Yleistä keskustelua sähköautoista

Akkusähköautossa on isompi akku, mutta huimasti yksinkertaisempi tekniikan osalta. Iso akku ei ole pelkästään kantama-juttu, vaan isosta akusta saa myös ison hetkellisen tehon ulos.

Pidetään kuitenkin mielessä että esim. tässä tapauksessa akun koko tuskin rajoittaa yhtään tehoja. Onhan noissa perinteisissä plugareissakin sähkömoottorilla riuskasti tehoa vaikka pieni akku, Volvon T8 mallit tulee ainakin mieleen.
 
Veyauto voi myös olla "perinteisellä" polttomottorilla varustettu: Under the skin: Will hydrogen combustion engines become viable? | Autocar
Tästä johtuen on vähän ikävää, että aina puhutaan polttomoottoriautojen kieltämisestä, kun (ainakin lähes) päästövapaita vaihtoehtojakin on olemassa...tuollainen voisi ainakin olla vaihtoehto raskaalle kalustolle sekä maihin jossa ei ole latausinfraa.
 
Syksyllä olisi tulossa Cupra Born työsuhdeautoksi ja tarve olisi hankkia latausasema työpaikan seinään ja kotiin. Kaivattaisiin suosituksia.

Työpaikalle tarvitaan laturi minkä saisi myös pois päältä, ettei siitä tule yleistä latausasemaa yöaikaan. Joko jollain rfid lätkällä käynnistettävä tai esim sisältä valonkatkaisijalla päälle/pois. Tietty voisi olla joku appikin millä se käynnistetään, mutta mietin että onko se vähän vaivalloista aina kaivaa luuria taskusta kun lataat? Eli helppokäyttöinen mutta jollain tavalla luvaton käyttö pitäisi olla estettävissä. Työpaikalla 3x63A nallit, eli virtaa löytyy.

Kotiin tarvitaan myös laturi, sieltä löytyy vain 3x16A pääsulakkeet. Mutta koska auto on vapaalla autoedulla, tästä tarvisi saada jotenkin lataukseen käytetty virta raportoitua, minkä laskutan työnantajalta.

Mitäpä osaisitte suositella? Mielellään kiinteällä latausjohdolla, ettei tarvitse aina kontista kaivaa piuhaa. Eikä tarvitse ylimääräisiä himmeleitä, perustoimivat laiteet vain. Ja vaikka työnantaja maksaa nämä laitteet, saisivat olla kohtuuhintaisia.
 
Syksyllä olisi tulossa Cupra Born työsuhdeautoksi ja tarve olisi hankkia latausasema työpaikan seinään ja kotiin. Kaivattaisiin suosituksia.

Työpaikalle tarvitaan laturi minkä saisi myös pois päältä, ettei siitä tule yleistä latausasemaa yöaikaan. Joko jollain rfid lätkällä käynnistettävä tai esim sisältä valonkatkaisijalla päälle/pois. Tietty voisi olla joku appikin millä se käynnistetään, mutta mietin että onko se vähän vaivalloista aina kaivaa luuria taskusta kun lataat? Eli helppokäyttöinen mutta jollain tavalla luvaton käyttö pitäisi olla estettävissä. Työpaikalla 3x63A nallit, eli virtaa löytyy.

Kotiin tarvitaan myös laturi, sieltä löytyy vain 3x16A pääsulakkeet. Mutta koska auto on vapaalla autoedulla, tästä tarvisi saada jotenkin lataukseen käytetty virta raportoitua, minkä laskutan työnantajalta.

Mitäpä osaisitte suositella? Mielellään kiinteällä latausjohdolla, ettei tarvitse aina kontista kaivaa piuhaa. Eikä tarvitse ylimääräisiä himmeleitä, perustoimivat laiteet vain. Ja vaikka työnantaja maksaa nämä laitteet, saisivat olla kohtuuhintaisia.

ABB Terrasta ainakin löytyy nuo kaikki kombinaatiot. Ei ehkä ole aivan halvin.

Terra AC latausasema | ABB
 
[
Mikä tuossa on juju, miten muka saavat esim. 30 kWh akkukapasiteetilla 600 km toimintamatkan?
Huuhaalta haiskahtaa ja pahasti, ellei sitten kamppeessa ole kiinteästi jokin REx ratkaisu mukana. 10kWh vakioakulla luvataan 200km range nelivetosähkiksellä jonka ilmanvastuskerroin on tiiliskiven luokkaa...HAH!
 
Onko täällä jollain Defan latausasema seinässä, näkeekö siitä jotenkin kotikonstein mille ampeerimäärälle se on säädetty?
 
Kaikissa vetyautoissa on ajoakku jota sitten polttokenno latailee.

Ja latausnopeuksissa on huikea ero, et saa mihinkään sähkikseen 400km range neljään minuuttiin.
Ei sitä saa vetyautoonkaan kuin jossain spesiaalitapauksessa.

Vedyllä saa tällähetkellä reilun puolet lyhyemmän tankkaus ajan verrattuna nopeimpiin akun latauksiin. Siinä vetysäiliön täyttämisessä on sama ongelma kuin akun nopeassa lataamisessa, se hidastuu mitä täydempi säiliö on. Normaali ilmoitettu täyttö on jotain 5min, muttä se ei ole täysi tankillinen, kuten ei ole ilmoitetut pikalataulset.

Ja jos tuo akun latausnopeus voisi olla kyllä huomattavasti nopeampikin, jos sen katsottaisiin olevan kriittinen seikka. Tällä hetkellä akun paino-energiasuhde esim on paljon tärkeämpi.
 
Ei sitä saa vetyautoonkaan kuin jossain spesiaalitapauksessa.

Vedyllä saa tällähetkellä reilun puolet lyhyemmän tankkaus ajan verrattuna nopeimpiin akun latauksiin. Siinä vetysäiliön täyttämisessä on sama ongelma kuin akun nopeassa lataamisessa, se hidastuu mitä täydempi säiliö on. Normaali ilmoitettu täyttö on jotain 5min, muttä se ei ole täysi tankillinen, kuten ei ole ilmoitetut pikalataulset.

Ja jos tuo akun latausnopeus voisi olla kyllä huomattavasti nopeampikin, jos sen katsottaisiin olevan kriittinen seikka. Tällä hetkellä akun paino-energiasuhde esim on paljon tärkeämpi.

Hmmm, haluatko laittaa jotain lähdettä tuolle vedyn tankkausnopeudelle?

Nopein lataus tällä hetkellä lienee Taycanissa joka pystyy käsittääkseni imemään 350kw teholla hetkellisesti, 10:ssä minuutissa se tarkoittaa 58kwh latausta, tuo saattaa piheimmillä autollailla riittää siihen 400km rangeen.

Toki tuo 350kw ei toteudu kuin hetkellisesti tyhjällä lämpimällä akulla, jos puhutaan normisähkäreistä ja tyypillisistä tilanteista niin ei päästä lähellekkään noita lukemia.
 
Hmmm, haluatko laittaa jotain lähdettä tuolle vedyn tankkausnopeudelle?

Nopein lataus tällä hetkellä lienee Taycanissa joka pystyy käsittääkseni imemään 350kw teholla hetkellisesti, 10:ssä minuutissa se tarkoittaa 58kwh latausta, tuo saattaa piheimmillä autollailla riittää siihen 400km rangeen.

Toki tuo 350kw ei toteudu kuin hetkellisesti tyhjällä lämpimällä akulla, jos puhutaan normisähkäreistä ja tyypillisistä tilanteista niin ei päästä lähellekkään noita lukemia.
En ala nyt lähdettä kaivamaan, jossain artikkelissa tuosta oli... Ja kyllähän tuo nyt on muutenkin ihan loogista käytöstä kun kaasua siirretään säiliöstä toiseen.

Ja kuten mainitsin jos psa:lla olisi intoa tuota latausnopeutta nostaa, nykyisellään tuo paku taitaa latautua max 75kW teholla.

Poimtti tuota vetyä vastaan on siis tuo että sen ainoa etu verrattuna akkuautoon on tuo tankkausnopeus, ja akkujen latausnopeudet kasvaa kokoajan.

Sen sijaan huonoja puolia vedyssä on sitten muuten ihan riittävästi, joten miksi niitä kehitellään?
 
En ala nyt lähdettä kaivamaan, jossain artikkelissa tuosta oli... Ja kyllähän tuo nyt on muutenkin ihan loogista käytöstä kun kaasua siirretään säiliöstä toiseen.

Ja kuten mainitsin jos psa:lla olisi intoa tuota latausnopeutta nostaa, nykyisellään tuo paku taitaa latautua max 75kW teholla.

Poimtti tuota vetyä vastaan on siis tuo että sen ainoa etu verrattuna akkuautoon on tuo tankkausnopeus, ja akkujen latausnopeudet kasvaa kokoajan.

Sen sijaan huonoja puolia vedyssä on sitten muuten ihan riittävästi, joten miksi niitä kehitellään?

Pikkuakku + vetytankki yhdistelmällä säästetään myös akkujen valmistuksessa käytettäviä materiaaleja. Toki kaveriksi tulee sitä vetytekniikkaa mutta jos sen rakentaminen on ekologisempaa/halvempaa kuin ison akun rakentaminen niin sitten siinä voi olla järkeäkin. Toki vedyn valmistuksessa ja jakelussa on vielä omat ongelmansa.

Pointti siis että niin puhtaassa akkkutekniikassa kuin vetytekniikassakin on omat hyvät ja huonot puolensa. Pitää vaan punnita kummassa on enemmän etuja verrattuna haittoihin/ongelmiin.
 
Poimtti tuota vetyä vastaan on siis tuo että sen ainoa etu verrattuna akkuautoon on tuo tankkausnopeus, ja akkujen latausnopeudet kasvaa kokoajan.

Eiköhän tuota ole mietitty PSAn toimesta ja ei näissä pienissä vehkeissä vety tule mullistamaan mitään, raskas liikenne onkin sitten eri asia jossa akuilla ei oikein ole jakoa teknisesti vetyä vastaan.

Mutta menee ketjun aiheesta ohi.
 
Eiköhän tuota ole mietitty PSAn toimesta ja ei näissä pienissä vehkeissä vety tule mullistamaan mitään, raskas liikenne onkin sitten eri asia jossa akuilla ei oikein ole jakoa teknisesti vetyä vastaan.

Mutta menee ketjun aiheesta ohi.
Ne ei vetysähköiset kuorma-autot nyt varsinaisesti mene ohi sähköauto aiheen.

Tietysti tuossa on myös se että keskieuroopassa on kuitenkin erilainen tilanne sähköautojenkin suhteen.

Tuota vetyä siellä ylipäätään on mahdollista tankata, ja sähkö on kalliimpaa. Tosin ainakin tähänasti vety on ollut peräisin maakaasusta, eli varsinaisesti fossiilisesta polttoaineesta tuo ei päästä.

Täyssähköinen kuorma-autokaan ei ole erityinen ongelma, tietysti pikalataukseen vaatii oman infransa, todennäköisin hidaste on mielestäni suhteessa pieni hintaetu/pitkä takaisinmaksuaika sähköllä.
 
Paino, pieni otsa pinta-ala, aurinkopaneelit, moottorit renkaissa = ei voimansiirtohäviöitä. Kai se on yhdistelmä tuota kaikkea.
Ja ylioptimistinen markkinointi + ei oikeita tehtyjä rangetestejä vielä + ajonopeus ihan minimaalinen siinä testissä mitä meinataan ajaa.
 
Suomessa vain 14% viime vuoden sähköstä tehtiin fossiilisilla, joten "suurelta osin" ei kyllä ainakaan meillä täyty. Eikä täyty esim. Norjassa, Ruotsissa tai Ranskassakaan. Itä-Euroopassa valitettavasti aika pitkälti kyllä.
Ongelmahan tässä on että sähköautojen kulutus tulee vielä "normikulutuksen" päälle eli jos autoja lataa silloin kun sähkö on kallista, siihen lisäykseen todennäköisesti joudutaan käyttämään fossiilisia polttoaineita.

Toisaalta taas luulisi että dieselvoimalan hyötysuhde on parempi kuin auton.
 
Suomessa vain 14% viime vuoden sähköstä tehtiin fossiilisilla, joten "suurelta osin" ei kyllä ainakaan meillä täyty. Eikä täyty esim. Norjassa, Ruotsissa tai Ranskassakaan. Itä-Euroopassa valitettavasti aika pitkälti kyllä.

Saksassa, Etelä-Euroopassa, Tanskassa, Itä-Euroopassa. Poikkeuksena oikeasti on vain Pohjolan kolme isoa maata plus ydinvoima-Ranska, muualla tehdään pitkäti fossiilisila sähkö.
 
Ongelmahan tässä on että sähköautojen kulutus tulee vielä "normikulutuksen" päälle eli jos autoja lataa silloin kun sähkö on kallista, siihen lisäykseen todennäköisesti joudutaan käyttämään fossiilisia polttoaineita.

Toisaalta taas luulisi että dieselvoimalan hyötysuhde on parempi kuin auton.
Dieseliä ei kyllä polteta missään kuin aivan äärimmäisessä hädässä / varavoimana.

Sähköautoja ladataan pääosin öisin, jolloin kulutus on lähes poikkeuksetta vähäisempää kuin päivisin ja sähköä riittää enemmän hassattavaksi.
 
Milloinkahan joku valmistaja uskaltaisi tehdä mallin mistä puuttuu mittaristo ja sen tilalla pelkkä hud.
Sanos muuta. Nyt kun omassa autossa hud, tulee ihmeteltyä mihin sitä mittaristoa edes tarvitsee.

Teslassa on kyllä sillä tavalla erikoinen ratkaisu, ettei ole kumpaakaan mittaristoa tai hudia. Sitten on näitä tsi-m (tee se itse -mies) ratkaisuja joissa joku paneeli viritetty ratin taakse kertomaan informaatiota. Varmaankin ihan tottumisasia, mistä ne tarvitsemansa ajoinformaatiot saa.
 
Saksassa, Etelä-Euroopassa, Tanskassa, Itä-Euroopassa. Poikkeuksena oikeasti on vain Pohjolan kolme isoa maata plus ydinvoima-Ranska, muualla tehdään pitkäti fossiilisila sähkö.
Mitä tämä "pitkälti" oikein tarkoittaa? Espanjassa ja Italiassa fossiilisten osuus sähkön tuotannosta on käsittääkseni alle 50%. Saksassa osuus oli 2021 n. 40% (hiili + kaasu + öljy) - joskin tuo oli poikkeusvuosi koronan osalta ja todennäköisesti etenkin hiilen osuus kasvaa reippaasti nyt kun ydinvoimaa on ajettu alas.
 
Mitä tämä "pitkälti" oikein tarkoittaa? Espanjassa ja Italiassa fossiilisten osuus sähkön tuotannosta on käsittääkseni alle 50%. Saksassa osuus oli 2021 n. 40% (hiili + kaasu + öljy) - joskin tuo oli poikkeusvuosi koronan osalta ja todennäköisesti etenkin hiilen osuus kasvaa reippaasti nyt kun ydinvoimaa on ajettu alas.

"pitkälti" = suuren osan. Jos 50% sähköstä tuotetaan fossiilisilla niin ei ole kovin ympäristöystävällistä.
 
Vielä polttokennoautoihin (periaatteessahan ne ovat sähköautoja).

Suoraan vetykaasua käyttävä polttokenno ei ole ainut vaihtoehto. Gumbert Narthalie on polttokennoauto, jossa sähkö tuotetaan reformoimalla ensin metanoli vedyksi. Sähkön lisäksi syntyy vettä ja valitettavasti hiilidioksidia, mutta jos metaani tuotetaan esim. teollisuuden savukaasuista tai biomassoista niin tilanne on lähes +-0 sen suhteen. Koska metanoli on yksinkertainen nestemäinen alkoholi tankkaus on helppoa ja nopeaa, ja vaatii vain tavallisen polttoainesäiliön autoon. Myrkyllisyys lienee pahin ominaisuus. Viime vuoden puolelta uutinen, jossa Karma aikoo testata metanolia lähtöaineena käyttävää polttokennoa autossa, en tiedä onko toteutunut: EV maker Karma wants to power electric cars with a methanol fuel cell | Engadget

Eikä metanoli periaatteessa olisi edes ainut vaihtoehto, tutkimusta on tehty mm. etanolia tai butanolia käyttävistä kennoista. Molempia pystytään tuottamaan biomassoista.

Akkuteknologian kehittyminen auttaa myös näissä, koska akkua tarvitaan välivarastona. Pienempi, kevyempi, tehokkaampi jne. uusi tekniikka antaa myös polttokennoautoissa lisää työkaluja auton muuhun suunnitteluun.
 
Paino, pieni otsa pinta-ala, aurinkopaneelit, moottorit renkaissa = ei voimansiirtohäviöitä. Kai se on yhdistelmä tuota kaikkea.
Jos realistisia tekijöitä etsitään, voidaan noi aurinkopaneelit kyllä laskea tästä pois. Se suuruus, jolla ne vähentäis tämmösen auton ajonaikaista kulutusta on merkityksetön.

Spekseistä: "With the maximum number of solar panels, the XBUS can generate up to 800 watts of electricity per hour" (ElectricBrands | XBUS Configurator).

Edit: "watts of electricity per hour". Ei luoja... :D
 
Odotellaan että Lego alkaa tehdä sähköautoja. Olisi pop ajella nomaalisti vain akulla, mutta joitain reissuja varten pistäisi moduulin jossa pieni bensakone ja 20 litran tankki.

Onneksi XBus tulee kohta ja tarjoaa moduulit sekä itsevaihdettavat/lisättävät akut 600km rangelle asti.
Tuli kyllä selkeästi väärään ketjuun viestisi, not a Car, kuten jo linkissä mainitaan. Liekköhän mönkkäri Suomen tieliikennelaissa, jos tulee tänne saakka.
 
Tuli kyllä selkeästi väärään ketjuun viestisi, not a Car, kuten jo linkissä mainitaan. Liekköhän mönkkäri Suomen tieliikennelaissa, jos tulee tänne saakka.
Äläs nyt viitsi. Ihan hyvin tuosta kyhäelmästä voi täällä keskustella, vaikka ihan virallisessa mielessä se menisikin mönkkäristä. Luvattu kuitenkin kulkevan satasta, ja ymmärtääkseni meiltä löytyy traktorimönkijäluokka, joka saa kulkea kahdeksaakymppiä. Eli sikäli tämä vekotin voisi ajaa monet ajot, joita tyypillisesti tehdään henkilöautoiksi luokiteltavilla ajoneuvoilla.
 
Äläs nyt viitsi. Ihan hyvin tuosta kyhäelmästä voi täällä keskustella, vaikka ihan virallisessa mielessä se menisikin mönkkäristä. Luvattu kuitenkin kulkevan satasta, ja ymmärtääkseni meiltä löytyy traktorimönkijäluokka, joka saa kulkea kahdeksaakymppiä. Eli sikäli tämä vekotin voisi ajaa monet ajot, joita tyypillisesti tehdään henkilöautoiksi luokiteltavilla ajoneuvoilla.
Ajeleehan monet toki mönkijöillä, nuoriso etenkin. Tuo range ei ole vain mitenkään vertailukelpoinen, nopeuden ollessa todennäköisesti huomattavasti autoa alhaisempi.
Onhan noille oma ketjunsakin; Mönkijät
 
"pitkälti" = suuren osan. Jos 50% sähköstä tuotetaan fossiilisilla niin ei ole kovin ympäristöystävällistä.
Sähköenergian osuudet kulutuksesta tuotantotavan mukaan, viimeiset 10v:
1657543022048.png

Tavallinen lauhdevoima sisältää huippukaasuturbiinit, moottorivoiman sekä yhteistuotannon lauhdeosuudet.

Vuonna 2020 (2021 tilastoa ei vielä ole):
"Kaukolämmön ja teollisuuslämmön tuotannosta (CHP) 63 prosenttia tuotettiin uusiutuvilla polttoaineilla ja 28 prosenttia fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella."

Ruotsista tulee erittäinkin vihertävää sähköä, Venäjältä ei. Huomattavaa on, että Venäjältä ei ole tullut Ukrainan sodan seurauksena sähköä enää ollenkaan.

Tilastokeskuksen sivuilla voipi naksutella omaa silmää miellyttävän tiedon esitysmuodon:
 
Kulkee yli sataa ja vaatii B kortin.
Niin? Mitä tuolla tiedolla tarkoitit?

Joidenkin mönkijöiden kuljettamiseen tarvitset B-luokan ajokortin

  • L7e-A luokan maantiemönkijä.
  • L7e-B luokan maastomönkijä.
Ajokortti mönkijällä ajamista varten | Ajokortti-info

XBUS kuuluu ajoneuvoluokkaan L7e-B2 eli se on suomalaisittain rinnakkain istuttava mönkijä.
Tekniikan Maailma

Eli on edelleen tyhmää hehkuttaa tuon painoisen ja nopeuksisen 600km rangea verrattuna autoon.
 
Ajeleehan monet toki mönkijöillä, nuoriso etenkin. Tuo range ei ole vain mitenkään vertailukelpoinen, nopeuden ollessa todennäköisesti huomattavasti autoa alhaisempi.
Onhan noille oma ketjunsakin; Mönkijät
Ihan sama. Tässä vaikuttais markkinoinnin perusteella olevan tuote, joka pyrkii iskemään osittain samoille markkinoille sähköllä toimivien henkilöautojen kanssa. Oikein validi keskustelunaihe tähän ketjuun – aivan yhtä lailla, kuin linkkaamaasi ketjuun mönkijöistä. Turha valittaa muuta.
 
Veyauto voi myös olla "perinteisellä" polttomottorilla varustettu: Under the skin: Will hydrogen combustion engines become viable? | Autocar
Tästä johtuen on vähän ikävää, että aina puhutaan polttomoottoriautojen kieltämisestä, kun (ainakin lähes) päästövapaita vaihtoehtojakin on olemassa...tuollainen voisi ainakin olla vaihtoehto raskaalle kalustolle sekä maihin jossa ei ole latausinfraa.
Raskaissa työkoneissa on vetypolttomoottoria jo käytettykin.


Tämä tosin menee sivuun aiheesta, sillä nuo todellakin polttavat vedyn ihan liekillä, eikä sähköllä ole asian kanssa muuta tekemistä kuin vedyn tuotanto.
 
Paino, pieni otsa pinta-ala, aurinkopaneelit, moottorit renkaissa = ei voimansiirtohäviöitä. Kai se on yhdistelmä tuota kaikkea.
Näistä ei oikeastaan mikään muu vielä puolla noita yltiöoptimistisia range arvioita, kuin tuo paino.

Esim. Napamoottoreita on lupailtu/suunniteltu/haaveiltu vaikka kuinka moneen sähkikseen, mutta kappas kun yhtään ei pääse tuotantoon asti, kun fysiikan lakien realiteetit lyö kasvoille (kvg jousittamaton massa).
Aurinkopaneelit kaikissa EVssä tuottaa max muutaman prosentin 100km matkan kulkemiseen tarvittavasta energiasta, kun auto on parkissa. Liikkeellä ollessa tuotto ei riitä näkyvästi oikeastaan yhtään mihinkään.
Ja tuollainen nappulapyörille nostettu bajamaja ei taatusti tule kulkemaan tuollaisia matkoja omin voimin, kuin korkeintaan kävelyvauhtia laboratorio-olosuhteissa dynorullilla...
 
Viimeksi muokattu:
Paino, pieni otsa pinta-ala, aurinkopaneelit, moottorit renkaissa = ei voimansiirtohäviöitä. Kai se on yhdistelmä tuota kaikkea.
Eikö esim. Tesloissakin ole moottorit renkaissa?

Olen skeptinen sen suhteen että 30kWh akulla pääsisi 600km tai edes 400km tuollaisella autolla, mutta jäädään odottelemaan.
 
Monella autolla pääsee todella pitkälle jos ajaa 40kmh vauhtia ilmastointi ja lämmitys pois päällä kuivalla tiellä.

Nuo eivät ole mitään wltp-rangeja, vaan hatusta heitettyjä optimaalisimpia mahdollisia mainostusnumeroita.
 
Eikö esim. Tesloissakin ole moottorit renkaissa?

Olen skeptinen sen suhteen että 30kWh akulla pääsisi 600km tai edes 400km tuollaisella autolla, mutta jäädään odottelemaan.
Ei ole. Niitä on 1 ja 2 moottorisia malleja pääsääntöisesti niin että 1 moottori per akseli.

Tuo XBUS ei tosiaan näytä kovin aerodynaamiselta, että onhan tuossa epäiltävää. Mutta se osaa tehdä tank turnin! ;)
 
Eipä sillä vetoakselilla kovin kummoista häviötä ole. Nuo napamoottorit ovat käsittääkseni ensisijaisesti tilankäytöllinen ratkaisu, auton alustaan ei tarvita tilaa voimansiirrolle.
 
Eipä sillä vetoakselilla kovin kummoista häviötä ole. Nuo napamoottorit ovat käsittääkseni ensisijaisesti tilankäytöllinen ratkaisu, auton alustaan ei tarvita tilaa voimansiirrolle.
Nimenomaan, enemmän häviöitä tulee renkaista jotka tahtoo ainakin Suomikuskik mentaliteetilla olla ne halvimmat mustat ja pyöreät...

Napamoottoreiden suurin ongelma on se jousittamattoman massan lisäys. Suorituskykyiset moottorit on käytännössä aina sitä painoluokkaa että tuo jousittamaton massa kasvaa 3-5x vrt. vetoakselivetoiseen. Sellaista (toteuttamisen kannalta järkihintaista) jousitus/iskunvaimennus ratkaisua ei ole vielä olemassakaan, joka pystyisi hallitsemaan tuollaiset heilurimassat motarivauhdeissa ja sopivassa montussa...
 
Nimenomaan, enemmän häviöitä tulee renkaista jotka tahtoo ainakin Suomikuskik mentaliteetilla olla ne halvimmat mustat ja pyöreät...
Ei pidä omia valintoja yleistää.

Ne mustat ja pyöreät ovat yleensä kuitenkin valinta kun mennään muutenkin pienemmällä budjetilla. Ei ne vanhat lintat muuallakaan merkkirenkailla kulje.
 
Eipä sillä vetoakselilla kovin kummoista häviötä ole. Nuo napamoottorit ovat käsittääkseni ensisijaisesti tilankäytöllinen ratkaisu, auton alustaan ei tarvita tilaa voimansiirrolle.

Tilankäytöllinen ja joissain tapauksissa jos tarvitaan todella tarkkaa pyörien ohjausta niin napamoottoreissa ei ole "lägiä" versus vetarit.
 
Ei pidä omia valintoja yleistää.

Ne mustat ja pyöreät ovat yleensä kuitenkin valinta kun mennään muutenkin pienemmällä budjetilla. Ei ne vanhat lintat muuallakaan merkkirenkailla kulje.
Melko tarpeeton kuitti sanoisin... Eipä ole vielä yhteenkään pirssiin tullut itse laitettua kumeja, kun auto yleensä vaihtuu ennen rengastarvetta. Nykyisessäkin alla ensiasennus Brikkarit, jotka ensipuraisulla aivan susirenkaat ja/tai vaan epäsoveltuvat IDn alle. Voi olla että tähän joutuu jo renkaita uusimaan omana omistusaikana kun nuo kuluu miten sattuu.

Yleistänkin tässä ihan empiiristen havaintojen pohjalta, kun huoltoalalla näkee kaikenlaista. Kyllä ne vaan tuppaa keskiverto Teslailijallakin renkaat olemaan mallia halvin mitä saa, kun rengaskoko on muutenkin mallia arvokas...
 
Melko tarpeeton kuitti sanoisin... Eipä ole vielä yhteenkään pirssiin tullut itse laitettua kumeja, kun auto yleensä vaihtuu ennen rengastarvetta. Nykyisessäkin alla ensiasennus Brikkarit, jotka ensipuraisulla aivan susirenkaat ja/tai vaan epäsoveltuvat IDn alle. Voi olla että tähän joutuu jo renkaita uusimaan omana omistusaikana kun nuo kuluu miten sattuu.

Yleistänkin tässä ihan empiiristen havaintojen pohjalta, kun huoltoalalla näkee kaikenlaista. Kyllä ne vaan tuppaa keskiverto Teslailijallakin renkaat olemaan mallia halvin mitä saa, kun rengaskoko on muutenkin mallia arvokas...
Pakko kuittailla kun lähdetään siitä että tuo olisi jotenkin poikkeuksellinen suomalainen tapa toimia.

Esimerkiksi pohjoisamerikassa keskimäärin lähdetään siitä että ainoat renkaalta vaadittavat ominaisuudet ovat ne ettei se puhkea ja se ei kulu.

No puhkeamattomuus lienee kaikkialla toivottava ominaisuus, mutta renkaan kulutuskestävyysodotus on siellä ihan eri luokkaa. Se että kivikova rengas ei pidä mitään ei paina juurikaan vaakakupissa.
 
... koko sisusta ei ole ämpärimuovia ...

Sisällä ämpärimuovia ja halvalta näyttävää tekokuosia.

Paitsi että kovaa ämpärimuoviahan Model 3:n kabiinissa on käytetty todella vähän. Suosittelen käymään istumassa ihan livenä, niin ei mene ihan meemeilyksi. Varsinkin tuossa SR-mallin 50k€ hintaluokassa kaikki auton ominaisuudet huomioon ottaen sanoisin, että sisustan pinnat on aivan riittävän laadukkaat.
 
Paitsi että kovaa ämpärimuoviahan Model 3:n kabiinissa on käytetty todella vähän. Suosittelen käymään istumassa ihan livenä, niin ei mene ihan meemeilyksi. Varsinkin tuossa SR-mallin 50k€ hintaluokassa kaikki auton ominaisuudet huomioon ottaen sanoisin, että sisustan pinnat on aivan riittävän laadukkaat.
Tietty ne voi sinulle olla "aivan riittävän laadukkaa". Se ei kuitenkaan muuta asiaa mihinkään. Vertaa vaikka samanhintaiseen Bemariin niin aikamoinen muovihelvetti se Tesla on. Kiiltävää muovia ja tekokuosia. Kaikessa paistaa sellainen halvalla tehty fiilis.
 
Vertaa vaikka samanhintaiseen Bemariin niin aikamoinen muovihelvetti se Tesla on. Kiiltävää muovia ja tekokuosia.
Kiiltävää muovia? Olet tainnut istua vain vanhemmalla sisustalla olevassa 3:ssa. 2021 tuli iso päivitys eikä piano mustaa enää löydy. Muutenkin laadukkaampi. Aiempi oli varsin muovinen räpellys.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
258 603
Viestejä
4 501 847
Jäsenet
74 234
Uusin jäsen
Theun

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom