Motareilla mäet eivät ole niin jyrkkiä ja toisaalta nopeus (=ilmanvastus) on suuri. Ei pääse regeneroimaan missään kohtaa. Hitaammalla nopeudella (vrt norjan tiet) eri juttu
Regenerointi on hyvä juttu vain jos verrataan peruspolttiksiin, tai jos nopeudenmuutoksia on runsaasti ja tavoitellaan pientä kulutusta suhteessa keskinopeuteen.
Puhtaasti sähköautoon keskittyen ja pientä kulutusta tavoitellessa regenerointi on häviöiden takia huono asia.
Mäkisyyden kulutuslisä vs. tasamaa on sitä pienempi, mitä vähemmän joutuu regeneroimaan.
Esim.
a) Tasainen motari 120 km/h, 25 kW kaikkialla -> 20,8 kWh/100 km
vs.
mäkinen (25 % matkasta alamäkeä, 50 % tasaista ja 25 % ylämäkeä) motari 120 km/h, 1 kW alamäessä, 25 kW tasamaalla ja 49 kW ylämäessä -> 20,8 kWh/100 km
= mäkisyyden kulutuslisä ~0 %
b) tasainen hidas maantie 80 km/h, 8 kW kaikkialla -> 10 kWh/100 km
vs.
mäkinen (sama kuin a-kohta) hidas maantie 80 km/h, -6 kW (regen) alamäessä, 8 kW tasamaalla, 24 kW ylämäessä -> 100 / 80 * (0,25 * -6 + 0,5 * 8 + 0,25 * 24) = 10,6 kWh/100 km
= mäkisyyden kulutuslisä ~6 %
Jos b-kohdan mäkiversiossa ei olisi ollut regen-häviöitä, niin alamäistä olisi saanut 8 kW:n teholla energiaa nopeuden pysyessä vakiona@80 km/h. Oletin akkuun asti päätyvän 6 kW:n teholla.
Regenin käyttö ei ole mitään pääsemistä, vaan kulutusta nostava pienempi paha joko mäen jyrkkyyden tai kiireen/muun liikenteen takia. Parempi olisi, jos ei tarvitsisi turvautua regeniin.