Yleistä keskustelua sähköautoista

Liisaisitko polttisautossa pelkän polttomoottorin? Sikäli samaa mieltä, että akun korjattavuus olisi hyvä asia jatkossakin. Riskipaikkoja ovat varmaankin akkua valvova elektroniikka, erilaiset sensorit ja jäähdytysjärjestelmä ja olisi suotavaa ettei koko akkua pidä romuttaa jos vaikka yksi akunhallintapiirikortti pimenee.
Vertaus ontuu, enemmin liisaisitko polttoaineen? Sehän onnistuu vapaana autoetuna jo Suomessa. Mutta tuohon akkupakettiin, jossa on aika hyvä idea taustalla kun useimmat ihmiset (lähes kaikki) tarvitsee todella pienen rangen. Sitten joskus se pidempi matka, jolloin Nion mallissa voisi ottaa auton pienellä akkupaketilla ja kesäloma- tai joululomamatkan lähestyessä tarviikin isomman akkupaketin, niin käy vaihtamassa sen.

Se onko tuo lopulta hyvä tai järkevä malli liisata akkua, niin vaikea sanoa. Tällä hetkellä se taitaa olla kohtuu kallista kun viime talvena laskeskelin niitä Norjan hintoja vertaa siihen, että ostaa akun omaksi. Tuossa on aika paljon riskejä valmistajalle/palveluntuottajalle, joten se näkyy liisauksen hinnassa.
 
Vertaus ontuu, enemmin liisaisitko polttoaineen? Sehän onnistuu vapaana autoetuna jo Suomessa. Mutta tuohon akkupakettiin, jossa on aika hyvä idea taustalla kun useimmat ihmiset (lähes kaikki) tarvitsee todella pienen rangen. Sitten joskus se pidempi matka, jolloin Nion mallissa voisi ottaa auton pienellä akkupaketilla ja kesäloma- tai joululomamatkan lähestyessä tarviikin isomman akkupaketin, niin käy vaihtamassa sen.

Se onko tuo lopulta hyvä tai järkevä malli liisata akkua, niin vaikea sanoa. Tällä hetkellä se taitaa olla kohtuu kallista kun viime talvena laskeskelin niitä Norjan hintoja vertaa siihen, että ostaa akun omaksi.
Ei onnu. HarriKo89 selvästi pohtii kalliin akkupaketin omistamiseen liittyvää riskiä. Polttomottoriautossa vastaava riski kohdistuu esimerkiksi polttomoottoriin (tai automaattivaihteistoon), jonka vaihtokustannus olisi täystuhon tapauksessa merkittävä (vrt. akkupaketin vaihto).

Tuo Nion idea on mielenkiintoinen konsepti, mutta kuten olen aiemmin kirjoittanut, ei tuossa oikeasti ole mitään järkeä henkilöautojen kohdalla. Järkyttävän kallis ratkaisu, vaatii maailmaan enemmän akkuja per sähköauto ja ei loppujen lopuksi säästä paljoakaan aikaa. Määrätyissä raskaan liikenteen sovelluksissa näen potentiaalia. (lisäys: Akun vaihdon kustannus on jo peruskoulumatikalla tultava kalliimaksi kuin saman energian lataaminen autossa olevaan akkuun. Kuinka paljon sinä olisit valmis maksaamaan vartin ajansäästöstä?)
 
Tässäpä se ihmetyksen aihe onkin. Kyllä polttisautoissa on aivan samoille asioille on tarve. Ilmanvastus alas. Miksi se on tullut nyt niin tärkeäksi että ulkonäkö "pilataan" rumilla aerodynaamisilla ratkaisuilla ?

Kenties se rajallinen range ja lataamisen hitaus on vaikuttanut tähän. Palatanko normaalin kun akkujen kapasiteetti kasvaa ja lataaminen nopeutuu merkittävästi ? Silllon ei tarvitse optimoida kaikkea ihan vimpan päälle ?
Siis eihän polttisautossa oikeasti se polttoaineenkulutus ole kovinkaan prioriteetilla suurimmalle osalle asiakkaista, eikä se itseasiassa sähköautossakaan ketään kiinnostaisi jos käytettävissä oleva range ei olisi ongelma.

Lähinnä, moniko asiakas hankkii polttoaineen kulutusta vähentäviä lisävarusteita? Jotain kevyemmin rullaavia renkaita voi olla, mutta ei niistäkään kukaan ole valmis extraa maksamaan. Sen sijaan polttoainetaloutta huonontavia varusteita tilataan jatkuvasti.

Raskaassa liikenteessä jossa tuo polttoaineenkulutus on ollut merkittävä tekijä lähes aina, ollaan ihan eri tavalla kiinnostuneita siitä kulutuksesta, ja sen suhteen tehdään joskus isojakin kompromisseja, koska kyse on bisneksestä eikä fiilistelystä.
 
Tuo Nion idea on mielenkiintoinen konsepti, mutta kuten olen aiemmin kirjoittanut, ei tuossa oikeasti ole mitään järkeä henkilöautojen kohdalla. Järkyttävän kallis ratkaisu, vaatii maailmaan enemmän akkuja per sähköauto ja ei loppujen lopuksi säästä paljoakaan aikaa. Määrätyissä raskaan liikenteen sovelluksissa näen potentiaalia. (lisäys: Akun vaihdon kustannus on jo peruskoulumatikalla tultava kalliimaksi kuin saman energian lataaminen autossa olevaan akkuun. Kuinka paljon sinä olisit valmis maksaamaan vartin ajansäästöstä?)
On tuossa merkittävä ajansäästö silti ja ennen kaikkea akun käyttöiän riskin ulkoistaminen. Tosin sanoisin, että autossa istuminen on aika nihkeää. Mieluummin laittaa laturiin ja menee kahville tai lounaalle/päivälliselle.

Se, miksi tuo ei ole järkevää raskaissa ajoneuvoissa liittyy oikeastaan siihen ettei merkittävää ajansäästöä saavuteta, koska kuskien on pysähdyttävä pakolliselle levolle joka tapauksessa. Lisäksi huomautan, että akkua vaihtaessa maksat sekä akunvaihtomaksun että siihen ladatun energian eli et säästä energian lataamisesta akkuun. Eli maksat kk-maksun (sisältyy 2 swappia) ja erotuksen siitä kuinka paljon kWh sait uuden akun mukana.
 
Viimeksi muokattu:
Siis eihän polttisautossa oikeasti se polttoaineenkulutus ole kovinkaan prioriteetilla suurimmalle osalle asiakkaista, eikä se itseasiassa sähköautossakaan ketään kiinnostaisi jos käytettävissä oleva range ei olisi ongelma.

Lähinnä, moniko asiakas hankkii polttoaineen kulutusta vähentäviä lisävarusteita? Jotain kevyemmin rullaavia renkaita voi olla, mutta ei niistäkään kukaan ole valmis extraa maksamaan. Sen sijaan polttoainetaloutta huonontavia varusteita tilataan jatkuvasti.

Raskaassa liikenteessä jossa tuo polttoaineenkulutus on ollut merkittävä tekijä lähes aina, ollaan ihan eri tavalla kiinnostuneita siitä kulutuksesta, ja sen suhteen tehdään joskus isojakin kompromisseja, koska kyse on bisneksestä eikä fiilistelystä.
Sanoisin että riippuu ajomääristä. Näillä hinnoilla ihmiset luultavasti ekana pohtii paljonko auto kuluttaa, ja siksi monet siirtyvät nyt sähköautoihin - itse mukaan lukien.

Jälkivarustelu ehkä hieman eri juttu, joskin itse esim. renkaita uusiessa pyrin ottamaan hiljaisimmat ja pienimmällä vierintävastuksella olevat renkaat mitkä budjettiin mahtuu.
 
pienimmät vanteet mitä mahdollista ja sitten vähän korkeamman profiilin rengasta, saa pienemmän kulutuksen ja mukavamman kyydin pienemmällä melulla.
Lähtökohtaisesti alusta on liian jäykkä, jos renkaan korkeudella on havaittava vaikutus mukavuuteen.
 
On tuossa merkittävä ajansäästö silti ja ennen kaikkea akun käyttöiän riskin ulkoistaminen. Tosin sanoisin, että autossa istuminen on aika nihkeää. Mieluummin laittaa laturiin ja menee kahville tai lounaalle/päivälliselle.

Se, miksi tuo ei ole järkevää raskaissa ajoneuvoissa liittyy oikeastaan siihen ettei merkittävää ajansäästöä saavuteta, koska kuskien on pysähdyttävä pakolliselle levolle joka tapauksessa. Lisäksi huomautan, että akkua vaihtaessa maksat sekä akunvaihtomaksun että siihen ladatun energian eli et säästä energian lataamisesta akkuun. Eli maksat kk-maksun (sisältyy 2 swappia) ja erotuksen siitä kuinka paljon kWh sait uuden akun mukana.
Mitä enemmän tuota akunvaihtokonseptia ajattelee, sitä hölmömmäksi se mielestäni muuttuu:
1. Ajansäästö realisoituu vain osassa ajotapauksista. Jos auton range on 400 kilometriä ja sillä haluaa ajaa 500-600 kilometriä, on lataustauko 5-15 minuuttia (jos auton lataustehot kohdallaan), eli säästö on täysin mitätön 6 minuutin akunvaihtoon verrattuna. Jos autolla pitää puolestaan ajaa esimerkiksi 750 kilometriä, niin säästöä syntyy jo jonkin verran OLETTAEN, että akunvaihto tapahtuu kutakuinkin tismalleen oikeassa kohdassa. Jos vaihtoja pitää tehdä kaksi, niin ollaan lähes samoissa ajoissa kuin yksi pidempi lataustauko matkan puolivälissä.
2. Akunvaihtoinfra on niin kallista, että verkosto ei koskaan tule olemaan lähelläkään latausverkostoa. Kohdan 1 optimitilanne 750 kilometrin matkalla ei siis todennäköisesti toteudu.
3. No entä jos vaihtoja olisikin saatavilla vain harvoissa paikoissa ja pääidea olisi nimenomaan tuo akun käyttöiän riskin ulkoistaminen? Kuka tällöin kävisi vaihtamassa akun mistään muusta syystä kuin siitä, että se on rikki? Tässä kohtaa olisi taas se ja sama, jos homma pitäisi suorittaa vuorokauden mittaisella korjaamokäynnillä.

Joku "long haul" taksikuski voisi ratkaisusta hyötyä, mutta voidaan palata kohtaan 2, eli verkostoa ei voi rakentaa riittävän tiheäksi kustannusten vuoksi.

Sanoinkin, että "määrätyissä raskaan liikenteen sovelluksissa". Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ympäristöt, joissa ajoneuvo kulkee määrättyä reittiä (edestakainen, kolmio, neliö, tms.) jatkuvalla syötöllä. Tällöin kuskia ja akkua vaihtamalla olisi mahdollista saada kahdella akulla, useammalla kuskilla ja yhdellä ajoneuvolla käytännössä 24/7 liikkuva koneisto. En toisaalta tiedä onko edes tässä järkeä verrattuna kahteen ajoneuvoon joista toinen seisoo kun toinen ajaa.

Summa summarum, en näe ratkaisulla tulevaisuutta. Tätä viestiä voi lainata vapaasti 10 vuoden kuluttua mikäli ennusteeni osoittautuu vääräksi.
 
Sanoisin että riippuu ajomääristä. Näillä hinnoilla ihmiset luultavasti ekana pohtii paljonko auto kuluttaa, ja siksi monet siirtyvät nyt sähköautoihin - itse mukaan lukien.

Jälkivarustelu ehkä hieman eri juttu, joskin itse esim. renkaita uusiessa pyrin ottamaan hiljaisimmat ja pienimmällä vierintävastuksella olevat renkaat mitkä budjettiin mahtuu.
No noi renkaathan on siihen autoon pultattu tehtaalla alla, ja aika harvinaistahan se on että joku vaihtaa vakiorenkaat johonkin ekorenkaisiin..

Mitä tulee tuohon kulutukseen, niin voidaanhan sitä tietysti miettiä, ja ehkä kahden muuten tasavahvan verrokin välillä noin tehdään, mutta moniko on valinnut esim moottoriversion puhtaasti kulutuksen perusteella? (siis ei bensa vs diesel)

Tietysti myös henkilöautoja käytetään lähtökohtaisesti paljon muuttuvimmissa ympäristöissä, kuorma-autot hankitaan ja varsutellaan paljon kapeampaan käyttösektoriin... Ellei sitten nimenomaan varustella sitä tavallista monipuolisemmaksi, jolloin bisneksen etu on se monipuolisuus, vaikka varsinainen toiminta jokaisella osa-alueella ei olekaan yhtä optimaalista.

Henkilöautoja ei myöskään ole edes mahdollista juurikaan modifoida tilaajan mieltymysten mukaan. Lähinnä anntetaan pari moottori/vaihteisto vaihtoehtoa jonka jälkeen voi lähinnä vaikuttaa johonkin pieniin lisävarusteisiin, varsinaiseen autoon ei.
 
Tuo Bjornin Nio testi oli ihan mielenkiintoinen. Suomeen tuskin ihan heti tulee vastaavia asemia, kun ei täällä ole kiinalaisia sähköautojakaan markkinoilla. Tuommoinen systeemi poistaisi täysin sen pelon, että mitä jos akku hajoaa ja videon perusteella tuo autoilu akun vaihdolla voi olla yhtä nopeaa kuin polttomoottorilla. Valmistajat voisivat ottaa Niosta sen verran mallia, että akun vaihto olisi helpompaa, jos siihen vikaa tulee. Eli ei runkoon integroituja, ei helposti korjattavia akkupaketteja. Ehkä myös sellainen akun leasing voisi olla joillekin sopiva ratkaisu. Siinäkään vaihtoehdossa ei tarvitsisi stressata akun kunnosta.
Lisäksi jos akku olisi helppo vaihtaa niin nyt ostettuun sähköautoon voisi ehkä 10v päästä laittaa uuden akun joka olisi paljon parempi. Voisi tulla saman kokoisia/muuten sopivia akkuja jotka sisältä olisivatkin sitten vaikka tuplakapasiteetilla jos akkutekniikka kehittyy. Ei tarvitsisi laittaa autoa romuttamolle vain akun takia vaan autosta saisi jopa paremman 10 vuoden ikäisenä kun se on uutena ollut. Tämä tietysti laskisi uusien autojen myyntimääriä niin tuskin kukaan auton valmistaja tähän lähtee.
 
  • Tykkää
Reactions: dmn
Ei tarvitsisi laittaa autoa romuttamolle vain akun takia vaan autosta saisi jopa paremman 10 vuoden ikäisenä kun se on uutena ollut. Tämä tietysti laskisi uusien autojen myyntimääriä niin tuskin kukaan auton valmistaja tähän lähtee.

Kyllä 10v auto on edelleen 10v vanha, siis VANHA, vaikka siihen uuden akun vaihtaisi. Autot vanhenevat ja väsyvat vähän joka sunnalta, ei pelkästään voimalinjasta. Voihan 10v polttikseenkin vaihtaa uuden moottorin, mutta arvo ei siitä heilahda eikä auto siitä pahemmin parane.

Kenties tuo Nion konsepti kehittyy ja kenties pattereiden vaihto autoon on joskus yhtä helppoa kuin TV:n kaukosäätimen. Konepelti auki ja pari patteria sisään.
 
Kyllähän tuolllainen lennossa vaihdettava akku tekee siitä "tankkaamisesta" nopean, joskin epäilen että akkutekniikan kehittyminen tekee tuosta aikanaan tarpeettoman, kun se lataaminen ei kestä sen kauempaa kuin vaihtokaan..

Teknisestihän tuollainen muutaman minuutin lataus on jo nykyäänkin mahdollista, mutta tuohon soveltuvat akut ovat perinteiseen sähköauton käyttöprofiiliin epäkäytännöllisiä.
 
Jos vaan jännitteet kasvaa 800V ja suurempaan niin se on sillä. Mutta uusia tapoja tehdä asioita järkevästi tässä haetaan, polttomoottoriakin kuitenkin kehitettiin/kehitetään pian 130v edestä.

Tuo NIO:n standardisoitu akkukoko (fyysiset mitat) on äkkiseltään hyvä askel, ei tarvitse joka malliin tuottaa omaa akkuaan.
 
Lisäksi jos akku olisi helppo vaihtaa niin nyt ostettuun sähköautoon voisi ehkä 10v päästä laittaa uuden akun joka olisi paljon parempi. Voisi tulla saman kokoisia/muuten sopivia akkuja jotka sisältä olisivatkin sitten vaikka tuplakapasiteetilla jos akkutekniikka kehittyy. Ei tarvitsisi laittaa autoa romuttamolle vain akun takia vaan autosta saisi jopa paremman 10 vuoden ikäisenä kun se on uutena ollut. Tämä tietysti laskisi uusien autojen myyntimääriä niin tuskin kukaan auton valmistaja tähän lähtee.
Tutustu GM Ultium ratkaisuun.

Voit päivittää vaikka vain osan akusta kerrallaan uuteen tekniikkaan.
 
Lähtökohtaisesti alusta on liian jäykkä, jos renkaan korkeudella on havaittava vaikutus mukavuuteen.

Lähtökohtaisesti about jokaisen sähköauton alusta on suht jäykkä koska massaa on paljon. Toki "mukavuus" on suhteellinen käsite ja vaihtelee sen mukaan keneltä kysyy.
 
Lähtökohtaisesti about jokaisen sähköauton alusta on suht jäykkä koska massaa on paljon. Toki "mukavuus" on suhteellinen käsite ja vaihtelee sen mukaan keneltä kysyy.
Mutta kyllä samankokoiset autot saa tuntumaan ihan erilaiselta ajossa. Esimerkkinä ID4 tuntuu tankilta ajettaessa. Siinä tuntee painon olevan läsnä kokoajan ja alustakin tuntuu paljon jäykemmältä ja kovemmalta. En kuitenkaan sanoisi sitä epämukavaksi. Verrokkina sitten esimerkiksi Ioniq 5, joka tuntuu paljon kokoaan pienemmältä ajettaessa. Melkein kuin Golffia ajaisi koon puolesta. Ioniqissa ei myöskään painoa huomaa juuri mitenkään ja alusta paljon mukavuuspainotteisempi, mutta ei se minusta mikään lulla kuitenkaan ole.
 
Lähtökohtaisesti about jokaisen sähköauton alusta on suht jäykkä koska massaa on paljon. Toki "mukavuus" on suhteellinen käsite ja vaihtelee sen mukaan keneltä kysyy.
Isomman massan pitäisi vain helpottaa alustan suunnittelua, koska tyhjän ja täyteen lastatun auton painoero on suhteellisesti pienempi.
 
Tuo nyt on melko typerä testi. Ei kai ole yllätys, että auto jonka kuskin paikka näyttää lentokoneen ohjaamolta, jossa jokaiselle toiminnolle on oma nappinsa, niin on nopeampi (ei välttämättä kuitenkaan parempi) käyttää. Pidän itsekin fyysisiä näppäimiä parempana ratkaisuna tärkeimmille toiminnoille, mutta tuo Volvon ratkaisu on taas ylilyönti toiseen suuntaan. Uusi tyylisuunta ei myöskään ole pelkästään sähköautoja koskeva asia vaan ihan samaa on havaittavissa kaikissa autoissa, myös polttiksissa.
Eihän tuo volvo nyt mikään ylilyönti ole, varsinkin kun otetaan vm huomioon.

Kosketusnäyttö nyt vaan on liikkuvassa autossa aivan ylivoimaisen paska käyttöliittymä.

E: joku bugi näköjään, lainaamani viesti näkyi toiseksi uusimpana.
 
Kyllä 10v auto on edelleen 10v vanha, siis VANHA, vaikka siihen uuden akun vaihtaisi. Autot vanhenevat ja väsyvat vähän joka sunnalta, ei pelkästään voimalinjasta. Voihan 10v polttikseenkin vaihtaa uuden moottorin, mutta arvo ei siitä heilahda eikä auto siitä pahemmin parane.
Täällä euvostoliiton osavaltiossa 10v auto on keskimääräistä uudempi. Lienee siis jotain 13v luokkaa keskimäärin millä täällä ajellaan. Joten en kutsuisi n. 10-vuotta vanhaa autoa VANHAKSI.
Ja olen kyllä eri mieltä tuosta "väsymisestä". Se kun voi sellainen 15v ikäinen ja puoli miljoonaa rullattu auto olla ajoltaan ihan huippuluokkaa. Tietysti kuluvia alustan osia, puslia, jousitusta jne pitänyt vaihdella.
 
Liekkö luotettava? Onko kokemuksia?

Ainakin edullinen. Pitkä kaapeli. Tarvittaessa APPilla ampeerien säätö.


Ilmeisesti yleinen tapa, ettei laturissa ole kuin B-vikavirta ja sitten A-vikavirta asennetaan kaappiin?
 
Nettiauton perusteella autokaupat on kyllä tuonu rekkakuormittain valkosia kolmosTesloja Suomeen.. alkaiskohan kohta hinnat tippumaan?
 
Mä näinkin maanantaina kait neljännen e-Soulin liikenteessä reilun 6kk sisällä. Tuota harvinaisempi näky tku-salo-tku välillä taitaa vain olla vanhemmat Leafit (kun niillä ei pääse eestaas tota väliä :rofl: )
 
Kolmonen taitaa olla kohta jo yleisin auto liikenteessä, koko ajan tulee vastaan.
Juu kyllä niitä riittää. Hyvä auto kaikkine vikoineen jos budjetti sen sallii joten ihan ymmärrettävää. Itse olen kiinnittänyt huomiota miten tuntuu että näkisin jatkuvasti 2021 tai uudempia kolmosia vs vanhemmat. Tyyliin 2/3 on 2021 tai uudempia mikä on tavallaan veikeää.
 
Onko muuten mitään tilastoa millaisen keskiarvo-säästön saa kun (todellisen) ajonopeuden tiputtaa 100->80kmh? Isoimmat hyödyt tulee varmaankin niissä autoissa joissa on surkein ilmanvastus (huono kerroin ja iso pinta-ala) mutta onkohan tälle jotain keskiarvoa, Björnin videoista voisi ehkä löytyä.

Mutulla pudotuksen pitäisi olla selvästi suurempi kuin 20%

Model S mun kokemuksella (2x S ja yht 150 tuhatta takana) > 100kmh > kesällä 470km ja 80km/h 600km 2018 100D autona.

Vanhempi 85 sarjan akulla jne aika samat suhteessa. Joku 370km vs 450km 100 vs 80
 
Uudellamaalla kyllä, mutta eipä tarvitse Tampereen jälkeen paljoa kanssatesloja moikkailla.
Kyllä täällä Oulun korkeudella melkein päivittäin tulee Tesla vastaan kasitiellä kun töihin aamuisin ajelee. Niitä näki yllättävän kauan sitten ensimmäisiä tien päällä ottaen huomioon kuinka heikko latausverkko täällä vielä oli pari kolme vuotta sitten.
 
Kolmonen taitaa olla kohta jo yleisin auto liikenteessä, koko ajan tulee vastaan.
Tässä lienee jonkinlainen vääristymä siinä suhteessa, että todennäköisesti kiinnität erityistä huomiota Tesloihin, joten ne pomppaavat enemmän silmille. Otetaan esimerkkinä Espoo, jossa on paljon Tesloja ja tilastoksi Espoon liikennekäytössä olevat autot 30.6.2022:

Tesloja 1237 kpl
Volksvageneita 15901kpl
Toyota 14451 kpl
Volvo 10242 kpl
Skoda 9964 kpl

Ja vielä bonuksena pari pienempää merkkiä jotka on Teslan edellä Espoossa:
Mazda 1964 kpl
Mitsubishi 1319 kpl

Toki Teslalla on ajossa vähemmän yksittäisiä malleja kuin noilla muilla merkeillä, niin sinänsä yksittäisenä mallina Model 3 voi olla aika korkealla. Mutta varmastikin Golfit, Corollat, Octaviat, ynnä muut on vielä reippaasti edellä.
 
Kyllä täällä Oulun korkeudella melkein päivittäin tulee Tesla vastaan kasitiellä kun töihin aamuisin ajelee. Niitä näki yllättävän kauan sitten ensimmäisiä tien päällä ottaen huomioon kuinka heikko latausverkko täällä vielä oli pari kolme vuotta sitten.
Sujuvana siirtymänä, tietääkö kukaan onko se "Oulun tauti":na tunnettu ongelma, eli bensa-autoissa jakohihnan kuluttava tiepöly tms aiheuttanut jo ongelmia sähköautoille tai onkohan sellaisia odotettavissa?
 
Alkaa sähköautoilun hintaetu kuroutua umpeen uusilla sähkön hinnoilla. Siellä 55-60c aletaan jo olla tasoissa riippuen toki verrokeista.
 
Alkaa sähköautoilun hintaetu kuroutua umpeen uusilla sähkön hinnoilla. Siellä 55-60c aletaan jo olla tasoissa riippuen toki verrokeista.

Jo tilattuja autoja on nihkeämpi perua enää, mutta ihmettelen jos korkea sähkön hinta ei näkyisi talven/ensivuoden myynnissä. Laskelmat muuttuvat aikalailla jo jollain 30c hinnallakin vs. 5c varsinkin jos jo entuudestaan on oltu vähän siinä rajoilla. Toisaalta jos on aikonut hankkia sähköauton ja nyt on alkanut epäilyttää ei vaihtoehto todennäköisesti ole uusi polttomoottoriauto vaan hankinnan lykkääminen. Joka näkyy taas autojen entisestään rapeassa keski-iässä :D
 
Muista samaa mieltä mutta tarkennetaan nyt vielä että jarrujen koko ei selitä käytännössä mitään vanteiden kasvaneista koosta.

EDIT: Model S Plaidissa 410mm jarrulevyt (17" vanne = 435mm), Model S Performance 385mm levyt, ID4 Pro performance 340mm jne

ping @Mariini

EDIT2: ilmeisesti maailman suurimmat levyt on jossain Bentleyssä, 440mm

Vanteen sisähalkaisija on pienempi ja jarrusatuloidenkin täytyisi mahtua, esim. 308mm jarruille minimi on 16"
 
Vanteen sisähalkaisija on pienempi ja jarrusatuloidenkin täytyisi mahtua, esim. 308mm jarruille minimi on 16"

Tämä, oman S mallin 19” vanne nippa nappa mahduttaa jarrulevyn sisälleen. 18” vanteita mittailtiin ja ei vaan mene edes kiina tinat. Tosin tuo 19” näyttää melko pieneltä tässä, nyt ne talvivanteina ja kesällä 20” alla.
 
Kolmonen taitaa olla kohta jo yleisin auto liikenteessä, koko ajan tulee vastaan.
On se totta, mutta ei se minua ainakaan haittaisi. Olisi helpompi sulautua massaan jos poliisit ovat pillit vinkuen perässä. Aiemmin ajoin Toyota Aurista jota myös näki jatkuvasti liikenteessä.
 
Kyllä täällä Oulun korkeudella melkein päivittäin tulee Tesla vastaan kasitiellä kun töihin aamuisin ajelee. Niitä näki yllättävän kauan sitten ensimmäisiä tien päällä ottaen huomioon kuinka heikko latausverkko täällä vielä oli pari kolme vuotta sitten.
Todistit juuri pointtini, melkein päivittäin :)
Ajoin juuri 20 minuuttia Hämeenlinnanväylää välillä Helsinki-Hyvinkää. Vastaan tuli ainakin 7 Teslaa. Uudellamaalla (varsinkin pk-seutu) Tesloja tulee vastaan lähes joka ajokerta.


Alkaa sähköautoilun hintaetu kuroutua umpeen uusilla sähkön hinnoilla. Siellä 55-60c aletaan jo olla tasoissa riippuen toki verrokeista.
Neljän viikon keskihinta pörssisähköllä yöaikaan alle 10 senttiä.
 
Itse kyllä miettisin noita julkisia latauspisteitä, mikä niiden hintataso tulee olemaan, jos sähkön hinta on jatkuvasti korkealla. Onko niissä näkynyt vielä mitään korotuksia?
 
Alkaa sähköautoilun hintaetu kuroutua umpeen uusilla sähkön hinnoilla. Siellä 55-60c aletaan jo olla tasoissa riippuen toki verrokeista.
Toisaalta eikö ainakin dieselille ole luvattu jotain hintapompsahdusta taas?

Sähkönhinta elää niin hirmuisesti että jos nyt olisi pakko hankkia uusi sähkösopimus, luultavasti ottaisin pörssisähkön, ja autojen latailu (ja tietty muukin sähkönkäyttö) pyrittäisiin tarkasti ajoittamaan halvoille ajoille. Sikäli hyvä että sähköautoja tulee yleensä latailtua öisin, jolloin pörssisähkö tuppaa olemaan halvempaa. Määräaikainen kiinteähintainen soppari sitten ehkä ensi keväänä, jos hinta on tullut selvästi alas.

Kun viime syksynä sähköautoni ostin, silloin sekä sähkön että bensan hinta oli selvästi nykyistä halvempaa, ja silti laskin että kyllä kannattaa minulle. 95E oli silloin n. 1,7€/l ja määräaikaisen sähkösopparin olisi kerrostaloasuja silloin saanut varmaan jollain 5-6c/kWh.

Vuoden alussa sitten bensan ja dieselin hinta lähti rajuun nousuun joka kallisti vaakaa vielä paljon lisää sähköautoilun hyväksi, mutta sen jälkeen kyllä sähkönkin hinta on kivunnut kovasti.

Juuri nyt sitten näyttää että sähkön hinta jatkaa nousuaan vuoden loppua kohden, polttoaineista ei tarkkaa varmuutta (voi olla että taantuma laskee hintoja jonkin verran kuten on jo laskenutkin), mutta ensi keväänä voi taas olla ihan eri meisinki.

Sähkön ja polttoaineiden hintojen vaihtelut menevät ilmeisesti sikäli ristikkäin että polttoaine tuppaa olemaan kalleinta kesällä (kesäloma), ja sähkö taasen sydäntalvella.
 
Mä näinkin maanantaina kait neljännen e-Soulin liikenteessä reilun 6kk sisällä. Tuota harvinaisempi näky tku-salo-tku välillä taitaa vain olla vanhemmat Leafit (kun niillä ei pääse eestaas tota väliä :rofl: )
Minä taasen olen ihmetellyt kuinka vähän näen Zoea liikenteessä. Pääkaupunkiseudullakin meni aina useita kuukausia ennenkuin näin toisen Zoen. Siksi yllätyin koska sitä markkinoitiin minulle viime vuonna Euroopan eniten myytynä sähköautona, tms... No ei kai sitten sama Suomessa.

Tosin aivan viime aikoina on muutamia taas näkynyt, en tiedä voivatko olla vuokra-autoja kun käsittääkseni joku autonvuokrausliike tms. Suomessa osti läjän Zoeja vähän aikaa sitten. Ja Tallinnassa heinäkuun lopussa näin yhden Viron rekkarissa olevan Zoen, niin ja oli jollain tallinnalaisella myös Cupra!

EDIT: e-Soulia olen nähnyt aika usein... tosin vain sen takia että yksi sellainen tuppaa käymään latailemassa samalla Lidlin laturilla kuin minä. :)
 
Jo tilattuja autoja on nihkeämpi perua enää, mutta ihmettelen jos korkea sähkön hinta ei näkyisi talven/ensivuoden myynnissä.

Joo kauppiaat ei ota enää sähköautoja vaihdossa nyt kelpaa vaan bensa- ja dieselvehkeet. No mut eihän se ole keltään pois jos molemmat ovat jatkossa käyttökelpoisia.
 
Itse kyllä miettisin noita julkisia latauspisteitä, mikä niiden hintataso tulee olemaan, jos sähkön hinta on jatkuvasti korkealla. Onko niissä näkynyt vielä mitään korotuksia?
Toistaiseksi hyvin pieniä. ABC-lataus on nostanut muutamalla sentillä per kWh joissain latauspaikoissa. Muita korotuksia en ole huomannut.
 
Sähkönhinta elää niin hirmuisesti että jos nyt olisi pakko hankkia uusi sähkösopimus, luultavasti ottaisin pörssisähkön, ja autojen latailu (ja tietty muukin sähkönkäyttö) pyrittäisiin tarkasti ajoittamaan halvoille ajoille.

Näin olen pakotettu tekemään, mikään tarjotuista 24kk sopimuksista ei ollut vaihtoehto. Ennemmin kikkailua ”halvoilla” tunneilla. Työnantajan lämmitystolpasta saa varsin edullista ajosähköä. 6A virralla kestää pistorasia ja samantehoista kuin polttisautojen esilämmitys. 8h aikan liruu 10kWh akkuun. Joka päivä kun laittaa auton ”lämmitykseen” niin akkua riittää ajoihin ja akku sekä kabiini lämmin. Vielä kun autosta voisi antaa virtaa taloon, voisi pestä pyykit ja astiat työpäivän jälkeen. Tosin uskon vahvasti, että suomalainen kateus iskee ensi talvena ja sähköauton lataus kielletään työpaikallani.
 
Alkaa sähköautoilun hintaetu kuroutua umpeen uusilla sähkön hinnoilla. Siellä 55-60c aletaan jo olla tasoissa riippuen toki verrokeista.
Useimmille riittää kun muutaman kerran viikossa yöllä. Spot-sopimuksella tuo varmasti onnistuu jatkossakin edullisesti, jos jaksaa hieman katsoa, milloin lataa. Toki itseäkin voisi hieman hirvittää spot-sopimuksen ottaminen, jos talo lämpiäisi sähköllä, mutta jos muu sähkön käyttö on vähäistä niin en näe ongelmaa.
 
Olen aivan samaa mieltä, joku Ioniq 5 on sisältä niin luotaantyöntävä kuin olla ja voi. Miksi niistä piti alkaa tekemään sellaisia hyperfuturistisen näköisiä ja unohtaa se käytettävyys aivan täysin. Tästä hyvänä esimerkkinä juuri tehty testi vanha Volvo vs. uudet autot.
Käytettävyydestä olen samaa mieltä, mutta sinällään hieman ihmetyttää tuo Ioniq 5:n mainitseminen. Se kun ei ole lähellekään pahimmasta päästä, jopa aika perinteinen. Perustoiminnot ovat järkevästi saatavilla kun vertaa vaikka id-sarjaan. Tai Cupra Borniin, jossa volumesäätökin oli onnistuttu ratissa liukupinnalla rikkomaan :D
 
Käytettävyydestä olen samaa mieltä, mutta sinällään hieman ihmetyttää tuo Ioniq 5:n mainitseminen.

Tämä bongahti ensimmäisenä mieleen näistä mitä itse olen käynyt koeistumassa/koeajamassa. Bornissa ei ole tullut käytyä, kun siihen ei saa koukkua.
 
Tämä bongahti ensimmäisenä mieleen näistä mitä itse olen käynyt koeistumassa/koeajamassa. Bornissa ei ole tullut käytyä, kun siihen ei saa koukkua.
Keskustelussa esiintyy tämä koulun tarve jatkuvasti. Vetääkö porukka paljon kärryä vai onko se vaan jos on joskus tarvetta? Omassa lähipiirissä kenelläkään ei taida olla koukulle tarvetta joten välillä osuu silmään.
 
Keskustelussa esiintyy tämä koulun tarve jatkuvasti. Vetääkö porukka paljon kärryä vai onko se vaan jos on joskus tarvetta? Omassa lähipiirissä kenelläkään ei taida olla koukulle tarvetta joten välillä osuu silmään.

Vene kulkee perässä joka viikko useamman kerran ja kärry pari kertaa vuodessa.

Omassa lähipiirissä valtaosalla on tarve koukulle vähintään kerran kuussa.
 
Viimeksi muokattu:
Onko muilla kokemuksia näistä uusista Lidlin laturista että lataa hitaasti? Helsingin Tukkutorin uudesta laturista latasi Chademosta Leafia max 30 kWh teholla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 490
Viestejä
4 497 987
Jäsenet
74 214
Uusin jäsen
Fd3

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom