Virallinen: AMD vs Intel keskustelu- ja väittelyketju

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Sampsa
  • Aloitettu Aloitettu
Riippuu ihan rangaistuksesta. Jos saat miljardin sakot ja tempulla kahden miljardin tuoton, niin se kannattaa silti. Luvut vedetty ihan hihasta
Ja oikeudessa voi tapella käytännössä niin pitkään kun haluaa, jolloin sakkojen merkitys laskee entisestään, sillä ne eivät ehdi vaikuttamaan kilpailutilanteeseen silloin kun sillä olisi mitään merkitystä.
 
Ja sitten kerron tosielämän stoorin Intelin toiminnasta rautavalmistajia kohtaan. Intel kieltäytyy toimittamasta omaa verkkokorttiaan emoihin joissa on AMD:n prosessori. HP on tällaisessa jamassa ja epäilen vahvasti että muutkin valmistajat ovat. EN avaa tätä tämän enempää.

Koskeeko toi siis kuluttajapuolta?

Jos toi on todistettavissa, niin kylhän siitä kannattaisi syväkurkkuilla medialle.
 
Piirikuvistaan tuttu Fritzchens Fritz on julkaissut jälleen sarjan mielenkiintoisia otoksia. Tällä kertaa kameran eteen on päätynyt Sonyn PS5:n käyttämä Oberon-koodinimellä tunnettu AMD:n järjestelmäpiiri.

1629736689652.png


Lähde: Fritzchens Fritz
Hyvin kyllä demonstroi sitä, kuinka näyttis vie leijonanosan pinta-alasta, ja muistien PHYtkin enemmän kuin CPU-puoli

Tästä näkee hyvin, että jos halutaan tehdä suorituskykyinen yhdistelmäpiiri, se pitää tehdä integroimalla näyttispiirille CPU, ei integroimalla CPU-piirille GPU.


Kuvaa kyllä hyvin miksi mitään supersuorituskykyisiä apuja ei kauheasti kannata tehdä jos tuotanto on rajoittava tekijä. Saat 3+ zen (konservatiivinen arvio) chiplettiä samaan pinta-alaan kuin pleikan piirin...
 
Kullakin piilastulla oli vain kaksi muistikanavaa.

NUMA-konfiguraatiossa kahdeksalla piilastulla toki päästiin 16 kanavaan, mutta piilastujen välinen kaista rajoitti tätä että yksi piilastu ei pystynyt saamaan kuin murto-osan tästä käyttöönsä

Jotta saatiin oikeasti paljon kaistaa hyötykäyttöön, softan ja käyttiksen piti olla NUMA-optimoitu.
Sapphire Rapidsissä on hieman enemmän kaistaa sirujen välillä, mutta periaatteellisesti mitä sanoit 1 gen EPYCistä pätee sellaisenaan Sapphire Rapidsiin:
- 2 muistikanavaa per siru
- 4 NUMA-aluetta
- Vaatii optimoidun softan, jotta Sapphire Rapidistä saa kaiken irti

Tämä on Intelin ensimmäisen sukupolven "chiplet design". Aika ei riittänyt täyden AMD:n chiplet-rakenteen kopioimiseen.
 
Sapphire Rapidsissä on hieman enemmän kaistaa sirujen välillä, mutta periaatteellisesti mitä sanoit 1 gen EPYCistä pätee sellaisenaan Sapphire Rapidsiin:
- 2 muistikanavaa per siru
- 4 NUMA-aluetta
- Vaatii optimoidun softan, jotta Sapphire Rapidistä saa kaiken irti

Tämä on Intelin ensimmäisen sukupolven "chiplet design". Aika ei riittänyt täyden AMD:n chiplet-rakenteen kopioimiseen.
Unohdit HBM-tuen vielä päälle (joka huhujen mukaan olisi 64 Gt @ 1 TB/s)
 
Sapphire Rapidsissä on hieman enemmän kaistaa sirujen välillä, mutta periaatteellisesti mitä sanoit 1 gen EPYCistä pätee sellaisenaan Sapphire Rapidsiin:
- 2 muistikanavaa per siru
- 4 NUMA-aluetta
- Vaatii optimoidun softan, jotta Sapphire Rapidistä saa kaiken irti

"hiukan enemmän" on melkoista vähättelyä.

Se, että "vaatii optimoidun softan jotta saa kaiken irti" on melko EVVK silloin kun ilman pääsee hyvin lähelle sitä täyttä suorituskykyä ja mitään pahaa pullonkaulaa ei ole ilmankaan.

Kun Sapphire rapidsin piilastujen välisellä kaistalla ja viiveellä tilanne menee käytännössä niinpäin, että ilman NUMA-optimointeja päästään jo erinomaiseen muistisuorituskykyyn kaikissa tilanteissa ja NUMA-optimoinneilla voidaan sitten viilata viimeisiä prosentteja bonusta päälle parammaksi.

Tämä on Intelin ensimmäisen sukupolven "chiplet design". Aika ei riittänyt täyden AMD:n chiplet-rakenteen kopioimiseen.

:facepalm:

Höpöhöpö.

Intelillä on ollut zen2/zen3sta vastaava asymmetrinen-MCM Westmeressä vuonna 2010. Ja siitä on luovuttu, hyvistä syistä.

Tosiasiassa tämä on n. KYMMENES sukupolvi Intelin "chipset designia". Ensimmäinen taisi olla Pentium Pro vuonna 1995. Intelillä on paljon enemän kokemusta MCMistä ("chipleteistä") kuin AMDllä.

Että puheet jostain "ensimmäisestä chiplet-sukupolvesta" tai "AMDn kopioinnista" osoittaa todella suurta tietämättömyyttä asioista, joista puhuu.

Se, että muistiohjain on omalla piilastulla on tarkoittaa, että KAIKISSA muistiaccesseissa on ylimääräinen viive siitä piilastujen välisestä kommunikaatiosta, eikä mitkään NUMA-optimimoinnit auta nopeuttamaan tätä.

Se, että (vain) 3/4 muistiohjaimista on muilla piilastuilla tarkoittaa sitä, että 25% muistiaccesseista on nopeita, ilman ylimääräistä viivettä siitä piilastujen välisestä kommunikaatiosta, ja NUMA-optimoinnit auttaa sitten siihen että pienempi määrä kuin 75% on niitä hitaita jotka zen2/zen3lla on aina hitaita.

ja toisin kuin zen2/zen3lla, sapphiren rapidsilla myöskään kaista niiden piilastujen välillä ei ole ongelma, koska EMIB tarjoaa sitä kaistaa helpolla ja halvalla todella paljon.
 
"hiukan enemmän" on melkoista vähättelyä.

Se, että "vaatii optimoidun softan jotta saa kaiken irti" on melko EVVK silloin kun ilman pääsee hyvin lähelle sitä täyttä suorituskykyä ja mitään pahaa pullonkaulaa ei ole ilmankaan.
... ja lisää boldattuja huomiota korostamaan tietouden tasoa.

Yhtä kaikki Sapphire Rapids on neljän NUMA-noodin prosessori ja ei ole sellaisena optimaalinen arkkitehtuuriltaan. Intelin seuraava Sapphire Rapidsin jälkeinen prosessori perustuu compute chipletteihin ja erilliseen I/O-piiriin aivan kuten nykyiset EPYCit.

Sapphire Rapids ei pysty kilpailemaan AMD:n kanssa mm. ytimien määrässä, joka heikentää Intelin kilpailukykyä malliston yläpään palvelimissa. AMD saa toimitettua nykyisiin 2 socketin EPYC-palvelimiin 128 corea ja Genoaan 192 corea. Intelin on pakko toimittaa markkinoille 4/8 socketin palvelimia samaan tarpeeseen, kun eivät muuhun pysty.

Ja yhden socketin laitteissa tilanne tulee olemaan Sapphire Rapids max 56 corea, kun EPYCeillä mennään 64 coren (Milan) tai 96 coren (Genoa) tasolla. Jälleen kerran tämä tekee Intelin kilpailukyvylle todella paljon hallaa: Hyvin pieni osa työkuormista tarvitsee edes 2 socketin palvelimia EPYCien kanssa. Yhden socketin palvelin on huomattavan edullinen verrattuna useampaan sockettiin ja sopii erinomaisesti mm. virtualisointialustaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi VMWare-lisensointi menee 32 ytimen monikertoina, jolloin 64 ydintä on VMWaren näkökulmasta optimaalinen lisenssimäärä.

Höpöhöpö.

Intelillä on ollut zen2/zen3sta vastaava asymmetrinen-MCM Westmeressä vuonna 2010. Ja siitä on luovuttu, hyvistä syistä.

Tosiasiassa tämä on n. KYMMENES sukupolvi Intelin "chipset designia". Ensimmäinen taisi olla Pentium Pro vuonna 1995. Intelillä on paljon enemän kokemusta MCMistä ("chipleteistä") kuin AMDllä.
... ja paljon lisää nippelitietoa Intelin arkkitehtuurihistoriasta, mikä kaikki ovat kuulleet jo n. kertaa, mutta hei - kertaus on opintojen äiti.

Aivan sama. Kaikki tietävät tämän, mutta palvelinprosessoridesignisssa Sapphire Rapids on ikään kuin hieman kehittyneempi versio 1 gen EPYCistä, koska Intelillä ei riittänyt aika kunnollisen chiplet-rakenteen suunnitteluun. Sapphire Rapids ei ole sellainen kuin on, koska Intel niin haluaisi vaan siksi, ettei aika riittänyt muuhun.
 
... ja lisää boldattuja huomiota korostamaan tietouden tasoa.

Yhtä kaikki Sapphire Rapids on neljän NUMA-noodin prosessori ja ei ole sellaisena optimaalinen arkkitehtuuriltaan. Intelin seuraava Sapphire Rapidsin jälkeinen prosessori perustuu compute chipletteihin ja erilliseen I/O-piiriin aivan kuten nykyiset EPYCit.

Sapphire Rapids ei pysty kilpailemaan AMD:n kanssa mm. ytimien määrässä, joka heikentää Intelin kilpailukykyä malliston yläpään palvelimissa. AMD saa toimitettua nykyisiin 2 socketin EPYC-palvelimiin 128 corea ja Genoaan 192 corea. Intelin on pakko toimittaa markkinoille 4/8 socketin palvelimia samaan tarpeeseen, kun eivät muuhun pysty.

Ja yhden socketin laitteissa tilanne tulee olemaan Sapphire Rapids max 56 corea, kun EPYCeillä mennään 64 coren (Milan) tai 96 coren (Genoa) tasolla. Jälleen kerran tämä tekee Intelin kilpailukyvylle todella paljon hallaa: Hyvin pieni osa työkuormista tarvitsee edes 2 socketin palvelimia EPYCien kanssa. Yhden socketin palvelin on huomattavan edullinen verrattuna useampaan sockettiin ja sopii erinomaisesti mm. virtualisointialustaksi. Tällä hetkellä esimerkiksi VMWare-lisensointi menee 32 ytimen monikertoina, jolloin 64 ydintä on VMWaren näkökulmasta optimaalinen lisenssimäärä.


... ja paljon lisää nippelitietoa Intelin arkkitehtuurihistoriasta, mikä kaikki ovat kuulleet jo n. kertaa, mutta hei - kertaus on opintojen äiti.

Aivan sama. Kaikki tietävät tämän, mutta palvelinprosessoridesignisssa Sapphire Rapids on ikään kuin hieman kehittyneempi versio 1 gen EPYCistä, koska Intelillä ei riittänyt aika kunnollisen chiplet-rakenteen suunnitteluun. Sapphire Rapids ei ole sellainen kuin on, koska Intel niin haluaisi vaan siksi, ettei aika riittänyt muuhun.
Kahden tai useamman socketin Xeon systeemit tekee edelleen kauppansa i/o ja muistiraskaisiin taskeihin.

6TB ja 8 kanavaa per socket, 64 pcie 4.0 lanea per socket.

Ja esim 4 sockettia ei ole kummajainen.
 
... ja lisää boldattuja huomiota korostamaan tietouden tasoa.

Yhtä kaikki Sapphire Rapids on neljän NUMA-noodin prosessori ja ei ole sellaisena optimaalinen arkkitehtuuriltaan.

"ei ole optimaalinen arkkitehtuuriltaan" :facepalm:

Onko joku "optimaalinen" riippu ihan täysin siitä, minkä suhteen sitä "optimaalisuutta" määritellään.

ja sinulla on tähän "optimaalisuuteen" nyt joku todella typerä määritelmä.

1990-luvulla ei NUMAa paljon ollut, vaan systeemit olivat SMT, ja muistiviive oli hidas kaikkialle. sitten 2000-luvulla siirryttiin NUMAaan koska NUMA skaalautuu käytännössä paljon paremmin kuin SMT. Viive omaan muistiin pieneni selvästi, ja myös käyttökelpoista kaistaa saadaan käytännössä NUMAlla paljon enemmän kuin keskitetyllä erillisellä muistiohjaimella.

Intelin seuraava Sapphire Rapidsin jälkeinen prosessori perustuu compute chipletteihin ja erilliseen I/O-piiriin aivan kuten nykyiset EPYCit.

Ei todellakaan perustu mihinkään yhteen erilliseen IO-piirin "aivan kuten nykyiset EPYCit". Vaan tulee perustumaan moneen erilliseen I/O-piiiriin aivan eri tavalla kuin nykyiset EPYCit. Kytkentä IO-piilastuille tulee olemaan aivan erilainen kuin nykyisissä EPYCissä, väylä paljon nopeampi, ja systeemi tulee todennäköisesti edelleen olemaan NUMA.

Intel-Meteor-Lake-Granite-Rapids-1200x470.jpg


Sapphire Rapids ei pysty kilpailemaan AMD:n kanssa mm. ytimien määrässä, joka heikentää Intelin kilpailukykyä malliston yläpään palvelimissa.

Tällä taas ei ole käytännössä mitään tekemistä systemiarkkitehtuurin kanssa, vaan sen kanssa, että Golden Cove on selvästi isompi ydin kuin Zen3, sekä sen kanssa että pii-pinta-ala on käytännössä halvempaa TSMCn "7nm" tekniikalle kuin Intel 7-tekniikalla.

AMD saa toimitettua nykyisiin 2 socketin EPYC-palvelimiin 128 corea ja Genoaan 192 corea. Intelin on pakko toimittaa markkinoille 4/8 socketin palvelimia samaan tarpeeseen, kun eivät muuhun pysty.

Sapphire Rapidsissa tulee olemaan yhdessä paketissa 56 tai 60 ydintä, eipä jää paljoa jälkeen Milanin 64 ytimestä, erityisesti kun Sapphiren Rapids-ytimet tulee todennäköisesti olemaan selvästi tehokkaampi kuin zen3-ydin.

Mutta AMDltä tosiaan Genoassa tulee se 96 ydintä/paketti, eli sen myötä AMD menee tässä taas edelle.

Toisaalta, Sapphire Rapidsista tulee malli jossa HBM2e-muistia samassa paketissa eli n. kolminkertainen kaistanleveys kuin Genoassa.

Ja tosiaan kun lasketaan muistisoketit mukaan niin kokonaismäärä soketteja mitä emolevylle tarvitaan voi Intelillä silti jäädä paljon pienemmäksi kuin Genoalla kun ei tarvi välttämättä yhtään muistisoketteja, vaikka CPU-soketteja olisikin puolitoistakertainen määärä.

Ja yhden socketin laitteissa tilanne tulee olemaan Sapphire Rapids max 56 corea, kun EPYCeillä mennään 64 coren (Milan) tai 96 coren (Genoa) tasolla. Jälleen kerran tämä tekee Intelin kilpailukyvylle todella paljon hallaa: Hyvin pieni osa työkuormista tarvitsee edes 2 socketin palvelimia EPYCien kanssa. Yhden socketin palvelin on huomattavan edullinen verrattuna useampaan sockettiin ja sopii erinomaisesti mm. virtualisointialustaksi.

Se soketin muovi ei montaa euroa maksa. Monta sokettia kapeammalla muistiväylällä helposti tulee halvemmaksi kuin pienempi määrä soketteja joista jokaiseen tungetaan ahtaaseen tilaan ziljoona muistikanavaa, kun johdotukset useammalla pienemmällä soketilla tulee emolevyllä halvemmaksi ja yksinkertaisemmaksi.

Monen soketin palvelimet on olleet paljon kalliimpia ihan vaan kysynnän ja tarjonnan lakien takia, ei sen takia että ne olisi teknisesti paljon kalliimpia tehdä (jos siis verrataan samaa määrää muisitkanavia yms. IOta kokonaisuudessaan). Koska ne on olleet enemmän "high endia" joista on rahastettu.

Tällä hetkellä esimerkiksi VMWare-lisensointi menee 32 ytimen monikertoina, jolloin 64 ydintä on VMWaren näkökulmasta optimaalinen lisenssimäärä.

... mutta jos 56 ytimen verran sapphiren rapidsia tarjoaa paremman suorituskyvyn kuin 64 zen3sta, niin kummalla saa silloin enemmän suorituskykyä/lisenssi?

Aivan sama. Kaikki tietävät tämän, mutta palvelinprosessoridesignisssa Sapphire Rapids on ikään kuin hieman kehittyneempi versio 1 gen EPYCistä, koska Intelillä ei riittänyt aika kunnollisen chiplet-rakenteen suunnitteluun. Sapphire Rapids ei ole sellainen kuin on, koska Intel niin haluaisi vaan siksi, ettei aika riittänyt muuhun.

Höpöhöpö.

Sapphire Rapidsin "chiplet-rakenne" on suorituskyvyn kannalta parempi kuin zen2/zen3/zen4n chiplet-rakenne. Sillä saadaan keskimäärin selvästi pienemmät muistiviiveet ja se kärsii vähemmän myös kytkennöistä tulevista muistikaistapullonkauloista.

Jos intelin "chiplet-rakenne" ei ole mielestäsi kunnollinen niin AMDn "chiplet-rakenteen" pitää sitten mielestäsi olla jotain aivan onnetonta/käyttökelvotonta, koska se on suorituskyvyn kannalta huonompi kuin Sapphiore Rapidsin.

Aina toki käyttämällä entistä enemmän aikaa ja vaivaa tuotekehitykseen saadaan kehitettyä parepia ratkaisuita, mutta ainakaan AMD ei suorituskyvyn kannalta sellaista tässä monen vuoden aikana ole saanut tehtyä - sen sijaan AMD on optimoinut sitä, että 1) saa uudelleenkäytettyä samoja piilastuja palvelimissa ja kuluttajatuotteissa, jolloin saa säästettyä tuotekehitysresursseissa 2) saa tehtyä PHYnsä halvemmalla vanhemmalla valmistustekniikalla.
 
Viimeksi muokattu:
"Sapphire Rapids ei pysty kilpailemaan AMD:n kanssa mm. ytimien määrässä, joka heikentää Intelin kilpailukykyä malliston yläpään palvelimissa."
"Tällä taas ei ole mitään tekemistä systemiarkkitehtuurin kanssa, vaan sen kanssa, että Golden Cove on selvästi isompi ydin kuin Zen3, sekä sen kanssa että pii-pinta-ala on käytännössä halvempaa TSMCn "7nm" tekniikalle kuin Intel 7-tekniikalla."
Voitko selventää mitä tällä tarkoitat?
 
"Sapphire Rapids ei pysty kilpailemaan AMD:n kanssa mm. ytimien määrässä, joka heikentää Intelin kilpailukykyä malliston yläpään palvelimissa."
"Tällä taas ei ole mitään tekemistä systemiarkkitehtuurin kanssa, vaan sen kanssa, että Golden Cove on selvästi isompi ydin kuin Zen3, sekä sen kanssa että pii-pinta-ala on käytännössä halvempaa TSMCn "7nm" tekniikalle kuin Intel 7-tekniikalla."
Voitko selventää mitä tällä tarkoitat?

Systeemiarkkitehtuurilla tällä viittaan siihen, millaisella topologialla ytimet, välimuistit ja muistiohjaimet on kytketty toisiinsa ja miten ne on sijoiteltu eri piilastuille. Se, mistä tässä kinasteltiin.

Yksittäinen Zen3-ydin on selvästi pienempi kuin yksittäinen Goldven Cove -ydin. Syy siihen, että Zen3-ytimiä saadaan järkevästi mahtumaan yhteen pakettiin enemmän kuin Golden Cove-ytimiä tulee ihan tästä, samaan pinta-alaan mahtuu enemmän zen3-ytimiä kuin golden cove-ytimiä.

Ja lisäksi vielä se TSMCn "7nm" prosessi on pinta-alaa kohden halvempi kuin intel 7-prosessi joten TSMCn "7nm" prosessilla voi vielä samoilla valmistuskustannuksilla tehdä hiukan enemmän pinta-alaa, vielä enemmän ytimiä.

AMD on palvelimissa (vielä ensi vuonnakin) voitolla sen takia, että AMDllä on ydin joka tarjoaa enemmän suorituskykyä/pinta-ala, ei sen takia, että AMDllä olisi (vielä ensi vuonnakin) parempi systeemiarkkitehtuuri.
 
Nykyisiin Ryzen 5000 prosessoreihin on tulossa hinnanpudotus, jotta varastot saadaan tyhjennettyä vanhemmasta tavarasta, koska lähiaikoina on tulossa ne uudet suuremmalla cachella varustetut Ryzen 5000 sarjalaiset. Tämä voi olla hyvä tieto niille ketkä haluavat saada rahalle parhaan vastineen varsinkin jos hinnat hilautuu alaspäin reilusti.

 
Ian tehny pari hyvää videota hot chips jutuista. IBM pistää käsityksen prossun kakuista ihan uuteen kuosiin. Näinköhän tuossa on suunta tulevaisuudessa myös Intelillä ja AMD:llä. Hyvin mielenkiintoista settiä.


Ja sitten AMD lässytti suurelta osin samaa vanhaa mantraa Zen 3:sta joka on ollut tiedossa jo vaikka kuinka pitkään. Mutta oli siellä uutena tietona se että Zen 3:ssa on kaksisuuntainen ringbus jollain soossilla höystettynä koska Zen 3:n julkaisussa latessi mittaukset ei paljastunu että se olisi ringbus.

 
Ian tehny pari hyvää videota hot chips jutuista. IBM pistää käsityksen prossun kakuista ihan uuteen kuosiin. Näinköhän tuossa on suunta tulevaisuudessa myös Intelillä ja AMD:llä. Hyvin mielenkiintoista settiä.

Oli se IBM:n uusittu cahce aikaisemmin tekstimuodossakin, oli kyllä jännää luettavaa. @hkultala voi olla tuosta kiinnostunut ihan ammatinkin puolesta.

"What IBM has implemented here is the concept of shared virtual caches that exist inside private physical caches. That means the L2 cache and the L3 cache become the same physical thing, and that the cache can contain a mix of L2 and L3 cache lines as needed from all the different cores depending on the workload. This becomes important for cloud services (yes, IBM offers IBM Z in its cloud) where tenants do not need a full CPU, or for workloads that don’t scale exactly across cores.

This means that the whole chip, with eight private 32 MB L2 caches, could also be considered as having a 256 MB shared ‘virtual’ L3 cache. In this instance, consider the equivalent for the consumer space: AMD’s Zen 3 chiplet has eight cores and 32 MB of L3 cache, and only 512 KB of private L2 cache per core. If it implemented a bigger L2/virtual L3 scheme like IBM, we would end up with 4.5 MB of private L2 cache per core, or 36 MB of shared virtual L3 per chiplet.
"
 
Jooh mainitsin videoista mutta linkkasin videoiden alle myös tekstilinkit. ;)

Niimpä olikin, jäi huomaamatta kun oli "ah.. taas videolinkkejä, joita ei jaksa katsoa" - reaktio. Onhan ne videot kiva formatti, mutta kun on tottunut siihen, että lukemalla asia selviää aina nopeammin, niin etsin yleenstä tekstipainoksen. Noin viikko sitten tuo anandin artikkeli tuli luettua, oli kyllä mielenkiintoinen, mutta foorumin kohderyhmään se osuu vasta jos samaa innovaatiota aletaan työntämään kuluttajaprosuihin.
 
Niimpä olikin, jäi huomaamatta kun oli "ah.. taas videolinkkejä, joita ei jaksa katsoa" - reaktio. Onhan ne videot kiva formatti, mutta kun on tottunut siihen, että lukemalla asia selviää aina nopeammin, niin etsin yleenstä tekstipainoksen. Noin viikko sitten tuo anandin artikkeli tuli luettua, oli kyllä mielenkiintoinen, mutta foorumin kohderyhmään se osuu vasta jos samaa innovaatiota aletaan työntämään kuluttajaprosuihin.

Juuh viikko sitten noista itsekin lueskelin. Ajattelin täälläkin mainita asiasta jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan. Intelin tuo olis käsittääkseni varsin helppo ottaa käyttöön kun niillä on IBM:n kanssa naimakauppa, mutta mitenkäs AMD? Tarttis varmaan itte viritellä jotain vastaavanlaista, jos ei ole jo kehitteillä tai sitten joutuu lisensoimaan IBM:ltä.
 
Mikä on tämän hetken järkevin ostos pelikäyttöön?

Tavoite olisi saada 400 - 600€ hintaan Prosessori, emolevy ja muistit. Näytönohjaimena on GTX 2060 mutta tavoite on että prosessori olisi käytettävä vielä seuraavalle näytönohjaimelle. Mistä saa eniten tehoa/euro? Ylikellottaminen ei ole ongelma jos siitä saa merkittävän hyödyn.

Intel vai AMD? Mikä prosessori + emolevy yhdistelmä? Paljonko muistia kannattaa nykyään ostaa?

Onko jommalta kummalta tulossa jotain uutta lähiaikoina jota kannattaa odottaa? Mitään kiirettä ei ole koska ylikellotettu 4670k toimii vielä ihan ok. Kunhan alan katselemaan ja seuravaan hintoja taas.
 
Jos ostat AMD:n B550-lankun ja 5600X-prosessorin, niin saat just nyt edullisesti tehokkaat osat ja jätät siihen vielä tulevaisuuden varalle päivitysvaraa (3d cache ryzenit). Jos ostat esim. 11600KF + LGA1200-lankun niin sille ei olla enää julkaisemassa mitään uutta. 16 gigaa riittää peleille vielä nykyään, mutta melko pian tulee kyllä se hetki että kannattaa laittaa toiset 16 gigaa kaveriksi. Näitä uusia prosessoreja ei oikeastaan tarvitse käsipelillä kellottaa, koska niissä automaattiboostaukset hoitaa sen puolen ihan riittävän hyvin. Käsin tuunaamalla ei saa kuin ehkä 1-2% hyödyn siihen verrattuna.

 
Viimeksi muokattu:
Sattuipa huono aika rakentaa konetta, koska nyt on kaksi vaihtoehtoa joita punnitsen:

1. AMD AM4 alkaa olla elinkaarensa loppupäässä, mutta prosessorit alkavat halventua + mahdollisesti vielä 3d cache refresh tulossa, eli pieni upgraden mahdollisuus vielä olemassa.
2. Intel LGA1700 Alder lake julkaisussa lähikuukausina, mutta mitä on saatavuus ja hinnat alussa + todennäköisesti kallis DDR5 ja suuret latenssit.

Kasatakko Ryzen NYT joka on jo hyvin saatavilla, vai odottaa muutama kuukausi ja lähteä kalliimpaan Intelin kelkkaan? Kiirettä koneen kasaamiselle ei sinänsä ole, mutta en jaksa kuitenkaan odotella enää paria-kolmea kuukautta pidempään, koska sitten on taas sama odotella muutama kuukausi ja sitten ei ikinä saa taaskaan mitään kasattua.. Argh.

Nykyinen kone siis i7 4770 DDR3 muisteilla, joten pomppu tulee olemaan jokatapuksessa melkoinen. Tiedän, että Ryzen (esim. 5800X) täyttäisi enemmän kuin tarpeeksi omat tarpeet (satunnainen pelailu+ohjelmat taustalla), mutta jollain tavalla vaan ärsyttää ostaa about viimeisen generaation tavaraa nyt kun tietää että uutta tulossa. Valintoja valintoja... Miten te tekisitte?
 
Miten te tekisitte?

Olen aikalailla samassa tilanteessa ja yritän hiljalleen selvitellä tilannetta. Kun ei selvää CPU pullonkaulaa ole niin toistaiseksi tutkin ja odottelen mitä markkinoilla tapahtuu. Pitäisi ehkä katsella myös mitä käytettynä löytyy kun en kuitenkaan hirveän kallista ole ostamassa.
 
Miten te tekisitte?
Odottaisin ja kattoisin miten Alder Lake suoriutuu ja millaisilta muistien hinnat näyttävät kun on olemassa alusta johon ne voi törkätä kiinni.

Jos Alder Lake on pettymys niin ostat joko sen Zen 3:n tai Zen 3D:n (joka on AMD:n mukaan noin 15% nopeampi peleissä). En itse näe tilannetta tän vuoden puolella missä Zen 3:n saatavuus yhtäkkiä huononisi dramaattisesti.


Uusin Alder Lake benchiajo näyttää ainakin lupaavalta.
 
Nykyinen kone siis i7 4770 DDR3 muisteilla, joten pomppu tulee olemaan jokatapuksessa melkoinen. Tiedän, että Ryzen (esim. 5800X) täyttäisi enemmän kuin tarpeeksi omat tarpeet (satunnainen pelailu+ohjelmat taustalla), mutta jollain tavalla vaan ärsyttää ostaa about viimeisen generaation tavaraa nyt kun tietää että uutta tulossa. Valintoja valintoja... Miten te tekisitte?

Oletetaan, että uusi generaatio on 15% nopeampi kuin nykyinen ja tuolle parannukselle on oikeasti jokin tarve. Tältä pohjalta voidaan miettiä kahta ilmeistä skenaariota:

A) Odotat seuraavaa generaatiota. Odotat ensimmäiset revikat ja varmistat, että tehoja tulee riittävästi lisää nykyisiin verrattuna. Odotat, että saatavuus paranee ja uuden tekniikan pahimmat bugit korjataan (emo, muistit, OS yms.). Maksat luultavasti selkeästi enemmän mitä nykyisen generaation vastaavat tuotteet maksaisivat nyt.

B) Tilaat kaupasta nykyisen generaation tuotepaketin sopivalla hinnalla ja nautit siitä ehkä jo seuraavana viikonloppuna (esim. X570 emo + joku 5xxx Ryzen + 32 GB DDR4).

Päivitin viime talvena heti julkaisussa 4790K->5950X eikä ole sen jälkeen tarvinnut miettiä näitä päivityskuvioita enempää. Eikä tarvitse miettiä seuraavaa generaatiota, sillä tehoa näissä uusimman/kuolevan generaation CPUissa on riittävästi pitkälle tulevaisuuteen. Suosittelen siis vaihtoehtoa B. Parempi CPU koneessa kuin kymmenen kaupassa.
 
Sattuipa huono aika rakentaa konetta, koska nyt on kaksi vaihtoehtoa joita punnitsen:

1. AMD AM4 alkaa olla elinkaarensa loppupäässä, mutta prosessorit alkavat halventua + mahdollisesti vielä 3d cache refresh tulossa, eli pieni upgraden mahdollisuus vielä olemassa.
2. Intel LGA1700 Alder lake julkaisussa lähikuukausina, mutta mitä on saatavuus ja hinnat alussa + todennäköisesti kallis DDR5 ja suuret latenssit.

Kasatakko Ryzen NYT joka on jo hyvin saatavilla, vai odottaa muutama kuukausi ja lähteä kalliimpaan Intelin kelkkaan? Kiirettä koneen kasaamiselle ei sinänsä ole, mutta en jaksa kuitenkaan odotella enää paria-kolmea kuukautta pidempään, koska sitten on taas sama odotella muutama kuukausi ja sitten ei ikinä saa taaskaan mitään kasattua.. Argh.

Nykyinen kone siis i7 4770 DDR3 muisteilla, joten pomppu tulee olemaan jokatapuksessa melkoinen. Tiedän, että Ryzen (esim. 5800X) täyttäisi enemmän kuin tarpeeksi omat tarpeet (satunnainen pelailu+ohjelmat taustalla), mutta jollain tavalla vaan ärsyttää ostaa about viimeisen generaation tavaraa nyt kun tietää että uutta tulossa. Valintoja valintoja... Miten te tekisitte?
Nykyinen koneesi on myös "viimeistä" generaatiota DDR3-aikakaudelta, olisko eka skylake tuhnuilla(2133-2666) DDR4-muisteilla ollut hyvä valinta? Tuskinpa, olisit samassa tilanteessa nyt.
Oma mielipide on ettei ikinä kannata ostaa mitään ensimmäistä generaatiota, varsinkaan muisteja. Muistien suorituskyky kun tuppaa kasvamaan roimasti muutamassa vuodessa. Jos nyt parin kuukauden sisällä ostaisin prossu+emo+muistit-kombon, niin se olisi todennäköisesti BF-aleista AM4-rautaa. Aika on otollinen hyville alennuksille koska kysyntä&myynti on vähentynyt roimasti(covid-buumi ohi ja krooninen GPU-pula) ja tavaraa on kertynyt varastoihin sekä uutta ja kiiltävää toivottavasti selvästi tehokkaampaa tulee juuri ennen polkemaan AM4-prossujen hintoja. AM4 emot ovat jo nyt edullisia eikä 32GB muistiakaan maksa aivan mahdottomia vaikka pohjassa käytiin vuosi sitten. Alder Lake alusta tulee olemaan kallis, ei vain pelkkien muistien vuoksi vaan säälliset DDR5 emot tulee olemaan myös kalliita. Merkittävä osa AL-emoista tuleekin DDR4-muistipaikoilla.
Oma veikkaus on että Alder Lake ei tule olemaan eritysen suuri parannus pelikäytössä, enempi hyötysoftissa joissa IPC merkkaa enempi, näissä Zen3 jää kyllä selvästi jälkeen. Pelit riippuu enempi cachesta ja muisteista eikä IPC parannukset käänny sille puolen suoraan. Zen3D jättikakulla tulee olemaan kilpailukykyinen peliprossu. Tosin halpoja ne eivät tule olemaan.
 
Ja perus vellihousuille, joilla 144hz näyttö tai alle ihan sama mikä perusmoderni prossu siellä on. 10% ipc parannukset eivät pelikokemusta muuta mihinkään. Jos aletaan tosissaan pelata 240-380hz paneelilla prossupainotteisia pelejä, voi näillä valinnoilla olla merkitystä. Samaan psykoosiin menee tuo, että 6 ydintä ei riitä peleihin ja päivitellään kasiin.

Tietysti onhan se kiva valehdella itselleen, että mukamas tarvihtee sen uusimman ja nopeimman.
 
Sattuipa huono aika rakentaa konetta, koska nyt on kaksi vaihtoehtoa joita punnitsen:

1. AMD AM4 alkaa olla elinkaarensa loppupäässä, mutta prosessorit alkavat halventua + mahdollisesti vielä 3d cache refresh tulossa, eli pieni upgraden mahdollisuus vielä olemassa.
2. Intel LGA1700 Alder lake julkaisussa lähikuukausina, mutta mitä on saatavuus ja hinnat alussa + todennäköisesti kallis DDR5 ja suuret latenssit.

Kasatakko Ryzen NYT joka on jo hyvin saatavilla, vai odottaa muutama kuukausi ja lähteä kalliimpaan Intelin kelkkaan? Kiirettä koneen kasaamiselle ei sinänsä ole, mutta en jaksa kuitenkaan odotella enää paria-kolmea kuukautta pidempään, koska sitten on taas sama odotella muutama kuukausi ja sitten ei ikinä saa taaskaan mitään kasattua.. Argh.

Nykyinen kone siis i7 4770 DDR3 muisteilla, joten pomppu tulee olemaan jokatapuksessa melkoinen. Tiedän, että Ryzen (esim. 5800X) täyttäisi enemmän kuin tarpeeksi omat tarpeet (satunnainen pelailu+ohjelmat taustalla), mutta jollain tavalla vaan ärsyttää ostaa about viimeisen generaation tavaraa nyt kun tietää että uutta tulossa. Valintoja valintoja... Miten te tekisitte?

Itse tekisin ja teen niin, että ostan x570 emon, nopeat DDR4:t 16 tai 32 GT ja tulevan ZEN3 3D cache mallin, ja ajelen sillä setillä muutamat vuodet. Varmasti riittää pelikäytössä ja muussakin tehoköytössä vielä useamman vuoden ihan kivasti. Omasta mielestä ei kannata lähteä noihin ekan genin DDR5 kamppeisiin sekaantumaan. Antaa emojen ja muistien kyosentyä rauhassa.
 
Tuohon DDR4 vs DDR5 keskusteluun vielä sen verran että kyseessä on huomattavasti isommasta hypystä kuin DDR3 -> DDR4.

DDR5 tuplaa purskepituuden 8 tavusta 16 tavuun, ja tämän lisäksi jakaa kanavat 1x64B -> 2x32B. Näiden lisäksi tulee toki näitä perus valmistustekniikoiden parannusten mukaantuomia tiheysparannuksia ja muuta kivaa.

(sivuhuomiona: Pidän myös todennäköisenä, että kellottuvuuteen tulee parannuksia jännitehallintamuutosten myötä. DDR4 DIMMissä 26 pinniä vastaa virrasta, DDR5 DIMMissä taas 3, ja jännitteenhallinta suoritetaan suoraan tikulla, jolloin muistivalmistajat voisivat tarjota tuotteissaan järeämpiä PMIC ratkaisuja. Mutta se jää nähtäväksi.)

On turha tuijottaa muistien CAS-arvoja ja verrata niitä edelliseen muistisukupolveen, kun CL-viiveeseen törmää näiden ym. muutosten myötä huomattavasti harvemmin. CAS, RAS, RFC ja muihin ajoituksiin ja niiden aiheuttamiin viiveisiin kun ei törmätä kuin purskeiden välissä. Purskepituuden tuplaus siis parhaassa tapauksessa puolittaa näiden ajoitusten merkityksen. Efektiivinen kaistanleveys nousee myös huomattavasti, koska erillisillä 2x32B kanavilla esim. cache line hakuja voidaan tehdä rinnakkain, eikä yksi haku nappaa itselleen koko kanavaa. https://www.micron.com/-/media/clie...hen combined with a new,only half of the DIMM

DDR3 -> DDR4 hyppy voidaan työpöytäkäyttäjän näkökulmasta tiivistää kaistanleveyden parannukseen viiveen kustannuksella (ja myöhemmin se viive kurottiin umpeen). Purskepituus pysyi samana, kanavat pysyivät samana, virrankulutusta saatiin alas alhaisemien jännitteiden myötä. Pienet suorituskykyparannukset liittyen prefetchiin ja memory bankkien struktuuriin olivat loppujen lopuksi marginaalisia, suurin osa parannuksista tuli aluksi kasvaneen kaistan myötä, myöhemmin sitten myös tiukempien ajoitusten myötä. Täten suorituskykyero samalla nopeudella ja viiveillä varustettujen DDR3 ja DDR4 muistien välillä on hyvin pieni, kun taas ero DDR4 ja DDR5 muistien välillä on valtava.
 
Tuohon DDR4 vs DDR5 keskusteluun vielä sen verran että kyseessä on huomattavasti isommasta hypystä kuin DDR3 -> DDR4.

DDR5 tuplaa purskepituuden 8 tavusta 16 tavuun, ja tämän lisäksi jakaa kanavat 1x64B -> 2x32B.

Se kanavan koon puolitus oli pakko tehdä, jotta 64 tavun välimuistilinjoja käyttävillä prossuilla siitä muistista saadaan mitään hyötyä.

Se ei ole "tämä on lisäparannus muun päälle" vaan "pakollinen paha että se muu saadaan käytännössä toimimaan"

Näiden lisäksi tulee toki näitä perus valmistustekniikoiden parannusten mukaantuomia tiheysparannuksia ja muuta kivaa.

... ja sillä valmistustekniikan parannuksella ei ole mitään tekemistä itse muistityypin kanssa. Ihan yhtä lailla voidaan DDR4sta tehdä uusilla valmistustekniikoilla.

On turha tuijottaa muistien CAS-arvoja ja verrata niitä edelliseen muistisukupolveen, kun CL-viiveeseen törmää näiden ym. muutosten myötä huomattavasti harvemmin.

Miksi siihen törmäisi harvemmin?

Jokainen välimuistilinja on prossulla tasan saman kokoinen kuin ennenkin, ja ennen jokaisen välimuistilinjan hakua pitää CAS-osoite lähettää muistille.

Ja sekä DDR4lla että DDR5lla onnistuu tietääkseni sen liukuhihnoitus että seuraavaa CAS-osoitetta lähetetään kun edellisen data on tulossa.

Muille viiveille kuin CAS-viiveelle voikin pitää paikkaansa, kun useammalla kanavalla ja kokonaisbankkimäärällä voidaan pitää useampaa sivua auki yhtä aikaa. yms.


Ja prosessorilla suoritettava koodi ei näe kaistaa. Prosessorilla suoritettava koodi näkee sen, koska sen tekemä muistihaku valmistuu. Eli ainoa mikä merkitsee on viive.
Kaistan merkitys on vaan siinä, että jos muistiaccesia ei voida heti tehdä kun väylä on varattuna, viivettä tulee sille accessille lisää kun se joutuu odottelemaan väylän vapautumista.

CAS-viive (mitattuna absoluuttisena aikana, ei muistiväyläkellojaksoina) korreloi ihan suoraan sen kanssa, missä ajassa prossu voi sen datan sieltä muistista normaalissa tilanteessa saada, paljon enemmän kuin mikään teoreettinen kaistalukema.

CAS, RAS, RFC ja muihin ajoituksiin ja niiden aiheuttamiin viiveisiin kun ei törmätä kuin purskeiden välissä. Purskepituuden tuplaus siis parhaassa tapauksessa puolittaa näiden ajoitusten merkityksen.

Tätä "parasta tapausta" vaan ei koskaan normaaleilla PC-prosessoreilla tapahdu, koska purskepituuden tuplauksen ja kanavan leveyden puolituksen vaikutukset kumoavat toisensa. Että noita osoite- ja kontrollisignaaleita voitaisiin lähettää harvemmin, tarvisi tuplata välimuistilinjan pituus. Ja tätä ei ihan heti ole näköpiirissä kun AMD esim. meni lisäämään Zeniin "CLZERO"-käskyn joka on speksattu operoimaan nimenomaan 64-tavun välimuistilinjoilla. Tuolla käskyllä AMD siis käytännössä lukitsi x86-64n välimuistilinjan pituuden 64 tavuun myös tuleville prossuilleen.

Efektiivinen kaistanleveys nousee myös huomattavasti, koska erillisillä 2x32B kanavilla esim. cache line hakuja voidaan tehdä rinnakkain, eikä yksi haku nappaa itselleen koko kanavaa.

Molemmilla muistityypeillä koko 64 tavun välimuistilinja siirretään yhdessä muistin sisäisessä kellojaksossa.

Mutta joo, niitä siirtoja voidaan nyt DDR5lla tehdä kahta rinnakkain.

Mutta kun muisteilla joka tapauksessa on prossun näkökulmasta parinsadan kellojakson viive, niin paljonko on normaalikäytössä ongelma siitä, että jälkimmäinen odottaa sen yhden muistikellon, muutaman CPU-kellon verran ylimääräistä silloin harvoin kun niitä yritetään tehdä se kaksi rinnakkain?

Toki on olemassa jotain tilanteita, joissa muistista kopioidaan suuria datamääriä toiseen paikkaan, mutta nämä ovat aika harvinaisia tilanteita.


Tässä siis floodataan muistia täysin satunnailla accesseilla joiden välillä ei ole mitään riippuvuuksia. Tämä on melko epärealistinen tilanne. Ja tässä tuo teoreettista kaistaparannusta suurempi hyöty taidetaan saada lähinnä siitä, että tuplamäärällä kanavia saadaan tuplamäärää sivuja pidettyä yhtä aikaa auki.

Nuo muistin "floodaustilanteet" on yleensä jollain melko säännöllisellä patternilla, jossa haetaan sitä dataa peräkkäisistä osoitteista. Ja silloin hyödytään vähemmän DDR5n tuplamäärästä avoimia sivuja ja suuremmasta osoite-/komentokaistasta kun DDR4llakin saadaan homma liukuhihnoitettua mukavasti.

Ja sitten kun vaihdettaisiinkin siten, että nuo muistihaut ovat riippuvaisia toisistaan, esim. linkatun listan läpikäynti, nämä kääntyisi aivan toisenpäisiksi.

Lähinnä tämä tämän benchmarkin tilanne on relevantti jossain servereissä joissa ajetaan montaa kaistaa enemmän käyttävää täysin toisistaan riippumatonta softaa yhtä aikaa.

Onhan se DDR5 "kehittyneempI" kuin DDR4 mutta tässä on tosiaan benchmarkit vain yhdestä ääritilanteesta joka nimenomaan korostaa DDR5n hyötyjä ja jätetään sille epäedulliset tilanteet benchmarkkaamatta

DDR3 -> DDR4 hyppy voidaan työpöytäkäyttäjän näkökulmasta tiivistää kaistanleveyden parannukseen viiveen kustannuksella (ja myöhemmin se viive kurottiin umpeen). Purskepituus pysyi samana, kanavat pysyivät samana, virrankulutusta saatiin alas alhaisemien jännitteiden myötä. Pienet suorituskykyparannukset liittyen prefetchiin ja memory bankkien struktuuriin olivat loppujen lopuksi marginaalisia, suurin osa parannuksista tuli aluksi kasvaneen kaistan myötä, myöhemmin sitten myös tiukempien ajoitusten myötä. Täten suorituskykyero samalla nopeudella ja viiveillä varustettujen DDR3 ja DDR4 muistien välillä on hyvin pieni, kun taas ero DDR4 ja DDR5 muistien välillä on valtava.

Teknisesti erojen kannalta se on suurempi, tosimaailman suorituskyvyn kannalta kyseenalaisempi. Koska näissä uudistuksissa on myös enemmän haittapuolia.
 
Viimeksi muokattu:
Ite meen ihan sen 2018 suunnitelman mukasesti, eli AM4:n päivitetään niin pitkälle ku menee, skipataan ensimmäiset DDR5-generaatiot ja laitetaan kaikki vaihtoon sitten kun DDR5 palikat alkaa maksaan jotain muuta kun neitsytverta JEDEC-spekan muisteista. Puhumattakaan siitä et millä tasolla noitten ensimmäisten DDR5-prossujen muistiohjaimet on, historiaa kun kattoo ni yleensä tupannu oleen enemmän tasoo roihuava roskispalo, ks. mm. Broadwell referenssiks.
Ja muutenkin aika turha tässä kohtaa miettiä prossun päivitystä ennenkun näytönohjaimia alkaa oikeesti kaupoista löytyyn kuukausipalkkaa alhasemmalla hinnalla. Allekirjottaneenkin tilanteessa 5600X on enemmän ku riittävä 2016 GPU-tekniikan kyljessä.
 
Itse tekisin ja teen niin, että ostan x570 emon, nopeat DDR4:t 16 tai 32 GT ja tulevan ZEN3 3D cache mallin, ja ajelen sillä setillä muutamat vuodet. Varmasti riittää pelikäytössä ja muussakin tehoköytössä vielä useamman vuoden ihan kivasti. Omasta mielestä ei kannata lähteä noihin ekan genin DDR5 kamppeisiin sekaantumaan. Antaa emojen ja muistien kyosentyä rauhassa.
Onkohan tuosta Zen3 3D:stä peleissä mitään iloa isommilla resoilla (1440p ylöspäin)? Ehkä jossain strategiapeleissä joissa vuorot voi kestää pitkään tms.? Ei kait tuo näyttispainotteisissa peleissä mitään lisää kumminkaan tuo?

Itselle 5600x on ihan täydellinen (99% pelikäytössä kone ja loput 1% on Excelöintiä yms., duuniin on eri koneet) 3080 kaverina, mutta jotenkin korvien välissä kutkuttaa silti päivittää vähän ylöspäin, jos ei muuten niiin vähän markkeja saa enemmän ja saa säätämistä alkaa alusta. Oli jo 5800x/5900x tuossa liipasimella mutta kun huomasin nämä 3D-mallit sekä Black Fridayn lähestyvän niin jätin nyt hautumaan toistaiseksi ja ostin vaan uuden kopan ja jäähyn...

Edit: Oho täähän oli väittelyketju, no asiaa kuitenkin sivuttu tässä.
 
Itsellä on tarkoitus edetä vielä vähän hitaammassa tahdissa, eli nyt kun nämä 3d ryzenit julkaistaan niin saattaa tulla vanhempia 5000-sarjalaisia käytettynä hyvään hintaan myyntiin ja ostan sitten sellaisen. Esim. jos sattuisi alle 200 eurolla saamaan 5600X:n tämän aiemman 3600:n tilalle niin se olisi ihan hyvä päivitys. Sitten taas kun ihmiset alkavat päivittää laitteitaan Zen 4:iin, niin voisi hommata sen kaikista tykeimmän 5950X 3d:n mitä tämä B550-lankku vain tukee.
 
Onkohan tuosta Zen3 3D:stä peleissä mitään iloa isommilla resoilla (1440p ylöspäin)?
Ihan taatusti on, kunhan kuvanlaatuasetukset on minimissä tai peli on kymmenen vuotta vanha. ;)

Ei toi näyttiksen hommia tee yhtään enempää kuin aikaisemmatkaan prossut.
 
Ihan taatusti on, kunhan kuvanlaatuasetukset on minimissä tai peli on kymmenen vuotta vanha. ;)

Ei toi näyttiksen hommia tee yhtään enempää kuin aikaisemmatkaan prossut.
Joo, aikoinaan jonkun testin katselin missä 5900x ja 5600x ero 1440p reson Cyberpunkissa oli muistaakseni jotain 7-8 FPS (1% min) ja averagessa joku 3 FPS. Mutta silloinkin oli tosiaan medium-asetukset, ultralla eroja ei ollut yhtään. Eli voi olla semisti turha update tuo, toki ultralla mennään aina kun pystyy.

Varmaan pistän sen 5900x tilaukseen niin saa taas säätämistä vähäksi aikaa. Ja pyörii sitten Excel nopeammin. ;)
 
No en nyt tiedä. Joku Company of Heroes ei ainakaan tahtonyt pyöriä millään järkevällä FPS lukemalla vaikka on vanha kuin taivas (5800X ja 6800 näyttiksenä). En sitten tiedä onko tämä näitä jotain Intel/AMD "optimointeja" joita on tehty jolloin peli vaan ei pyöri kunnolla nykyprosuilla, vai kanittaako joku asetus itse pelissä/oikea bugi että FPS pyörii siellä 25 päällä on se reso sitten 4k tai 1080p.
 
Tätähän se nykyaikainen prossuvertailu monella saitilla on.

300fps on pelikelvoton jos joku toinen kokoonpano saa 500fps jossain 10 vuotta vanhassa pelissä :D
Nykyprossuja on vaikea luotettavasti benchmarkata niissä suosikkipeleissä missä tehokkaista prossuista on oikeasti hyötyä (esim. Warzone, Battlefieldit, Tarkov) johtuen ihan siitä että ne ovat nettiräiskintöjä. Niiden benchmarkit (jos niitä edes on) eivät usein kuvasta sitä suorituskykyä mitä sä saat kun sä meet nettiin pelaamaan kymmenien/satojen muiden kanssa samalle servulle.

Sitten jos testataan pelejä 720p tai 1080p resolla jotta saadaan prossupullonkaula aikaiseksi, niin testausmenetelmille ilkutaan netissä. Kaikkia ei voi tyydyttää.

No en nyt tiedä. Joku Company of Heroes ei ainakaan tahtonyt pyöriä millään järkevällä FPS lukemalla vaikka on vanha kuin taivas (5800X ja 6800 näyttiksenä). En sitten tiedä onko tämä näitä jotain Intel/AMD "optimointeja" joita on tehty jolloin peli vaan ei pyöri kunnolla nykyprosuilla, vai kanittaako joku asetus itse pelissä/oikea bugi että FPS pyörii siellä 25 päällä on se reso sitten 4k tai 1080p.
Peli luultavasti chokettaa draw callien + ai:n + muiden juttujen silkkaan määrään. Draw calleja esim. ei oikeastaan koskaan säikeistetty kunnolla ennen DX11-aikaa.
 
Mount and blade bannerlord ja 1000 sotilaan rajoitus ja custom peli 500 vs 500 ratsastajilla metsä mapissa.

Siinä alkaa jo prosessoreilla eroja tulemaan kunnolla.
 
10 vuotta vanhalla pelillä mitään iloa nimenomaan ei ole, kun hitaampikin prossu pyörittää sitä täydellisesti.
Moni 10 vuotta vanha peli on yksisäikeisesti CPU rajoitettu, varsinkin kun siihen lisätään ENB:tä yms. modeja. Esim. Morrowind hyötyy kaikista eniten yhden säikeen CPU suorituskyvystä. Kun tähän ympätään 10 lisäcelliä piirtoetäisyyttä, mihin engineä ei ole suunniteltu saadaan peli matelemaan prossulla kuin prossulla. Toki kyseessä 20 vuotta vanha peli, mutta sama pätee osittain myös ultramodattuun Skyrimiin.

Edellä mainittu Bannerlord on esimerkki prossuintensiivisestä modernista pelistä, kun AI:tä lasketaan parille tuhannelle npc:lle.
 
Viimeksi muokattu:
Samaan psykoosiin menee tuo, että 6 ydintä ei riitä peleihin ja päivitellään kasiin.

Tietysti onhan se kiva valehdella itselleen, että mukamas tarvihtee sen uusimman ja nopeimman.
Erityisesti min fps:ään noilla ytimillä alkaa olla jo enemmänkin väliä cpu-intensiivisissä peleissä. Eikä se kasikaan enää välttämättä riitä, jos haluaa sujuvan pelikokemuksen minimaalisilla fps-dropeilla. Tietty jos tuijottaa vain jotain avg fps counteria, niin eihän sillä ydinmäärällä ehkä hirveästi ole väliä.
 
Tätä "parasta tapausta" vaan ei koskaan normaaleilla PC-prosessoreilla tapahdu, koska purskepituuden tuplauksen ja kanavan leveyden puolituksen vaikutukset kumoavat toisensa. Että noita osoite- ja kontrollisignaaleita voitaisiin lähettää harvemmin, tarvisi tuplata välimuistilinjan pituus. Ja tätä ei ihan heti ole näköpiirissä kun AMD esim. meni lisäämään Zeniin "CLZERO"-käskyn joka on speksattu operoimaan nimenomaan 64-tavun välimuistilinjoilla. Tuolla käskyllä AMD siis käytännössä lukitsi x86-64n välimuistilinjan pituuden 64 tavuun myös tuleville prossuilleen.

Esimerkiksi Intelin prossuissa on ollut enabloituna iät ja ajat "adjacent cache line prefetch" eli järjestelmä lataa aina myös seuraavan cachelinjan muistista - tilanne vastaa täysin 128-bittisiä cachelinjoja muistin näkökannasta. Tuonhan saa toki disabloitua mutta se vain huonontaa muistien suorituskykyä melkein kaikkialla koska efektiivistä kaistaa saadaan muisteista enemmän ulos 128-bittisillä luvuilla.
 
Esimerkiksi Intelin prossuissa on ollut enabloituna iät ja ajat "adjacent cache line prefetch" eli järjestelmä lataa aina myös seuraavan cachelinjan muistista - tilanne vastaa täysin 128-bittisiä cachelinjoja muistin näkökannasta. Tuonhan saa toki disabloitua mutta se vain huonontaa muistien suorituskykyä melkein kaikkialla koska efektiivistä kaistaa saadaan muisteista enemmän ulos 128-bittisillä luvuilla.

Seuraavan vai viereiseen? Nämä on eri asioita.

jos tehdään accessi osoitteeseen 80, niin:
1) ilman mitään pretetchiä 64-tavuisella välimuistilinjalla se lataa välimusitilinjan, jolla on osoitteet 64-127.
2) ilman mitään prefetchiä 128-tavuisella välimuistilinjalal se lataa välimuistilinja, jolla osoitteet 0-127
3) Seuraavan välimuistilinjan prefetchillä 64-tavuisella välimuistilinjalla ladataan välimuistilinjat, joilla on osoitteet 64-127 sekä 128-191.

Kahta peräkkäistä välimuistilinjaa ei voi järkevästi/tehokkaasti ladata samalla purskeella vaikka väylä levennettäisiin, jos ensimmäinen lohkoista on indeksiltään pariton, koska alignment menee väärin.
 
Viimeksi muokattu:
Mikä on tämän hetken järkevin ostos pelikäyttöön?

Tavoite olisi saada 400 - 600€ hintaan Prosessori, emolevy ja muistit. Näytönohjaimena on GTX 2060 mutta tavoite on että prosessori olisi käytettävä vielä seuraavalle näytönohjaimelle. Mistä saa eniten tehoa/euro? Ylikellottaminen ei ole ongelma jos siitä saa merkittävän hyödyn.

Intel vai AMD? Mikä prosessori + emolevy yhdistelmä? Paljonko muistia kannattaa nykyään ostaa?

Onko jommalta kummalta tulossa jotain uutta lähiaikoina jota kannattaa odottaa? Mitään kiirettä ei ole koska ylikellotettu 4670k toimii vielä ihan ok. Kunhan alan katselemaan ja seuravaan hintoja taas.

Intelin 10400F on tällä hetkellä ylivertaisesti parasta hintaansa nähden. Väittäisin, että koskaan ei ole noin kovaa prossua saanut vähän päälle sataan viiteenkymppiin. AMD:n puolelta 5600X on vähän nopeampi, mutta hintaakin on sitten yli satasen enemmän. Emojen hintoja en ole seurannut, joten oikea hintaero voi olla hieman pienempi. Tuosta ylöspäin prossujen erot on enenmmän hinnassa kuin pelinopeudessa (joitakin poikkeuksia aina löytyy - pitää kattoa ite osuuko ne omalle kohdalle).

16 gigaa riittää tänään ja melko varmasti huomennakin. Muistia saa aina ostettua lisää. DDR4-muistien hinnoissa ei kylläkään ole kauheasti suolaa juuri nyt.


Alder Lake on tulossa tämän vuoden puolella. Voi olla uusi kukkulan kuningas, mutta on helppo ennustaa että hinnat ovat sen mukaiset. 3D Ryzenistä ennustan, että maksaa ainakin tonnin (5950X on jotain 800 euroa), kun valmistus ei ihan halpaa kuitenkaan ole.

Jos ei ole kiirettä, niin odottamalla saa melkein aina parempaa ja/tai halvempaa. Jos ei muuta, niin Alder Lake saattaa pistää AMD:lle painetta alentaa hintoja vähän. Järkimiehen hintaluokassa ei kylläkään kannata odotella liikoja, kun jo nyt tuo 10400 on ihan ylivertainen, vaan eipä se punainen tiimi ole vieläkään pudottanut 5600:sta viidenkympin X-lisää pois.
 
Seuraavan vai viereisen? Nämä on eri asioita.

jos tehdään accessi osoitteeseen 80, niin:
1) ilman mitään pretetchiä 64-tavuisella välimuistilinjalla se lataa välimusitilinjan, jolla on osoitteet 64-127.
2) ilman mitään prefetchiä 128-tavuisella välimuistilinjalal se lataa välimuistilinja, jolla osoitteet 0-127
3) Seuraavan välimuistilinjan prefetchillä 64-tavuisella välimuistilinjalla ladataan välimuistilinjat, joilla on osoitteet 64-127 sekä 128-191.

Kahta peräkkäistä välimuistilinjaa ei voi järkevästi/tehokkaasti ladata samalla purskeella vaikka väylä levennettäisiin, jos ensimmäinen lohkoista on indeksiltään pariton, koska alignment menee väärin.

Nimihän viittaa viereiseen mutta koko homman hyöty suhteessa välimuistilinjojen pidentämiseen viimeisessä cache-tasossa tulee nimenomaan siitä että voidaan lukea seuraava cachelinja sen sijaan että jouduttaisiin lukemaan myös reilusti osoitetta aikaisemman kohdan dataa. Sekventiaalinen eteneminen- seuraavan cachelinjan käyttö on paljon todennäköisempää kuin edellisen.
 
10400f vaan on aika kuollut alusta. Kakkoskoneeseen, miksei. Ykköskoneeseen jota haluaa kenties päivittää vielä myöhemmin uudella prosessorilla, ei oikein.
5600x on tällä hetkellä tuon takia edelleen omasta mielestä parempi ostos (eri mieltä olevia varmasti on). Ddr5 + uudet Intelit ovat vielä vuoden kohtuuttoman kalliita kokonaisuudessaan (ei välttämättä pelkkä prosu).

Tietty vaikka mukana tulevia jäähdyttimiä kohtaan ollaan aika kriittisiä, niin AMD:n mukana tulee sentään väliaikaisesti käytettävä sellainen.

Tietty jos haluaa odottaa, niin näin voi tehdä ja jos rahaa on niin miksei sitten uutta inteliäkin. En vaan oikein itse jaksa uskoa että sieltä pelitehoa olisi tulossa riittävästi 3d AMD:n vastinetta vastaan ja ensimmäinen generaation ongelmat ovat aika odotettavissa kun kerralla noin paljon päivitetään koko alustassa.
 
Intelin 10400F on tällä hetkellä ylivertaisesti parasta hintaansa nähden. Väittäisin, että koskaan ei ole noin kovaa prossua saanut vähän päälle sataan viiteenkymppiin.

Vakioprossuja tarkastellessa varmastikin joo. Jos otetaan ylikellotus huomioon, niin sitten esim C2D E4300 133 dollarin suositushintaan oli aika peto. Hävisi merkityksellisesti ainoastaan tonnin C2Q Extreme prossuille, joita kerroinlukittomina sai kellotettu ehkä 10% pidemmälle ja joissa oli tuplasti cachea. Tämä siis pelikäytössä, säikeistyvissä tapauksissa tietysti neliytimiset painelivat horisonttiin. Tuota E4300 sai kellotettu arkikäyttöön tuplat vakiosta kelvollisella tornijäähyllä. Tuota aiemmin, varsinkin edellisellä vuosituhannella sitten saattoi olla VIELÄ kovempia diilejä kellotuksen saralla.

Modernilla ajalla 2500K ei sekään maksanut kuin reilun 200€. Oisko sitä jostain black friday tarjouksesta voinut saada 150€, mutta vakiohinta ei sellainen toki ollut. Sitten myös viimeisimmät AMD FX prossut määrätyssä käytössä olivat suorastaan erinomaisia hinta-laatu-suhteeltaan kun 150€ sai 8 ydintä siinä missä Inteliltä 2, joita vähän kirittämässä HT. Harrastelijan editointikoneeseen kovia, mutta sitten yleisesti ottaen toki surkeita
 
10400f vaan on aika kuollut alusta. Kakkoskoneeseen, miksei. Ykköskoneeseen jota haluaa kenties päivittää vielä myöhemmin uudella prosessorilla, ei oikein.
5600x on tällä hetkellä tuon takia edelleen omasta mielestä parempi ostos (eri mieltä olevia varmasti on).

Kuinka pitkään tuohon 5600x:n kantaan olevia nopeampia prosessoreita on tulossa? Osaako joku arvioida mitä merkittävästi nopeampi samaan kantaan sopiva prosessori maksaisi vaikka 2-3 vuoden päästä?

Pikaisella laskennalla Jimmsistä 10400f 160€, ASRock B560 Steel Legend 155€, 16GB (2 x 8GB) FURY Beast, DDR4 3200MHz, CL16 70€ = 385€. Tuosta varmaan saa vielä vähän pois emolevyn hinnasta kun kunnolla hakee.

5600X bundlet alkaen 500€.

Säästö on ihan mukava. Jos säästyyy 115€ seuraavaan prossu+emo+muistit päivitykseen sitten joskus DDR5 aikana niin kyllä tuo houkuttelee.
 
Kuinka pitkään tuohon 5600x:n kantaan olevia nopeampia prosessoreita on tulossa? Osaako joku arvioida mitä merkittävästi nopeampi samaan kantaan sopiva prosessori maksaisi vaikka 2-3 vuoden päästä?

Pikaisella laskennalla Jimmsistä 10400f 160€, ASRock B560 Steel Legend 155€, 16GB (2 x 8GB) FURY Beast, DDR4 3200MHz, CL16 70€ = 385€. Tuosta varmaan saa vielä vähän pois emolevyn hinnasta kun kunnolla hakee.

5600X bundlet alkaen 500€.

Säästö on ihan mukava. Jos säästyyy 115€ seuraavaan prossu+emo+muistit päivitykseen sitten joskus DDR5 aikana niin kyllä tuo houkuttelee.
Eiköhän nuo mahdolliset 3D-Cachelliset 5000-sarjan "refreshit" ole viimeinen, mitä AM4-kantaan tulee, "lähiaikoina" tulossa. Saatavilla luultavasti vuoden-parin ajan kaupoista, jonka jälkeen uutena AM4-kantaan ei luonnollisesti enää mitään saa. Käytettynä taas varmasti alkaa parin-kolmen vuoden päästä liikkumaan 5000-sarjan tehokkaampia malleja jo kohtalaisen hyvään hintaan, kun ylempi keskiluokka siirtyy DDR5-aikakauden rojuihin.

Disclaimer: täysin omaa spekulaatiota, en omista kristallipalloa :)
 
kun ylempi keskiluokka siirtyy DDR5-aikakauden rojuihin.

Ja olikos se 2023 kun intel sanoi ottavansa prosessorien kiistattoman kuninkuuden takaisin haltuunsa. Ylempi keskiluokka tulee siis jatkossa ajamaan intelillä ja volvolla kun alempi keskiluokka ostaa näitä ”aikoinaan” hyviä 5000-sarjan ryzeneitä käytettynä halvalla.
 
Aloin tässä katsomaan budjetti kokoonpanoa Jimmsistä.

Asus PRIME H510M-E * 84.90€
Intel Core i5-10400F, LGA1200, 2.90 GHz, 12MB, Boxed * 159.90€
Kingston 16GB (2 x 8GB) FURY Beast, DDR4 3200MHz, CL16, 1.35V, musta * 69.90€
Yhteensä: 314.70€

Paljonkohan tuo häviää 499.90€ Ryzen 5 5600X bundlelle?

 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
259 414
Viestejä
4 511 724
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
PerusJantteri

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom