähköpistokkeita joten saisi sen viikon ajan kesällä ehkä edes jotain akkuun, ainakin ylläpitoreserviksi. Kun kerran siellä toimettomana seisoo. Sama homma jos kesällä parkkeeraa auton jonnekin erämaahan missä ei ole sähköjä, ja lähtee patikoimaan pari sataa kilsaa.

Tosin tuota varten ei tarvitsisi olla kiinteästi katolle asennettu aurinkopaneeli, puolestani voisi olla vaikka siirreltävä aurinkopaneeli jonka laittaa auton katolle ja/tai etupellille pitkäaikaisen pysäköinnin ajaksi. Kunhan kukaan ohikulkija ei saisi napattua paneeleita mukaansa...

Ajon aikaiseen aurinkolataamiseen en nyt näe niin paljoa syytä, taitaa olla liian mitätön vaikutus mihinkään.
 
Hieman enemmän hämmentävää on sinun toistuva tapasi viisastella ja vängätä joka asiasta. Minä en ole sanonut että auto ei olisi hankalan mallinen paneelien sijoitukselle, jospa opettelisit lukemaan.

En jatka sinun kanssasi asiasta keskustelua.

"Don’t wrestle with pigs. You both get filthy and the pig likes it"
No keskustelu lähti siitä, että totesit ettei Lightyearin autoa saa tuomita. Jos jo pelkällä geometrialla pystyy toteamaan, että homma ei toimi, niin kukahan tässä nyt sitten oikeasti vänkää?
 
Otapas hetki happea ja lue uudestaan mitä kirjoitin. Vinkki: Ne edelliset lauseet liittyy asiaan.

e:Siinä sun mieliksi yksi taulukko: Hyödyllistä tietoa aurinkopaneeleista - Keravan Energia
1673252206911.png

Pistät tuosta auton nokan etelään, niin saat sille puolelle melkein täyden tehon, konepelti lienee siinä 15 astetta. Tämä siis edelleen on kärpäsenpaskan luokkaa tuotossa. Pohjoisen suuntaan sulla on samalla hetkellä yli 90 asteen kulmassa toiset paneelit. Tuotolle voi sanoa heippa. Hieman hämmentävää, että joudutaan keskustelemaan miksi auto on hankalan mallinen paneelien sijoitukselle.
Miten päin tuota kulmaa pitäisi lukea tuossa taulukossa? Siis onko 90° selällään vai pystyssä?

Tuo 40° 100% viittaa siihen että 90° tarkoittaa selällään pötköttävää paneelia, kun helsingissä aurinko on keskikesälläkin keskellä päivää vain n 50° kulmassa, yleensä matalammalla (pienemmässä kulmassa).
 
Jos nyt luen tuota oikein, niin tasakattoisen talon katolle ei kannata laittaa noita lepäämään vaan naulata seinään?
 
Itsellä kotona auto parkkeerattu kohtaan mihin paistaa aurinko suoraan aamusta iltaan ja joinain viikkoina ajosuorite on alle 10km. Voisi oikeastaan paneelit toimia ihan kivasti.
 
Itsellä kotona auto parkkeerattu kohtaan mihin paistaa aurinko suoraan aamusta iltaan ja joinain viikkoina ajosuorite on alle 10km. Voisi oikeastaan paneelit toimia ihan kivasti.
Jos se auto maksaa 2te enemman koska paneelit niin pikaisten laskelmieni perusteella sahkon hinnaksi tulee yli 20 senttia kwh.
 
Miten päin tuota kulmaa pitäisi lukea tuossa taulukossa? Siis onko 90° selällään vai pystyssä?

Tuo 40° 100% viittaa siihen että 90° tarkoittaa selällään pötköttävää paneelia, kun helsingissä aurinko on keskikesälläkin keskellä päivää vain n 50° kulmassa, yleensä matalammalla (pienemmässä kulmassa).
Sanoisin, että 0 on vaakatasossa, kun kuitenkin katoille noita yleensä asennellaan.
 
Aurinkopaneeli sähköautossa voisi kiinnostaa minua esim. kesälomalla jos jätän auton parkkiin viikoksi tai pariksi kun menen saareen veneellä. Mantereen puolella olevalla parkkialueella ei ole sähköpistokkeita joten saisi sen viikon ajan kesällä ehkä edes jotain akkuun, ainakin ylläpitoreserviksi. Kun kerran siellä toimettomana seisoo. Sama homma jos kesällä parkkeeraa auton jonnekin erämaahan missä ei ole sähköjä, ja lähtee patikoimaan pari sataa kilsaa.
Juuri tästä syystä pitäisin aurinkopaneelilatausta ainakin omaan käyttötapaukseeni mahdollisesti järkevänä. Se voisi siis olla mahdollisesti hyvinkin vähäinen. Jos se riittäisi enimmän osan vuodesta tuottamaan enemmän kuin pysäköitynä kuluu, kelpaisi.
 
Polestar-kokemuksia Harrilta



Ihan menevä pelihän tuo, vaikka muotokieli näkyykin kulutuksessa aika selvästi. Vuoden päästä pitäisi itsekin katsella uutta sähkistä alle. Onneksi käytettyjen markkinat alkavat viimein järkevöitymään ja tarjonta monipuolistuu, kun uuden tilaus nykyisillä toimitusajoilla ei innosta yhtään. Model 3 2021 facelift LR tai SR+ LFP tulee olemaan kovia kandidaatteja, koska hinnat ovat nyt jo tulleet hyvin alas ja tarjontaa piisaa. Saa nähdä mikä tilanne pollejen kanssa on, kun vuosi kehittyy. Hyvä kandidaatti sekin.
 
Mistä ootte hommanneet vakuutukset? Onko isoja eroja? 2021 vertailun perusteella ajattelin kysyä Turva, Fennia, POP. IFiltä suolanen 1800€ tarjous uuteen Model Y:hyn
 
Mistä ootte hommanneet vakuutukset? Onko isoja eroja? 2021 vertailun perusteella ajattelin kysyä Turva, Fennia, POP. IFiltä suolanen 1800€ tarjous uuteen Model Y:hyn
Pohjantähti voisi olla yksi. Sekä OP/Pohjola. Itsellä Model 3 Performance 8/2020 ja IF. 500€ omavastuu, lasivakuutus, parempi lunastusturva. Hinta oli ihan joulukuun lopussa 703€, kun otin vakuutuksen, mutta nyt taisi näyttää 740€ sillä IF laskurilla. Eli taisi tulla heti pieni korotus?

IF suurinpiirtein ainut, joka näyttää hinnan nettisivuilla. Muille joutuu soitella. En tiedä sitten mistä johtuu tuo 1800€ hinta, kun yleensä on kai 1000€ luokkaa (Model 3).
 
Sanoisin, että 0 on vaakatasossa, kun kuitenkin katoille noita yleensä asennellaan.
Joo... Vaan erikoista että maksimitehoa ei saada kohdistamalla paneeli suoraan kohti aurinkoa.

Järvenpäässä sähkötalon entinen talo rakennettiin kuulemma se katto optimaalista aurinkopaneelikulmaa ajatellen, joka on noin suunnilleen 40° kulmassa (jos pystyseinä olisi 0).

 
Järvenpäässä sähkötalon entinen talo rakennettiin kuulemma se katto optimaalista aurinkopaneelikulmaa ajatellen, joka on noin suunnilleen 40° kulmassa (jos pystyseinä olisi 0).

Tällä varmaan halutaan maksimoida sähköntuotto keväällä ja syksylläkin jolloin aurinko tulee matalemmalta kuin keskikesällä.

Pääkaupunkiseudulla vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on hieman vajaa 1000 kWh/m2 ja Sodankylässä noin 800 kWh/m2. Suuntaamalla paneelit 45 asteen kulmassa etelään päin, voidaan hyödynnettävän säteilyn määrää lisätä vuositasolla 20-30 prosenttia verrattuna vaakasuoraan asennukseen.
 
Tällä varmaan halutaan maksimoida sähköntuotto keväällä ja syksylläkin jolloin aurinko tulee matalemmalta kuin keskikesällä.

Pääkaupunkiseudulla vuotuinen säteilymäärä vaakasuoralle pinnalle on hieman vajaa 1000 kWh/m2 ja Sodankylässä noin 800 kWh/m2. Suuntaamalla paneelit 45 asteen kulmassa etelään päin, voidaan hyödynnettävän säteilyn määrää lisätä vuositasolla 20-30 prosenttia verrattuna vaakasuoraan asennukseen.
Joo, näinhän se on, mutta eikös siitä nyt päästä siihen että se auton katolla oleva aurinkopaneeli ei pääse mitenkään siihen 90% tehokkuuteen (ellei autoa pysäköi johonkin hillittömään rinteeseen).
 
Polestar-kokemuksia Harrilta



Ihan menevä pelihän tuo, vaikka muotokieli näkyykin kulutuksessa aika selvästi. Vuoden päästä pitäisi itsekin katsella uutta sähkistä alle. Onneksi käytettyjen markkinat alkavat viimein järkevöitymään ja tarjonta monipuolistuu, kun uuden tilaus nykyisillä toimitusajoilla ei innosta yhtään. Model 3 2021 facelift LR tai SR+ LFP tulee olemaan kovia kandidaatteja, koska hinnat ovat nyt jo tulleet hyvin alas ja tarjontaa piisaa. Saa nähdä mikä tilanne pollejen kanssa on, kun vuosi kehittyy. Hyvä kandidaatti sekin.

Enemmän tässä kulutusta syö alusta kun se ei ole tehty EVksi.
 
Enemmän tässä kulutusta syö alusta kun se ei ole tehty EVksi.

Selvennätkö hiukan? PS2:n ilmanvastuskerroin on 0,278 vs 0,23 Model 3:ssa, eli n. 17% korkeampi. Eli aika merkittävä ero, jonka vaikutus korostuu moottoritienopeuksissa.
 
Selvennätkö hiukan? PS2:n ilmanvastuskerroin on 0,278 vs 0,23 Model 3:ssa, eli n. 17% korkeampi. Eli aika merkittävä ero, jonka vaikutus korostuu moottoritienopeuksissa.
Itse en ole vielä tuota videota katsonut. Mutta samaa ihmettelin? Samalla Polestar on korkeampi, niin sekin lisää kulutusta. Polestar 2 on vähän Model 3:a raskaampi. Tuo paino varmaan tulee juuri siitä, että samaan koriin saisi polttistakin.
 
Selvennätkö hiukan? PS2:n ilmanvastuskerroin on 0,278 vs 0,23 Model 3:ssa, eli n. 17% korkeampi. Eli aika merkittävä ero, jonka vaikutus korostuu moottoritienopeuksissa.
Runko on sama kuin polttiksessa että sisältää ”turhia” osia kuten tunnelin mikä nostaa painoa.

Muutenhan tuo vaikuttaa hyvältä paketilta jos kulutus olisi alempi. Olisin itsekin PS2 ottanut jos vain kulutus olisi saatu kuntoon.
 
Viimeksi muokattu:
Joo, näinhän se on, mutta eikös siitä nyt päästä siihen että se auton katolla oleva aurinkopaneeli ei pääse mitenkään siihen 90% tehokkuuteen (ellei autoa pysäköi johonkin hillittömään rinteeseen).

Ei varmasti pääse pl. ehkä kesällä keskipäivä jolloin tulee suoraan ylhäältä paiste ja katto on about suorassa kulmassa osittain ja osittain pienessä kulmassa.

Mutta joillekkin tuosta voi olla hyötyä.
 
Runko on sama kuin polttiksessa että sisältää ”tuhria” osia kuten tunnelin mikä nostaa painoa.

Alusta toki on epäoptimaalinen. Osittain se on varmaan sanellut senkin, että auto on etuvetoinen, joka ei ole yhtä energiatehokas kuin takaveto.
 
Öö? Miksi etuveto olisi vähemmän energiatehokas kuin takaveto?

Tuo oli artikkeleita lukemalla jäänyt mieleen, mutta nyt kun tarkistin, niin näyttää energiatehokkuus olevan aikalailla sama. Tosin sähköautojen kohdalla taas on muita syitä sijoittaa moottori taakse mielummin.
 
Selvennätkö hiukan? PS2:n ilmanvastuskerroin on 0,278 vs 0,23 Model 3:ssa, eli n. 17% korkeampi. Eli aika merkittävä ero, jonka vaikutus korostuu moottoritienopeuksissa.
Jakolasku on nurinpäin, eli ero on vieläkin merkittävämpi. Polestarin ilmanvastuskerroin on ~21 % suurempi kuin Model 3:n (0,278 / 0,23). Oleellisempi kerroin on CdA, mikä huomioi muodon lisäksi koon.

Model 3 CdA:
0,23 * 2,22 = 0,511

Polen A nopeasti arvioituna on 2,22 / 1,84 * 1,86 / (1,44 - 0,13) * (1,48 - 0,13) + 2 * 0,01 * 0,13 = 2,32

Oletin renkaiden olevan 245 vs. 235 (Tesla) ja maavaraksi molemmille 13 cm. Matkustamon yläkavennusta en huomioinut, mutta eiköhän Tesla kapene ylhäältä enemmän, mikä tarkoittaisi Polestarille vielä suurempaa alaa ja myös CdA-kerrointa.

PS2 CdA:
0,278 * 2,32 = 0,645

Koon huomioiva vastuskerroin on Polestarissa reilut 26 % suurempi kuin Model 3:ssa (0,645 / 0,511). Kun massaakin on melkein 300 kg enemmän, niin kyllähän Polestarin pitäisi matka-ajossa viedä pyöreästi neljäsosan enemmän energiaa kuin Tesla, vaikka voimalinjat olisivat yhtä taloudelliset. Esim. 25 kWh/100 km vs. 20 kWh/100 km.


Edit. Pakko nostaa hattua Model 3:n virtaviivaisuudelle. Siinä on mittatikku muille valmistajille. Saapa nähdä milloin tuosta mennään ohi. Muotokerroin on pituisekseen huippuluokkaa ja auto on lattia-akusta huolimatta normaalin korkuinen sedan olematta mikään viiden metrin vonkale (=kömpelyyden lisäksi hinnakas). Mersun EQS ja Porschen Taycan ovat kalliita vonkaleita. EQE ja Model S eivät pääse yhtä alhaiseen CdA:han, vaikka ovatkin pitkiä. Hyundai Ioniq olisi muuten melko kova, mutta siitä on tuhmasti sanoen jäänyt toinen puoli akkua tehtaalle, eikä mallia varmaan edes myydä enää uutena. Uusi Ioniq 6 näyttää kuvan perusteella lupaavalta. Se saattaa olla ensimmäinen normihintainen kohtuuakkuinen, joka alittaa Model 3:n CdA:n. Todennäköisesti tulee olemaan 0,49-0,51.

Matala CdA on yllättävän kova juttu sähköautossa. Se vihjaa pienistä energiakuluista (kallis sähkö ei kirpaise yhtä pahasti). Kiire tai vastatuuli eivät nosta kulutusta ihan niin jyrkästi. Oleellisin hyöty on se, että lataustauot ovat lyhyempiä silloin kun lataustehoa rajoittavat muut kentän lataajat tai 50 kW-pömpeli. Tällöin matalan CdA:n biili ahmii muita enemmän kilometrejä per laturissa vietetty minuutti. Meinasi ihan unohtua, että tuo lataustaukohan on kahdella tapaa nopeampi:

1. Auto on ennen laturille saapumista kuluttanut vähemmän, eli akussa on enemmän jäljellä.

2. Akkua ei tarvitse ladata yhtä täyteen, koska loppumatkallakin kuluu vähemmän energiaa.

Vaihtoehtoisesti on voinut ajaa seuraavalle asemalle asti, koska pienemmän kulutuksen ansiosta toimintamatka on pidempi (esim. Ioniq6 vs. Ioniq 5). Tällöin loppumatkalla on vähemmän kilometrejä, ja kun latausnopeuskin (km/h) on suurempi, niin tarvittava latausaika on kahdella tapaa pienempi.
 
Viimeksi muokattu:
Mitä kalustoa on TM talvitestissä, teaseristä sai just irti määrän: 8kpl?
 
Mitä kalustoa on TM talvitestissä, teaseristä sai just irti määrän: 8kpl?
  • BMW i4 eDrive40 Charged Plus
  • HYUNDAI Ioniq 5 77 kWh 229 hv Premium RWD
  • KIA Niro EV 64,8 kWh Business Luxury
  • MERCEDES-EQ EQE 350+ Edition 1
  • NISSAN Ariya 63 kWh Evolve 2WD
  • RENAULT Mégane E-Tech Electric 60 kWh 220 hv Iconic
  • TOYOTA bZ4X Style
  • VOLKSWAGEN ID. Buzz 50 kW Launch Edition 77 kWh
 
Tyhmä kysymys, mutta miten latausasemilla toimitaan jos ei ole tarvetta vetää akkua täyteen palveluntarjoajan hinnoilla ja jos autoa ei pääse siirtämään heti pois kun poweria akussa olisi rittävästi? Määrittelettekö autossa max. akkulatauksen prosenttimäärän vai katkotteko latauksen jotenkin latauspalveluntarjoajan sovellusta käyttäen vai..?
Tiedän myös, että autoa ei pitäisi jättää lepuuttamaan latauspaikkaan mutta jos tällainen pakko hetkeksi tulee.
 
Tyhmä kysymys, mutta miten latausasemilla toimitaan jos ei ole tarvetta vetää akkua täyteen palveluntarjoajan hinnoilla ja jos autoa ei pääse siirtämään heti pois kun poweria akussa olisi rittävästi? Määrittelettekö autossa max. akkulatauksen prosenttimäärän vai katkotteko latauksen jotenkin latauspalveluntarjoajan sovellusta käyttäen vai..?
Tiedän myös, että autoa ei pitäisi jättää lepuuttamaan latauspaikkaan mutta jos tällainen pakko hetkeksi tulee.
Ajatuksena sinulla varmaan on säästää kuluja mutta aivan älytöntä kikkailua, suurimmalla osalla alkaa joutoaikataksa juoksemaan, vaikka et lataisikaan ja hyöty tuollaisesta on nolla, joten jätä lataamatta kyseisessä paikassa? Tai sitten vaan maksat sen euron enemmän.
 
Ajatuksena sinulla varmaan on säästää kuluja mutta aivan älytöntä kikkailua, suurimmalla osalla alkaa joutoaikataksa juoksemaan, vaikka et lataisikaan ja hyöty tuollaisesta on nolla, joten jätä lataamatta kyseisessä paikassa? Tai sitten vaan maksat sen euron enemmän.
Juuri näin. Tässä esim. Teslan joutoaikamaksut: Tesla
 
Ajatuksena sinulla varmaan on säästää kuluja mutta aivan älytöntä kikkailua, suurimmalla osalla alkaa joutoaikataksa juoksemaan, vaikka et lataisikaan ja hyöty tuollaisesta on nolla, joten jätä lataamatta kyseisessä paikassa? Tai sitten vaan maksat sen euron enemmän.

Moikka, joo kuluissa säästäminen tai sen optimointi oli ajatuksena. Esimerkkicasessa siis ajan akusta 60% kapaa pois ja pääsen perille 40% kapaa jäljellä. Ajan auton latauspaikalle ja maksan 0,4senttiä/kwh. Voisin lataa 6h aikana akun täyteen tai rajoittaa latauksen vaikkapa 80%. Kotona odottaa 0,1s/kwh hinta. Tuota lähinnä ajattelin, että minimoisin kulut. En tosin ollut edes kuullut joutoaikataksasta. Pitääkin tsekata, että mitä kohteen joutoaikataksa on. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että ajan auton lataukseen ja jätän sen 6h kiinni jolloin saan akun täyteen ja minimoin mahdollisen joutoaikakulun.
 
Tuo joustoaikamaksu pitäisi olla kyllä jokaisessa laturissa. Mitään järkeä seisottaa autoa laturissa jos ei sitä lataukseen käytä ja täyttä kiusan tekoa muita laturia tarvitsevia kohtaan. Monesti latureita on vielä niin vähäisesti että turhaa seisotusta laturissa pitäisi välttää.

Yllä olevassa tapauksessa varmaan type2 latauksesta kyse, mutta on tuossakin 6h laturin varaaminen aika ikävää muita asiakkaita kohtaan. Toki ccs/chademo pikalaturi varaaminen tuollaiseksi ajaksi turhaa vasta olisikin.
 
Moikka, joo kuluissa säästäminen tai sen optimointi oli ajatuksena. Esimerkkicasessa siis ajan akusta 60% kapaa pois ja pääsen perille 40% kapaa jäljellä. Ajan auton latauspaikalle ja maksan 0,4senttiä/kwh. Voisin lataa 6h aikana akun täyteen tai rajoittaa latauksen vaikkapa 80%. Kotona odottaa 0,1s/kwh hinta. Tuota lähinnä ajattelin, että minimoisin kulut. En tosin ollut edes kuullut joutoaikataksasta. Pitääkin tsekata, että mitä kohteen joutoaikataksa on. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että ajan auton lataukseen ja jätän sen 6h kiinni jolloin saan akun täyteen ja minimoin mahdollisen joutoaikakulun.
(edit senttiä vai euroa Kwh?)
Helenin hinnat Rekisteröidy maksutta Helen Lataukseen | Helen
Jos parkkimaksaa jokatapauksessa, ja haluaa optimoida sähkönhintaa, niin ei siitä kannatta maksaa kymmeniä senttejä ylimääräistä. Eli ajatuksesi on ihan järkevä

"Turhaa" kannattaa latailla jos se kuuluu parkin hintaan, tai jos ladatessa ei mene parkkimaksua ja pystyy lataustehoa optimoimalla pitää energia hinnan edullisempana kun pysäköinnin.

Nyt ilmeisesti jostain työssäkäynti pysäköinnistä kyse, jolloin voi laskeskella valmiiksi optiminen sen mukaan mihin omat latausvermeet pystyy.


Helen sanoi:
  • Helsingin kantakaupunki 1 -alueella: 2 €/h + 0,26 €/kWh.
  • Helsingin kantakaupunki 2 -alueella: 1 €/h + 0,26 €/kWh.
  • Muu Helsinki ja muu Suomi 0,32 €/kWh. Ensimmäiset kolme tuntia ilman aikaveloitusta, jonka jälkeen 1 €/h. Kello 21-07 välillä ei aikaveloitusta. Huom! Ennen kello 21.00 alkanut lataus veloitetaan aikaperusteisesti koko latauksen ajalta.
  • Liityntäpysäköinti 0,32 €/kWh. Ensimmäiset 10h ilman aikaveloitusta, jonka jälkeen 1€/h.
  • Pikalataus 50 kW 0,25 €/min.
  • Suurteholataus max 200 kW 0,36 €/kWh, 60 min jälkeen lisäksi aikaveloitus 0,20 €/min.
Helsingin kantakaupungin latauspisteissä on lisäksi yöhinnoittelu. Kun lataus alkaa kello 21-07 välillä, latauksen hinta on 0,32 €/kWh ilman erillistä aikaveloitusta.
 
Viimeksi muokattu:
Moikka, joo kuluissa säästäminen tai sen optimointi oli ajatuksena. Esimerkkicasessa siis ajan akusta 60% kapaa pois ja pääsen perille 40% kapaa jäljellä. Ajan auton latauspaikalle ja maksan 0,4senttiä/kwh. Voisin lataa 6h aikana akun täyteen tai rajoittaa latauksen vaikkapa 80%. Kotona odottaa 0,1s/kwh hinta. Tuota lähinnä ajattelin, että minimoisin kulut. En tosin ollut edes kuullut joutoaikataksasta. Pitääkin tsekata, että mitä kohteen joutoaikataksa on. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että ajan auton lataukseen ja jätän sen 6h kiinni jolloin saan akun täyteen ja minimoin mahdollisen joutoaikakulun.
Hinnat taitaa olla kuitenkin x euroa/kWh, mutta itse asiaan.

Latausnopeuttakin voit rajoittaa pienemmäksi, mutta aika monella laturilla alkaa myös pidemmissä latauksissa aikataksa rullaamaan, joten senkin hyöty jäänee minimaaliseksi. Jos auton siirto lataukseen onnistuu tyyliin 2h ennen lähtöä niin käy siirtämässä ja lataa lyhyemmän aikaa vain? Aiheuttaa vähiten haittaa muillekkin. Tai sitten pysähdys pikalaturille ja nopeasti tarvittava määrä kotiin pääsemiseksi.

Tarkemmin tietämättä latauskohdetta vaikea sanoa mitä kaikkia taksoja siellä pyörii milloinkin, mutta kaikkien muiden puolesta fiksuinta on ladata sen aikaa kun tarvitsee ja vapauttaa ruutu muiden käyttöön.
 
Tuo joustoaikamaksu pitäisi olla kyllä jokaisessa laturissa. Mitään järkeä seisottaa autoa laturissa jos ei sitä lataukseen käytä ja täyttä kiusan tekoa muita laturia tarvitsevia kohtaan. Monesti latureita on vielä niin vähäisesti että turhaa seisotusta laturissa pitäisi välttää.

Yllä olevassa tapauksessa varmaan type2 latauksesta kyse, mutta on tuossakin 6h laturin varaaminen aika ikävää muita asiakkaita kohtaan. Toki ccs/chademo pikalaturi varaaminen tuollaiseksi ajaksi turhaa vasta olisikin.

Mä nyt vastaan tähän heti ja erikseen, että auto olisi kyllä latauspaikalla ja sitä ei yksinkertaisesti olisi mahdollista käydä 6h aikana siirtämässä latauspaikalta pois. Eli sellainen ajatus, että mä tarkoituksella ja vittuillakseni roikottaisin yhtään mitään ja missään, on ihan turhaa spekulointia. :)
 
Hinnat taitaa olla kuitenkin x euroa/kWh, mutta itse asiaan.

Latausnopeuttakin voit rajoittaa pienemmäksi, mutta aika monella laturilla alkaa myös pidemmissä latauksissa aikataksa rullaamaan, joten senkin hyöty jäänee minimaaliseksi. Jos auton siirto lataukseen onnistuu tyyliin 2h ennen lähtöä niin käy siirtämässä ja lataa lyhyemmän aikaa vain? Aiheuttaa vähiten haittaa muillekkin. Tai sitten pysähdys pikalaturille ja nopeasti tarvittava määrä kotiin pääsemiseksi.

Tarkemmin tietämättä latauskohdetta vaikea sanoa mitä kaikkia taksoja siellä pyörii milloinkin, mutta kaikkien muiden puolesta fiksuinta on ladata sen aikaa kun tarvitsee ja vapauttaa ruutu muiden käyttöön.

Joo hintayksikkö väärin. Ei ihan noin halpaa sähköä ole mulle tarjottu :D Tässä varmaan parhain ratkaisu on tuo pikalaturistoppi sitten jossakin paluumatkalla.
 
Tyhmä kysymys, mutta miten latausasemilla toimitaan jos ei ole tarvetta vetää akkua täyteen palveluntarjoajan hinnoilla ja jos autoa ei pääse siirtämään heti pois kun poweria akussa olisi rittävästi? Määrittelettekö autossa max. akkulatauksen prosenttimäärän vai katkotteko latauksen jotenkin latauspalveluntarjoajan sovellusta käyttäen vai..?
Molemmat onnistuvat, eli joko autosi päättää lopettaa latauksen (koska esim. yläraja tulee vastaan), tai jos käytät latauspalveluntarjoajan äppiä latauksen hallintaan, niistä kai yleensä voi myös päättää latauksen etänä. Ainakin plugitcloudin ja K-Latauksen äpeistä pystyy muistikuvani mukaan, muita en ole toistaiseksi käyttänyt vaikka onkin puhelimeen asennettuna.

Tosin jos kyseisessä paikassa on latauspaikoissa ruuhkaa, on moraalisesti ja eettisesti väärin seisottaa autoaan latauspaikalla, jos ei kerran lataa siinä. Ainakin itseäni on välillä ketuttanut kun latauspaikat ovat täynnä ja joissakin niistä on auto kyllä tolpassa kiinni, mutta tolppa on vihreänä eikä lataa. Tekisi mieli ottaa rekkarista puhelinnumero selville ja soittaa perään että käys siirtää autosi, täällä olisi muitakin joiden tarvitsee ladata. Tai edes jättää heippalappu tuulilasiin, punaisella tussilla.

Tietty jos latauspaikoilla on kovin väljää ja on hiljainen aika, sitten pyh.
 
Ajan auton latauspaikalle ja maksan 0,4senttiä/kwh. Voisin lataa 6h aikana akun täyteen tai rajoittaa latauksen vaikkapa 80%. Kotona odottaa 0,1s/kwh
En usko noita hintoja. :) Tarkoitit varmaan euroja.

En tosin ollut edes kuullut joutoaikataksasta. Pitääkin tsekata, että mitä kohteen joutoaikataksa on. Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että ajan auton lataukseen ja jätän sen 6h kiinni jolloin saan akun täyteen ja minimoin mahdollisen joutoaikakulun.
Jos puhut 6h latauksesta, veikkaan että viittaat esim. 11/22kW AC-latausasemiin. Niissä ei välttämättä joutoaikataksaa ole, mutta joskus on.

Esim. K-latauksen AC-asemilla alkaa mennä kWh-hinnan lisäksi aikamaksua 2c/min kahden tunnin latailun jälkeen.
K-latauksen DC-pikalatausasemilla puolestaan aikamaksu alkaa laskuttaa ekstraa jo 45 minuutin jälkeen, ja on rouheat 20c/min (kWh-hinnan lisäksi).

Kauppakeskuksien AC-latausasemilla ei välttämättä tuollaista erillistä aikalatausmaksua ole; ei tarvitse koska yleensä niissä alkaa parkkimaksu raksuttaa ensimmäisen 1-3 tunnin ilmaisen parkin jälkeen, mikä tehokkaasti hätistelee liian pitkään latailijat pois koko parkkihallista kunnollisia kansalaisia häiritsemästä.
 
Hyvin voisi pikalatureilla olla vaikka 30-45min jälkeen joku 1€/min niin pysyisi vapaana tarvitsijoille eikä turhaan notkuttaisi piuhan päässä.
 
Hyvin voisi pikalatureilla olla vaikka 30-45min jälkeen joku 1€/min niin pysyisi vapaana tarvitsijoille eikä turhaan notkuttaisi piuhan päässä.
No, eiköhän vaikka K-Latauksen 20c/min ole ihan tarpeeksi hyvä syy kiirehtiä hakemaan auto pois 45 min jälkeen. 1€ tai 10€/min on vähän ilkeä jos se latailija onkin joku vanha mummo joka liukastui ulkona ja loukkasi jalkansa ja joutui sairaalaan. Siinä vaiheessa mummon lienee parempi kuolla sairaalaan, välttääkseen ylisuuren latausmaksun.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 387
Viestejä
4 493 847
Jäsenet
74 199
Uusin jäsen
trajanie

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom