Seksin määrä videopeleissä on viime vuosina lisääntynyt.
Niin sanotuista avoimen maailman peleistä tuppaa yhä useammin ja useammin löytymään optio laittaa oma pelihahmo petipuuhiin jonkun toisen henkilön kanssa. Tämä on vähitellen johtanut myös enenevissä määrissä keskusteluun siitä, pitääkö peleissä täten olla seksuaalista kanssakäymistä myös niin sanottujen seksuaalivähemmistöjen välillä. Eikä tässä toki mitään vikaa ole, mutta jotenkin seksistä ja seksuaalisuudesta peleissä on tullut jo turhankin suuri juttu.
Mass Effect: Andromeda vie
tuoreen uutisen perusteella homman vieläkin monipuolisemmaksi, sillä se aikoo tuottajansa mukaan tarjota mahdollisuuden myös yhden yön juttuihin. Maksettu seksi ei peleissä ole mikään uusi juttu, mutta vastavuoroisia hetken iloitteluita ei aiemmin ole taidettu juuri nähdä.
Oma mielipiteeni on, että seksin ja etenkin fyysisen seksuaalisuuden voisi pitää videopeleistä kokonaan pois. Syitä tähän on useita, joten luotellaanpa niitä nyt vaikkapa listamuodossa:
- Seksi videopeleissä tuntuu usein pelaajien aliarvioimiselta. Tuntuu nololta, että omistamiimme peleihin on saatava se pakollinen seksikohtaus tai tukku niitä.
- Seksikohtaukset peleissä ovat poikkeuksetta kiusallista katseltavaa. Witcher 3:n legendaariseksi muodostunut kohtaus yksisarvisen päällä oli jo vähän liiankin huvittava. Muutenkin on omituista ajatella, että pelintekijät käyttävät aikaa mallintaen näitä kohtauksia ja animoiden paljasta pintaa.
- Seksikohtaukset eivät saa pelaajaa investoitumaan hahmoihin sen enempää. Vaikka kyseessä olisi ikään kuin kaunis tapahtuma kahden yksilön välillä, tuntuu sen kuvaaminen videopeleissä lähinnä irralliselta tirkistelyltä.
- Ylipäätään yhdyntä on vain yksi osa ihmisen emotionaalista kiinnittymistä. Ennemmin katson herkkää ja tunteikasta, hyvällä maulla tehtyä toisenlaista kohtausta. Runollinen tapa esittää asiat on parempi ja vetoaa enemmän tunteisiin kuin se, että ”nyt ne hässii!!!!!”
Seksikohtauksilla on varmaankin alun alkaen haettu jonkinlaista shokkiarvoa, mutta nyt ne ovat tulleet hiekkalaatikkopeleihin jäädäkseen. Mass Effectit, Witcher 3, Dragon Aget ja Fable-sarjan pelit ainakin ovat jo pitkään sisältäneet sängyssä ähertämistä.
En ylipäätään pidä kovinkaan mielenkiintoisena mahdollisuutta valita peleissä partneria, sillä tämäkin tuntuu irralliselta ja asettaa tavallaan liikaa vastuuta pelaajalle. On hauskempaa, elokuvamaisempaa ja aidompaa vain katsoa asioiden etenemistä kuin olla mukana valkkailemassa oikeita repliikkejä ja hankkimassa sopivia lahjoja.
Mielestäni nämä vapaavalintaiset romanssit, joihin voi itse vaikuttaa, ovat aina olleet peleissä todella päälleliimatun oloisia ja immersiota rikkovia. Ei kiitos enää!
