Tuntuuko siltä, että hintalapuissa on nykyään aina isompia lukuja kuin ennen?
Maksalaatikossa ei ainakaan ole! Katso vaikka oheista kuvaa, jossa on Saarioisten maksalaatikon hinta vuosilta 1975 ja 2024.
Kuvapari voi herättää kysymyksen: mitä järkeä tällaisessa vertailussa on? Inflaatio eli kuluttajahintojen yleinen nousu vääristää hintojen vertailua, ja valuuttakin on vaihtunut markasta euroon.
Juuri siinä piilee tämän jutun idea.
Puolessa vuosisadassa hinnat ovat kuusinkertaistuneet, kertoo elinkustannusindeksi. Saman ajanjakson aikana markka vaihtui euroon kertoimella 5,94573.
Kuusinkertaistuneet hinnat ja valuutan vaihtuminen markasta kuusi kertaa arvokkaampaan euroon luovat yhtymäkohdan: nykypäivän euro vastaa vuoden 1975 markkaa.
Tältä vuodelta tarkka inflaatio ei ole vielä selvillä, mutta se on niin vaimeaa, että vuoden 2023 hinnat kelpaavat vertailuun hyvin.
Tilastoteorian perusteella vuoden 1975 markkahintojen pitäisi siis mennä yksi yhteen nykyisten eurohintojen kanssa.
Tässä jutussa tarkastellaan eri tuotteiden hintoja syyskuun 1975 lehtimainoksissa ja otetaan niiden vierelle samanlaisten tuotteiden nykyhintoja.
Vertailuja ei kannata tulkita ryppyotsaisesti. Ne ovat yksittäisiä ja epätieteellisiä otoksia.
Mutta silti ne tarjoavat kiinnostavan vilkaisun siihen, miten eri tuotteiden hinnat ovat muuttuneet puolessa vuosisadassa.
-----
Oheisessa kuvassa verrataan pienen Opel-merkkisen henkilöauton hintoja. Sellaisen omistajaksi on päässyt hieman halvemmalla vuonna 1975 kuin nyt. Toki myös auton tekninen kehitys on ollut huomattavaa.
Televisiot puolestaan ovat esimerkki teknologiasta, jonka hinta on romahtanut samalla kun itse tuote on kehittynyt huomattavasti.
Vuonna 1975 Philips-televisiosta pääsi tihrustamaan kahta valtakunnallista tv-kanavaa 3 185 markalla. Nyt samanmerkkinen televisio näyttää teräväpiirtoa kymmeniltä kanavilta 379 eurolla.
Laitteiden kehittyminen aiheuttaa ongelmia hintaseurannan ammattilaisille. Inflaatiotilastoissa pyritään vertaamaan samanlaisia tuotteita, mutta aina se ei ole mahdollista.
Teknisten laitteiden osalta tilastoissa joudutaan tekemään laatukorjauksia. Toisaalta monet nykytuotteista täyttävät pitkälti saman tarpeen kuin silloinkin. Näin on esimerkiksi autojen laita.
”Sitä tarvitaan kuljettamiseen, ja se täyttää yhä tehtävänsä”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Kristiina Nieminen.
-----
Lopuksi siirretään katse ostoksista kaikkein suurimpaan: omaan asuntoon.
Vuonna 1975 vajaan 50 neliön kaksion velaton myyntihinta uudiskohteesta Keravalla liikkui noin 95 000 markassa. Tällä hetkellä samankokoista uutta kaksiota Keravalla myydään runsaalla 200 000 eurolla, tosin vähän paremmalla sijainnilla.
Uusien asuntojen reaalihinnat ovat siis karkeasti kaksinkertaistuneet.
”1970-luvulla rakennettiin iso osa Suomen rakennuskannasta. Kun tarjontaa oli paljon, oletettavasti se vaikutti hinnoitteluunkin”, sanoo Tilastokeskuksen Nieminen.
1970-luvun asuntojen edullisuutta voi päivitellä myös vertaamalla asuntojen hintoja teknologiaan. Vuonna 1975 uuden kaksion sai Keravalta 30 Philips-television hinnalla.
Nykyään uuden keravalaisen kaksion hinnalla saa yli 500 Philips-televisiota.
1970-luku oli siitä kiinnostavaa aikaa, että ihmisten mielessä pyörivät pitkälti samat ajatukset kuin viime vuosina.
Miten rahat riittävät, kun hinnat laukkaavat?
Vuonna 1975 inflaatio kohosi peräti yli 17 prosenttiin vuodessa. Jos tähän juttuun poimitut mainokset olisivat vuodelta 1973 tai 1977, hinnat olisivat varsin erilaisia.
Hintojen nopea nousu taittui 1980-luvun alkupuolella. Vuonna 2002 otettiin käyttöön euro, ja sen jälkeen hinnat ovat olleet entistäkin vakaampia – lukuun ottamatta viime vuosien inflaatiopiikkiä.
Kuusikymppisenä Kristiina Nieminen muistuttaa, että 1970-luvun inflaatio oli selvästi viime vuosien inflaatiota kovempaa. Sitä nuoret eivät nykyään usein tiedä. Toisaalta hyvä työllisyystilanne auttoi tuolloin hintojen noususta selviämistä.
”Minun ikäluokalleni tämä viime vuosien inflaatio ja korkojen nousu ei ole niin ihmeellinen tilanne. Kaikesta selvitään tavalla tai toisella.”
Oheiset vertailut kertovat vuoden 1975 hinnoista vain pienen otoksen. Pari päätelmää niistä uskaltaa kuitenkin tehdä:
1) Asunnot olivat edullisia.
2) Teknologia oli todella kallista.
3) Palkkoihin nähden elintaso oli vaatimatonta nykyiseen verrattuna.