Hieman OT:ksi menee, mutta olen aina ihmetellyt, miten Philips onnistuu roikkumaan mukana telkkarimaailmassa. Muistan jo 90-luvulta, kun oli aivan selvä asia, että esim. Sonyn Trinitron-TV:t on se ykkösvalinta ja Philipsin malleista sai lukea lähinnä sen suhteen, että jollakulla oli aina jotain ongelmaa niiden kanssa. Tällä vuosituhannellakin on ollut täysin selvää, että TV-valmistajista Sony, Samsung tai LG on siellä kärjessä nyt kun Panasonic ainakin täällä EU:ssa on hiipunut pienempään asemaan, eikä esim. plasma-TV-aikoina porskuttaneesta Pioneerista enää kuule. Silti aina huomaa näin kotiteatterifoorumien jäsenenäkin, että aina löytyy pieni määrä porukkaa, joka on valitsemassa sitä Philipsiä noiden kolmen edelle. Mielenkiintoista, jo ihan siitäkin syystä, että kauan aikaa sitten jo opin läksyni sen suhteen, että yleensä kannattaa sijoittaa paitsi hyvään niin myös suosituimpaan, koska niissä on yleensä laajimmat ja tuetuimmat ominaisuudet (nimimerkillä ostin kosketusnäyttöluurien tullessa Samsungin omaa Bada OS:ää käyttävän luurin, jonka piti olla kova, mutta ei paljon naurattanut, kun Android painoi samantien ohi äppituessa ja ominaisuuksissa).