Yleistä keskustelua sähköautoista

Ei noi wltp lukemat ainakaan mun käytössä merkittävästi ole pielessä ihan reaalimaailmassakaan.
Varmasti löytyy tilanteita, joissa lukema sattuu osumaan juuri kohdalleen. Tai sitten vain ajelet 50 % tyhjässä kaupungissa, 25 % ruuhkaisella maantiellä ja 25 % ruuhkaisella moottoritiellä. Jos lukema osuu kohdilleen kun lähdet akun toimintamatka pituiselle reissulle maantielle milloin tahana paitsi juhannuksena, on autosi testaus vain tehty väärin ja ilmoitettu luku on tuurilla oikeaa kulutusta vastaava.
 
marraskuun sähkönkulutus oli itsellä ( Y tesla) 29KwH / 100km, ajoa reilu 900km. Sis. lataushäviöt
pätkäajossa ( pari kilsaa kauppaan ja takaisin ) meni luokkaa 800-1000wh/km eli range alle 100km :)

Pointti oli että kulutus ihan muuta kuin WLTP:t kun sattuu kuukausi että on lähes pelkkää pätkäajoa ja vähän kilsoja
Täällä kans marraskuun latauskulutus (Model 3) 27 kWh/100km sis. lataushäviöt ja esilämmitykset. Oma "ennätys" viime helmikuussa 33 kWh/100km.
 
on autosi testaus vain tehty väärin
Ei ole, vaan oikein silloisen standardin mukaisella tavalla, eikä jonkun tai kaikkien N miljoonan autonkäyttäjän yksilöllisellä profiililla.

Olisihan se ihan kiva, jos saisi tuosta noin vain tietää kulutuksen milloin mihinkin olosuhteeseen, mutta sen selvittäminen tarkasti ei valitettavasti ole realistista.
 
Itse huomioinut kun olen kirjaa pitänyt tämän kalenterivuoden, niin käytössä olevilla 1-vaihelatauksilla 8A töissä ja 12A kotona, niin lataushäviöt & esilämmitykset ovat kokonaisuudessaan luokkaa 25%.

Nyt kun työpaikan latausta muutettu, niin huomaa että 3-vaihelatauksella se jää jonnekin 5-10% luokkaan. Ja nyt ollaan normiarkiajossa siinä ettei kotona edes tarvitse ladata :cool:
 
Ei ole, vaan oikein silloisen standardin mukaisella tavalla, eikä jonkun tai kaikkien N miljoonan autonkäyttäjän yksilöllisellä profiililla.

Olisihan se ihan kiva, jos saisi tuosta noin vain tietää kulutuksen milloin mihinkin olosuhteeseen, mutta sen selvittäminen tarkasti ei valitettavasti ole realistista.
Pointti oli siinä, että WLTP-sykli ei määritelmän mukaan voi mitenkään tuottaa lopputulosta, joka vastaisi pidempää maantiesiirtymää tasaisehkolla nopeudella. Jos lukema ja kulutus vastaavat tuossa tapauksessa, on testaus täytynyt todellakin tehdä väärin.
 
Pointti oli siinä, että WLTP-sykli ei määritelmän mukaan voi mitenkään tuottaa lopputulosta, joka vastaisi pidempää maantiesiirtymää tasaisehkolla nopeudella. Jos lukema ja kulutus vastaavat tuossa tapauksessa, on testaus täytynyt todellakin tehdä väärin.
Aika isolla osalla autoilijoista joita tuo kuinnostaa on kyllä jonkinlainen käsitys siitä miten oma ajoprofiili suhteutuu tuohon wltp lukemaan. Jokainen järkevä ihminen myös ymmärtää että tuo on vakioiduissa olosuhteissa tehty testi.

Mitä tulee tuohon miten se wltp sopii esim tasaiseen maantieajoon, niin se nyt on taas autotyypistä kiinni. Sähköautolla maantieajo voi olla aika lähellä wltp lukemaa, koska se kuluttaa vähemmän kuin motariosuus ja enemmän kuin kaupunkiosuus. Polttiksella tuo voi mennä toisinpäin.

Sähköautoissa tuota wltp lukemaa on tullut sotkemaan lämmitysenergian tarve, joka nyt kuitenkin on meillä omanlaisensa oikku, jonka vaikutus on paljon radikaalimpi kuin auton keskivertokäyttäjällä, mutta tuo nyt vaan kuuluu osana erittäin pohjoisessa asumisen riemuihin.
 
Ioniq 5:n hinnastoon kun vertaa, niin tämähän on ihan ok, suorastaan jopa edukas. Hiukan kyllä tuo saatavuus mietityttää, kun HDAII:sta mainostavat varusteissa.

Kuulemma ensimmäiset olisivat saamassa n. vuoden päästä, mikä vähän ihmetyttää kun uutta Ioniq 5:sta joutuu odottamaan sen 2 vuotta. Itsellä ei kuitenkaan enää mitään panosta pelissä kun allekirjoitin juuri uuden yksityisleasing-sopimuksen kolmeksi vuodeksi. Täytyy varmaan kuitenkin vuoden päästä jo ruveta haistelemaan tilannetta kauanko kestää uudella Hyundailla jos se on vieläkin se kaksi vuotta. :D

Joo yllättävän edullinen, katsoin omaa Ioniq 5 -tarjousta AWD Ultimatesta niin listahintahan on melkein sama ennen alennuksia.
 
Tuo on melkein halvempi, kun tuossa saa nahat ja 20" pyörät, HDAII jne.. samalla rahalla.
 
Siis kaiken järjen mukaanhan tuon Ioniq 6 pitäisi olla selvästi halvempi kuin 5, kuitenkin pienempi sedan-malli kyseessä. Vähän niinkuin model 3 vs Y. Nyt kuitenkin 6 on saman hintainen kuin 5. Mielestäni on liian kallis tuollaiseksi.
 
Siis kaiken järjen mukaanhan tuon Ioniq 6 pitäisi olla selvästi halvempi kuin 5, kuitenkin pienempi sedan-malli kyseessä. Vähän niinkuin model 3 vs Y. Nyt kuitenkin 6 on saman hintainen kuin 5. Mielestäni on liian kallis tuollaiseksi.

No jos asiaa tuolla tavalla ajattelee. Netissä ollut vaan aika paljon juttua ennen julkaisua, että premiumimpi auto joten hinta luultavasti myös korkeampi. Niin minulle sanottiin ihan autokaupassakin tuossa kesällä kun kyselin.
 
Siis kaiken järjen mukaanhan tuon Ioniq 6 pitäisi olla selvästi halvempi kuin 5, kuitenkin pienempi sedan-malli kyseessä. Vähän niinkuin model 3 vs Y. Nyt kuitenkin 6 on saman hintainen kuin 5. Mielestäni on liian kallis tuollaiseksi.
Viitonen on kuitenkin varsin lyhyt fastback, kuutonen selvästi pidempi. Että kumpi nyt isompi sitten on. Toinen tötterö ja toinen sutjakkaampi.
 
No jos asiaa tuolla tavalla ajattelee. Netissä ollut vaan aika paljon juttua ennen julkaisua, että premiumimpi auto joten hinta luultavasti myös korkeampi. Niin minulle sanottiin ihan autokaupassakin tuossa kesällä kun kyselin.
Ainakin videoissa näyttää sisältä hyvin samalta kuin oma vitonen. Tekniikkakin sama. Näyttäähän tuo tosiaan olevan jopa 20cm pidempi, akseliväli melkein sama.
 
Millainenhan tuo kattolinja mahtaa olla kuskin paikalta? Jotain autotubettajaa katsoin ja hänellä ainakin otsa viisti tuulilasin yläreunaa ja jakaus halkoi kattoa. Myös polvet olivat varsin koukussa. Ei oikein tällainen 195cm kaveri uskalla autoa istumalta ostaa vaikka ioniq 6 todella kiinnostaisi. Luulen että tilauskirjat on jo Suomen ensimmäisten osalta kiinni. Britit olivat muistaakseni saaneet 2500kpl erän vuodelle 23. Onko se sitten paljon vai vähän, en tiedä yhtään…
 
Kyllähän tuota 6:sta on tosiaan asemoitu ylempään luokkaan kuin käyttöesine 5:sta. Vähän kuin mersulla vertais EQB/C ja EQE/S. Teslalla vastaavat verrokit pitäisi mielestäni enemmän olla Y vs. S kuin 3 vs. Y. Tekniikka (5 vs 6) on varmasti samaa, mutta esim. äänieristyksessä ja muussa näkymättömässä voi tulla eroja. Ei ole tainnut kukaan koeajaa kutosta vielä.

Tässä jutussa taisi olla maininta, että kuskinpaikalla on pari senttiä vähemmän korkeutta kuin vitosessa. Takana ero oli jo 5 senttiä ja 175 cm kaveri alkoi olla katossa kiinni.
 
Ei ole tainnut kukaan koeajaa kutosta vielä.

Youtuben puolelta löytyy koeajoja Koreassa järjestetyistä tilaisuuksista, esim.
.

Meni itsellä tilaukseen, mutta täytyy vielä miettiä mahd. keväällä olevan koeajon jälkeen, että haluanko tuon oikeasti. En oikein osaa päättää, tykkäänkö tuon ulkonäöstä. Värejä niukasti tarjolla ja ovat aika tylsiä. Toimitusaika nyt eniten mietityttää, hyvin mahdollista ettei ensi vuonna tule ainuttakaan myytyä autoa tänne asti.
 
Hyvin vaikea nähdä tuota sen ihmeellisempänä käyttöesineenä kuin vitostakaan. Samat napit ja romut siellä ohjaamossa on. Vitonenkin on jo rengasmelultaan varsin hiljainen auto.
 
Hyvin vaikea nähdä tuota sen ihmeellisempänä käyttöesineenä kuin vitostakaan. Samat napit ja romut siellä ohjaamossa on. Vitonenkin on jo rengasmelultaan varsin hiljainen auto.
Aika monella valmistajalla on samat napit ja romut vaikka mallien hintaluokassa on isot erot… Ei vitonen mitenkään spesiaali melultaan ole, parempikin sais olla. Noh, mielikuvan kutosesta Hyny on saanut premiumina luotua, livenä sen sit näkee vasta paremmin mikä on todellisuus. Joka tapauksessa ei tuolla nyt mitään syytä ole vitosta paljon halvempi olla kuten esitit.
 
Ei ole tainnut kukaan koeajaa kutosta vielä.

Tekniikan Maailmalla on ilmaiseksi luettavissa oleva koeajo, varsinkin takatiloista oli tullut negatiivista kommenttia.

Toki auton vain 1,5 metrin korkeus näkyy rajoitetumpina sisätiloina, etenkin takaistuimella Ioniq 5:n yltäkylläinen väljyys on vaihtunut jopa ahtaudeksi. Jo 175 senttimetrisellä pääntila alkaa loppua, eivätkä talvikengät mahdu etuistuinten alle, mikä pakottaa polvet koukkuun tehden heikosta reisituesta olemattoman.

Mataluutta osasi odottaa, mutta 2,95 metrin akselivälin olisi odottanut silti venyvän parempiin takatiloihin.

Tavaratilaksi Hyundai kertoo 401 litraa. Keulatavaratila on takavetoisessa 45 litraa, neliveto kutistaa sen 14,5 litraan.

Kokonaispituutta autolla on 4,86 metriä. Ioniq 6 on siis isommasta numerosta huolimatta Ioniq 5:ttä ahtaampi auto. Kutonen on myös joitakin satasia vastaavalla tapaa varusteltuja vitosia edullisempi.
 
Tämän lienee kaikki sähköautoskeneä seuraavat jo nähneetkin, mutta linkitetääs kuitenkin tänne.
Eli asennetaan vanhaan (ensimmäisen?) sukupolven Nissan Leafiin uudemman mallin 62kwh akku. Tulee kivasti rangea wanhaan Leafiin, ja menee melkein heittämällä paikalleen.

 
Tämän lienee kaikki sähköautoskeneä seuraavat jo nähneetkin, mutta linkitetääs kuitenkin tänne.
Eli asennetaan vanhaan (ensimmäisen?) sukupolven Nissan Leafiin uudemman mallin 62kwh akku. Tulee kivasti rangea wanhaan Leafiin, ja menee melkein heittämällä paikalleen.


Vaikea kuvitella että joku tykkäisi Leiffistä niin paljon että moiseen ryhtyy. :D
No ehkä "koska mä voin" -mentaliteetilla.
 
Aika isolla osalla autoilijoista joita tuo kuinnostaa on kyllä jonkinlainen käsitys siitä miten oma ajoprofiili suhteutuu tuohon wltp lukemaan. Jokainen järkevä ihminen myös ymmärtää että tuo on vakioiduissa olosuhteissa tehty testi.

Mitä tulee tuohon miten se wltp sopii esim tasaiseen maantieajoon, niin se nyt on taas autotyypistä kiinni. Sähköautolla maantieajo voi olla aika lähellä wltp lukemaa, koska se kuluttaa vähemmän kuin motariosuus ja enemmän kuin kaupunkiosuus. Polttiksella tuo voi mennä toisinpäin.

Sähköautoissa tuota wltp lukemaa on tullut sotkemaan lämmitysenergian tarve, joka nyt kuitenkin on meillä omanlaisensa oikku, jonka vaikutus on paljon radikaalimpi kuin auton keskivertokäyttäjällä, mutta tuo nyt vaan kuuluu osana erittäin pohjoisessa asumisen riemuihin.
Itselle yksi asia mitä en ollut ymmärtänyt on ylämäkien vaikutus. Maantiellä ylämäkeen niin dieselillä hetkellinen kulutus näytti ehkä 30% enemmän mutta sähköllä saattaa mittari näyttää +200% kulutusta mäessä.
 
Itselle yksi asia mitä en ollut ymmärtänyt on ylämäkien vaikutus. Maantiellä ylämäkeen niin dieselillä hetkellinen kulutus näytti ehkä 30% enemmän mutta sähköllä saattaa mittari näyttää +200% kulutusta mäessä.

Vuosia sitten, jo ensimmäisien Model S:ien kohdalla sanoivat, että eniten "kuluttaa" maantiellä jos on loskaiset tiet. Polttiksissa ei niin suurta eroa tule, onko tiellä lunta/loskaa vai kuiva tie.
Menee vähän samaan kastiin tuon ylämäkijutun kanssa. Sekä tuleehan sähköautoissa suuremmat prosentuaaliset erot kulutuksessa, kuin polttiksissa, jos vaihtaa levempää tai muuten huonommin rullaavaa rengasta alle.
 
Itselle yksi asia mitä en ollut ymmärtänyt on ylämäkien vaikutus. Maantiellä ylämäkeen niin dieselillä hetkellinen kulutus näytti ehkä 30% enemmän mutta sähköllä saattaa mittari näyttää +200% kulutusta mäessä.

No pitäiskö asiaa ajatella eri "moottorien" hyötysuhteen kautta?
 
Youtuben puolelta löytyy koeajoja Koreassa järjestetyistä tilaisuuksista, esim.
.

Meni itsellä tilaukseen, mutta täytyy vielä miettiä mahd. keväällä olevan koeajon jälkeen, että haluanko tuon oikeasti. En oikein osaa päättää, tykkäänkö tuon ulkonäöstä. Värejä niukasti tarjolla ja ovat aika tylsiä. Toimitusaika nyt eniten mietityttää, hyvin mahdollista ettei ensi vuonna tule ainuttakaan myytyä autoa tänne asti.

Kivanoloinen auto. Saatavuus varmaankin kysymysmerkki.
 
Ensimmäisen kuukauden tilaajat saa ens vuonna ehkä kesään mennessä, sen jälkeen aletaan tarjoamaan -24...

Näin sisarmallien perusteella. :o/
 
Ensimmäisen kuukauden tilaajat saa ens vuonna ehkä kesään mennessä, sen jälkeen aletaan tarjoamaan -24...

Näin sisarmallien perusteella. :o/

Aika optimistinen, kun autokaupastakin "luvattiin" toimitus ensimmäisille vasta Q3/Q4 2023. Toki voi olla että Ioniq 5:sen jälkeen lupaavat paljon pidempiä aikoja ihan varmuuden vuoksi.
 
En halunnut vetää lonkalta ns. "ylioptimistista" näkemystä.
 
Itselle yksi asia mitä en ollut ymmärtänyt on ylämäkien vaikutus. Maantiellä ylämäkeen niin dieselillä hetkellinen kulutus näytti ehkä 30% enemmän mutta sähköllä saattaa mittari näyttää +200% kulutusta mäessä.
Osittain tuo johtuu siitä että polttomoottorin hyötysuhde paranee kun kuormitus kasvaa, jonka takia se kulutus ei lisäänny lineaarisesti, mutta suurin syy on siihen että se hetkellisen kulutuksen mittari ei vaan näytä oikein.

Esim vanhemmissa volvoissa oli ajotietokoneessa vähän realistisempi hetkellisen kulutuksen mittari, joka sai ihmiset hälmistelemään volvon valtavaa kulutusta, kun hetkellinen kulutus riehuu joka kiihdytyksessä yli 50l/100km.
 
Osittain tuo johtuu siitä että polttomoottorin hyötysuhde paranee kun kuormitus kasvaa, jonka takia se kulutus ei lisäänny lineaarisesti, mutta suurin syy on siihen että se hetkellisen kulutuksen mittari ei vaan näytä oikein.

Esim vanhemmissa volvoissa oli ajotietokoneessa vähän realistisempi hetkellisen kulutuksen mittari, joka sai ihmiset hälmistelemään volvon valtavaa kulutusta, kun hetkellinen kulutus riehuu joka kiihdytyksessä yli 50l/100km.
Toisaalta ihmettelin aikoinaan kaverin V70 mk2 että se ei näyttänyt tyhjäkäyntikulutusta lainkaan.
Näytti nollaa, omassa autossa vaihtoi tyhjäkäynnillä tuntikulutukseen 0,5L/H.
 
Omassa pari vuotta vanhassa Volvossa ajotietokone näyttää 15-17l kulutusta pidemmässä ylämäessä. Tasaisella taas perus n. 5-6l.
 
Olikos se joku firma minkä kautta kannatti hankkia tagi sähköauton latailuun? Oli muistaakseni sellainen että tagi oli edullisin hankkia ja sopi mahd monen latureita tarjoavan operaattorin kanssa yhteen? Vai muistelenko aivan väärin että joku tälläinen oli.
 
Viimeksi muokattu:
Vuosia sitten, jo ensimmäisien Model S:ien kohdalla sanoivat, että eniten "kuluttaa" maantiellä jos on loskaiset tiet. Polttiksissa ei niin suurta eroa tule, onko tiellä lunta/loskaa vai kuiva tie.
Menee vähän samaan kastiin tuon ylämäkijutun kanssa. Sekä tuleehan sähköautoissa suuremmat prosentuaaliset erot kulutuksessa, kuin polttiksissa, jos vaihtaa levempää tai muuten huonommin rullaavaa rengasta alle.

Tutuilla useillakin sähköautoja. Kokeneet jossain määrin hankalaksikin tuon suuren kulutuseron. Tesla tuttu sanoi useamman Teslan kokemuksella, että kulutusero voi olla yhdeksänkertainen talvisen loskakelin ja kesäisen kuivan kelin välillä. Kesälläkin sateella lyhenee akun kesto aika paljon. Mitenkähän alppimaissa kokemukset? Ilmeisesti siis pitkässä alastulossa liki nollakulutus ja ylös alpeille noustessa sitten moninkertainen? Norjassa sähköautokanta iso, mitenkähän latailut alkavat tuntua sähköverkoissa? Jotain uutisia ollut, ettei Norja myisi sähköään talvella. Sveitsissä puuhaavat ihan lataus- ja käyttökieltoakin talven sähköpulaan hätähoidoksi. Tuskin sentään voivat milläänlailla turistien sähköautoiluun puuttua paitsi tietenkin sähkön hinnoittelulla.
 
Tesla tuttu sanoi useamman Teslan kokemuksella, että kulutusero voi olla yhdeksänkertainen talvisen loskakelin ja kesäisen kuivan kelin välillä.

Jaa että se kesällä melko tyypillinen 15-20kWh per 100km voisi olla joskus toiste 150-200kWh/100km?

Nyt kuulostaa kyllä pahalta väärinymmärrykseltä. Joo, varmaan se täyskaasukiihdytyksessä voi viedä hetkellisesti satoja kWh:ta laskennallisesti, mutta eihän tuo nyt mitenkään voi pitää paikkaansa.
 
että kulutusero voi olla yhdeksänkertainen talvisen loskakelin ja kesäisen kuivan kelin välillä.
Tolla Teslalla ei sitten kovin pitkiä matkoja talvella mennä. 30-50km välein pikalaturille talvella. Toivotan tutullesi todella paljon tsemppiä tulevaan talveen.
 
Kokeneet jossain määrin hankalaksikin tuon suuren kulutuseron. Tesla tuttu sanoi useamman Teslan kokemuksella, että kulutusero voi olla yhdeksänkertainen talvisen loskakelin ja kesäisen kuivan kelin välillä. Kesälläkin sateella lyhenee akun kesto aika paljon.
Kulutuserohan voi olla mitä vaan jos sen niin haluaa ilmaista. Sehän voi olla vaikka ääretön, jos tyhjentää akun lämmittämällä pihassa ajamatta metriäkään.

Mutta käytännössä ajonaikainen kulutus on aika vaikea saada yhdeksänkertaiseksi. Esimerkkinä oma kulutus: kesällä pitkän ajan keskikulutus näytti omalla ajoprofiililla 13.2kWh/100km. Nyt tällaisella tavanomaisella etelän talvikelillä, kun lämmöt ovat olleet -6 - +2 välillä, on keskikulutus samalla ajoprofiililla viimeiseltä 1450 kilometriltä 17.8kWh/100km. Talvella toki menee ajon ulkopuoliseen kulutukseen, kuten esilämmitykseen enemmän kuin kesällä.
 
Volvo XC40 ja C40 saavat lisää akkukapasiteettia ja rangea sekä kaksivetoiset mallit muuttuvat takavetoisiksi. Polestar 2 seuraa oletettavasti perässä?
 
Tutuilla useillakin sähköautoja. Kokeneet jossain määrin hankalaksikin tuon suuren kulutuseron. Tesla tuttu sanoi useamman Teslan kokemuksella, että kulutusero voi olla yhdeksänkertainen talvisen loskakelin ja kesäisen kuivan kelin välillä. Kesälläkin sateella lyhenee akun kesto aika paljon. Mitenkähän alppimaissa kokemukset? Ilmeisesti siis pitkässä alastulossa liki nollakulutus ja ylös alpeille noustessa sitten moninkertainen? Norjassa sähköautokanta iso, mitenkähän latailut alkavat tuntua sähköverkoissa? Jotain uutisia ollut, ettei Norja myisi sähköään talvella. Sveitsissä puuhaavat ihan lataus- ja käyttökieltoakin talven sähköpulaan hätähoidoksi. Tuskin sentään voivat milläänlailla turistien sähköautoiluun puuttua paitsi tietenkin sähkön hinnoittelulla.
Ei se kulutusero voi olla yhdeksänkertainen saman nopeuden matka-ajossa, vaan ennemminkin 1,9-kertaisesti. Arkijärkikin jo sanoo, ettei jonkun 500 km WLTP-auton kesäinen 400 km maantie-range ole loskassa 44 km.

Tehonkin kautta voi ajatella asiaa. Em. auton akku on vaikkapa 77 kWh. Jotta se tyhjenisi loskassa 44 km matkalla kasikympin keskinopeudella, tulisi keskitehon olla 139 kW. Lämmitys vienee enintään 2 kW (kun siis loskaa, eli plussakeli), joten etenemiseen 137 kW. Eihän noin raskaassa ajosuoritteessa keskitason parilitraisen turbodieselin teho riitä 80 km/h nopeuteen edes kolmosvaihteella. Todellisuudessa yksilitraiset vaparitkin kuitenkin pääsevät eteenpäin loskaisella maantiellä, joten sähköauton matkakulutus ei voi yhdeksänkertaistua kesäisestä edes loskassa.

Yhdeksänkertaistus tietysti onnistuisi, jos verrataan loskaisella parkkipaikalla pyörimistä kesäiseen taajama-ajoon. Vertailussa ei kuitenkaan juuri ole mieltä, koska harvaa kiinnostaa ajaa koko akkua tyhjäksi parkkipaikalla. Taajama-ajon rangekaan ei ole kovin oleellista, koska harvemmin sitä tehdään satoja kilometrejä saman päivän aikana. Yöllä voi ladata lisää.

Eri olosuhteiden kulutuserolla on merkitystä lähinnä maantiellä 80/100 nopeuksilla (120-rajoituksella harvemmin on kovaa pakkasta/loskaa) ja silloinkin vain pidemmillä matkoilla. Olen sähkö-Miillä ajanut erään 30 km pätkän kesällä 12 kWh/100 km ja talvella@-22 C meni pahimmillaan kylmältä parkkikselta tahallaan ilman esilämmitystä lähtien 19 kWh/100 km, eli ~60 % enemmän kuin kesällä. Paksua loskaa ei ole tullut vastaan kuin taajamassa, ja siellä rangella ei juuri ole merkitystä. Kulutus oli noin nelinkertainen vs. kesä, mutta matka oli vaivaiset 4 km, eli matkustamon alkulämmitys näytteli suurta roolia. Lyhyen 4 km matkan johdosta energiaa kului absoluuttisesti vähän vaikka per 100 km -lukema olikin suuri.


Kaverin Tesla Model S85 on vienyt Espoo-Oulu-Espoo -työreissulla kesällä vähimmillään 17 kWh/100 km ja viiden talven aikana huonoin lukema samalla reitillä on ollut 24 kWh/100 km. Huonoin on siis 41 % korkeampi kuin eco-enkka kesällä. Kilsoja autossa 300 tkm, mistä kaveri ajanut 160 tkm.


Alpit:

Reitti kulki Italian Aostasta (570 m merenpinnasta) Gran San Bernandon ylityspaikan (2470 m) kautta Sveitsiin, kunnes korkeus merenpinnasta oli sama 570 m kuin lähtöpaikassa Italiassa. Tällöin matkaa oli kertynyt 83,5 km.

Nousuvaihe alkupuoliskolla, 570 m -> 2470 m:
-matka 43,1 km
-energiaa kului 21,8 kWh
-keskikulutus oli 50,5 kWh/100 km

Laskeutuminen loppupuoliskolla, 2470 m -> 570 m:
-matka 40,4 km
-energiaa kului -6,6 kWh (eli kertyi akkuun vaikka ajettiin samalla 40,4 km)
-keskikulutus oli -16,3 kWh/100 km

Nousu ja lasku yhteensä, 570 m -> 570 m:
-matka 83,5 km
-energiaa kului 15,2 kWh (~20 %, jos akun netto olisi 75 kWh)
-keskikulutus oli 18,2 kWh/100 km

"Alamäessä ajaminen oli helppoa. Jarrupolkimeen ei tarvinnut koskea käytännössä kertaakaan, sillä "moottorijarrutus" eli liike-energian talteenotto riittää hidastamaan vauhtia riittävästi jopa jyrkimmissä kohdissa serpentiinitiellä."

Vaikka akkua kuluisi 75 kWh akulla vain ~20 %, niin täydellä akulla ei silti voisi ajaa viittä vastaavaa reissua, koska reitin korkeimmassa kohdassa varausta on hetkellisesti vähemmän. Neljä reissua kuitenkin onnistuisi ilman välilatausta, ja silloin perillä akkua olisi ~20 % jäljellä. Alimmillaan SoC olisi tällaisessa kuvitteellisessa testissä neljännen reissun puolivälissä, ~5-10 %.

Auto oli Model S 75/85, eli ei aivan suurimpia akkuja. Massaa oli noin 2 400 kg (45 MJ / 1900 m / 9,8 m/s2 = 2 417 kg).
 
Juu taajamassahan talvella kulutus on laskennallisesti kova kun lämmitys syö 2kW mutta sillä ei ole mitään väliä kun 70kwh akusta 2kW lämmitystä pyörittää 35 tuntia. Pakko kai taajama-ajajankin on välillä nukkua.
 
Vakavaa pohdintaa sähköverkon riittämisestä viime kesäkuulta, kun sähkö oli halpaa ja sähköautoilu liki ilmaista. Ei kai ole käymässä niin, että sähkömme ja talojemme lämmittäminen alkaa käydä mahdottomaksi ainakin pörssisähköllä. Olisiko sähköautojen lataus siirrettävä kokonaan latausasemille? Autojen ja kodin lämmityssähkö eriytetään täysin. Autolle 1€ ja kodeille 0.1€ kWh:lta.
Yllättävän pieni, vain noin 0.5 TW:n lisäkuormitus nostaa pörssisähkön hinnan 4€:oon. Sähköautojen (täys+hybridi) määrä on juuri tuloillaan 150 tuhanteen. Vaikka ottaisivat vain 10-15 kWh per päivä sähköä, se on helposti parin ydinvoimalan verran, jos latailu osuu kapealle tuntiskaalalle. Ilmeisesti nyt 30+ kWh-hintataso johtuu sähkäreiden yöajastuksista. Se voisi olla öisin 5-15 snt välillä ilman autojen latailua. En usko, että öisin klo 01/02 alkavat alkaen 11 kW latailut noin 150000 sähkärin voimilla jäisivät vaikutuksettomiksi. Ei, epäilen, että sähkönhinta on kriisissä kotien kannalta juuri liian äkkiä isoksi kasvaneen sähköauton boomin takia. Ensiapuna voisi olla erittäin ripeä erottelu sähkön käytössä auton 'polttoaineena' versus kotien lämmitykseen, valaistukseen ja ruuanlaittoon. Käsittömätöntä, että koko sähköautoilussa lähdettiin liikkeelle agendalla, että sähkärit liikkui liki ilmaiseksi ja muut veronmaksajat pönkittivät agendaa hankintatuilla.
 
Sähköautojen (täys+hybridi) määrä on juuri tuloillaan 150 tuhanteen. Vaikka ottaisivat vain 10-15 kWh per päivä sähköä, se on helposti parin ydinvoimalan verran, jos latailu osuu kapealle tuntiskaalalle. Ilmeisesti nyt 30+ kWh-hintataso johtuu sähkäreiden yöajastuksista. Se voisi olla öisin 5-15 snt välillä ilman autojen latailua. En usko, että öisin klo 01/02 alkavat alkaen 11 kW latailut noin 150000 sähkärin voimilla jäisivät vaikutuksettomiksi.
Lähes missään plugarissa ei ole 11 kW latureita. Lähelläkään kaikissa täyssähköissäkään ei ole. Läheskään kaikilla ei ole 11 kW latausmahdollisuutta kotonaan ja kaikki niistä, joilla on, eivät kuitenkaan käytä täyttä tehoa. Läheskään jokaista sähköauto ei myöskään ladata joka ikinen yö. Jos autoja ladattaisiin ansiokkaasti vain öisin, akut päinvastoin tasoittaisivat sähkön tarvetta muun muassa aamun piikistä, jolloin miljoona Defaa lähtee pöhisemään. Suurin osa öisen sähkön käytön lisääntymisestä johtuu siitä, että teollisuus on siirtänyt tuotantoa yöaikaan.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 466
Viestejä
4 497 361
Jäsenet
74 211
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom