Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

[hkultala]

Jos on rahaa ostaa se 5950 niin kyllä pitäs olla rahaa ostaa se 300e emo tsjp. Muuten kyllä ihan ihme touhua.

Ihme touhua on se "pakko olla parasta tai on paskaa"-asenne mikä täällä monilla on.

Jos ei tarvi niitä vilkkuvaloja tuulettimissa eikä toista pcie 16x väylää eikä ziljoonaa usb- ja pcie-väylää muutenkaan, niin miksi pitäisi maksaa satoja euroja siitä emosta?

Jos pitää valita, maksaako vilkkuvaloista ja turhista liittimistä joita ei tule koskaan käyttämään vai maksaako nopeammasta prossusta niin pitäisi olla aika selvää että maksaa siitä nopeammasta prossusta.

Virransyötön laadulla on toki väliä, mutta se ei ole sidottu piirisarjaan, eikä vilkkuvalojen määrään.

 

[GreenT]

Pelaamiseen joo toi 5900x3d on luultavasti yhtä hyvä kuin 5800x3d, mut joissain hyötyohjelmissa ero voi olla jotain 40% luokkaa a520 kokoonpanon eduksi. En ihan mitättömäksi eroksi arvioisi tuota.

Vaatii kyllä pokkaa suositella A520-budjettiemoa 5900X/5950X kaveriksi. Noita prossuja hankitaan vain raskaimpiin sovelluksiin, joissa budjettiemot joutuisivat venymään äärimmilleen. Jos konetta on kasaamassa raskaaseen hyötykäyttöön, niin silloin yleensä juuri tarvitaan niitä portteja ja väylänleveyttä. Vaikea yrittää keksiä oikeaa käyttötapausta, missä tällainen yhdistelmä olisi hyvä vaihtoehto. Kuten aiemmin on useaan kertaan todettu, niin hintaero riittävän laadukkaaseen emoon on merkityksetön koko konepaketin hintaan nähden.

Onhan näitä komboja testattu vitsillä esim. Tech Yes City (joku Gigabyten A520 lankku + 5950X): 5950X on an A520 Motherboard... This was NOT what I expected!

Benchmarkit saa toki ajettua ja lisäjäähdytyksellä saadaan lämpöjä alemmas, jotta CPU ei heti throttlaa. Mutta hankkisitko omaan koneeseen?

 

[Mercho]

AM4 Vcore VRM Ratings v1.4 (2019-11-07)

docs.google.com

Näköjään viimeksi päivitetty 1.5 versio viime vuoden huhtikuussa(löytyy siitä toisesta välilehdestä) ja esimerkkeinä 3xxxx sarjan prossut mutta antaa suuntaa millaisen kuorman kanssa erilaiset am4 emolevyt pärjäävät. Tosiaan puuttuu b550 ja axxx sarjan emolevyt.

 

[pomk]

Vaatii kyllä pokkaa suositella A520-budjettiemoa 5900X/5950X kaveriksi. Noita prossuja hankitaan vain raskaimpiin sovelluksiin, joissa budjettiemot joutuisivat venymään äärimmilleen. Jos konetta on kasaamassa raskaaseen hyötykäyttöön, niin silloin yleensä juuri tarvitaan niitä portteja ja väylänleveyttä. Vaikea yrittää keksiä oikeaa käyttötapausta, missä tällainen yhdistelmä olisi hyvä vaihtoehto. Kuten aiemmin on useaan kertaan todettu, niin hintaero riittävän laadukkaaseen emoon on merkityksetön koko konepaketin hintaan nähden.

Onhan näitä komboja testattu vitsillä esim. Tech Yes City (joku Gigabyten A520 lankku + 5950X): 5950X on an A520 Motherboard... This was NOT what I expected!

Benchmarkit saa toki ajettua ja lisäjäähdytyksellä saadaan lämpöjä alemmas, jotta CPU ei heti throttlaa. Mutta hankkisitko omaan koneeseen?

On ihan loogista että ne vrm kiehuu, kun testi suoritetaan avoimessa tilassa AIO:n kanssa. Joku alaspuhaltava torni tuohon ja ”ongelma” katoaa kuin savuna ilmaan. Joku tämän tyylinen siis, edullisempiakin on. NH-C14S

AIO:t on muutenkin ihan turhakkeita. Asetekin pumput on äänekkäitä ja laitteiden täyttäminen nesteen luonnollisen poistuman jälkeen useimmiten mahdotonta. Noctuan torni taas on ikuinen, jäähdyttää emolevyn komponentitkin kivasti ja varmaan halvempikin.

En tota linkkaamaasi videota kokonaan jaksanut katsoa.

Revikkaa:

Ei ole mitään syytä laskea PPT:tä tolla emolla kunhan prossujäähy on valittu järkevillä kriteereillä. Avoin testipenkki + AIO on se kaikista typerin ratkaisu budjettikonetta rakennettaessa.

Jos 80 C VRM on liikaa

Miksi olisi?

edit:

A520:n vaatimalla 88 W PPT:llä

A520 ei ole rajoitettu millään tapaa 88 W PPT:lle. Kyseessä on yhden henkilön tekemä täysin subjektiivinen päätelmä, jota hän ei edes jaksanut millään tapaa tarkistaa, saati asettanut rajoja millä tuo pitäisi paikkansa.

 

[pomk]

AM4 Vcore VRM Ratings v1.4 (2019-11-07)

docs.google.com

Näköjään viimeksi päivitetty 1.5 versio viime vuoden huhtikuussa(löytyy siitä toisesta välilehdestä) ja esimerkkeinä 3xxxx sarjan prossut mutta antaa suuntaa millaisen kuorman kanssa erilaiset am4 emolevyt pärjäävät. Tosiaan puuttuu b550 ja axxx sarjan emolevyt.

Ei perustu mittauksiin -> turhaa spekulaatiota ja muuta mutuilua.

 

[hik]

Ei perustu mittauksiin -> turhaa spekulaatiota ja muuta mutuilua.

Linusin AM4 tier list voi olla paremmin ajan tasalla. Google-taulukkomuoto johon on kerätty VRM-komponentteja ja ominaisuuksia on olemassa.

Kaikki ei näistä listoista tykkää, eikä kenenkään ole pakko näitä käyttää, mutta enimmäkseen linkin tiedot taitaa olla oikean suuntaisia.
Listan on ilmeisesti tehnyt opiskelija. Minun puolesta lämmin kiitos hänelle tehdystä isosta työstä.

Jonkunlaisen "lunttilapun" tai kootun taulukon olemassaolo auttaa etsimään kaupoista halvinta itselle riittävää tavaraa.
Kun sopiva kandidaatti tai muutama on löytynyt, jää omalle vastuulle selvittää, oliko taulukon tieto oikein.
Edellä mainitussa listassa ei tosin sanota "ostaja varokoot". Jenkeissä se muistetaan yleensä aina kertoa. Suomessa onneksi
hoksataan muutenkin, ettei voi vaatia rahoja takaisin jos ei ole maksanut mitään.

Joiltain osin "tier list" voi perustua siihen, kun emolevyistä on versioita, joissa on eroja lähinnä mitoissa ja liitännöissä, ja VRM on se sama.
VRM:n osalta ehkä tiedetään virransyötön komponenttien virrankesto ja lukumäärä ja hyötysuhde, ja sitten on hyvämaineisempien testaajien
VRM-lämpötilatestejä joilla on saatu varmisteltua arvauksia.

Juttu näistä sopisi paremmin johonkin toiseen ketjuun, kun täällä fokus on otsikon mukaan yhtä paljon retoriikassa kuin varsinaisessa asiassa. Sinällään mulla ei ole juuri enempää kommentoitavaa.
Kiitos taas TommiZeliardille numeroiden avaamisesta, tavalla joka toimii fiksusti AM4-alustalla, mutta ei välttämättä kaikissa muissa systeemeissä. Intel-puolelta ei ole kuulunut juttua, olisi kiva tietää (ehkä per emolevy) onnistuuko sama nykyjään niissä.

 

[mlackke]

Virransyötön laadulla on toki väliä, mutta se ei ole sidottu piirisarjaan, eikä vilkkuvalojen määräään.

Itseasiassa on. Ikävä kyllä jos haluat sen HC virransyötön (mitä todellakin tuollainen 5950x tarvitsee), niin yleensä sen emon mukana tulee paljon niitä vilkkuvaloja joita et ikinä tarvi halusit tai et. Hinnan mukana tulee aina..no yleensä laatuakin samoihin asioihin mitä löytyy molemmista laudoista.

Vähän saman mentaliteelilla eikö se ole sama laittaa se 50€ Codegen virtalähde sen 5950x kaveriksi, kyllähän se silläkin toimii.

 

[moukula]

Vähän saman mentaliteelilla eikö se ole sama laittaa se 50€ Codegen virtalähde sen 5950x kaveriksi, kyllähän se silläkin toimii.

No periaatteessa joo. Ei se prosessori syö kuin 140 wattia normaalisti turbottaessaan vakiona. Ylikellotus erikseen. PBO:n kanssa vissiin menee joku 170 wattia piikkeinä ja käsin tuunaten saa menemään yli 200. Toki tilanne elää sen mukaan miten tehosyöppöjä ne muut osat on. Jos näytönohjain imaisee 300 wattia niin toki pitää olla järeämpi virtalähdekin, mutta tosiaan ihan pelkän työkoneen jossa tarvitaan järeä CPU saa kyllä kasattua vaikka sillä 350-wattisellakin.

 

[pomk]

jos haluat sen HC virransyötön (mitä todellakin tuollainen 5950x tarvitsee),

Ei tarvitse, ellet sitä kellottele tai muuta vastaavaa. Oletuksella siis että et aja konettasi huonolla VRM:n ilmankierrolla, missä tapauksessa tarvitaankin sit dramaattisesti järeämmät vehkeet.

Vähän saman mentaliteelilla eikö se ole sama laittaa se 50€ Codegen virtalähde sen 5950x kaveriksi, kyllähän se silläkin toimii.

Kunhan siinä codegenissä on turvaominaisuudet toteutettu hyvin, niin eipä tuolla ole väliä. Ei sen 5950x:n kaveriksi mitään 1600W platina virtalähdettä tarvita, kulutus kun on luokkaa max. 200-250W rasituksessa (emo + prossu).
Lähinnä niitä kunnollisia virtalähteitä tarvitaan modernien näyttisten kavereiksi, ne kun tuppaa olemaan vähän kranttuja ja iskee kunnon virtapiikkejäkin.

 

[mlackke]

Ei tarvitse, ellet sitä kellottele tai muuta vastaavaa.

Aja sinun 5950x prossulla 24/365 jokaisella threadilla raskasta kuormaa 100€ ja 300€ lankulla. Ei kannata ihmetellä jos 100€ lankku sanoo sopparin irti jo muutaman kk jälkeen.

Kunhan siinä codegenissä on turvaominaisuudet toteutettu hyvin, niin eipä tuolla ole väliä

Eli jos virtalähde hajoaa aina muutaman kk välein (koska halvat komponentit), mutta ei riko prossua niin ei ole väliä?

 

[pomk]

Ei kannata ihmetellä jos 100€ lankku sanoo sopparin irti jo muutaman kk jälkeen.

Linkkaa toki joku käytännön esimerkki, sitä ennen luokittelen tommosen perus FUDin levittelyksi.

24/7/365

Lisäksi ei noi 5950x:t sovellu erityisen hyvin palvelinympäristöihin, sillä lankuista puuttuu lähes aina ECC validaatio ja kunnon etähallintajärjestelmät. Moiseen käyttöön rakentaisin hieman erilaisen setupin.

Eli jos virtalähde hajoaa aina muutaman kk välein (koska halvat komponentit), mutta ei riko prossua niin ei ole väliä?

Ai codegenit hajoaa 200W kuormalla muutaman kk välein? Selvä homma
Laita toki joku linkki, vai onko kyse taas turhasta mutusta.

 

[moukula]

Sulla taitaa nyt olla vähän väärä käsitys siitä minkälaiseen käyttöön tuo prosessorimalli on segmentoitu. Raskasta ajoa 24/7/365-käyttö viittaa lähinnä laskentafarmiin jota ajetaan räkkikaapissa jossain hyvin tuuletetussa datakeskuksessa, ja tällöin puhutaan Epyc-koneista. 8/5/200 ois sitten normaali työasema yrityksen toimitiloissa, ja tällöin puhutaan Threadripperistä. 5950X on normi deskariprosessori joita käytetään joko kotona 50/50 hupiin ja hyötyyn tai sitten töissä vähän kevyempänä työasemana.

 

[mlackke]

Linkkaa toki joku käytännön esimerkki, sitä ennen luokittelen tommosen perus FUDin levittelyksi.

Eikös tuo linkatun kuvan VRM lämpö anna osviittaa että jossain on säästetty? Vai meinaatko että VRM 132c on normaali lämpö eikä vaikuta komponentin elinikään merkittävästi?

Ai codegenit hajoaa 200W kuormalla muutaman kk välein? Selvä homma
Laita toki joku linkki, vai onko kyse taas turhasta mutusta.

Ei taida Codegen merkkinä kertoa sinulle mitään, joten asia sama jättää siihen.

Lisäksi ei noi 5950x:t sovellu erityisen hyvin palvelinympäristöihin,
Sulla taitaa nyt olla vähän väärä käsitys siitä minkälaiseen käyttöön tuo prosessorimalli on segmentoitu

Eli teidän mielestä jossain 5950x paketin kyljessä on tarra jossa lukee "ei palvelinympäristöihin tai 24/7 ajoon. Saa käyttää, mutta kevyttä ajoa vain".

Mut ei siinä, ei minulla enempää lisättävää.

 

[GreenT]

On ihan loogista että ne vrm kiehuu, kun testi suoritetaan avoimessa tilassa AIO:n kanssa. Joku alaspuhaltava torni tuohon ja ”ongelma” katoaa kuin savuna ilmaan. Joku tämän tyylinen siis, edullisempiakin on. NH-C14S

AIO:t on muutenkin ihan turhakkeita. Asetekin pumput on äänekkäitä ja laitteiden täyttäminen nesteen luonnollisen poistuman jälkeen useimmiten mahdotonta. Noctuan torni taas on ikuinen, jäähdyttää emolevyn komponentitkin kivasti ja varmaan halvempikin.

En tota linkkaamaasi videota kokonaan jaksanut katsoa.

Tuossa videossa laitettiin siihen A520:n VRM:n päälle lämpötahnaa, jäähdytyssiilit ja iso tuuletin puhaltamaan suoraan kohti. Tällöin saatiin rasituksessa lämmöt 132C->108C ja 5950X ei enää throttlannu benchmarkissa. Alaspuhaltavan Noctuan coolerin vaikutus ei pääse ihan tolle tasolle eli helvetin kuumana käy edelleen. X570 emolla taas lämmöt 56C ilman kikkoja.

Sitten kun se A520 emo kärähtää, niin takuustahan saa hetken aikaa uuden tilalle. Osia odotellessa tosin koneen hyötysuhde on todella huono. Eipä silläkään niin väliä ole, jos ei laske omalle ajalleen mitään arvoa. Toisaalta taas ihmetyttää miksi sitten ylipäätään sijoittaa nopeaan prosessoriin.

 

[moukula]

Toisaalta taas ihmetyttää miksi sitten ylipäätään sijoittaa nopeaan prosessoriin.

Kotikäytössähän CPU suurinpiirtein idlaa 90% ajasta. Välillä puhkuu puolitehoilla kun pelataan ja joskus harvoin kun ajetaan joku videotiedoston transkoodaus tms. niin se hörähtää muutamaksi sekunniksi/minuutiksi täysille. Jotkut arvostavat sitä omaa aikaa sen verran, että ostavat tuollaisen överitehokkaan prosessorin, ettei sillon harvoin kun niille säikeille tulee käyttöä tarvitsisi odottaa 5 minuuttia vaan selviää puolessa minuutissa.

 

[JiiPee]

Justiinsahan tuossa @pomk kertoi että on toiminut.

En lähtisi sillä perusteella yleistämään että kaikissa X570 ja B550:ssä 1st gen ryzenit toimii. Virallisesti ne ei ole tuettuja, joten voi hyvinkin olla että joissais biosseissa tuki on mukana, mutta toisissa ei. Itteekin himottaisi joku B550 lauta hommata, mutta kun ei ole varmuutta siitä että toimiiko R7 1800X sen kanssa, niin en ole hommannut ja prossua ei juuri nyt kiinnosta päivittää.

Tämä sinänsä totta, mutta onko mielestäsi 5950x ja a520 emolevy järkevä yhdistelmä, kun kerran piirisarjalla ei ole merkitystä suorituskykyyn?

Sen piirisarjan mukana tulee erilaisia liitäntöjä jotka nostaa sitä suorituskykyä. Jos on edes vähäsen siitä suorituskyvystä kiinnostunut, niin ostaa b550 tai b450 emolevyn. A520 sopii toimistokoneisiin yhdessä neliytimisen prossun kanssa.

Piirisarja ei nosta yhdenkään prossun suorituskykyä. Mikäli X16 linja näyttikselle, X4 linja M2 SSD:lle ja X4 linja vaikka lisäkortille piisaa niin periaatteessa rysenien kanssa ei tarvita piirisarjaa yhtään mihinkään.
Prossulla on kaikki tarvittavat rojut integroituna jotta toimivan koneen saas aikaiseksi.

Piirisarjaa tarvitaan ainoastaan siihen jos prossun tarjoama IO ei riitä.

Eli mikäli siinä A520 emossa on kohtuullinen virransyöttö että se kykenee 5950X ajamaan ja tarttee vaan sen M2 SSD:n ja näyttiksen niin se A520 emolevy on täysin riittävä, eikä sen suorituskyky poikkea mitenkään esim Asus C8H lankusta taikka jostain muusta lankusta kun ajetaan romuja vakiona.

Itsekin on tullu rojua tähän asti hommattua sillä ajatuksella että otetaan nyt vähän parempaa jos joskus sattuukin tarttemaan.
Aikoinaan Core 2 Duo koneeseen tuli otettua emo jossa firewire. Koskaan en sitä wirefiree käyttänyt. Tää kone ajelee nyt openwrt:tä koska siinä on kaksi LAN porttia niin aika mainio kapistus siihen käyttöön.
Seuraava kone I5 4670K emossa ei mitään erikoisia kikottimia ollut, mutta prossu tuli otettua K malli koska jos sitä sattuisi joskus vaikka kellottamaan. Muutaman kerran räpeltelin kellotuksia ja kun kyllästyin siihen epävakauteen niin sen jälkeen sitä ajettiin vakiona. Eli taas tuli ostettua turhaa ominaisuutta.
Nykyisessä koneessa täysin overkill emo eli C6H, mutta se lähti silloin joskus forumi tarjouksena jimsiltä niin houkuttelevaan hintaan että oli pakko ostaa.

 

[pomk]

Eli teidän mielestä jossain 5950x paketin kyljessä on tarra jossa lukee "ei palvelinympäristöihin tai 24/7 ajoon. Saa käyttää, mutta kevyttä ajoa vain".

Lähinnä vaan mietityttää että mitä tuo 24/7 käyttö on, jos siinä ei tarvita yleisesti järkeväksi todettuja 24/7 järjestelmien perusedellytyksiä. Olis ehkä parempi jos antaisit jonkun käytännön esimerkin.

Ei taida Codegen merkkinä kertoa sinulle mitään, joten asia sama jättää siihen.

On tuttu, hajosivat väärin mitoitettujen turvaominaisuuksien takia usein ennen aikojaan, etenkin kovalla kuormalla.

Vai meinaatko että VRM 132c on normaali lämpö eikä vaikuta komponentin elinikään merkittävästi?

juu kyllähän se vaikuttaa. Testiasettelu ei vaan ollut mitenkään realistinen jossa tuohon päädyttiin. Emolevyvalmistajan mielestä tuo selvästikkin oli täysin OK, sillä laitteisto ei sammunut tai juurikaan throttlannut. "Mitatusta" lämpötilasta ja trottlauksen puutteesta päättelisin että ohjelmiston kertoma lämpötila ei ole kovin tarkka ja tarkistusmittaus erillislaitteilla olisi paikallaan.

Tuossa videossa laitettiin siihen A520:n VRM:n päälle lämpötahnaa, jäähdytyssiilit ja iso tuuletin puhaltamaan suoraan kohti. Tällöin saatiin rasituksessa lämmöt 132C->108C ja 5950X ei enää throttlannu benchmarkissa.

Olis kiva tietää että missä lämpötiloissa se on oikeasti ollut, ei olis eka kerta jos HWinfo näyttää jotain väärin verrataten obskuurilla emolevyllä. Videolla ei kai mitään tarkistusmittauksia tehty? On sanomattakin selvää että 132 asteen käyttölämpötila on liian korkea.

edit: ja on kyllä totta että varmasti joku emolevy keksitään jostain jolla se 5950x ei toimi kuten voisi odottaa, mutta varmasti löydetään kans useita joilla sen luulis toimivan ok ja hinnat on luokkaa 50-80 euroa.

En lähtisi sillä perusteella yleistämään että kaikissa X570 ja B550:ssä 1st gen ryzenit toimii. Virallisesti ne ei ole tuettuja, joten voi hyvinkin olla että joissais biosseissa tuki on mukana, mutta toisissa ei. Itteekin himottaisi joku B550 lauta hommata, mutta kun ei ole varmuutta siitä että toimiiko R7 1800X sen kanssa, niin en ole hommannut ja prossua ei juuri nyt kiinnosta päivittää.

En minäkään moista suosittelisi, kunhan tuli testattua kun tommonen oli nurkissa ja prossu takuuvaihdossa. Uudemmilla bioseilla ei toiminu, mutta se mikä laudassa oli tehtaalta tullessa joskus 3000 sarjan prossujen launchin aikoihin pyöritti kyseistä prossua mukisematta (tuolta väliltä en testannut yhtäkään versiota, sillä olin tyytyväinen siihen että se ylipäänsä toimi). B550 emot tuskin noita ajaa, sillä ei uudemmat x570 biositkaan ajanu.

 

[Baldrick]

Aja sinun 5950x prossulla 24/365 jokaisella threadilla raskasta kuormaa 100€ ja 300€ lankulla. Ei kannata ihmetellä jos 100€ lankku sanoo sopparin irti jo muutaman kk jälkeen.

Mitä ihmettä? Joku 125€:n MSI b550m mortar kestää heittämällä kaiket kellottelutkin kunhan ei lähde extremepuolelle - ja nestemäisellä typellä ei se emon elinikä yleensä ole kärkipäässä huolenaiheita. Kannattaa katsoa ominaisuuksia eikä hintalappua.

 

[GreenT]

Olis kiva tietää että missä lämpötiloissa se on oikeasti ollut, ei olis eka kerta jos HWinfo näyttää jotain väärin verrataten obskuurilla emolevyllä. Videolla ei kai mitään tarkistusmittauksia tehty? On sanomattakin selvää että 132 asteen käyttölämpötila on liian korkea.

Kyllä siinä ihan oikeaa lämpökameraa käytettiin:

Kotikäytössähän CPU suurinpiirtein idlaa 90% ajasta. Välillä puhkuu puolitehoilla kun pelataan ja joskus harvoin kun ajetaan joku videotiedoston transkoodaus tms. niin se hörähtää muutamaksi sekunniksi/minuutiksi täysille. Jotkut arvostavat sitä omaa aikaa sen verran, että ostavat tuollaisen överitehokkaan prosessorin, ettei sillon harvoin kun niille säikeille tulee käyttöä tarvitsisi odottaa 5 minuuttia vaan selviää puolessa minuutissa.

Onko tuo sellainen käyttötapaus, johon hankitaan 5950X? Jos on, niin varmaankin hankitaan muutkin osat viimeisen päälle. Pointti ei ollut se, etteikö nopeaa prosessoria osata arvostaa. Jos säästät 50 euroa nyt ja sen takia kone hajoaa joskus tulevaisuudessa pariksi viikoksi plus joudut purkamaan sen atomeiksi, niin oliko se sen arvoista? Sanoisin, että tuosta aiheutuva tuska on isompi haitta.

 

[moukula]

Onko tuo sellainen käyttötapaus, johon hankitaan 5950X? Jos on, niin varmaankin hankitaan muutkin osat viimeisen päälle. Pointti ei ollut se, etteikö nopeaa prosessoria osata arvostaa. Jos säästät 50 euroa nyt ja sen takia kone hajoaa joskus tulevaisuudessa pariksi viikoksi plus joudut purkamaan sen atomeiksi, niin oliko se sen arvoista? Sanoisin, että tuosta aiheutuva tuska on isompi haitta.

Itsellä on kyllä yleensä aika tarkka budjetti minkä kanssa eletään ja sen puitteissa ostetaan tehokkaimmat osat mitä saadaan. Esim. 2000 euron koneeseen mahtuisi MSRP:llä hankittaessa tuo 5950X ja 6800XT, 32 gigaa muistia, teratavun PCIe4.0 SSD ja reilun satasen emolevy (olettaen että kotelo ja virtalähde on jo ennestään). 300 euron emolevy siihen ei mahtuisi. Toki voisi tehdä kompromissin, että ottaisikin 5900X:n ja paremman emolevyn, mutta itse ehkä kuitenkin ottaisin ne neljä lisäydintä.

 

[pomk]

Kyllä siinä ihan oikeaa lämpökameraa käytettiin:

Lämpökamera on väärä väline tuollaisen mittauksen tekemiseen, mutta antaa sentään jotain validiteettiä tolle sensorilta luetulle lukemalle. Löydettiin siis nyt yksi n. 50 euron emolevy joka ei ehkä ihan paras valinta ole 5950x:lle
Niitä on onneksi muitakin.

 

[hik]

Lämpökamera on väärä väline tuollaisen mittauksen tekemiseen

Mikä on oikea väline?

 

[pomk]

Mikä on oikea väline?

(kalibroitu) termopari. Semmonen johdon päässä oleva pieni palikka siis. Lämpökameralla voi helposti etsiä sen (todennäköisesti) kuumimman kohdan jonka sitten mittaa siihen soveltuvalla laitteella, mutta sen lämpökameran antamiin absoluuttisiin tuloksiin ei voida luottaa useimmissa tapauksissa, ellei laitetta ole kalibroitu nimenomaan kyseisen materiaalin lämpötilan mittaamiseen. Tuolta voi katsoa lisää aiheesta:

 

[hik]

(kalibroitu) termopari. Semmonen johdon päässä oleva pieni palikka siis. Lämpökameralla voi helposti etsiä sen (todennäköisesti) kuumimman kohdan jonka sitten mittaa siihen soveltuvalla laitteella, mutta sen lämpökameran antamiin absoluuttisiin tuloksiin ei voida luottaa useimmissa tapauksissa, ellei laitetta ole kalibroitu nimenomaan kyseisen materiaalin lämpötilan mittaamiseen. Tuolta voi katsoa lisää aiheesta:

Videon katson paremmalla ajalla mutta se mitä sanoit kuulostaa järkevältä, eli lämpökamera ei tiedä materiaalin "emittiivisyyttä" enkä tiedä minäkään.

Omat tiedot piirikorteista lähestyy nollaa miinuksen puolelta, mutta olen katsonut muutaman guru-laatuisen videoarvostelun emolevyistä
ja kiinnittänyt huomiota siihen että kuumin piste joka emolevyltä on löytynyt, on pidetty arvioinnin pohjana ilman että olisi tulkittu mitä lukema tarkoittaa.

Eli kelan jalasta mitattu lämpö saa olla x määrän, mosfetin jalka saisi olla lämmöissä y, konkat saisi olla lämmössä z.
Vaikka mosfetin tai kelan jalka olisi 120 astetta ja emolevyn pinta ihan sen vieressä 105, konkat voi olla laitettu 5 cm päähän ja niiden lämmöt voisi samaan aikaan olla 75 astetta.

 

[GreenT]

Itsellä on kyllä yleensä aika tarkka budjetti minkä kanssa eletään ja sen puitteissa ostetaan tehokkaimmat osat mitä saadaan. Esim. 2000 euron koneeseen mahtuisi MSRP:llä hankittaessa tuo 5950X ja 6800XT, 32 gigaa muistia, teratavun PCIe4.0 SSD ja reilun satasen emolevy (olettaen että kotelo ja virtalähde on jo ennestään). 300 euron emolevy siihen ei mahtuisi. Toki voisi tehdä kompromissin, että ottaisikin 5900X:n ja paremman emolevyn, mutta itse ehkä kuitenkin ottaisin ne neljä lisäydintä.

Juurikin näin. Olkoon budjetti mikä hyvänsä, niin koneen komponenttien pitää olla balanssissa. Reilulla satasella saa hyvän B550 emon, jolla pärjää 5950X:n kanssa. A520-piirisarjahan ei edes tue PCIe 4.0:aa, joten emolevyn osalta ei voi enempää säästää. X570 emoa hyvin harva tarvitsee ja niitäkin saa kunnollisia jo 200e tuntumaan (esim. MSI Tomahawk tai Asus TUF gaming).

 

[hkultala]

Juurikin näin. Olkoon budjetti mikä hyvänsä, niin koneen komponenttien pitää olla balanssissa. Reilulla satasella saa hyvän B550 emon, jolla pärjää 5950X:n kanssa. A520-piirisarjahan ei edes tue PCIe 4.0:aa, joten emolevyn osalta ei voi enempää säästää. X570 emoa hyvin harva tarvitsee ja niitäkin saa kunnollisia jo 200e tuntumaan (esim. MSI Tomahawk tai Asus TUF gaming).

... ja sitä pcie4.0aa tarvitaan mihin?

pcie4 (x16) on joka tapauksessa liian hidas väylä, että CPUlta ei ole järkevää lähetellä edestakaisin pienellä granulariteetilla hyvin rinnakkaistuvia pieniä laskentarutiineita GPUn laskettavaksi, ja teksturointi sen yli on hidasta, eli kaikki tekstuurit halutaan pitää GPUn muistissa

Ja pcie3 (x16) on joka tapauksessa tarpeeksi nopea väylä kaiken pelien geometriadatan ja komentojen lähettämiseen GPUlle.

Joten mikä on se käyttötilanne jossa sitä pcie4sta kotikäytössä tarvitaan? Että kun näyttiksen tekstuurimuisti loppuu kesken ja peli alkaa tahmata pahasti tekstuuriliikenteen takia, se tahmaaminen on hiukan sulavampaa?

PCIe 4.0 vs. PCIe 3.0 GPU Benchmark

With the launch of the new GeForce 30 series, PCI Express 4.0 performance has come up into the discussion. To find out exactly what we're talking about,...

www.techspot.com

Jossain tuntuvia eroja alkaa tulla vasta kun jäädään 8-linjaiseen pcie3.0:aan, ja silloinkin ne on yleensä aika pieniä.

 

[hsalonen]

... ja sitä pcie4.0aa tarvitaan mihin?

pcie4 (x16) on joka tapauksessa liian hidas väylä, että CPUlta ei ole järkevää lähetellä edestakaisin pienellä granulariteetilla hyvin rinnakkaistuvia pieniä laskentarutiineita GPUn laskettavaksi, ja teksturointi sen yli on hidasta, eli kaikki tekstuurit halutaan pitää GPUn muistissa

Ja pcie3 (x16) on joka tapauksessa tarpeeksi nopea väylä kaiken pelien geometriadatan ja komentojen lähettämiseen GPUlle.

Joten mikä on se käyttötilanne jossa sitä pcie4sta kotikäytössä tarvitaan? Että kun näyttiksen tekstuurimuisti loppuu kesken ja peli alkaa tahmata pahasti tekstuuriliikenteen takia, se tahmaaminen on hiukan sulavampaa?

PCIe 4.0 vs. PCIe 3.0 GPU Benchmark

With the launch of the new GeForce 30 series, PCI Express 4.0 performance has come up into the discussion. To find out exactly what we're talking about,...

www.techspot.com

Jossain tuntuvia eroja alkaa tulla vasta kun jäädään 8-linjaiseen pcie3.0:aan, ja silloinkin ne on yleensä aika pieniä.

SSD:lle. Sitä pcie4.0aa tarvitaan SSD:lle.

 

[pomk]

Olkoon budjetti mikä hyvänsä, niin koneen komponenttien pitää olla balanssissa. Reilulla satasella saa hyvän B550 emon, jolla pärjää 5950X:n kanssa.

Jo hieman alle tuon saa joitain emolevyjä jotka hommasta selviytyy täysin riittävästi. Tää koko a520 episodihan alkoi siitä kun moista ehdoitin 5600x prossun kaveriksi ja ihmiset alko panikoimaan suuntaan ja toiseen, ilman järkeviä perusteita.

Täällä taisi @mlackke mainita että ~satasen emolevyt hajoaa vuodessa! Pakko siis vähintään kakkosella alkaa ostohinta jotta laitteisto toimii oikein

 

[ratkakapu]

Näyttikselle ei varmaan pariin sukupolveen olekaan väliä, mutta kyllähän SSD:t hyötyy selvästi, jos on paljon suurten tiedostojen käsittelyä luvassa, kai yleisin käyttötapaus kuluttajapuolella videoiden editointi.

Ja se on kiva pelata Rising Strom 2:sta kun on nopealla SSD:llä aina ekana mapissa uuden erän alkaessa, niin saa aina valita vapaasti classin

Teoriassa A520 emot riittävät aivan hyvin jopa parhaille prossuille. Käytännössä kuitenkin virransyötöt ovat niin kehnoja, että ne eivät riitä, tai sitten maksavat ihan yhtä paljon kuin B450 tai jopa B550 emolevyt vastaavilla ominaisuuksilla. Tämä johtuu ihan siitä, että iso osa kuluttajista ostaa sokeasti piirisarjanimeä, jolloin noita myydään niin paljon, että economies of scale ja hintakilpailu pudottaa noiden hintaa reilusti. Sitten ei jää informoidullekaan kuluttajalle saumaa noita ostaa. Näkee jo ihan siitä, että noita keskisarjan emoja on tuolla kauppapuolella jatkuvasti myynnissä (alustasta ja ajankohdasta riippumatta), noita teoriassa täysin riittäviä halppispiirisarjoja ei käytännössä ollenkaan.

 

[pomk]

yleisin käyttötapaus kuluttajapuolella videoiden editointi.

Harva editoi sellaisia videoita joissa yli 3000MT/s siirtonopeudesta olisi mitään hyötyä. Taitaa vaatia jotain n. 8k 16bit raakavideoita jotta mitään eroja pystyisi havaitsemaan. Ja harvalla kuluttajalla on moista kameraa, saati rahaa niin isoon SSD pakkaan jotta tommosen kanssa voisi elää.

 

[hkultala]

SSD:lle. Sitä pcie4.0aa tarvitaan SSD:lle.

SSD ei ole mikään käyttötarkoitus. Se on laite. Jos taas viitataan, että tarvitaan "SSDn kytkemiseen" niin ei tarvita. NVME-SSDt toimii aivan erinomaisesti hitaammilla vanhemmillakin PCIe-versioilla.


Ensinnäkin, yksi pcie 3.0 4x väylä antaa nelisen gigatavua sekunnissa kaistaa suuntaansa.

Edes tuon verran kaistaa hyödyntämään kykenevät SSDt on hyvin harvinaisia. Että ei, yli neljää gigaa sekunnissa kaistaa ei todellakaan tarvita yhtää missään levylle joka ei pysty siirtämään nopeammallakaan väylällä sitä neljää gigaa sekunnissa.

Toisekseen: Sen SSDn teoreettisella siirtonopeudella ei ole minkään kotikäytön kannalta relevantin kansalta käytännössä yhtään mitään väliä.
Käytännössä kaikessa normaalikäytössä hakuajat dominoi ja sillä pcien versionumerolla on äärimmäisen vähän vaikutusta sen SSDn hakuaikoihin.

On lähinnä kolme tilannetta missä kotikäytössä sen levyn raa'an siirtonopeuden voi huomata (ja tällöin puhutaan pikemminkin erosta välillä giga sekunnissa vs 2 gigaa sekunnissa, ei 4 vs 8 gigaa sekunnissa)

1) Kopioidaan isoja tiedostoja levyosiolta toiselle. Tämä on sitä ehdottomasti hyödyllisintä tietokoneenkäyttöä
2) Laitetaan kone hibernateen tai herätetään se hibernatesta.
3) Joidenkin suurten pelien latausajat peliä käynnistettäessä. (huom: ei päde läheskään kaikkiin peleihin, koska monet peli pilaavat tämän jakamalla datansa liain pieniin tiedostoihin, että hakuaika dominoi)

Suurin osa levyaccesseista on joko yksittäisiä virtuaalimuistisivuja (4 kiB) tai muutaman virtuaalimusitisivun nippuja (esim 8 tai 18 kiB). Näillä ei jollain flash-muistin latensseilla saada käytännössä hyödynnettyä kuin todella pieni murto osa edes jostain 1 GiB/s kaistasta ellei ole yhtä aikaa ziljoonaa eri softaa aktiivisesti kuormittamassa levyä.



Että "SSDlle "on siis kotikäytössä väärä vastaus.

Palvelinkäytössä se on toki oikea vastaus.

 

[hese_e]

... ja sitä pcie4.0aa tarvitaan mihin?

Normikäytössä ei mihinkään. Pcie4 mahdollistaa kyllä budjettipuolella myllyt, jotka vaati ennen väylien takia hedt kamaa. Esim 2kpl näytönohjaimia linux kvm käytössä ei ole enää mikään ongelma, tai vastaavasti hyper m.2 kortti toiseen x16 slotiin ja sinne pari nvme levyä lisää raidattuna tuo jo ihan mukavasti io vääntöä ja kapasiteettia lisää.

 

[moukula]

Videoeditointia kun usein tuodaan tyrkylle tarvitsemaan suurta IO-kapasiteettia, niin kannattaa mulkaista Linus Tech Tipsin videot heidän rendauspalvelimestaan. Tuoreimmassa versiossa on toki jo 100Gbit/s verkko, mutta jokusen vuoden vanhalla versiolla kun he vielä 4k-videoita editoivat (nykyään 8k-raakamatskut) niin sen 40Gbit/s verkon yli ajettiin kahdeksaa työasemaa. Täydellä kuormalla se tekee siis 5Gbit/s per työasema, eli noin 625Mt/s. Tästä voisi päätellä, että kotikäytössä kun sillä yhdellä koneella editoidaan yhden henkilön toimesta kerrallaan yhtä videota, että se PCIe3.0:n tarjoama reilu 3000Mt/s riittää mainiosti.

 

[pomk]

Videoeditointia kun usein tuodaan tyrkylle tarvitsemaan suurta IO-kapasiteettia, niin kannattaa mulkaista Linus Tech Tipsin videot heidän rendauspalvelimestaan. Tuoreimmassa versiossa on toki jo 100Gbit/s verkko, mutta jokusen vuoden vanhalla versiolla kun he vielä 4k-videoita editoivat (nykyään 8k-raakamatskut) niin sen 40Gbit/s verkon yli ajettiin kahdeksaa työasemaa. Täydellä kuormalla se tekee siis 5Gbit/s per työasema, eli noin 625Mt/s. Tästä voisi päätellä, että kotikäytössä kun sillä yhdellä koneella editoidaan yhden henkilön toimesta kerrallaan yhtä videota, että se PCIe3.0:n tarjoama reilu 3000Mt/s riittää mainiosti.

Just näin. 8k 16bit pakkaamaton raakamatsku taitaa olla ensimmäinen formaatti joka ei pcie3 nvme:ltä lennä ulos riittävän nopeasti. Noin 200 megatavua per kuva ja yksi sekunti 24fps videomateriaalia kuluttaa kovalevytilaa vajaat 5 gigatavua. Harvalla kotikäyttäjällä moiselle on mitään käyttöä. Teratavun SSD on täynnä kun on kuvattu reilut kolme minuuttia jotakin. Jos on tollaiseen sekoiluun varaa, niin threadripper on ihan järkevä hankinta.

 

[hik]

Joten mikä on se käyttötilanne jossa sitä pcie4sta kotikäytössä tarvitaan?

Olin kiinnittävinään huomiota, että pcie4 tarjoaa hivenen etua sen jälkeen, kun mennään 300 fps päälle 1080p.

Spoileri: kuva

En tiedä ennakoiko tuo jatkosta mitään.

Joka tapauksessa esim. alla olevan monitorin kaveriksi sopii pcie4. Uskoisin että se on tarkoitettu kotikäyttöön, mutta pitää tietysti olla sofistikoitunut maku, että juuri tuon monitorin valitsee.

Asus ROG Swift PG259QN 24,5" pelinäyttö (musta) - Gigantti verkkokauppa

24,5” Asus ROG Swift PG259QN -pelinäyttö on oiva kumppani pitkille pelimaratoneille. 360 Hz virkistystaajuus sekä Nvidia G-Sync -t

www.gigantti.fi

 

[weetabix]

Mielestäni prosessoritehoa ei ole koskaan liikaa (joten siinä mielessä joku 5950x on ihan relevantti prosu). Juuri parin viikon sisällä oma 4700u raksutti videon indeksointia (b framet olivat kateissa ja piti indeksoida video uudestaan) kun piti leikata 20 minuutin pätkä 7,5h videosta ja tuota pelkkää indeksointia tehtiin vähintään ainakin puoli tuntia (en katsonut kelloa kun jätin läppärin murskaamaan numeroita).

 

[TommiZeliard]

.
.
juu kyllähän se vaikuttaa. Testiasettelu ei vaan ollut mitenkään realistinen jossa tuohon päädyttiin. Emolevyvalmistajan mielestä tuo selvästikkin oli täysin OK, sillä laitteisto ei sammunut tai juurikaan throttlannut. "Mitatusta" lämpötilasta ja trottlauksen puutteesta päättelisin että ohjelmiston kertoma lämpötila ei ole kovin tarkka ja tarkistusmittaus erillislaitteilla olisi paikallaan.


Olis kiva tietää että missä lämpötiloissa se on oikeasti ollut, ei olis eka kerta jos HWinfo näyttää jotain väärin verrataten obskuurilla emolevyllä. Videolla ei kai mitään tarkistusmittauksia tehty? On sanomattakin selvää että 132 asteen käyttölämpötila on liian korkea.

edit: ja on kyllä totta että varmasti joku emolevy keksitään jostain jolla se 5950x ei toimi kuten voisi odottaa, mutta varmasti löydetään kans useita joilla sen luulis toimivan ok ja hinnat on luokkaa 50-80 euroa.
.
.

Videon 5950X:n kaverina oli Jimmsillä 59 € myytävä Gigabyte A520M H, jossa on kotisivujen mukaan:
"
4+3 phases pure digital PWM + Low RDS(on) MOSFETs design to support the 3rd Gen AMD Ryzen™ CPUs by offering incredible precision in delivering power to the motherboard's most power-hungry and energy-sensitive components as well as delivering enhanced system performance and ultimate hardware scalability.
"
Luvataan tarjoilevan virtaa syöpöimmillekin osille. Mikä on totuus? Videolla kuvattiin lämpökameralla, mikä osoitti lämmön olevan korkea komponenteissa kauttaaltaan, eikä pistemäistä/jaloissa. Lämpötilalukema oli 132 C avoimessa testipenkissä ilman puhallusta. Taulukossa luki "measured with IR, 24 C ambient". DeltaT = 108 C, eli lämpö nousee 0,77 C/W (140 W).

Seuraavaksi virransyötölle laitettiin lämpötahnalla kolme pikkusiiliä, joita kohti asetettiin puhaltamaan 120-140 mm tuuletin muutaman sentin päästä. Tuo on jo järeämpi jäähdytys kuin mikään alaspuhaltava vaakamallinen prossujäähdytin. Lämmöt laskivat 24 C ollen 108 C. Omaan silmään tuokin näyttää ikävän korkealta. Nyt prossu ei kuitenkaan enää throttlannut. DeltaT = 84 C, eli 0,60 C/W. Ennen siilien ja tuulettimen lisäystä CB R20 oli 7640 p, mikä on noin 10 % vähemmän kuin minä saan vakiolla 5900X:llä. Se ei ole hyvä suoritus 5950X:ltä. Peleissä nopeus ei kärsinyt, mutta kyllähän 16c/32t -prossun pitää toimia myös kaikkien ydinten rasituksessa, koska sitä vartenhan se on toivottavasti ostettu.

Testissä oli verrokkina Asrock X570 Phantom Gaming X, jonka huippulämmöt olivat 56 C ilman ylimääräistä tuuletinta ja siilejä "measured with IR, 24 C ambient". DeltaT on 32 C, eli 0,23 C/W.

Minulta löytyy taulukko (5900X + B550M Mortar) 10 watin välein, 80-170 W. Kotelona CM S400 Silencio, jossa edessä 2 * A14@740 rpm, takana S12@920 rpm lankaritilämodilla. Prossulla D15@840 rpm. Rasitus esilämmitetyllä koneella CB R23 10 min. Ambient 24 C.

PPT maks/VRM maks:
80 W/38,0 C (deltaT = 14,0 C)
90 W/39,5 C
100 W/41,0 C
110/43,0
120/44,5
130/46,0
140/48,0
150/50,0
160/52,5 (deltaT = 28,5 C)
170/54,5

Sen kummemmin laskematta näyttäisi olevan noin 0,175 C/W. Aika kova ero verrattuna halvan A520M H:n 0,60 C/W:iin (tuossa siis jo siilit ja iso tuuletin lisättynä).

Jos laskee 88 W PPT + 24 C ambient:
24 C + 88 W * 0,60 C/W = 76,8 C. Tuo lämpö kelpaisi jo monelle harrastajallekin.

Sitten oli se revikka minun tietämästä parhaasta A520 emosta, eli GB A520 Aorus Elitestä, Jimms tarjous 79 €.

Gigabyte A520 Aorus Elite motherboard review

The A520 Aorus Elite might be cheap, but it's definitely not nasty

www.pcgamer.com

All core huiput olivat 88 W PPT prossulla 73 C, eli noin 4 C alempi kuin pikkuveljelle edellä laskemani arvo. Ambientista ei ollut tietoa. Mitä sanovat kotisivut isommasta:
"
5+3 phases pure digital PWM + Low RDS(on) MOSFETs design to support the 3rd Gen AMD Ryzen™ CPUs by offering incredible precision in delivering power to the motherboard's most power-hungry and energy-sensitive components as well as delivering enhanced system performance and ultimate hardware scalability.
"

Jahas, 5 + 3 phases vs. halvemmassa 4 + 3 phases (muuten samat löpinät). Tuohan selittää ns. flagship-A520:n paremmuuden vs. halpis A520. Pitää muistaa, että ero on oikeasti suurempi kuin 4 C, koska halvempaan oli lisätty siilit ja iso puhallin.


Nyt meinaa jo ajatus katketa. Sanoit, että voi löytää A520 emoja, joilla 5950X ei toimi odotetusti, mutta varmasti löydetään useita, joilla toimii ok. Tässä ollaan melkein koko foorumin voimin jo toista päivää yritetty metsästää toimivaa A520:ä, mutta ei ole näkynyt. Linkkasin Aorus Eliten, mutta eihän sekään riitä 5950X:lle. Arvataan testin ambientiksi 22 C. Tällöin@22 C:
22 C + (73 C - 22 C) / 88 W * 140 W = 103 C.
104 C, jos ambient 20 C
101 C, jos ambient 25 C

5950X@20 C:
99-102 C riippuen oliko revikan amb. 25 C vai 20 C.

5950X@25 C:
104-107 C riippuen oliko revikan amb. 25 C vai 20 C.

En suostuisi ajelemaan noin kuumalla. Oliko jollain parempia ehdotuksia kuin Aorus Elite?

Tää on ihan kuin sanonta: "Jos tädillä olis munat, niin se olis setä.". Kyllä se A520 kelpaisi joillekin, jos vaan löytyisi joku lauta, jossa olisi kunnon VRM.

Nykytilanteessa A520 + 5950X hyödyt vs. B550:
-rahaa säästyy 30-50 € (pitää muistaa alustan maksavan yli 1 k€ 32 Gt muisteilla)

Haitat:
-pitää etsiä sopivaa A520:ä päiväkausia vs. että hakisi vaan kaupasta jonkun B550 TUF, A-Pro, Mortar jne.
-silti yli 100 C vs. noin 60 C
-pitää hommata vaakajäähy 0-24 eurolla, eli turha haaveilla halvoista Fera 5:sta tai hyödyntää vanhaa hyvää tornia
-kaapista pitää löytyä pikkusiiliä ja ylimääräinen tuuletin, joka viritellään johonkin kiinni
-joutuu vianetsintään, repimään johdot auki ja olemaan ilman konetta, jos emo keittää itsensä. Takuuajan jälkeen tuleekin jo kalliimmaksi vs. B550.
-liitännät hitaampia
-ylikellotuksen voi unohtaa
-näyttisväylän gen3 16x hidastaa tulevaa RTX 5080:ä yhtä tuntuvasti kuin gen3 8x nykyistä RTX 3080:ä


Lista näyttää siltä, että en lähtisi yhdistämään A520 + 5800X-5950X. Etenkään, kun en vieläkään tiedä yhtään emoa, jolla pääsisi alle sadan asteen. Tuskin kukaan oikeassa elämässä on noita yhdistänyt (pl. sivustot läpällä katsomiskertoja kerätäkseen) tai suositellut kaverille kasvotusten.

TDP 65 W ei ole liian kuuma, joten 3700X ja 5600X ok sen puolesta.

 

[hik]

Tää on ihan kuin sanonta: "Jos tädillä olis munat, niin se olis setä.". Kyllä se A520 kelpaisi joillekin, jos vaan löytyisi joku lauta, jossa olisi kunnon VRM.

Jos valmistajilla olisi munat, ne kertoisivat reilusti, minkä TDP:n prosu emolevylle oikeasti sopii. Valmistaja on vastuussa. Epäselvä tilanne, jossa tuen väitetään olevan olemassa, mutta ajatus on kohtuuttoman huono, ei ole kenenkään intresseissä. Nykyinen tilanne on vähän semmoinen, jossa puoliksi keitetty sammakko pitää kiehumista normaalina olotilana.

 

[pomk]

Linkkasin Aorus Eliten, mutta eihän sekään riitä 5950X:lle. Arvataan testin ambientiksi 22 C. Tällöin@22 C:
22 C + (73 C - 22 C) / 88 W * 140 W = 103 C.
104 C, jos ambient 20 C
101 C, jos ambient 25 C

Ja lisätään alaspuhaltava prossutuuletin AIO paskeen tilalle ja lämmöt on jotain n. 80C ja kaikki on kunnossa. Testaamiseen tommonen AIO on tavallaan ihan OK, sillä siten saadaan isot erot eri lankkujen välille. Käytännössä vaan noin huonolla ilmankierrolla ei löydy koneen konetta normikäytössä ja jos moisen rakentaa niin kriteerien pitää olla hieman tiukemmat sen emolevyn suhteen.

Tossa aiemmin taisinkin jo kirjoittaa @GreenT :n kanssa käydyssä keskustelussa, että se emo jolla saatiin lämmöt 130 asteen yli ei sovellu käyttöön. Siitä ollaan siis ihan samaa mieltä.

 

[TommiZeliard]

Jo hieman alle tuon saa joitain emolevyjä jotka hommasta selviytyy täysin riittävästi. Tää koko a520 episodihan alkoi siitä kun moista ehdoitin 5600x prossun kaveriksi ja ihmiset alko panikoimaan suuntaan ja toiseen, ilman järkeviä perusteita.

Täällä taisi @mlackke mainita että ~satasen emolevyt hajoaa vuodessa! Pakko siis vähintään kakkosella alkaa ostohinta jotta laitteisto toimii oikein

Olit sittenkin oikeassa, eli löytyi A520-emo tai jopa kaksi, joilla voi ajaa 5950X:ää. Toinen on A520 TUF, joka tosin maksanee niin lähelle halvimpia B550:ä, ettei voi suositella kuin TUF-faneille.

Joka paikassa nimettiin parhaaksi A520-pelikone-emoksi Gigabyte A520 Aorus Elite, eli se sama mistä eilen yritin saada sopivaa. Se ensimmäinen revikka oli huonosti tehty, koska ainakaan minulle ei selvinnyt esim. kotelo, prossujäähy, ambient tai tuuletus. Löysin onneksi kunnon arvostelun:

Suoraan VRM-sivulle, koska se on pihvi:

GIGABYTE A520 AORUS ELITE Review: A520 Meets ATX – Page 3 – Motherboard Review

"
This VRM design, while not as sexy as a Dr.MOS or high phase count solution, is more than capable of supporting all the way up to the flagship Ryzen 9 5950X, or equivalent. These high-end processors have an TDC of 95A and an EDC of 140A. Even assuming, incorrectly, all of that current is split among the 5 VCore phases, you’re still looking at under 19A per phase at TDC, and under 28A per phase at max current. Factor in the VSoC current draw component and these drop further. For example, the Ryzen 5 5600X has a TDC of 60A. Under a typical gaming or rendering load on this board, around 7-8A (7-8W) was drawn by VSoC. This leaves a max of ~53A (~57-58W) available to VCore, or 10.6A per phase, before we hit the TDC / TDP limits. Now, as this is a discrete component VRM running in full phase mode, you’ll surely encounter higher thermals if you decide to drop in a Ryzen 7 5800X+ or equivalent. Most buyers in this budget band are likely to stick with something closer to a Ryzen 5 5600X, or 3600 with the reduced current draws as tested today.
"
Ne lämmöt@5600X:

GIGABYTE A520 AORUS ELITE Review: A520 Meets ATX – Page 9 – Motherboard Review

Termoparin mukaan 59,1 C ja lämpökameralla 60/61 C (MOSFET).


Edit. @pomk
Testissä oli 5600X, mutta "testataan" virtuaalisesti 5950X:

22 C (59,1 C - 22 C) / 88 * 140 W = 81 C

Hep! Omaan makuun korkeahko, mutta ihan toimiva.


Mitä vaadittiin, että päästiin parempaan kuin eilinen 103 C:
-Fractal Meshify 2 XL
-edessä 2 * 140 mm täydellä nopeudella (kokeiltiin sammuttaa jonka jälkeen 60 C -> 95 C@5600X!)
-Noctua U12S
-ambient 22 C


Tähän loppuun yksi negatiivinen asia koskien A520 Aorus Eliteä. Kulutus on levossa 10 W korkeampi kuin X570 TUF:lla, 64 W vs. 54 W. Rasituksessa häviää eniten 6-coressa, 151 W vs. 136 W. Yleensä X570 vie enemmän kuin B550. Tomahawk B550 vie Computerbasen mukaan noin 10 W enemmän kuin Mortar B550.

Olen mitannut oman B550 Mortar Wifin vievän seinästä 32-37 W. Minulla tosin on pihi näyttis (GTX 1050 Ti 4 Gt), mutta rasitteena dual rank 64 Gt RAM, viisi tuuletinta, DVD-asema ja 5900X vs. revikan 5600X. Kannattaa siis huomioida, että 24/365 -käytössä/idlailussa ylimääräisiä sähkökuluja tulee noin 10 €/a, jos ero on 10 W, tai 20 €/a, jos ero onkin 20 W. Emolevyä ostaessa säästetty raha voi konetta paljon käynnissä pitävällä valua yllättävän nopeasti sähköön.

 

[hik]

Ja lisätään alaspuhaltava prossutuuletin AIO paskeen tilalle ja lämmöt on jotain n. 80C ja kaikki on kunnossa.

Io-techin emolevytestissä joskus väitin samaa, että vrm:lle puhaltava cooleri ratkaisee ongelmat. Stilt testasi asiaa eikä silloin ratkaissut. Tässä ja muutamissa viesteissä sen alla juttua. Testissä AMD B450 -emolevyt (ASRock, Asus, Gigabyte & MSI) - io-tech.fi ,
Stilt 3.9.2018, 16:26

 

[pomk]

Io-techin emolevytestissä joskus väitin samaa, että vrm:lle puhaltava cooleri ratkaisee ongelmat. Stilt testasi asiaa eikä silloin ratkaissut. Tässä ja muutamissa viesteissä sen alla juttua. Testissä AMD B450 -emolevyt (ASRock, Asus, Gigabyte & MSI) - io-tech.fi ,
Stilt 3.9.2018, 16:26

Tornikin on luonnollisesti parempi kuin AIO avoimessa testipenkissä. Noiden vakiojäähyjen ongelma lienee turhan pienissä hyrrissä joilla ei juurikaan ilmaa liikuteta.

On myös hyvä huomioida että noiden tehokkaampien 5000 sarjan prossujen mukana ei tule enää jäähyjä. Joku 140mm alaspuhaltava on ihan eri planeetalta ilmavirran suhteen kuin edellisen sukupolven vakiojäähyt.

 

[hik]

Noiden vakiojäähyjen ongelma lienee turhan pienissä hyrrissä joilla ei juurikaan ilmaa liikuteta.

Vakiojäähyt on silti perusta jolla pitäisi pärjätä kaikissa tavanomaisissa olosuhteissa.

 

[pomk]

Vakiojäähyt on silti perusta jolla pitäisi pärjätä kaikissa tavanomaisissa olosuhteissa.

Juu tilanteissa joissa moinen tulee prossun kaverina. 5950x prossun kanssa ei moista tule.

 

[hik]

Vaikka kyseistä tuuletinta ei myydä prossun kaveriksi?

Siltä osin ei, ja siltä osin tilanne on entistä epäselvempi, kun ei ole referenssiä jota vastaan testata.

 

[Dudem]

Ilmeisesti noissa A520 emolevyissä on vain yksi (1) M.2 paikka, joka ainakin omalla kohdalla on liian vähän, kun pitää olla vähintään 2 kpl. Tuuletinliitäntöjä en laskenut, mutta niitäkin pitää olla vähintään 4 kpl, mieluummin enemmän. Sekä hyvä äänikortti ettei tarvitse kuunnella häiriöääniä taustalla. Joten omalla kohdalla ottaisin vähintään B550 emolevyn, jos kasaisin jotain 5950X konetta. Enkä valitsisi sitä hinnat alkaen versiota siitäkään, muut sitten valitsevat mitä haluavat.

Nykyisessä koneessa on X470 emolevy kun sai hyvään hintaan 3 vuotta sitten.

 

[P c L A Y E R]

Mutta onhan se nyt ihan järjetöntä, että lähes 1k€ osia ostaessa säästetään joku 50€ emossa, joka hyvinkin potentiaalisesti aiheuttaa ongelmia, ellei ole osannut ostaa juuri yhtä niistä parista "hyvästä" a520 mallista.

Noh onhan näitä penninvenyttäjiä, mutta aika helvetin pihi pitää olla, että tuommosta komboa lähtee edes harkitsemaan. Säästää vaikka pari kuukautta lisää rahaa, jos niin hemmetin tiukka on budjetti, ja ostaa sen B550 emon.

 

[knz0]

Mutta onhan se nyt ihan järjetöntä, että lähes 1k€ osia ostaessa säästetään joku 50€ emossa, joka hyvinkin potentiaalisesti aiheuttaa ongelmia, ellei ole osannut ostaa juuri yhtä niistä parista "hyvästä" a520 mallista.

Noh onhan näitä penninvenyttäjiä, mutta aika helvetin pihi pitää olla, että tuommosta komboa lähtee edes harkitsemaan. Säästää vaikka pari kuukautta lisää rahaa, jos niin hemmetin tiukka on budjetti, ja ostaa sen B550 emon.

Mut sä voit ostaa 80€ alaspuhaltavan jäähyn (jonka suorituskyky on samaa tasoa 40€ Arcticin kanssa) sille 80€ emolle niin VRM:n kanssa ei tule ongelmia!

Ai miksi ihmeessä sitä laittais sen 40€ parempaan emoon? Ihan turhaa sellainen touhu.

 

[JiiPee]

5950X@20 C:
99-102 C riippuen oliko revikan amb. 25 C vai 20 C.

5950X@25 C:
104-107 C riippuen oliko revikan amb. 25 C vai 20 C.

En suostuisi ajelemaan noin kuumalla. Oliko jollain parempia ehdotuksia kuin Aorus Elite?

Sehän riippuu siitä että mikä virransyötön komponentti siellä käy noin kuumana. Sellaista komponenttia kun ei ole kuin virransyöttö tai VRM vaan se koostuu useasta komponentista. Yleensä kela, mosfet, mosfetin ohjain ja konkat.
Noista kela voi käydä todella kuumana ja sille esim 150C on ihan ok lämpötila.
Mosfet ja sen ajuria taas ei kannata alkaa kokkoilemaan tollaisessa lämpötilassa joka aika yleisesti on mosfetin ja ajurin maksimi, mutta niille vielä joku 130C on ok.
Heikoin lenkki on konkat, jos ne on ja yleensä on polymeeri konkkia niin niille maksimi on 125C muistaakseni, mutta realistisempi lämpö on jossain 105C jolloin ne kestääkin jonkin aikaa.

 

[pomk]

säästetään joku 50€ emossa

150€, jos @mlackke :n analyysiä on uskominen ja kaikki satasen emolevyt hajoaa vuodessa. Parin sadan emot on jo lähes kaikki ihan tarpeettoman hyvällä virransyötöllä ja rahaa palaa ns. turhaan paskaan, jos ei kellota ja/tai asenna rgb taideinstallaatiota kopan sisään.