joku voi korjaa jos olen väärässä mutta eihän Eirassa/ullanlinnassa/punavuoressa ole parkkihalleja, johon sais latauspisteen ja ainoa noilla alueilla on asukaspysäköinti kadun varteen!!. jos tuolla olevien asukkaiden autot piotäis vaihtaa sähköautoihin , niin miten ratkaistaan tämän auton lataus!!. ruvetaanko oikeasti lataustönöjä rakentaa esim huvilakadun varteen kadulle monta kymmentä lataustönöä kun siellä on 20 autoa kadun varressa pysäköitynä ja jokainen auto vaatii sen latauksen ja vielä kaikki kaikki piuha säädöt iihen päälle. plus iso homma vetää kadut auki ja vetää sähkö kaapelit noille alueille
Ensimmäinen kysymys on, tarvitseeko Helsingin keskustassa olevien edes ladata sähköautojaan joka päivä? Kuinka paljon he ajavat päivittäin?
Olen ollut käsityksessä että keskustassa asuvilla, jos heillä autoa edes on, se on lähinnä vain jotain viikonloppumökkimatkoja yms. varten, ehkä arkisin töiden jälkeen myös (lasten) harrastuksiin. Esim. keskustassa asuvalla pankkiirikaverillani (no siis valuuttasijoittajaguru tai jotain) on joku Volvo parkissa tienvarressa, mutta tuntuu käyttävän sitä aniharvoin. Hän menee työpaikalleenkin joko julkisilla tai pyörällä jos sille päälle sattuu.
Jos noin on, eihän normi sähköautoa tarvitse latailla kuin ehkä kerran pari viikossa, ja aivan hyvin sen voi käydä suorittamassa jollain pääkaupunkiseudun lukuisista (pika)latausasemista.
Jos taas asuu keskustassa ja syystä tai toisesta tarvitsee autoa jatkuvasti arkenakin... no, aika monet tekevät silloin peliliikkeen ja muuttavat joko jonnekin lähiöön tai jopa muihin kuntiin, missä auton latailu vaikka kotipihalla ei ole yhtä suuri ongelma. Ei ole mikään yllätys että kun monet perheellistyvät, silloin tehdään kaksi asiaa:
1. Muutetaan hevon vettuun ahtaasta keskustakaksiosta tai -yksiöstä, jonnekin väljemmälle seudulle missä saa enemmän neliöitä perheelle kohtuuhinnalla. Jopa oma piha alkaa silloin kummasti kiinnostaa, edes rivari- tai paritalopiha.
2. Ostetaan auto.
Olen nähnyt niiiiiiin monta kertaa kuinka Helsingin kantakaupungissa asuva nuoripari on aluksi ollut ihan "ei me tulla koskaan mitään autoa tarvitsemaan" ja "emme voisi kuvitellakaan asuvamme jossain minne ratikka ei yllä", mutta kun eka lapsi on tuloillaan, hups yhtäkkiä alkaa joku espoolainen tai nurmijärveläinen rivari tai jopa omakotitalo kiinnostaa, ja perheeseen ilmestyy auto, joskus jopa kaksi.
Autosta voi luopua ja muuttaa takaisin keskustan yksiöön sitten kun joko eroaa tai jää leskeksi.